Kirjallinen kysymys Jäämeren radasta

Jätin ministerille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen Jäämeren radasta:

Eduskunnan puhemiehelle

Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti 9.3.2018 jatkavansa Jäämeren ratahankkeen suunnittelua ratalinjauksella, joka kulkisi Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen. Jäämeren rata halkoisi näin ollen saamelaisalueen ja yhteensä kuusi saamelaisalueen paliskuntaa.

Perustuslain 17 pykälän mukaan “Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.”

Saamelaiset ovat useaan otteeseen tuoneet esille sen, miten ratahanke merkittävästi heikentäisi ja paikoin kokonaan tuhoaisi heidän mahdollisuuksiaan harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan ja ylläpitää kulttuuriaan. Saamelaisille oikeus kieleen ja kulttuuriin on sidoksissa elinkeinoihin ja maankäyttöön. Jäämeren rata ja erityisesti valittu reittivalinta rikkoisi saamelaisten oikeutta omaan kulttuuriin estämällä pääsyn perinteisille maille ja näin ollen estämällä kulttuurin harjoittamisen. Erityisen haitallinen Jäämeren radan suunniteltu linjaus on kolttasaamelaisille, joiden alueen rata halkaisee kahtia. Kolttien kyläkokous, kolttasaamelaisten itsehallintojärjestelmä, on lausunnossaan todennut hankkeen uhkaavan koko kolttasaamelaisen kulttuurin olemassaoloa.

Jäämeren rata on suurin yksittäinen infrastruktuurihanke Suomen puolen Saamenmaalla erittäin pitkään aikaan. Jäämeren rataa suunniteltaessa alkuperäiskansojen oikeudet ovat kuitenkin unohtuneet. Ratahanke vaikuttaakin ristiriitaiselta esimerkiksi YK:n alkuperäiskansojen julistuksen artiklan 26 kanssa:

“1. Alkuperäiskansoilla on oikeus perinteisesti omistamiinsa, hallussaan pitämiinsä tai muutoin käyttämiinsä tai hankkimiinsa maihin, alueisiin ja luonnonvaroihin.

2. Alkuperäiskansoilla on oikeus omistaa, käyttää, kehittää ja hallita niitä maita, alueita ja luonnonvaroja, jotka ovat niiden hallussa perinteisen omistuksen tai muun perinteisen hallussapidon tai käytön perusteella tai jotka ne ovat muutoin hankkineet.

3. Valtiot tunnustavat nämä maat, alueet ja luonnonvarat laissa ja suojelevat niitä lailla. Tässä tunnustamisessa on asianmukaisesti kunnioitettava kyseisten alkuperäiskansojen tapoja, perinteitä ja maanhallintajärjestelmiä.”

Suunniteltu ratalinjaus kulkee useiden kansallispuistojen sekä arvokkaiden luonnonsuojelualueiden ja suojeltujen soiden ympäristössä. Massiivinen ratahanke aiheuttaa väistämättä ympäristöön jälkiä ja hankkeella olisi todennäköisesti suuria vaikutuksia myös Näätämöjoen kalakantoihin. Lisäksi liikenneministeriön selvityksessä rata arvioidaan kannattamattomaksi, mutta esille tuodaan kuitenkin se, että yksi iso kaivos voisi muuttaa tilannetta. Mikäli rata rakennetaan ennen kaikkea palvelemaan kaivosteollisuuden tarpeita, hanke on entistäkin suurempi riski paitsi alkuperäiskansalle, mutta myös pohjoisen alueen luonnolle ja ympäristölle.

Saamelaiskäräjälain 9§ mukaan viranomaisten tulee neuvotella saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ja jotka koskevat saamelaisten kotiseutualueella saamelaisten kieleen, kulttuuriin tai heidän asemaansa alkuperäiskansana vaikuttavaa asiaa. Saamelaiskäräjät ovat yksiselitteisesti todenneet ministeriön tiedotustilaisuuden jälkeen 15.3., ettei Jäämeren radan linjauksesta ole neuvoteltu heidän kanssaan. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja myös kertoi Saamelaisten parlamentaarisen neuvoston kokouksessa, että Saamelaiskäräjät sai alun perin tiedon hankkeesta median kautta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:

Miten hallitus on ratahankkeessa huomioinut perustuslain 17 pykälän turvaaman oikeuden saamelaisille ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan?

Katsooko hallitus toteuttaneensa saamelaiskäräjälain 9§ neuvotteluvelvoitetta?

sekä

Miten hallitus on huomioinut YK:n alkuperäiskansojen julistuksen artiklat 3, 4, 7, 8, 10,11, 12, 19, 22, 26, 27, 28, 32, 37 sekä 40 edistäessään hanketta?

Helsingissä 17.5.2018

Eduskunta tarvitsee ajankohtaiskeskustelun köyhyydestä

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari on huolissaan siitä, miten syvää tietämättömyyttä ihmisten huono-osaisuudesta ja sen syistä eduskunnasta ja erityisesti hallituspuolueiden riveistä löytyy. Kari toivoo eduskunnan käyvän ajankohtaiskeskustelun köyhyydestä, sen syistä ja periytyvyydestä.

“On selvää, että eduskunnassa on tietämättömyyttä ja pahimmillaan jopa välinpitämättömyyttä ihmisten huono-osaisuutta kohtaan. Tämä näkyy myös politiikassa.

Sipilän hallitus on kautensa aikana leikannut työttömiltä, opiskelijoilta, eläkeläisiltä ja sairailta. Se on leikannut suoraan tuista, korottanut omavastuita ja jäädyttänyt etuuksia. Sen sijaan, että hallitus olisi ryhtynyt toimenpiteisiin eriarvoistumisen pysäyttämiseksi, se on heikentänyt kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa”, Kari toteaa.

Vihreät ovat esittäneet perustulokokeilun laajentamista, perusturvan tasokorotusta ja sekä vähimmäisetuuksien että opintotuen nostamista. Vähintään kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin kohdistetut leikkaukset on peruttava.

“Tänä vuonna on kulunut sata vuotta Suomen sisällissodasta. Meidän on ymmärrettävä historiastamme se, että emme saa kasvattaa ihmisten välisiä juopia liian suuriksi. Eduskunnan tulisi osoittaa tätä ymmärrystä ja kunnioittaa sisällissodan satavuotismuistovuotta käymällä ajankohtaiskeskustelu köyhyydestä”, Kari toteaa.

Sipilän hallituksen ohjelmassa sana köyhyys mainitaan kerran, sekin ulkopolitiikan kohdalla. Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeuksien valvontaelimiltä perusturvan tason riittämättömyyden tuomitsevia päätöksiä.

“Suomen suurin vahvuus on se, että jokaiselle lapselle annetaan on samat mahdollisuudet. Köyhyys, matala koulutustaso, heikompi terveydentila ja työttömyys periytyvät. Suomessa jopa 100 000 lasta elää tällä hetkellä pienituloisissa kotitalouksissa. Köyhyys ei kannusta, se lannistaa. Lasten luokkayhteiskunta syntyy silmiemme edessä. On poliitikkojen vastuulla torjua se” Kari jatkaa.

Pojat tarvitsevat tasa-arvotyötä

Poikiemme syrjäytymisen pitäisi olla kansallinen hätätila. Kaikilla pojille ei tietenkään mene huonosti, mutta liian monella menee.

Tasa-arvon mallimaa Suomessa ero tyttöjen ja poikien lukutaidossa on länsimaiden suurin. Työelämän ulkopuolella on pysyvästi lähes 79 000 työikäistä miestä. Kadonneiden poikien ja miesten määrä on viime vuosina kasvanut. Yhä useampi poika syrjäytyy.  Nuorten miesten köyhyys lisääntyy, kun samaan aikaan naisilla se vähentyy. Silti me leikimme edelleen, että ongelmaa ei ole.

Sipilän hallituksen leikkuri on osunut koulutusjärjestelmän jokaiseen portaaseen varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Erityisesti hallituksen toteuttamat heikennykset varhaiskasvatukseen sekä ammatilliseen koulutukseen lisäävät poikien syrjäytymistä. Tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden rajaaminen sekä ryhmäkokojen kasvattaminen heikentävät juuri niiden lasten asemaa, jotka tarvitsisivat eniten tukea koulutuspolulleen.

Ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet massiiviset leikkaukset ovat johtaneet aloituspaikkojen karsintaan, lähiopetukseen vähentämiseen, opetuspisteiden sulkemiseen ja opettajien irtisanomiseen. Tämä on heikentänyt varsinkin maaseudun ja lähiöiden poikien mahdollisuuksia saavuttaa peruskoulun jälkeinen, työllistymisen turvaava tutkinto.

Nuoret tarvitsevat tukea. Etäopetuksen ja työssäoppimisen lisääminen vain säästöjen vuoksi on väärin. Lähiopetuksen määrää lisäämällä voitaisiin kehittää ammattitaitoja ja samalla lisätä yhteisöllisyyttä, joka saa opiskelijat kiinnittymään opintoihin.

On myös tavallista, etteivät kaikki löydä itselleen sopivaa koulutusalaa ensiyrittämällä. Olisikin tärkeää vahvistaa moniammatillista yhteistyötä motivaatiopulasta kärsivien opiskelijoiden tukemisessa ja tarvittaessa uuden polun löytämisessä. Syyllistämisen tai lannistamisen sijaan meidän tulisi kannustaa kaikkia yrittämään uudestaan, jos koulu on jäänyt kesken.

Pojat myös jäävät usein vaille ammattilaisen varhaista tukea, koska oppilashuollon palvelut on alimitoitettu. Olisi hyvä, jos tukea tarvitseva oppilas saisi oikeuden opinto-ohjaajaan ja erityisopettajaan sekä yksilöllistä opinto-ohjausta ja tukea opiskeluun toisen asteen ensimmäisen vuoden loppuun saakka.

Hallituksen leikkauspolitiikan ohella asenteet vahingoittavat poikia. Kapea mieskuva ei anna pojille liikkumatilaa. Meidän on unohdettava “pojat on poikia” -ajattelu ja ymmärrettävä, että pojille pienenä sallittu erivapaus ei ole etuoikeus. Alhaisemmat odotukset johtavat huonompaan koulumenestykseen. Samalla meidän on opetettava poikamme käsittelemään tunteita sekä etsimään tukea ja turvaa vaikeina hetkinä, jotta elämän vastoinkäymiset eivät vie jalkoja alta.

Nyt jos koskaan tarvitaan poikien tasa-arvotyötä.

Julkaistu AMKE ry:n blogissa 27.4.

Synnyttäkää, siskot!

Suomen miespoliitikot ovat heränneet siihen, että syntyvyys laskee. Tähän on vastattu kekkosmaiseen tapaan käskemällä naisia synnyttämään ja vanhalla kunnon syyllistämisellä.

Sotien jälkeen naisille todettiin, että ”neljäs isänmaalle”. Sama tunkkainen tuulahdus 1950-luvun Suomesta tuntuu ohjaavan myös Sipilän hallituksen perhepolitiikkaa.

Samaan aikaan, kun ministeri toisensa jälkeen kauhistelee sitä, mikseivät nuoret naiset synnytä, hallitus tekee työelämän nuorille yhä epävarmemmaksi. Uusimman perhebarometrin mukaan juuri yleinen epävarmuus ja huoli työmarkkina-asemasta ovat naisille keskeisiä syitä olla hankkimatta lapsia.

Sipilän hallitus päätti kehysriihessä, että jatkossa yli kolme kuukautta työttömänä olleen alle 30-vuotiaan voi palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman nykyisen lain mukaista perustetta. Naisten kannalta päätös on karu.

Nuoret naiset ovat jo valmiiksi heikossa asemassa työmarkkinoilla. Heidät nähdään riskeinä työnantajalle, potentiaalisina synnyttäjinä, potentiaalisina kotiinjääjinä.

Nuoria naisia ei nykyisinkään haluta palkata pysyviin työsuhteisiin: 20–29 -vuotiaista naisista 39 prosentilla on määräaikainen työsuhde. Sipilän hallituksen esityksen myötä heidän tilanteensa heikkenee entisestään.

Määräaikaisessa työsuhteessa olevalle nuorelle naiselle lisääntyminen on riski. Todennäköisyys sille, ettei työsuhde saa raskauden jälkeen jatkoa, on suuri.

Naiset kantavat huomattavasti suuremman riskin lapsen hankkimisesta. Palkkakertymä pienenee, asema työmarkkinoilla huononee entisestään ja työura kärsii. Silti ajatellaan, että komentelu korjaa ongelmat. Ei korjaa.

Sipilän hallitus on epäonnistunut täydellisesti päätöksiensä sukupuolivaikutusten arvioinnissa. Hallitus lopetti lasten tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden, mikä osui juuri nuorten naisten työllistymiseen.

Sipilän hallitus leikkasi julkisen sektorin naisvaltaisten alojen työntekijöiden palkkoja kilpailukykysopimuksen yhteydessä. Hallitus jätti tekemättä perhevapaauudistuksen, joka olisi merkittävin nuorten naisten työllistymismahdollisuuksiin vaikuttava asia.

Nyt Sipilän hallitus lisää pätkätöitä ja ikäperustaista syrjintää tekemällä nuorten työelämän entistä epävarmemmaksi, kun jo pitkään on ollut tiedossa määräaikaisten työsopimusten kasautuminen erityisesti nuorille naisille.

Sipilän hallitus on lapsuuteni jälkeen miesvaltaisin hallitus tässä maassa. Silti jopa heidän pitäisi ymmärtää, ettei nuorten naisten epävarmuutta korjata heidän asemaansa heikentämällä.

Jos me haluamme tukea nuoria perheitä, me siirrymme 1950-luvulta 2010-luvulle. Silloin me parannamme naisten asemaa työmarkkinoilla. Me uudistamme perhevapaat ja kannustamme tasa-arvoiseen vanhemmuuteen.

Me tasaamme vanhemmuudesta aiheutuvia kustannuksia työpaikoilla. Me panostamme päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen. Me muutamme työelämää perheystävällisemmäksi.

Naiset eivät ala synnyttää poliitikkojen käskystä. Ja hyvä niin.

Julkaistu Vihreässä Langassa 27.4.

Salmisaaren kivihiilivoimala on suljettava!

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaatii Helsinkiä käynnistämään välittömästi valmistelun myös Salmisaaren kivihiilivoimalasta luopumiseksi. Kari jättää Salmisaaren kivihiilivoimalasta aloitteen seuraavassa valtuustossa. Vihreiden aloitteesta Helsinki on jo päättänyt Hanasaaren kivihiilivoimalan sulkemisesta vuoteen 2024 mennessä.

“Ajatus kieltää kivihiili energiatuotannossa on Sipilän hallituksen vastuuttoman ilmastopolitiikan harvoja valopilkkuja. Helsingin on nyt nopeasti luotava askelmerkit Salmisaaren hiilivoimalasta luopumiseksi. Myös kokoomuksen on vihdoin sitouduttava kivihiilen nopeaan alasajoon Helsingissä. Ilmastonsuojelussa ei voi ajaa kaksilla rattailla. Jos kokoomus on maan hallituksessa kieltämässä kivihiiltä, ei se samalla voi vastustaa alasajoa maan pääkaupungissa”, Kari toteaa.

Karin aloitteesta Helsinki on selvittänyt uusiutuvan energian potentiaalia Helsingissä. Mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi, hajautetun uusiutuvan energian tuottamiseksi ja hukkalämpöjen hyödyntämiseksi ovat Helsingissä suuret. Hiilestä luopuminen edellyttää tuotannon ja kulutuksen muuttamisen lisäksi myös systeemitason tarkastelua.

“Kivihiilestä kokonaan luopuminen vaatii Helsingiltä uudenlaista tapaa ajatella energian tuotantoa ja sen käyttöä. Kivihiilestä luopuminen ei onnistu nykyisen energiajärjestelmän hienosäädöllä, vaan todennäköisesti tarvitaan systeemitason muutoksia. Kaupungin on pikaisesti käynnistettävä aikaisempaa kokonaisvaltaisempi ja kunnianhimoisempi valmistelu, jossa kaikki vaihtoehdot energiajärjestelmän muuttamiseksi hiilivapaaksi selvitetään”, Kari sanoo.

Kari toivoo, että kivihiilestä luopuminen osattaisiin nähdä Helsingissä mahdollisuutena luoda tilaa uudelle yrittäjyydelle ja ilmastoedelläkävijyydelle. Samalla hän toivoo maan hallitukselta todellisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ilmastotutkijoiden kuuntelemista.

“Kivihiilen kieltämisen lisäksi Suomen pitää päästä eroon myös kivihiiltäkin haitallisemmasta turpeen poltosta. Hallitus on kuitenkin alentanut turpeen verotusta ja lisännyt ilmastolle haitallisen toiminnan tukemista.”

”Maailma käy epätoivoista kamppailua ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. On käsittämätöntä, että tässä tilanteessa Suomen hallitus on käyttänyt kaiken vaikutusvaltansa EU:n ilmastopolitiikan vesittämiseen lisätäkseen metsien hakkuita. Tämä on vastuutonta”, Kari toteaa.

Tiedote julkaistu 11.1.2018

Hallituksen esitys uudeksi eläinsuojelulaiksi surullinen mahalasku

Vihreiden kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän varapuheenjohtaja Emma Kari vaatii eläinten oikeuksien parempaa kunnioittamista Sipilän hallitukselta. Jo 20 vuotta vanhan eläinsuojelulain uudistusta on valmisteltu pitkään ja lakiluonnos lähti lausunnoille 22.12.

Hallituksen esitys on pettymys.

– Suomen eläinsuojelulainsäädäntö on täysin vanhentunut. Tutkimustieto eläinten käyttäytymisestä, älykkyydestä ja erityisesti tuotantoeläinten kokemasta kärsimyksestä on lisääntynyt merkittävästi. Mikään tästä muutoksesta ei merkittävästi näy hallituksen lakiluonnoksessa. Jatkossakin lehmiä voi pitää parsinavetoissa ja emakkosikoja voi pitää porsimishäkeissä, joissa ei pääse liikkumaan. Hallitukselta on vaadittava eläinten lajityypillistä käyttäytymistä kunnioittavaa lainsäädäntöä, myös tuotantoeläinten kohdalla, Kari sanoo.

Lakiluonnoksessa merkittävimmät muutokset tuotantoeläinten oikeuksissa rajoittuvat sikojen tiineyshäkeistä luopumiseen 15 vuoden siirtymäajalla sekä kivunlievityksen velvoittamiseen tietyissä tilanteissa. Tiineyshäkeistä luopumisen siirtymäaika on todella pitkä. Muutoinkin lakiesityksessä on epäselviä muotoiluja, joita on täsmennettävä. Kivunlievityksen tarvetta aiheuttavia toimenpiteitä kuten nupoutusta, eli vasikan sarvien alkujen polttamista, ei mitenkään pyritä rajoittamaan.

Asiantuntijoiden ja eläinoikeusjärjestöjen toivomia parannuksia kuten parsinavettojen ja porsimishäkkien kieltoa, isompia lajille luontaisia liikkumismahdollisuuksia sekä juoksevan veden saannin turvaamista kaikille kiinteässä pitopaikassa oleville eläimille lakiluonnos ei turvaa.

– Eettisyys ja edelläkävijyys olisi suomalaiselle eläintuotannolle kilpailuetu. Kuluttajat odottavat, että eläimiä kohdellaan hyvin. Suomi ei ole eläinten oikeuksissa niiden maiden joukossa, joiden laki on eettiseen toimintaan ohjaavaa. Nyt on oikea hetki keskustella siitä miten turvaamme oikeuden lajityypilliseen elämään vailla kärsimystä myös tuotantoeläimille. Hallituksen on muutettava lakiluonnostaan eläimille paremmaksi, Kari sanoo.

Turkistuotannosta esitys ei sano mitään, vaikka eduskunta velvoitti käsitellessään kansalaisaloitetta turkistarhauksen kieltämisestä parantamaan turkiseläinten oikeuksia.

– Villieläinten pitäminen pienessä häkissä on lähtökohtaisesti epäeettistä, ja siksi turkistarhaus on kielletty useissa länsimaissa. Niin pitäisi tehdä Suomessakin. Muidenkin tuotantoeläinten oikeuksia on merkittävästi parannettava, jotta suomalainen eläintuotanto voi olla eettisesti kestävämmällä pohjalla. Suomalaisten selvä enemmistö kyselyissä tukee eläinten oikeuksien parantamista, sanoo Kari.

Ylläoleva tiedote julkaistu 27.12.2017

Hallituksen arvovalinnat kasvattavat eriarvoisuutta

Vihreä eduskuntaryhmä kritisoi hallitusta eriarvoistumisen lisäämisestä Suomessa. Vihreiden ryhmäpuheessa valtion talousarviosta kansanedustaja Emma Kari kehotti hallitusta pysähtymään miettimään, miten Suomea pitäisi uudistaa ja mitä Suomessa pitäisi vaalia.

– Me teemme nyt ensimmäistä budjettia seuraavalle sadalle vuodelle. Nyt tehdyillä arvovalinnoilla me valitsemme suuntaa tälle maalle. Mitä merkitystä on satavuotisjuhlavuodella, jos emme edes nyt pysähdy miettimään, mikä tässä maassa on kaikkein arvokkainta, kaikkein kauneinta? Kari kysyi.

Kari sanoi Vihreiden tarjoavan tasapainoisen vaihtoehdon, jossa puolustetaan heikompiosaisia ja koulutusta ja jossa torjutaan ilmastonmuutosta ja uudistetaan taloutta.

– Me uskomme, että hyvä maa nojaa koulutukseen ja osaamiseen. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on jäämässä jälkeen muista länsimaista koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Erityisesti pojat tippuvat kyydistä. Tämän me haluamme muuttaa. Siksi hallituksen valtavat koulutusleikkaukset on peruttava, Kari sanoi.

– Tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden lopettaminen ja ryhmäkokojen paisuttaminen osuivat pahiten niihin lapsiin, jotka tarvitsevat varhaiskasvatusta eniten. Tehdyt virheet on myönnettävä ja korjattava. Maksujen alennus on hyvä asia, mutta se ei korjaa jo tehtyä vahinkoa, Kari jatkoi.

Karin mukaan hallituksella olisi mahdollisuus tehdä muitakin arvovalintoja.

– Siksi, toisin kuin hallitus, Vihreät tekee arvovalinnan leikata tehottomia yritystukia, sen sijaan, että säästäisimme koulutuksesta. On paljon helpompaa kasvattaa ehjiä lapsia kuin korjata rikkinäisiä aikuisia, Kari sanoi.

Kari kritisoi hallituksen tuloeroja kasvattavaa linjaa. Karin mukaan eriarvoisuuden kasvussa ei ole kyse itsestään tapahtuneesta kehityksestä, vaan hallituksen arvovalinnoista.

– Ei ole oikein antaa satojen miljoonien eurojen verohelpotuksia, kun samalla leikataan työttömiltä, eläkeläisiltä, opiskelijoilta ja lapsiperheiltä. Vihreät haluaa nostaa ihmisiä köyhyydestä ja uudistaa perhevapaat tavalla, joka aidosti parantaa isien asemaa kotona ja äitien asemaa työelämässä, Kari sanoi.

Kari totesi hyvän maan juurien olevan puhtaassa luonnossa.

– Me haluamme pitää huolta kauniista metsistämme ja kirkkaista vesistämme ja pysäyttää luonnon monimuotoisuuden hupenemisen. Siksi hallituksen valtavat leikkaukset luonnonsuojeluun on peruttava. Tulevaisuuden maailmassa pärjäävät ne, joilla on uskallusta olla edelläkävijöitä, Kari sanoi.

– Kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla me uudistamme Suomen taloutta ja autamme suomalaisia yrityksiä pääsemään kansainvälisille markkinoille puhtaan teknologian huippuosaajina, Kari sanoi.

Voit lukea Emman eduskunnassa pitämän puheen kokonaisuudessaan täällä.

100-vuotiaan Suomen metsät on turvattava!

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari peräänkuuluttaa Sipilän hallitukselta pikaisia toimia Suomen luonnon tilan parantamiseksi. Hallituksen vastauksessa Karin kirjalliseen kysymykseen hallitus ilmoitti, ettei se saavuta kansainvälistä tavoitetta pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vuoteen 2020 mennessä.

100-vuotiaan Suomen luonnon päivänä 26. elokuuta Kari esittää toimenpidepakettia Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

– Suomi on sitoutunut YK:n biodiversiteettisopimukseen, jonka mukaan luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on pysäytettävä vuoteen 2020 mennessä. Kuitenkin hallitus on nyt linjannut, ettei aio pitää tavoitteesta kiinni. Suomalaiset arvostavat maamme luontoa, ja on häpeällistä, että hallitus on valmis rikkomaan antamamme kansainvälisen ympäristölupauksen. Sen sijaan hallitus on leikannut luonnonsuojelualueiden hankinnan rahoista pois kaksi kolmasosaa. Tämä on kestämätöntä, Kari toteaa.

Keväällä 2017 laaja joukko ympäristö- ja ilmastokysymyksiin perehtyneitä professoreita, dosentteja, ja tutkijoita varoittivat, etteivät hallituksen suunnitelmat lisätä tuntuvasti metsien käyttöä ole lainkaan kestävällä pohjalla. Suomen metsäbioenergian käyttöön nojaava ilmasto- ja ympäristöpolitiikka ei tuota lähes lainkaan vaadittuja päästövähennyksiä, vaan pikemminkin uhkaa tappaa sukupuuttoon metsissä eläviä lajeja. Samaan aikaan hupenevat resurssit vesien, metsien ja soiden suojelussa vaarantavat lajien tulevaisuutta.

– Suomalaiset rakastavat tämän maan hienoa luontoa. Sen turvaaminen lapsillemme vaatii poliittisia päätöksiä. Sen sijaan, että Suomen luontoa suojeltaisiin, se joutuu entistä massiivisempien metsähakkuiden kohteeksi. Suomen metsäluonnon monimuotoisuus on vaakalaudalla, lajistojen uhanalaisuuden jatkuessa suomalaisessa luonnossa. Nyt tarvitaan konkreettisia toimia metsien, soiden ja vesistöjen luonnon turvaamiseksi, Kari sanoo.

Karin pakettiin on kirjattu kymmenenkohtainen lista toimenpiteistä, joilla Suomen luonnon tilannetta voidaan parantaa aina metsien ja vesistöjen suojelusta kestävään ympäristöhallintoon saakka. Tärkeimpinä ehdotuksina Kari esittää luonnonsuojelun rahoituksen nostamista takaisin vuoden 2015 tasolle, laajojen metsien- ja soidensuojelun ohjelmien toteuttamista, metsähakkuiden rajoittamista, vaelluskalojen suojelua, vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämistä sekä ympäristölle haitallisten tukien leikkaamista.

Tutustu toimenpidepakettiin täällä!

Uusi eläinsuojelulaki on vanhentunut jo syntyessään

Vihreiden kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän varapuheenjohtaja Emma Kari on pettynyt tänään julkistettuun esitykseen uudesta eläinsuojelulaista. Kari olisi toivonut Suomen nousevan eläinsuojelun edelläkävijäksi. Karin mielestä eläinten hyvinvointi pitäisi nähdä arvona, ei pelkkänä kustannuksena.

– Edistyksellinen eläinsuojelulaki olisi palvelus suomalaiselle ruuantuotannolle. Tämä lakiesitys on vanhentunut jo syntyessään. Se, että lainsäädäntömme on muita naapurimaita jäljessä, heikentää suomalaisen ruuan mainetta. Tämä ei ole tuottajien eikä eläinten etu. Laki ottaa pieniä askelia eteenpäin, mutta suuri harppaus jäi ottamatta. Tutkimustieto eläinten hyvinvoinnista on kuitenkin edistynyt valtavasti 20 vuoden aikana. Samaan aikaan ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia ruuan eettisyydestä ja eläinten hyvinvoinnista, Kari harmittelee.

Kari kiittää esitystä siitä, että hevospilttuut kielletään ja haitalliseen jalostukseen puututaan. Myös emakkojen tiineytyshäkeistä luopuminen on edistystä, vaikka siirtymäaika onkin pitkä.

– Heikko mahdollisuus liikkumiseen aiheuttaa tutkitusti eläimille tarpeetonta kärsimystä ja estää lajityypillistä käyttäytymistä. Eniten eläinten liikkumista rajoittaviin asioihin on saatava parannuksia. Yksi suurimmista epäkohdista ovat emakoille stressiä aiheuttavat porsimishäkit, joita ei edelleenkään kielletä. Naudoille ei taata pääsyä laitumille eikä naapurimaissa kiellettyjä lehmien parsinavetoita vieläkään kielletä. Eläimille ei edelleenkään anneta oikeutta juoda halutessaan vettä, vaikka eläinten hyvinvoinnin asiantuntijat ovat tätä laajasti vaatineet, Kari luettelee.

Kari on pettynyt siihen, ettei lakiesityksessä puututa turkistarhaukseen, vaikka eläinten lajityypillinen käytös ei ole turkistuotannossa mahdollista. Kari toivoo myös, ettei kivuliaita toimenpiteitä enää sallittaisi ilman kivunlievitystä. Porsaiden kastraatio ja vasikoiden nupoutus, eli eläimen sarven alkujen polttaminen, tuottavat eläimelle kipua.

– Erikoista oli se, että eduskunnan eläinsuojeluryhmä sai tietää lakiesityksen julkistuksesta lukemalla siitä MTK:n puheenjohtajan haastattelusta Maaseudun Tulevaisuudesta. Tämä kuvaa hyvin sitä, että lobbareille on suotu lainsäätäjiä parempi yhteys valmisteluun. Valmistelusta vastaava ministeri ei ole kahteen vuoteen suostunut tapaamaan eduskunnan eläinsuojeluryhmää aiheesta, Kari sanoo.

Vihreä voitto kaupunginvaltuuston kokouksessa: Helsinki haluaa irtautua Fennovoiman-Rosatomin ydinvoimalahankkeesta

Helsinki käynnistää toimet irtautuakseen Fennovoiman ja Rosatomin riskialttiista ydinvoimalahankkeesta. Vihreiden kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Emma Karin esitys voitti hetkiä sitten kaupunginvaltuuston tiukan äänestyksen luvuin 39-37.

Kari esitti, että Helsinki käynnistää omistajaohjaustoimet kutsumalla ylimääräisen yhtiökokouksen Vantaan Energian irroittaumiseksi Fennovoiman ydinvoimahankkeesta. Helsinki on mukana Rosatomin ydinvoimalahankkeessa osittain omistamansa Vantaan energian kautta.

– Päätös kertoo siitä, että Helsingissä halutaan katso eteenpäin ja tehdä tulevaisuuden ratkaisuja. Fennovoiman tilanteesta kertoo paljon se, että valtuuston keskustelussa yksikään kaupunginvaltuutettu ei halunnut hanketta puolustaa. Fennovoimaan sisältyy niin paljon riskejä, että jopa ydinvoimaan muuten myönteisesti suhtautuvat kritisoivat hanketta, Emma Kari sanoo.

– Osakas toisensa jälkeen on irtautunut Fennovoimasta nimenomaan taloudellisten riskien vuoksi. Ydinvoimahankkeissa budjettien ja aikataulun pettämisestä ja hintojen kohoamisesta on tullut enemmän sääntö kuin poikkeus. On todennäköistä, ettei Fennovoiman tarjoama sähkö tule ydinvoimalan valmistuttua olemaan kilpailukykyistä. On kyseenalaista, onko koko hanke ensinkään omistajilleen taloudellisesti kannattava, Kari sanoo.

Kesko-konserniin kuuluva Kestra Oy sai välimiesoikeudelta tammikuussa päätöksen, että se voi irtautua ydinvoimalahankkeesta. Tämä saattaa avata myös muille hankkeen osakkaille mahdollisuuden jättäytyä pois. Keskon poisjäänti voi tarkoittaa taloudellisten lisävastuiden lankeamista jäljelle jääville omistajille. Näyttää epätodennäköiseltä, että Fennovoima löytäisi näille osakkeille muita ostajia. Vantaan energia on suurin kuntataustainen Fennovoiman omistaja, Helsinki puolestaan omistaa 40 prosenttia Vantaan energiasta.

– Viimeisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa tehty päätös on upea lopetus valtuustokaudelle, jolla monet Vihreille tärkeät tavoitteet ovat edenneet harppauksin. Seuraavaksi Helsingin on satsattava tulevaisuuden energiavaihtoehtoihin: uusiutuvan energian tuotantoon, älykkäisiin sähköverkkoihin, energiatehokkuuteen ja muihin kestäviin vaihtoehtoihin. Se on ilmaston ja helsinkiläisten veronmaksajien etu, Kari sanoo.