Valtuustoaloite perhetyön tuomisesta päiväkoteihin

Helsinki on osoittanut edelläkävijyyttä tuomalla neuvolat päiväkoteihin. Perheille tarjotaan neuvolan 3-vuotistarkastus päiväkotipäivän yhteydessä. Malliin kuuluu lapsen etukäteishavainnointi päiväkodissa ja neuvolapäivänä terveydenhoitajan suorittama terveystarkastus sekä hammashoitajan tekemä suun terveyden tarkastus.

Palveluiden tuominen päiväkotipäivien yhteyteen rikkoo hallinnollisia rajoja, madaltaa perheiden kynnystä käyttää palveluita ja nostaa lapsen hyvinvoinnin keskiöön. Palveluihin pääsy on tärkeä osa perheiden ongelmien ennaltaehkäisyä.

Matalan kynnyksen palveluilla pyritään saavuttamaan niitä lapsia ja vanhempia, jotka ovat jääneet syystä tai toisesta palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Tavoite madaltaa perheiden kynnystä käyttää ennaltaehkäiseviä palveluita on tärkeä lasten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Kynnyksinä palveluihin voivat olla esimerkiksi hoitoon pääsyn menettelyt tai pelko leimautumisesta.

Perhetyöllä tuetaan erityistä tukea tarvitsevien lasten terveyttä ja kehitystä. Perhetyö on lapsen ja hänen perheensä hyvinvoinnin tukemista. Palvelun tarkoituksena on perheen voimavarojen vahvistaminen ja vuorovaikutuksen parantaminen. Helsingin olisikin hyvä madaltaa perheiden kynnystä perhetyön palveluiden piiriin pääsemiseksi esimerkiksi kokeilemalla perhetyön tuomista päiväkotipäivien yhteyteen.

Me allekirjoittaneet edellytämme, että Helsinki ryhtyy toimiin madaltaakseen kynnystä perhepalveluiden piiriin pääsemiseksi kokeilemalla esim. perhetyön tuomista päiväkoteihin.

Valtuustoaloite Helsingin niittyverkoston laajentamisesta

Niittyjen lajistoon kuuluu paljon uhanalaisia lajeja, ja erityisesti pölyttäjähyönteisten vähentyminen on huolestuttava ilmiö maailmanlaajuisesti. Kaupunkialueiden niittyjen roolia luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden ylläpitäjinä on siten alettu pitää yhä tärkeämpänä.

Niityillä on usein erittäin monipuolinen lajisto ja ne sitovat ravinteita toimien vesistöihin valuvien pintavesien luontaisena suodattajana. Helsingin uudessa yleiskaavassa ja sen valmistelutyöhön liittyvässä kaupunkiekologisessa tutkimusraportissa ”Helsingin kestävä viherrakenne” nostettiin esiin kehittää niittyverkostoa.

Helsingissä on monipuolinen niittyjen ja muiden avointen biotooppien verkosto, joka sisältää monia luonnoltaan ja kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan ainutlaatuisia kohteita. Niittyverkoston kehittämisessä tärkeää on niittyjen säilyminen ja kytkeytyneisyyden turvaaminen. Samalla tulee myös pyrkiä niittyverkoston laajentamiseen ja monipuolistamiseen koko kaupungin alueella.

Niittyjä on syntynyt luonnostaan meren- ja joenvarsille sekä ihmisen toiminnan tuloksena varsinaisiset perinnebiotooppeina. Noin 90 prosenttia perinnebiotooppien luontotyypeistä on luokiteltu joko äärimmäisen tai erittäin uhanalaisiksi. Suomen lajien uhanalaisarvioinnin mukaan maamme uhanalaisista lajeista 31 prosenttia eli elää ensisijaisesti perinnebiotoopeilla.

Helsingin valtuustrategiassa linjataan kaupungin tavoitteeksi luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Niityt voivat olla tässä keskeisessä roolissa. Niittyjen monimuotoisuutta ja määrää voitaisiin kasvattaa nurmikoiden tai muiden vähälajisten avointen alueiden korvaamisella niittymäisellä kasvistolla.

Me allekirjoittaneet edellytämme, että Helsinki ryhtyy toimiin kartoittaakseen ne avoimet alueet, jotka on mahdollista muuttaa niityiksi. Tavoitteena on kasvattaa niittyjen määrää ja lisätä kaupunkiluonnon monimuotoisuutta.

Valtuustoaloite Vartiosaaren virkistyskäytön kehittämiseksi

Helsingin vuoden 2018 talousarviosta päätettäessä sovittiin, että Vartiosaaren asemakaavoituksen suunnittelu keskeytetään tämän valtuustokauden ajaksi. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Vartiosaaren osayleiskaavaa koskevan Helsingin valituslupahakemuksen 8.11. julkaistussa päätöksessään.

Vartiosaareen ei ole mahdollista suunnitella asuinrakentamista, eikä uusia kaavoituspäätöksiä ole suunnitelmissa tämän valtuustokauden aikana. Tilanteen muututtua ja asuinrakentamisen keskeydyttyä Vartiosaaren virkistyskäyttöä on mahdollista edistää pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Vartiosaarta tulisi kehittää kaikkien helsinkiläisten yhteisenä luonto- ja virkistyskohteena, sillä sen luontoarvot ovat ainutlaatuiset.

Kulkuyhteydet ja virkistysmahdollisuudet saaressa ovat rajalliset. Vartiosaaresta on kuitenkin mahdollista tehdä Vallisaaren veroinen Helsingin uusi houkutteleva luontomatkailukohde. Saareen ei johda siltaa, vaan pääsy on kesäaikaan harvaan liikennöivän veneyhteyden varassa.

Vartiosaaressa ei myöskään ole kunnollista yleistä venelaituria. Vartiosaaren virkistyskäytön kehittäminen edellyttääkin ennen kaikkea sujuvan kulkuyhteyden rakentamista. Laaja virkistyskäyttö olisi mahdollista, mikäli kulkuyhteyksiä parannettaisiin sillan ja vesiliikenteen kehittämisen avulla. Myös kaupunkilaisten omien veneiden rantautumismahdollisuuksia tulee parantaa.

Vartiosaaren virkistyskäyttö edellyttää lisäksi, että palveluita saarella parannetaan. Lisäksi Vartiosaaren virkistysmahdollisuuksia tulisi kehittää parantamalla palveluita vierailijoille ja retkeilijöille esimerkiksi polkuja vahvistamalla, lisäämällä opasteita, roskiksia ja WC:itä, sekä rakentamalla levähdys- ja uimapaikkoja. Lisäksi tulisi selvittää, miltä osin Vartiosaari voisi kuulua Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan ulkoilupalveluiden ylläpidon piiriin.

Kaupunginhallitus vastasi 13.6. Aloitteeseen, että Vartiosaaren virkistyskäytön kehittäminen voisi tässä tilanteessa perustua lähinnä väliaikaisluonteisiin, verrattain kevyisiin ratkaisuihin, jotka eivät vaikuta jatkosuunnitteluun. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen johdosta väliaikaiset ratkaisutkin ovat muuttuneet pitkäaikaisemmiksi, sillä alueelle ei ole tällä hetkellä vireillä kaavoitusta.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että tilanteen muututtua korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen Helsinki ryhtyy toimiin Vartiosaareen virkistyspalveluiden kehittämikseksi ja saaren kulkuyhteyksien parantamiseksi. Samalla Vartiosaaren virkistyskäytön edistäminen tulisi ottaa osaksi Helsingin merelliseen strategiaan.

Vihreiden Kari vaatii hallitukselta toimia rasismin kitkemiseksi

Euroopan unionin perusoikeusviraston tuoreen tutkimuksen mukaan Suomi koetaan tutkituista EU-maista rasistisimmaksi. Suomessa haastatelluista 63 prosenttia kertoi kokeneensa rasistista häirintää kuten loukkaavia eleitä, kommentteja tai uhkauksia.

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaatii hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin rasismin kitkemiseksi Suomessa. Kari jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

“Hyssyttelyn on loputtava ja ongelma on vihdoin tunnustettava ääneen. On järkyttävää, että Suomessa rasistisen väkivallan kohteeksi joudutaan selvästi useammin kuin muissa tutkituissa maissa. Suomessa 14 prosenttia vastanneista kertoi joutuneensa fyysisen hyökkäyksen kohteeksi, kun keskiarvo eri maissa oli viisi prosenttia”, Kari sanoo.

Jo vuosi sitten Suomi osoittautuu EU:n perusoikeusviraston tutkimuksessa yhdeksi Euroopan syrjivimmistä maista.  Muissa maissa tilanne on parantunut, mutta Suomessa pysynyt lähes samana. Vihreät on esittänyt useita lakimuutoksia rasismin estämiseksi.

“Vastuu rasismin torjumisesta kuuluu ennen kaikkea lainsäätäjille. Hallitukselta tarvitaan nopeita toimia, joilla varmistetaan rasismin kitkeminen. Yhdistyslakia on muutettava niin, että järjestäytynyt rasismi kielletään, ja rikoslakia niin että rasistiseen toimintaan osallistuminen säädetään rangaistavaksi. Mahdollisuudet puuttua vihapuheeseen lainsäädännöllä on selvitettävä”, Kari sanoo.

Kari muistuttaa, että poliittisilla päättäjillä on myös vastuu toimia esimerkkeinä, sillä sanat ja teot vaikuttavat asenneilmapiiriin. Samalla Kari toivoo kaikilta ihmisiltä puuttumista häirintään ja häirintään.

“On tärkeää, ettei syrjinnän kohteeksi joutunut ihminen koe jäävänsä yksin. Tuen osoittaminen on yksinkertaista ja pienikin ele usein riittää. Viestin tulee olla selvä: Meidän Suomemme ei ole rasistinen. Ihmisoikeudet eivät ole mielipidekysymys”, Kari sanoo.

Suomen liikenne pitää sähköistää – polttomoottoreille viimeinen myyntipäivä

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaatii polttomoottoriautoille viimeistä myyntipäivää. Suomen ilmastopaneeli antoi tänään vahvan viestin niistä toimenpiteistä, joihin Suomen tulisi ryhtyä, jotta ilmastotavoitteet saavutettaisiin. Yksi keino on fossiiliautoilusta luopuminen.

“Liikenteen päästöt ovat noin 20 prosenttia Suomen päästöistä. Niitä tulisi vähentää kunnianhimoisesti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että uusien polttomoottorihenkilöautojen myynti lopetetaan 2020-luvun loppuun mennessä. Emme voi laskea kaikkea vastuuta kuluttajien harteille, vaan nyt tarvitaan selkärankaa poliitikoilta”, Emma Kari sanoo.

Yksityisautoilun vähentämisen sijaan hallitus edistää polttomoottoriautoilua. Hallitus on esittänyt biopolttonesteiden sekoitevelvoitetta, joka sitoo Suomen fossiilitalouteen. Lisäksi valtiovarainvaliokunnassa käsiteltiin tänään 50 miljoonan euron kevennystä ajoneuvoveroon. Kari vastusti esitystä.

“On täysin käsittämätöntä, että hallitus haluaa keventää autoilun verotusta. Se johtaa yksityisautoilun lisääntymiseen ja on ympäristölle haitallista. Meidän pitäisi sähköistää joukkoliikenne ja yksityisautot. Polttomoottoriautoille on asetettava viimeinen myyntipäivä. Myös polttomoottoriautojen maahantuonti on kiellettävä”, Kari sanoo.

Vihreät on esittänyt sähköautojen vapauttamista auto- ja ajoneuvoverosta määräajaksi, jotta autokanta uusiutuisi nopeammin. Samaan aikaan latausverkkoa tulisi laajentaa, jotta ihmiset rohkaistuvat hankkimaan sähköautoja. Myös sähköpyörien hankintaa tulisi määräaikaisesti tukea.

“Suomessa on valtavasti osaamista niin teknologiassa kuin ympäristöalallakin. Me voimme olla etujoukoissa torjumassa ilmastonmuutosta ja kehittämässä ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Ensi kevään vaaleista on tehtävä ilmastovaalit, sillä ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii toimenpiteitä nyt”, Kari sanoo.

Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää lihankulutuksen vähentämistä

Vihreä kansanedustaja Emma Kari toivoo Sipilän hallitukselta toimenpiteitä kasvisruuan edistämiseksi. Syksyllä Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti teki selväksi, että ihmisten on tehtävä merkittäviä muutoksia, jotta maapallon lämpeneminen saataisiin rajoitettua 1,5 asteeseen. Lihansyönnin vähentäminen on yksi keskeisistä keinoista ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Kari jätti aiheesta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.

“Kasvisruuan lisäämisellä voitaisiin leikata tuntuvasti kasvihuonekaasupäästöjä sekä parantaa ihmisten terveyttä. Tiedelehti Naturessa julkaistun tutkimuksen mukaan länsimaiden lihankulutusta tulisi vähentää jopa 90 prosenttia, jotta vaaralliselta ilmaston lämpenemiseltä vältyttäisiin. Vastuuta ei voi vierittää ainoastaan kuluttajien niskoille, vaan hallituksen on tiedostettava ruokapolitiikan merkitys ilmastopolitiikassa”, Kari sanoo.

Tutkimusten mukaan ruoantuotanto aiheuttaa jopa 60 prosenttia suomalaisen keskimääräisestä Itämeri-jalanjäljestä ja ruoantuotannon on arvioitu aiheuttavan noin viidesosan ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä.

“Kysymys ei ole siitä, että kaikkien pitäisi ryhtyä kasvissyöjiksi. Kysymys on siitä, että ihmisten kannattaa syödä vähemmän ja eettisempää lihaa sekä lisätä kasvisperäisen ruuan syöntiä. Suurimmat hiili- ja itämerijalanjäljet ruuantuotannossa ovat lihantuotannolla. Hallituksen tulisi ottaa kasvisruuan osuuden lisääminen tavoitteeksi. Suurimmat hiili- ja itämerijalanjäljet ruuantuotannossa ovat lihantuotannolla”, Kari sanoo.

Vihreät on tänä syksynä tehnyt vaihtoehtoisen esityksen uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi. Lisäksi vihreät on esittänyt eläinperäisten tuotteiden haittaveron selvittämistä. Vero määräytyisi tuotannon kokonaispäästöjen mukaan.

“Kasvisruokaa tulisi suosia esimerkiksi julkisissa hankinnoissa ja verotusta uudistaa kasvisruokaa tukevaksi. Kasvisruokailun tulisi aina olla kuluttajalle edullisempi valinta. Jos ilmastonmuutos halutaan pysäyttää, meidän tulee katsoa myös lautasillemme”, Emma Kari sanoo.

En ole ehdolla Vihreiden puheenjohtajaksi

Vakavan harkinnan jälkeen olen päättänyt, etten ole käytettävänä Vihreiden puheenjohtajaksi. Päätös ei ollut helppo. Haluan kiittää kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat tukeneet minua.

Puolitoista vuotta sitten hain puheenjohtajaksi, koska uskoin pystyväni tarjoamaan puolueelle arvojohtajuutta uusilla kasvoilla ja vahvalla kasvustrategialla. Nyt vaaleihin on enää alle puoli vuotta. Vihreät tarvitsevat johtoon tunnetumman kasvon.

Viime viikot ovat hitsanneet vihreät tiiviiksi joukkueeksi, jossa kaikki ajattelemme ensisijaisesti yhteistä etua. Kukaan ei voi tässä tilanteessa ajatella asiaa itsekkäästi. Tässä ei ole kyse ensisijaisesti minusta henkilönä vaan siitä, mikä on Vihreiden etu vaikeassa tilanteessa.

Meidän puheenjohtajamme väsyi, nyt meidän on yhdessä kannettava toisiamme. Maailman muuttaminen on joukkuelaji.

Ensi keväänä on vaalit, joissa vihreillä on mahdollisuus muuttaa tämän maan suunta. Niistä vaaleista on vihdoin tulossa ilmastovaalit. Siksi seuraavan puheenjohtajan on tärkeää olla vahva ympäristöasiossa. Löysän ilmastopuheen ja tyhjien lupausten sijaan tarvitaan tekoja.

Vihreiden Kari vetoaa hallitukseen: Suomen lisättävä humanitaarista apua Jemenille

Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Emma Kari vetoaa hallitukseen, jotta Suomi lisäisi pikaisesti humanitaarista apua Jemeniin. YK varoittaa, että Jemeniä uhkaa maailman pahin nälänhätä sataan vuoteen.

– Maailma on vihdoin heräämässä Jemenin järkyttävään tilanteeseen. Nälänhätä uhkaa jo yli 5 miljoonaa lasta ja maan talouden romahdus on pahentanut kriisiä nopeasti. Vetoan hallitukseen, että Suomi lisäisi nopeasti humanitaarista apuaan Jemeniin, Kari sanoo.

– Tilanteen tekee pelottavaksi se, että Jemen on niin riippuvainen ruoan tuonnista. Suurin osa tuonnista kulkee Hodeidahin sataman kautta ja juuri tämän sataman hallinnasta taistellaan. Sataman sulkeminen johtaisi katastrofiin, Kari sanoo.

– Humanitaarisen avun lisäksi Suomen pitää osallistua kaikkien konfliktin osapuolten, erityisesti Saudi-Arabian johtaman koalition painostamiseen tilanteen helpottamiseksi. Valitettavasti koalitio näyttää käyttävän nälkää aseena ja on järjestelmällisesti tuhonnut Jemenin omaa ruoantuotantoa ja elintarvikehuoltoa. Kattava asevientikielto lähettäisi selvän viestin, Kari sanoo.

Jemenissä on meneillään neljättä vuotta jatkuva sota huthikapinallisten ja Saudi-Arabian johtaman liittouman välillä. Kolme neljästä jemeniläisestä eli yli 22 miljoonaa ihmistä tarvitsee jonkinlaista humanitaarista apua. Heistä yli 11 miljoona on lapsia. Kymmenet tuhannet lapset ovat vaarassa menehtyä jo ennen tämän vuoden loppua.

Tuore raportti ”Strategies of the Coalition in the Yemen War” dokumentoi Saudi-Arabian johtaman koalition elintarvikehuoltoon kohdistamia iskuja.

Saamelaisten viesti on otettava vakavasti – Ei Jäämeren radalle

Koko virallinen Suomi vaikenee, kun Euroopan ainoa alkuperäiskansa on pitkin syksyä osoittanut Saamenmaalla mieltään Sipilän hallituksen suunnittelemaa Jäämeren rataa vastaan. Saamelaiset ovat vastustaneet hanketta näkyvästi myös tällä viikolla, kun Rovaniemellä on kokoonnuttu käsittelemään Arktista aluetta. Vihreä kansanedustaja Emma Kari vaatii Suomen hallitusta kuuntelemaan saamelaisten kritiikkiä ja lopettamaan hankkeen valmistelun.

“Saamelaisten viesti on hyvin selvä: Jäämeren rataa ei haluta. Rata uhkaisi saamelaisten kulttuuria ja pohjoisen arvokasta luontoa. Saamelaisten huoli jää liian vähälle huomiolle valtion johdossa” Kari sanoo.

Saamelaiskäräjät on todennut, ettei sitä ole kuultu hankkeen valmistelussa. Jäämeren rata ja erityisesti valittu reittivalinta rikkoisi saamelaisten oikeutta omaan kulttuuriin estämällä pääsyn perinteisille maille ja näin ollen estämällä kulttuurin harjoittamisen. Erityisen haitallinen Jäämeren radan suunniteltu linjaus on kolttasaamelaisille, joiden alueen rata halkaisee kahtia.

“Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio on kutsunut Jäämeren rataa täydelliseksi katastrofiksi saamelaisille. Kolttien kyläkokous, kolttasaamelaisten itsehallintojärjestelmä, on lausunnossaan todennut hankkeen uhkaavan koko kolttasaamelaisen kulttuurin olemassaoloa. Nämä ovat vakavia viestejä, joita ei voi ohittaa”, Kari sanoo.

Todennäköisesti rata palvelisi ennen kaikkea kaivosteollisuuden tarpeita, mikä tekisi hankkeesta entistäkin suuremman riskin paitsi pohjoisen alueen luonnolle ja ympäristölle, mutta myös alkuperäiskansalle. Kari on huolissaan, että saamelaisten ääni ei taaskaan kuulu heitä koskevissa asioissa.

“Saamelaisten ja luonnonsuojelijoiden huoleen hankkeen tuhoisuudesta on suhtauduttava vakavasti. Jäämeren rata uhkaa Arktista luontoa ja saamelaisten elinkeinoja ja kulttuuria. Miksei alkuperäiskansaa olla kuultu hankkeen valmistelussa? Miksi virallinen Suomi vaikenee, kun Euroopan ainoa alkuperäiskansa vaatii oikeutta?” Kari kysyy.

Aloite toimeentulotuen muutoksista heikompiosaisille aiheutuneiden ongelmien korjaamiseksi

Jätin viime viikolla kaupunginvaltuustossa aloitteen toimeentulotuen muutoksista heikompiosaisille aiheutuneiden ongelmien korjaamiseksi.

——

Perustoimeentulotuki siirtyi vuoden 2017 alusta Kelan hoidettavaksi. Uudistuksesta seurasi parannuksia, mutta erityisesti heikoimmassa asemassa olevien tuensaajien tilanteen pelätään huonontuneen.

Keväällä julkaistusta Sosiaalibarometrista käy ilmi, että lähes 80 prosenttia sosiaalityöntekijöistä pitää todennäköisenä, että toimeentulotuen perusosan siirtäminen Kelaan heikensi heikompiosaisten tuensaajien asemaa. Tosin vastaava osuus Kelan johtajista pitää asiaa epätodennäköisenä. Kelan toimihenkilöistä 45 prosenttia pitää todennäköisenä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten aseman heikentymistä.

Siirron jälkeen myös vapaaehtoisjärjestöt ovat kertoneet, että avuntarve on lisääntynyt. Yhä useampi pienituloinen helsinkiläinen perhe on vapaaehtoisten mukaan joutunut turvaamaan järjestöjen ja yksityishenkilöiden apuun. Mm. Facebookissa toimivan Apuna ry:n mukaan köyhien perheiden avunpyynnöt ovat kasvaneet. Ihmisten auttaminen ei voi jäädä vapaaehtoisten vastuulle. Helsingin tulee varmistaa, ettei toimeentulotuen Kela-siirrosta aiheudu heikoimmassa asemassa oleville helsinkiläisille kohtuuttomia tilanteita.

Me aloitteen allekirjoittaneet edellytämme, että sosiaali- ja terveystoimiala selvittää ja toteuttaa pikaisesti ne toimet, joilla Helsinki voi paikata niitä ongelmia, joita toimeentulotuen Kela-siirrosta on aiheutunut kaikkein heikompiosaisille helsinkiläisille.