• Aloite Helsingin osallistumisesta Suomi100 – luonnonsuojelukampanjaan

    Valtio kannustaa maanomistajia perustamaan luonnonsuojelualueita juhlavuoden kunniaksi. Maanomistajat voivat tarjota omistamiaan maita suojeltavaksi korvauksetta satavuotiaan Suomen kunniaksi. Tarjotuista alueista perustetaan suojelualueita. Valtio sitoutuu omasta puolestaan kampanjaan vastaavalla suojelupanoksella. Myös kunnat kutsutaan kampanjaan mukaan. Koko maahan tavoitellaan yksityisten maanomistajien, valtion ja kuntien yhteistyöllä merkittävä määrä uusia suojelualueita. Alueista perustetaan pysyviä yksityisiä suojelualueita. Kunnan päätös suojelusta on

    Lue lisää »
  • Ryhmäaloite Helsingin irrottautumiseksi Fennovoimasta

    Fennovoiman ydinvoimaprojektiin osallistuminen ei ole Helsingin, sen asukkaiden ja veronmaksajien, eikä Helsingin 40-prosenttisesti omistaman Vantaan energian edun mukaista. Fennovoiman ja Rosatomin hankkeeseen liittyy lukuisia riskejä. Hankkeen taloudellinen kannattavuus on hyvin epävarmalla pohjalla. Aalto-yliopiston tekemien laskelmien pohjalta voidaan esittää arvioita, joiden mukaan Fennovoima hankkeena kääntyy kannattavaksi vasta vuoden 2040 tienoilla. Tietyillä, täysin mahdollisesti toteutuvilla oletuksill,a hanke

    Lue lisää »
  • Aloite paperittomien lasten oikeudesta perusopetukseen

    Viime vuoden lopussa apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin linjasi, että kuntien tulee järjestää perusopetusta kaikille kouluikäisille lapsille. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan osa lapsista ei saa opetusta, koska kunta ei ole heidän kotikuntansa tai vakituinen asuinpaikkansa. Vailla kotikuntaa saattavat olla paperittomien tai turvapaikanhakijoiden lapset sekä Suomeen työhön tai opiskelemaan tulleiden lapset. Paperiton siirtolainen on henkilö, jonka oleskelu ei ole virallisesti

    Lue lisää »
  • Aloite maksuttoman joukkoliikenteen tarjoamisesta myös kantoliinassa tai rintarepussa lastaan kuljettaville matkustajille

    Lastaan lastenvaunuissa tai rattaissa kuljettavat vanhemmat saavat matkustaa HSL-alueen joukkoliikennevälineissä ilman matkalippua. Lapsiperheille tämä mahdollisuus maksuttomaan liikkumiseen on tärkeä etu. Kuitenkin maksuttomuuden ulkopuolelle on rajattu kantoliinassa tai rintarepussa lastaan kuljettavat vanhemmat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) valmistelee parhaillaan tariffipoliittisia linjauksia. Työhön sisältyvät taksa- ja lippujärjestelmän hinnoittelua koskevat asiat, mm. erityisryhmien alennus- ja vapaalippujen myöntämisperusteet ja

    Lue lisää »
  • Aloite viherkattojen rakentamisesta Helsinkiin

    Viherkatot palvelevat kaupungissa monia tarkoituksia: ne parantavat rakennusten energiatehokkuutta, lisäävät luonnon monimuotoisuutta kaupungissa ja vähentävät lisääntyvien sateiden aiheuttamia tulvia. Kaupungin viihtyisyyden lisäämisessä viherkatoilla voi myös olla suuri rooli. Viherkattojen avulla melutasoja kaupungissa saadaan laskemaan ja ilmanlaatua voidaan parantaa. Eri puolilla maailmaa saatujen kokemusten perusteella toimiva viherkatto vähentää merkittävästi rakennuksen energiankulutusta. Myös ilmastoinnin tarpeen suhteen tulokset

    Lue lisää »
  • Aloite Vaasankadun muuttamisesta kävely- tai pihakaduksi

    Kävelykeskustan edistäminen on Helsingissä edennyt hitaasti. Kävelykeskustana kehitetään Töölönlahden, Kaisaniemenpuiston, Esplanadin puiston, Yliopiston keskustakampuksen, Kauppatorin ja Kampin keskuksen välistä aluetta. Tavoitteena on laaja yhtenäinen kävelyalue, joka muodostuu kävelykaduista, levennetyistä jalkakäytävistä ja kävelypainotteisista joukkoliikennekaduista sekä parannetusta pyörätieverkostosta. Kävelyalueita täydentävät kortteleita läpäisevät lasikatteiset pihat ja kauppakujat. Sopivia uusia kävelykatuja on syytä etsiä ydinkeskustan ulkopuolelta. Vaasankatu Alppiharjussa olisi

    Lue lisää »
  • Aloite kouluille ja päiväkodeille tärkeiden metsien kartoittamisesta

    Lähimetsät ovat usein koululaisille ja päiväkotilapsille tärkeitä. Rakennettuun puistoon tai puistometsään verrattuna alkuperäinen metsäluonto tarjoaa paljon erilaisia mahdollisuuksia leikkiin ja luonnon havainnointiin. Rakentaminen tai puistomaiseen ja siistittyyn metsäkuvaan pyrkiminen johtaa helposti kouluille ja päiväkodeille tärkeiden metsien häviämiseen. Siksi koulujen ja päiväkotien lähimetsien tärkeyteen on erikseen kiinnitettävä huomiota. Voimakkaasti käsitelty talousmetsä tai rakennettu puisto eivät korvaa

    Lue lisää »
  • Aloite äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen kutuvaelluksen turvaamiseksi

    Vantaanjoen vesistö ja sen taimenkanta elpyvät hitaasti. Suomen luonnonsuojeluliitto on valinnut taimenen vuoden lajiksi. Kutujokien patoaminen ja vesien likaaminen ovat lähes tuhonneet luonnonvaraiset taimenet Suomesta. Kalan merivaelteiset kannat luokitellaan äärimmäisen uhanalaisiksi. Meritaimenen luonnonkantoja kutee enää muutamassa joessa ja Vantaanjoki on yksi näistä joista. Virtavesien hoitoyhdistyksen (Virho) julkaisema Vantaanjoki vuonna 2011 -raportti lisäsi toiveita Vantaanjoen meritaimenkannan

    Lue lisää »
  • Aloite metsäisen suojeluverkoston perustamiseksi

    Helsinkiläisille lähimetsät ovat tärkeitä. Varsinaisia suojelualueita ei Helsingissä ole paljon ja erityisesti metsäisiä suojelualueita on vähän. Kaupunginhallitus hyväksyi vuonna 2010 Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2008-2017 (LUMO), jonka tueksi hyväksyttiin vuotta myöhemmin luonnonhoidon linjaukset. Lisäksi Helsingin ympäristökeskus on laatinut kaupungille luonnonsuojeluohjelman. Ohjelmat ja linjaukset ovat suuri parannus Helsingin luonnonhoidon periaatteisiin ja niissä korostetaan metsäluonnon monimuotoisuuden

    Lue lisää »
  • Talousarvioaloite luontokoulutoiminnan turvaamisesta

    Helsingin kaupungille ekologisuus ja kestävän kehityksen edistäminen ovat keskeisiä arvoja. Luonto- ja ympäristökoulut toimivat päivähoidon ja perusopetuksen tukena. Niiden opetuksessa keskeistä on luonnon toiminta ja ihmisen vaikutus ympäristöönsä. Luonto- ja ympäristökoulut edistävät kestävän kehityksen mukaisten elämäntapojen omaksumista, ympäristövastuullisuutta ja luonnontuntemusta. Pohjoismaissa luontokouluja on pidetty tehokkaana ja tärkeänä toimintamuotona. Ruotsissa luontokouluja on lähes sata ja Tanskassa

    Lue lisää »

Emma Kari

Paremman maailman tekijä, vihreä kansanedustaja, varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtaja ja kahden lapsen äiti.

Flickr

    Takaisin ylös