Koulukiusaaminen on henkistä väkivaltaa, joka voi jättää pitkät jäljet kasvavan nuoren itsetuntoon.

Koulukiusaaminen ei ole vain peruskoulua koskeva ongelma eikä kiusaaminen välttämättä pääty siihen, kun koulutusaste vaihtuu. Esimerkiksi vuonna 2019 julkaistun Lukiolaisbarometrin mukaan 13 prosenttia lukiolaisista on kokenut vähintään satunnaista kiusaamista. Samana vuonna julkaistun Amisbarometrin mukaan ammattiin opiskelevista nuorista jopa 19 prosenttia on joutunut koulukavereidensa kiusaamisen kohteeksi ja 12 prosenttia oli kokenut kiusaamista opettajien suunnalta.

Koulukiusaamiseen toisen asteen oppilaitoksissa ei puututa tällä hetkellä niin vahvasti lain tasolla kuin voisi. Jotta lukiot ja ammatilliset oppilaitokset olisivat kiusaamisen-, syrjinnän- ja rasisminvastaisia paikkoja, jossa on avoin, turvallinen ja välittävä ilmapiiri, kiusaamiseen tulisi puuttua nykyistä vahvemmin. Suomen lukiolaisten liiton jäsenkyselyyn vastanneista lukiolaisista 86,5 % toivoi lukiolakiin velvoitetta puuttua kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään.

Perusopetuslakiin on kirjattu, että koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta sekä kiusatun että kiusaajan vanhemmille. Toisen asteen oppilaitoksia koskevassa sääntelyssä ei tällaista kirjausta ole.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy toisen asteen oppilaitoksissa tapahtuvaan kiusaamiseen ja häirintään puuttumiseksi?