Kantakaupunkia kiertää parhaillaan HKL:n vesiratikka. HKL on siirtynyt käyttämään metro- ja raitiovaunujen liikennöinnissä Helsingin Energian vesivoimalla tuottamaa ekosähköä. Tämä sähkö on peräisin Kymijoesta.

Vesivoimalla on paljon hyviä puolia, mutta sen aiheuttama tuho halutaan Suomessa unohtaa. Kymijoki, jossa Helsingin Energia ekosähkönsä tuottaa, oli aikoinaan Itämeren runsaimpia lohijokia. Sen vesi oli puhdasta, kosket olivat komeita ja jokeen nousi kutemaan valtavia määriä lohia. Kymenlaakson teollistuessa vesi saastui ja kosket padottiin. Lohi on kotijokiuskollinen kala, jos kotijokeen ei pääse, ei kala voi lisääntyä. Muutamassa kymmenessä vuodessa Kymijoen lohi tapettiin sukupuuttoon. Nyt koko Itämeren lohi on uhanalainen.

Aikaisemmin vesivoimaloita vaadittiin rakentamaan kalatiet, joita pitkin lohet pääsisivät patojen ohi jokeen lisääntymään. Kalateitä rakennettiinkin jonkin verran, mutta niitä hoidettiin huonosti ja lopulta ne poistettiin kokonaan. Vesivoimalat vapautettiin kalatievelvoitteesta, joka korvattiin istutusvelvoitteilla tai kalatalousmaksuilla. Venäjän Nevajoesta tuotuja lohia alettiin kasvattaa valtavissa kasvattamoissa, joista ne vietiin jokeen kalastettavaksi.

Nyt jokeen on syntynyt uusi hauras lohikanta. Istutetut lohenpoikaset selviävä Itämeressä vuosi vuodelta huonommin kuin luonnossa syntyvät lohet. Istutukset eivät voi pelastaa Itämeren lohta. Pahimmillaan laitostuneiden kalojen geeniperimä on haitaksi koko joen lohikannalle. Jos lohi halutaan pelastaa, on ensiarvoisen tärkeää avata reitit kutupaikoille, jotta lohet pääsevät lisääntymään luonnossa.

Vaelluskalakantojen tilanne on niin huono, että niiden suojelemisesta sovittiin ensimmäistä kertaa myös hallitusneuvotteluissa. Tässä yhteydessä sitouduttiin uuden kalatiestrategian toteuttamiseen ja päätettiin sitoa vesivoimalaitosten jatkoluvat toimivien kalateiden rakentamiseen. Kukaan ei vain tiedä mitä tämä tarkoittaa. Ja jos kukaan ei tiedä, mitä kirjaus tarkoittaa, ei siitä todennäköisesti seuraa mitään.

Kymijoen vaelluskalaselvityksen mukaan uhanalaisen lohen nousua voitaisiin helpottaa huomattavasti rakentamalla vain kaksi kalatietä. Molemmat näistä pitäisi rakentaa juuri Helsingin Energian voimalaitoksiin Ahvenkoskelle ja Klåsaroon. Tätä Helsingin Energia ei ole kuitenkaan halunnut tehdä. Yhteiskunnalla ei ole keinoja eikä halua vaatia voimayhtiöiltä uhanalaisten vaelluskalojen pelastamista. Voimalaitokset sanelevat politiikan.

Kymijoessa on valtava luonnonlisääntymisen potentiaali, jonka toteutuminen parantaisi koko Itämeren lohen tilannetta. Joten samalla kun HKL hehkuttaa Ahvenkoskesta saamaansa ekoenergiaa, sen tulisi asiakkaana edellyttää yhtiötä kantamaan vastuunsa aiheuttamastaan tuhosta. Samaa tulisi vaatia myös Helsingin Energian johtokunnassa istuvien poliitikkojen.