Kategoria: Tiedotteet (Page 10 of 15)

Emma Kari varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajaksi: Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen on tasa-arvokysymys

Helsingin vihreä valtuustoryhmä valitsi tänään ryhmäkokouksessaan varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajaksi kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Emma Karin. Kari on kahden päiväkoti-ikäisen lapsen äiti ja hän on tehnyt pitkään töitä helsinkiläisten lasten yhdenvertaisuuden eteen.

– Subjektiivinen päivähoito-oikeus on ollut suuri saavutus suomalaisille lapsille ja naisille. Hallituksen päätös rajata työttömien vanhempien lasten oikeutta varhaiskasvatukseen uhkaa eriarvoistaa lapsia. Samalla heikennetään naisten asemaa työelämässä. Erityisen ongelmallista tämä on Helsingissä, jossa äidit tekevät paljon pätkätöitä ja perheiden tilanne muuttuu usein. Me emme halua kääntää kelloja taaksepäin ja tehdä Suomesta kotiäitiyhteiskuntaa, Kari toteaa.

Kari on huolissaan kuntien mahdollisuudesta tarjota laadukasta varhaiskasvatusta.

– Varhaiskasvatus on lapsen yksilöllisen kehityksen tukemista ja lasten luokkayhteiskunnan torjumista. Se on se väline, jolla kaikille lapsille annetaan parhaat mahdolliset eväät elämään ja itsensä toteuttamiseen omasta taustasta riippumatta. Hallituksen linjaukset ryhmäkokojen suurentamisesta ja päivähoitoon kohdistuvat leikkaukset uhkaavat heikentää varhaiskasvatuksen laatua. Tätä ei pidä hyväksyä, Kari vaatii.

Jo kesäkuussa Kari ja lautakunnan silloinen puheenjohtaja Sanna Vesikansa vaativat, ettei Helsinki lähde mukaan leikkaamaan lasten päivähoidosta.

– Helsingissä on haluttu karsia päiväkotien hallinnosta ja panostaa hyvään hoitoon. Olemme palkanneet lisää ihmisiä hoitamaan lapsiamme, emme käsittelemään hakemuksia. Hallituksen esitys päivähoito-oikeuden harkinnanvaraisuudesta lisää byrokratiaa ja toimii Helsingin tavoitetta vastaan. Se heikentää lasten, naisten ja perheiden asemaa. Lisäksi se ei edes luo merkittäviä säästöjä, huomauttaa Kari.

Vihreiden Emma Kari: Hallitus jättää paperittomat raskaana olevat äidit ja lapset ilman hoitoa

Kansanedustaja Emma Kari (vihr) kritisoi hallituksen toimettomuutta paperittomien henkilöiden terveyspalveluiden turvaamisessa. Kari teki aiheesta kesän alussa kirjallisen kysymyksen. Kysymyksessä tiedusteltiin, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta paperittomien raskaana olevien äitien ja lasten pääsy välttämättömiin terveyspalveluihin turvataan.

– Oikeus terveyteen on osa ihmisarvoista elämää. Paperittomat lapset ja raskaana olevat naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, minkä takia he ovat korostuneen alttiita terveysriskeille ja heillä tulisi olla erityisasema. Hallitus ilmoittaa vastauksessaan, ettei näillä ihmisillä ole jatkossakaan oikeutta terveydenhuoltoon. Aloite paperittomien oikeudesta hoitoon on tullut lääkäreiltä, joille oli vaikeaa huomata, etteivät he voineet työssään hoitaa kaikkia hoitoa tarvitsevia, huomauttaa Kari.

Muun muassa Lääkäriliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, Pakolaisneuvonta, Suomen Punainen Risti ja UNICEF ovat jo pitkään vaatineet tilanteen korjaamista.

Edellisen hallituksen esitys paperittomien terveydenhuollon hoitamisesta kaadettiin kokousteknisellä pöytäyskikkailulla viime keväänä. Lakiesitystä oli kaatamassa myös perussuomalaisten kansanedustaja, nykyinen sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä. Hallitus myöntää vastauksessaan Karin kysymykseen, että viime kaudella rauennut lakiesitys olisi turvannut nykyistä paremmin perustuslain turvaamat oikeudet, kuten perustuslakivaliokunta totesi. Tästä huolimatta hallitus asialle ei aio tehdä mitään.

– Hallituksen toimettomuus on häpeällistä. Kyse on haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten, kuten lasten tai raskaana olevien naisten hoitamatta jättämisestä. Suomi on allekirjoittanut YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen, jonka mukaan lapsille kuuluvat yhtäläiset oikeudet riippumatta heidän vanhempiensa tilanteesta. Lapsi ei ole koskaan syyllinen omaan tilanteeseensa. Heistä huolehtiminen on kaikkien etu, Kari toteaa.

Emma Kari on puolustanut paperittomien henkilöiden oikeutta terveyteen myös Helsingin kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa. Karin aloitteesta Helsinki on avannut terveyspalvelunsa myös paperittomille henkilöille.

Hallituksen vastaus kirjalliseen kysymykseen.

Lisätietoja:

Emma Kari, kansanedustaja (vihr), p. 044 300 6801

Saara Hyrkkö, kansanedustajan avustaja, p. 050 386 6419

Vihreiden vastaesitys hallituksen ehdottomaan Kreikka-kantaan

Vihreiden suuren valiokunnan kokouksessa tekemä vastaesitys Suomen neuvottelutavoitteisiin. Esitystä ei ole aikaisemmin voinut julkaista tiukkojen salassapitovaatimuksten takia.

***

Suomen neuvottelijoiden tavoitteena tulee olla euroalueen vakauden, yhtenäisyyden ja tulevaisuuden turvaaminen. Kreikka on esittänyt uuden tukilainaohjelmapyynnön Euroopan vakausmekanismin, EVM:n, kautta, asiantuntijat ovat antaneet arvion Kreikan uudistusehdotuksista ja kreikkalaiset ovat kansanäänestyksessä indikoineet toivovansa muutosta.

Instituutioiden arvio mahdollisuuksista aloittaa neuvottelut Kreikan lainaohjelmasta esitettiin valiokunnalle vain suullisesti. Saadun selvityksen mukaan hallituksen kanta on instituutioiden suosituksen vastainen. Mielestämme instituutioiden arvioon olisi pitänyt luottaa.

Kreikan kärjistyvä humanitaarinen kriisi on torjuttava, ihmisten on saatava elämisen perusedellytykset koko EU:ssa. Se on eurooppalaisuuden ja yhteisten arvojen ytimessä. Siihen nojaa koko Euroopan unionin oikeutus.

Suomen kokonaisvastuiden ei tarvitse lisääntyä Kreikan nykyisessä kriisissä, sillä EVM:ssä on vielä toistaiseksi riittävästi pääomaa kattamaan Kreikan tarvitsema kolmas lainaohjelma. Pitkällä aikajänteellä ei kuitenkaan pidä olla kynnyskysymys, etteikö kriisinratkaisumekanismin kapasiteettia voisi kasvattaa, mikäli euroalueen vakauden turvaaminen sitä edellyttäisi. Euroalueen vakauden turvaamiseksi rakennetut kriisinratkaisumekanismit ovat osoittaneet toimivuutensa, sillä esimerkiksi Portugali ja Kypros ovat saaneet apuohjelmien turvin taloutensa vakaammalle pohjalle.

Viimeiset viisi vuotta Kreikan kriisiä on hoidettu niin, että pankit pelastettiin. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan 75% hyödystä EU:n ja muiden velkojien alkuperäisestä operaatiosta meni kansainvälisille pankeille. Eniten hyötyjiä oli Saksasta. Normaalissa markkinataloudessa pankit ja sijoittajat olisivat kantaneet riskit. Kreikan leikkaukset ovat olleet kovia, ja valtaosan niistä ovat kantaneet jo valmiiksi pienituloiset ihmiset ja työttömäksi joutuneet. Tämä ei poista sitä tosiasiaa, että Kreikassa on välittömästi pantava toimeen rakenteellisia uudistuksia, jotka laajentavat veropohjaa sekä kitkevät harmaata taloutta, veronkiertoa ja korruptiota. Myös esimerkiksi Kreikan eläkejärjestelmäreformia on jatkettava siten, ettei eläkeiän nosto kosketa vain nyt nuorta sukupolvea. Kreikan hallituksella tulee silti olla mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälaiset reformit takaavat parhaiten kasvun edellytyksiä.

Iso osa Kreikan valtion talouden ongelmista ja iso osa velkamäärästä on peräisin kotoperäisistä ongelmista. Mutta merkittävä osa on kuitenkin peräisin finanssikriisin eurooppalaisten pankkien pelastusoperaatiosta. Tämä on muistettava, kun kohtuullisen kompromissin ehtoja pohditaan.

Kreikan hallitsematon ero eurosta loisi pitkään jatkuvan epävakauden, joka pahimmassa tapauksessa uhkaa laajeta koko Euroopan laajuiseksi kriisiksi. Tavoitteena on pitää kaikki nykyiset euroalueen maat yhteisessä valuutassa. Mahdollisen Kreikan eurosta eroamisen jälkeen Kreikka ei todennäköisesti velkojaan maksaisi. Samalla riski siihen, että Suomi menettäisi kaikki nykyiset saatavansa, on suuri.

Kriisimaiden tukiohjelmia tai laina-aikojen ehtoja voidaan järjestellä sillä edellytyksellä, että kriisimaat toteuttavat taloutta tervehdyttäviä uudistuksia ja mikäli toimenpiteet nähdään koko euroalueen ja Suomen talouden kannalta turvallisimpana vaihtoehtona. Kriisimaiden tukiohjelmat toteutetaan niin, että ne tukevat työllisyyttä ja kasvua. Lähtökohtana on, että tukimekanismien kautta myönnetyt lainat maksetaan takaisin.

Kreikan hallitukselle on annettava tilaa valita talouspoliittiset keinonsa kriisistä nousemiseen joustavammin, mutta samalla siltä on vaadittava aitoa sitoutumista riittäviin rakenneuudistuksiin. Syriza on asetettava vastuuseen uskottavasta taloudenpidosta. Samalla EU:n ja Suomen on oltava valmiita välittömiin humanitäärisiin aputoimiin, jos koko Kreikan talousjärjestelmä ja ihmisten peruselintarvikkeiden ja lääkkeiden saanti uhkaa lähipäivinä romahtaa.

Edellytämme, että neuvotteluissa haetaan kompromissiratkaisua Suomen ja Euroopan etujen turvaamiseksi, joka parhaalla mahdollisella tavalla turvaa saatavamme sekä euroalueen rahaliiton vakauden ja on kohtuullinen Kreikalle mahdollistaen maalle tulevaisuuden kasvun näkymät osana yhteistä rahaliittoa. Tältä pohjalta Suomi voi hyväksyä, että Kreikan kanssa pyritään neuvottelutulokseen EVM ohjelmasta.

Vihreiden Emma Kari: ”Helsingin on vihdoin irrottauduttava ydinvoimahankkeista”

Fennovoima on tällä viikolla jättänyt hakemuksen ydinvoimalan rakentamisluvasta työ- ja elinkeinoministeriöön. Vihreiden kansanedustaja Emma Karin mukaan hakemus osoittaa, että hankkeessa mukana olevien kuntien pitäisi viimeistään nyt irrottautua hankkeesta.

”Kokoomus ja sosialidemokraatit ovat kerta toisensa jälkeen runnoneet läpi helsinkiläisten rahojen sitomisen kannattamattomiin ydinvoimahankkeisiin. Sokea ydinvoimausko on tullut helsinkiläisille kalliiksi. Vihreät ovat toistuvasti tuoneet esiin ydinvoimahankkeisiin liittyviä riskejä. Näitä ei ole haluttu kuunnella”, Kari toteaa.

Viimeksi Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli Vihreiden ryhmäaloitetta Helsingin irrottautumiseksi Fennovoiman ydinvoimahankkeesta toukokuussa.

”Olkiluoto 3:n rakentaminen alkoi vuonna 2005 ja ydinvoimalan piti valmistua vuonna 2009. Ydinvoimalaa ei ole, eikä ole varmaa käynnistyykö se koskaan. Silti valtuuston enemmistö päätti kaksi vuotta sitten pistää 30 miljoonaa euroa lisää Olkiluoto 3:en. Tämän lisäksi valtuusto päätti lähteä mukaan myös Olkiluoto 4 suunnitteluun. Nyt tämäkin hanke on kaatunut. Tämä on järjetöntä sijoituspolitiikkaa.” Kari summaa.

Vihreät on vastustanut kaikkia sijoituksia ydinvoimaloihin ja vaatinut helsinkiläisten yhteisten rahojen sijoittamista uusiutuvaan energiaan.

”Fennovoima on osoittautumassa jopa molempia Olkiluodon ydinvoimalahankkeita huonommaksi. Silti Helsinki on tässäkin hankkeessa mukana osin omistamansa Vantaan Energian kautta. Fennovoiman farssia muistuttavassa rakentamislupaprosessissa kotimaiseksi omistajaksi väitetään Rosatomin kroatialaista bulvaaniyhtiötä. Nyt viimeisetkin mukana roikkuneet yksityiset sijoittavat ovat hylkäämässä hanketta”, Kari sanoo.

Kari vaatiikin Vantaan energiaa ja Helsingin energiayhtiötä irrottautumaan kaikista meneillään olevista ydinvoimahankkeista.

”Tehdyt virheet on pystyttävä myöntämään ja niistä on opittava. Ydinvoimaan sijoittaminen sitoo pääomia ja hidastaa uusiutuviin siirtymistä. Meneillään olevista ydinvoimahakkeista on irrottauduttava. Lisäksi on tehtävä periaatepäätös, ettei uusiin ydinvoimaloihin enää lähdetä mukaan. Helsingin on nyt vihdoin alettava uusiutuvan energian edelläkävijäksi”, Kari vaatii.

Lisätietoja:

Emma Kari, p. 044 300 6801

Vihreiden Emma Kari jätti kirjallisen kysymyksen paperittomien henkilöiden terveydenhuollosta

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari on jättänyt kirjallisen kysymyksen paperittomien henkilöiden terveydenhuollosta. Kari haluaa tietää, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta Suomessa oleskelevien paperittomien henkilöiden oikeus välttämättömiin terveyspalveluihin turvataan.

– Sivistysvaltiossa ei jätetä hoitamatta haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, kuten lapsia tai raskaana olevia naisia, toteaa Kari.

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat paperittomat henkilöt, joiden oikeus välttämättömään huolenpitoon ei THL:n selvityksen mukaan tällä hetkellä Suomessa toteudu asianmukaisesti.

Aloite paperittomien oikeudesta hoitoon on tullut lääkäreiltä, joille oli vaikeaa huomata, etteivät he voineet työssään hoitaa kaikkia hoitoa tarvitsevia. Muun muassa Lääkäriliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, Pakolaisneuvonta, Suomen Punainen Risti ja UNICEF ovat jo pitkään vaatineet tilanteen korjaamista koko maassa.

– Suomi on allekirjoittanut YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen yli 20 vuotta sitten. Sen mukaan lapsille kuuluvat yhtäläiset oikeudet riippumatta heidän vanhempiensa tilanteesta. Terveydenhoidossa tämän pitäisi tarkoittaa sitä, että paperittomien lapset saavat saman hoidon kuin suomalaiset lapset, kirjoittaa Kari.

Edellinen hallitus antoi eduskunnalle esityksen paperittomien siirtolaisten terveydenhuollon järjestämisestä. Lain oli määrä tulla voimaan 1.1.2016. Eduskunta ei kuitenkaan ehtinyt käsitellä lakia ennen vaalikauden päättymistä, sillä silloinen kansanedustaja Kari Rajamäki (sd) ja nykyinen sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps) kaatoivat lain kokousteknisellä kikkailulla.

Emma Kari on puolustanut paperittomien henkilöiden oikeutta terveyteen myös Helsingin kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa. Karin aloitteesta Helsinki on avannut terveyspalvelunsa myös paperittomille henkilöille.

Kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan.

Lisätietoja:

Emma Kari, kansanedustaja (vihr), p. 044 300 6801

Saara Hyrkkö, kansanedustajan avustaja, p. 050 386 6419

Vihreiden Emma Kari: helsinkiläisten rahat kaatuvien ydinvoimahankkeiden sijaan uusiutuviin

Tiedote
vapaa julkaistavaksi

TVO:n hallitus ei aio hakea rakentamislupaa Olkiluodon neljännelle ydinreaktorille. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti syksyllä 2011 tiukan äänestyksen (44-40) jälkeen sijoittaa 30 miljoonaa euroa kaupunkilaisten rahoja Olkiluoto 4 –hankkeen suunnitteluun. Vihreät vastustivat hanketta, mutta kokoomus ja sosialidemokraatit runnoivat sijoituspäätöksen valtuustosta läpi.

Syynä Olkiluoto 4:n kaatumiselle on Olkiluodon surullisenkuuluisan kolmosreaktorin rakentamisen paha viivästyminen. Olkiluodon nelosreaktorin periaatelupa vanhenee, jos lupahakemusta ei jätetä.

“Toimme esiin Olkiluoto 4:n taloudellista kannattavuuteen liittyviä ongelmia, mutta niitä ei haluttu huomioida. Nyt, kolme ja puoli vuotta myöhemmin on selvää, että helsinkiläisten verorahat olisi pitänyt sijoittaa kannattavammin uusiutuvaan energiaan”, sanoo vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Emma Kari.

Myös TVO:n edelleen keskeneräiseen Olkiluoto 3 -hankkeeseen pumpattiin kokoomuksen ja demareiden tuella 30 miljoonaa lisää helsinkiläisten veroeuroja vuonna 2013.

“Olkiluodon kolmannen reaktorin piti olla alun perin valmis jo 2009.  Enää kukaan ei jaksa arvailla, minä vuonna reaktori joskus oikeasti valmistuu.  Se ei ole tuottanut vielä yhtään sähköä. Samaan aikaan kun Suomessa kaadetaan miljoonia epätoivoisiin ydinvoimahankkeisiin, maailmalla sijoitetaan uusiutuviin”, sanoo Kari.

Seuraava suuri energiapoliittinen päätös Helsingin valtuustolla on edessään syksyllä, kun Helsinki päättää Hanasaaren kivihiilivoimalan jatkosta. Vihreät ovat vaatineet kivihiilestä luopumista ja uusiutuvaan energiaan sijoittamista.

“Helsinki on omalla energiapolitiikallaan ajanut itseään perässähiihtäjien joukkoon. Nyt viimeistään on aika siirtyä nykyaikaan. Toivottavasti Olkiluoto 4 -hankkeen kaatumisesta opitaan jotain ja uskalletaan vihdoin sijoittaa uusiutuvaan energiaan keskitettyjen ja vanhanaikaisiin energialaitoksiin panostamisen sijaan”, sanoo Kari.

“Kaupunkilaisten rahoja ei tule laittaa enää euroakaan kiinni epävarmoihin ydinvoimahankkeisiin. On energiaremontin aika!”

Lisätietoja:
Emma Kari, puh. 044 300 6801

Avoin kirje Juha Sipilälle energiaremontista

Hyvä Juha Sipilä,

Olen iloinen siitä, että ilmoittauduitte Energiaremontti2015-kampanjan tukijaksi. Olemme yhtä mieltä siitä, että suomalaisessa energiapolitiikassa on aivan liian kauan ylenkatsottu kotimaisen uusiutuvan energian lisäämisen ja energiatehokkuuden parantamisen mahdollisuuksia. Energiaremontti voisi tuoda Suomeen kymmeniä tuhansia paljon kaivattuja työpaikkoja.

Olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että esimerkiksi täällä Helsingissä kivihiilellä ei ole tulevaisuutta. Tulevat investoinnit eivät saa sitoa Helsinkiä hiilen polttoon vaan niillä on lisättävä uusiutuvaa energiaa ja parannettava energiatehokkuutta.

Energiaremontti2015-kampanjan tavoitteena on sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla toimiva Suomi. Kampanjan tavoitteena ovat:

  • Suomi siirtyy käyttämään ainoastaan uusiutuvaa energiaa vuoteen 2050 mennessä ja että muutos alkaa välittömästi.
  • Kivihiilestä luovuttaisiin 2025 mennessä.
  • Kaikista fossiilisista polttoaineista – siis myös turpeesta – luovutaan sähkön ja lämmöntuotannossa viimeistään vuoteen 2035 mennessä.
  • Tiekarttaa tavoitteisiin pääsemiseksi alettaisiin laatia välittömästi.

Energiaremontissa ei ole kyse siitä, että koskiensuojelulaki avattaisiin viimeisten luonnontilaisten koskien patoamiseksi. Energiaremontin sivu toteavat viisaasti: “Vesivoiman tuotantoa voidaan laitteistoja uusimalla kasvattaa joitakin prosentteja.”

Kun puolueen puheenjohtaja lähtee mukaan sellaiseen kampanjaan kuin Energiaremontti2015 niin mielestäni tällainen sitoumus on otettava vakavasti.

Haluaisinkin siis selvyyden vuoksi kysyä teiltä asiaan liittyen kolme tarkentavaa kysymystä:

1) Monessa aiemmassa yhteydessä nimenomaan keskustalaiset ovat halunneet asettua puolustamaan turpeen energiakäytön jatkamista hamaan tulevaisuuteen. Energiaremontti-kampanja tunnustaa tosiasiat eli sen, että myös turve on fossiilinen polttoaine ja siitä täytyy luopua. Mitkä ovat teidän askelmerkkinne siihen, että Suomi luopuu turpeen energiakäytöstä 2035 mennessä?

2) Suomalaisessa energiapoliittisessa keskustelussa on käytetty kohtuuttomasti aikaa väittelyyn vesivoiman lisärakentamisesta. Se olisi energiapoliittisesti merkityksetöntä, mutta luonnonarvojen kannalta tuhoisaa. Olisitteko te jo valmis hautaamaan keskustelun Vuotoksesta ja Kollajasta ja keskittymään tulevaisuuden energiaratkaisuihin?

3) Energiaremontti2015-kampana ei sinänsä ota kantaa Suomen nykyisten ydinvoimaloiden kohtaloon tai myönnettyihin ydinvoimalupiin. Toisaalta kampanjan yksiselitteisenä tavoitteena on sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla toimiva Suomi vuoteen 2050 mennessä. Kannatitte Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimalupaa, vaikka jopa elinkeinoministeri Vapaavuori on myöntänyt sen syövän markkinoita ja potentiaalia kotimaiselta uusiutuvalta energialta. Miten ajattelette ydinvoiman roolin Suomen energiapolitiikassa kehittyvän tulevina vuosina?

Ystävällisin terveisin,

Emma Kari

Seuraa Emmaa Facebookissa! 

 

Vihreiden Emma Kari: Helsinki tarvitsee energiaremontin

Helsingin kaupunginhallitus päätti tänään, että Helsingissä käynnistetään selvitystyö hajautetun energiantuotannon edistämisestä ja kaupungin energiatehokkuuden parantamisesta. Tavoite on ollut vihreille tärkeä.

 

“Helsingin Energialla on edessään suuria investointipäätöksiä. Keskustelu on kuitenkin pyörinyt hiilen käytön jatkamisen ja ison, korvaavan biomassavoimalan rakentamisen välillä. Helsinki tarvitsee ison energiaremontin, jossa ei katsota ainoastaan isoja voimaloita vaan koko kaupunkia, niin energiankulutusta kuin energian tuotantoa. Pitää katsoa pidemmälle vuoteen 2050 asti ja koko Helsinkiä yhtenä energiajärjestelmänä”, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Tällä hetkellä Helsinki on ainoa pohjoismainen pääkaupunki, joka ei ole sitoutunut 100-prosenttisesti uusiutuvaan energiajärjestelmään 2050 mennessä. Viime vuonna hiilen kulutus laski jopa Kiinassa, ja uusiutuvan energian läpimurto on viime vuosina edennyt häkellyttävän nopeasti.

“Helsingin pitää olla pysäyttämässä ilmastonmuutoksen etenemistä. Se tarkoittaa hyvin konkreettisesti, ettei  hiilikasoilla ole enää mitään sijaa kaupungissa. On aika sanoa Hanasaaren hiilikasoille vihdoin hyvästi ja siirtyä 2000-luvulle. On selvää, ettei helsinkiläisten rahoja voida sijoittaa hiilen polton jatkamiseen, kun kaikkialla maailmassa hiilestä pitää päästä mahdollisimman äkkiä eroon”, Kari jatkaa.

Nykyaikaisessa hybridiratkaisussa korostuvat voimakkaat parannukset kiinteistöjen energiatehokkuuteen, lämpöpumput niin yksittäisiin kiinteistöihin kuin kaukolämpöverkkoon, matalalämpöinen kaukolämpöverkko, aurinkolämpö sekä aurinkosähkön ja tuulivoiman lisääminen biomassan ohella.

“Voimme tehdä Helsingistä cleantech-pääkaupungin isolla energiaremontilla. Tarvitsemme energiatehokkuuden parantamista koko kaupungissa, tarvitsemme hajautettua uusiutuvaa energiantuotantoa laajalla paletilla ja älykkään energiajärjestelmän. Helsingissä riittää kattopinta-alaa aurinkoenergian talteen ottamiseksi. Miljoona neliömetriä aurinkopaneeleita Helsingin katoilla olisi alkuun hyvä tavoite”, sanoo Kari.

 

Lisätiedot:

Emma Kari

044 300 6801

emma.kari@vihreat.fi

Vihreiden Emma Kari: Paperittomien terveydenhuollon kaataminen julmaa vaalikikkailua heikoimpien terveydellä

Eduskunnan piti viime töikseen hyväksyä laki paperittomien siirtolaisten terveydenhuollosta. Toisin kävi. SDP:n Kari Rajamäki esitti yllättäen eduskunnassa lakiesityksen pöydällepanoa ja sai perussuomalaisten Hanna Mäntylän kannatuksen esitykselleen. Tämä tarkoittaa, ettei tämä eduskunta ehdi käsitellä lakiesitystä lainkaan. Lakia ei siis tule. Lakiesitys olisi turvannut Euroopan unionin ulkopuolelta tuleville paperittomille lapsille ja raskaana oleville naisille samat terveyspalvelut kuin suomalaisille. Muut paperittomat olisivat oikeutettuja vain kiireelliseen hoitoon, siihenkin maksullisesti.

”Paperittomat lapset ja raskaana olevat naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, minkä takia he ovat korostuneen alttiita terveysriskeille ja heillä tulisi olla erityisasema. Monet paperittomat elävät piilossa, he välttelevät viranomaisia ja pelkäävät jopa lääkäreitä. Lain kaataminen on julmaa vaalikikkailua kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten terveydellä”, toteaa Helsingin vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Helsingissä päätös terveydenhuollon tarjoamisesta kaikille paperittomille siirtolaisille lähtömaasta riippumatta tehtiin jo yli vuosi sitten Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajan Emma Karin aloitteesta. Suomessa elää 1000-2000 ihmistä paperittomassa tilassa, vailla perusoikeuksia. Mm. Lääkäriliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, Suomen Punainen Risti ja UNICEF ovat jo pitkään vaatineet tilanteen korjaamista koko maassa.

”Oikeus terveyteen on osa ihmisarvoista elämää. Paperittomat ovat olemassa halusimme tai emme. Sivistysvaltiossa ei jätetä haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä hoitamatta. Ei ole mitään syytä kieltää lapselta tai raskaana olevalta äidiltä pääsyä lääkäriin. Perussuomalaisilta kukaan ei odota edes lasten tai raskaana olevien naisten ihmisoikeuksien kunnioittamista, mutta se, että sosialidemokraatit ovat mukana kaatamassa oman ministerinsä esitystä, on häpeällistä. Lapset eivät koskaan ole syyllisiä omaan tilanteeseensa. Heistä huolehtiminen on kaikkien etu”, Kari toteaa.

 

Lisätiedot:

Emma Kari,

Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

044 300 6801

emma.kari@vihreat.fi

Kari, Modig & Razmyar julkaisivat kolme teesiä feministisemmälle Suomelle

Toisiaan tukevat poliitikot Emma Kari (vihr.), Silvia Modig (vas.) ja Nasima Razmyar (sdp) julkaisivat naistenpäivän tilaisuudessaan kolme teesiä feministisemmälle Suomelle:

  1. Feminismiä kaikille: 101 naiskansanedustajaa

Tasa-arvo ei ole vain joidenkin tasa-arvoa. Todellista tasa-arvoa on, että kaikkien euro on kokonainen euro, myös maahanmuuttajien, myös vammaisten, myös pätkätyöläisten, myös yksinhuoltajien, myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvien. Tasa-arvoon ei päästä, ellei feminismi puutu syrjiviin rakenteisiin joka paikassa. Naiset ovat se suomalaisten enemmistö, jotka ovat olleet aina aliedustettuina eduskunnassa.

  1. Tasa-arvoa työelämään: 6 + 6 + 6 -malli

Työelämän tasa-arvo, vanhemmuuden tasa-arvo, eron jälkeenkin tasa-arvoinen vanhemmuus. Eläkekertymien epätasa-arvo, naisten uralla etenemisen mahdollisuudet, nuorten naisten pätkätyökierteet. Nais- ja miesvaltaisten alojen erot vanhemmuuden tukemisessa. Kaikki nämä ja paljon muuta ratkeaa, kun isät jäävät kotiin vähintään kolmasosaksi ajasta pienten lastensa kanssa.

  1. Loppu väkivallalle. Piste.

Väkivalta on aina väärin. Tämän päivän Suomessa väkivallalla on sukupuolittuneet kasvot. Naiselle vaarallisin paikka on edelleenkin koti. Miehelle julkinen tila. Turvakotipaikkojen määrä on korjattava vastaamaan vähintään kansainvälisiä minimistandardeja. Miehiin kohdistuvia väkivallantekoja on lakattava vähättelemästä nakkikioskitappeluina. Rasistinen ja homofobinen väkivalta on saatava loppumaan.

Lisätiedot:
Emma Kari, 044 300 6801, emma.kari@vihreat.fi
Silvia Modig, silvia.modig@eduskunta.fi
Nasima Razmyar, nasima.razmyar@eduskunta.fi

 

juhliiko feministi naistenpaivana event 5

« Older posts Newer posts »