Vihreät torjuvat Helsingissä lasten luokkayhteiskuntaa

– Lähes joka kymmenes lapsi on Helsingissä lastensuojelun asiakkaana. Alueiden välillä on tässä suuria eroja ja Jakomäessä jopa joka neljäs lapsi kuuluu lastensuojelun piiriin. Kun rahaa on käytössä vähän, on sitä suunnattava lapsiperheiden tukemiseksi erityisesti alueille, joilla tarve on suurin, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Tänään kaupunginvaltuustossa käsiteltiin Helsingin strategiaohjelmaa tälle valtuustokaudelle. Kaupunginjohtaja Pajunen totesi edellisen valtuustokauden päätteeksi Helsingin epäonnistuneen eriarvoistumisen ehkäisyssä kaupungissa. Lapsen mahdollisuuksiin vaikuttaa entistä enemmän se, mihin kaupunginosaan ja sosiaaliluokkaan hän syntyy.

Vihreät saivat ohjelmaan keskeiset tavoitteensa ja kaupunkia kehitetään niin ekologisesti kuin sosiaalisesti kestävään suuntaan. Vihreät ovat kuitenkin pettyneitä etenkin puutteelliseen panostukseen koulujen ja lapsiperheiden tukemiseksi. Strategianeuvotteluiden jälkimainingeissa käydyissä budjettiraamineuvotteluissa ei muilta ryhmiltä saatu toivottua tukea lapsiperheiden eriarvoistumisen ehkäisemiseksi ja koulujen iltapäivätoiminnan järjestämiseksi.

– Helsingin kaupungilla työskentelee lastensuojelutyössä yli tuhat ihmistä, kun taas perheiden ongelmia ennaltaehkäisevässä neuvola- ja perhetyössä sekä perheiden erityispalveluissa on puolet vähemmän työntekijöitä. Vaikka lastensuojelussa puhutaan mielellään ennaltaehkäisystä, rahankäytössä tämä ei näy, Kari sanoo.

Eriarvoistumisen estämisen kannalta vihreät pitävät hyvänä, että strategiassa päätettiin laajentaa positiivisen diskriminaation ja ennaltaehkäisyn periaatteitta. Niissä kouluissa, joissa on eniten tukea tarvitsevia oppilaita, on oltava parhaat resurssit tuen tarjoamiseen.

– Helsingissä olisi syytä kokeilla perhekeskuksia terveysasemien toiminnan uudistamisen yhteydessä. Jos neuvolapalvelut, perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu löytyisivät saman katon alta, olisi perheiden varhainen tukeminen helpompaa. Perheitä tukemalla ja torjumalla lapsiköyhyyttä voimme pysäyttää Helsingin eriarvoistumisen, Kari kiteyttää.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801

Vihreät: Asukastalojen toiminta turvattava

Vihreät haluavat taata asukastalojen toiminnan jatkumisen Helsingissä. Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tuodussa esityksessä asukastalojen toiminta-avustuksia on leikattu yhteensä sadallatuhannella eurolla vuoteen 2012 verrattuna. Vihreiden näkemyksen mukaan puuttuva satatuhatta euroa on suhteellisen helposti löydettävissä viraston 2,1 miljardin euron budjetin sisältä. Asiaa käsitellään huomisessa sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa.

– Näin raju järjestelmällinen leikkaus merkitsisi vapaaehtoisen asukastoiminnan alasajoa. Leikkaukset ovat vastoin kaikkia kaupungin hienoja ja kauniita linjauksia asukasdemokratian kehittämiseksi, toteaa sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Hannu Tuominen.

Asukastalojen rahoituksen ongelmana on ollut jo useita vuosia niiden hieman epäselvä paikka kaupungin koneistossa.

– Asukastalojen toimintaan sisältyy niin harrastustoimintaa, kulttuurityötä kuin sosiaalityötä eikä sosiaali- ja terveysvirasto ole välttämättä oikea taho vastaamaan toiminnasta, Tuominen sanoo.

Asukastoiminnan sijoittumista eri virastojen alle pyritäänkin selkiyttämään vireillä olevassa asukastaloselvityksessä, joka valmistuu vuoden loppuun mennessä. Myös keskiviikkona käsiteltävään kaupungin strategiaohjelmaan linjataan, että osallisuuteen ja demokratiaan tähtäävä aluetyö yhdistetään kaupungin kattavaksi kokonaisuudeksi. Vihreiden mukaan asukastalojen toiminta pitäisi sijoittaa pysyvästi kaupungin keskushallintoon.

– Asukastalojen toiminnan kannalta on kestämätöntä, jos jokaisen talon täytyy vuosittain hakea rahoitusta sekä perustella toimintansa aina uudelleen. Toiminnalle täytyy löytyä pysyvä koti ennen seuraavaa rahoituskierrosta, jotta jatkuvuus ja rahoituksen riittävyys pystytään takaamaan, sanoo vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Lisätietoja:
Hannu Tuominen, 050 356 3486
Emma Kari, 044 300 6801

Ydinvoimaloihin laitetuille miljoonille ei saada vastinetta

Helsingin kaupunginhallitus päätti tänään Olkiluoto 3:n lisärahoituksesta 30 miljoonalla eurolla.

Vihreät pitävät Olkiluoto 3:sta epäonnistuneena hankkeena, jonka rahoittamiselle kaupungin verorahoista ei ole olemassa järkeviä perusteita. Vihreät esittivät, ettei Helsinki osallistuisi osakeantiin ja samalla kaupunki alkaisi valmistella Olkiluoto 3:n omistuksista luopumista. Esitys hävisi äänin 5-10.

– Olkiluoto 3:n rakentaminen alkoi vuonna 2005 ja valmista piti olla vuonna 2009. Tänään myönnetyllä lisärahoituksella halutaan varmistaa hankkeen eteneminen valmistumisen lykkääntyessä jo kohti vuotta 2016. Seitsemän vuoden viivästymisen on arvioitu kasvattaneen sähkön tuotantokustannuksia yli kipurajan ja pidentäneen takaisinmaksuajan kymmeniin vuosiin, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Helsinki osallistuu 30 miljoonalla eurolla myös Olkiluoto 4:n hankkeen suunnitteluun. Jos voimala päätetään rakentaa, Helsinki tulisi osallistumaan kustannuksiin vähintään 600 miljoonalla eurolla. Äänestys hankkeeseen osallistumisesta meni kaupunginvaltuustossa läpi niukalla neljän äänen enemmistöllä lokakuussa 2011. Vihreät esitti tuolloin päätöksen hylkäämistä.

– Olkiluoto 3:ssa koettujen valtavien epäonnistumisten luulisi soittavan hälytyskelloja Olkiluoto 4:n rahoittamisesta päätettäessä. Ei ole mitään järkeä laittaa rahaa tuottamattomiin voimaloihin, joiden sähköä emme Helsingissä edes tarvitse, sanoo Helsingin Energian johtokunnan jäsen Piia Häkkinen.

Helsingin Energia tuottaa sähköä yli sen asiakkaiden tarpeen, eikä Helsingin sähkönkulutus näytä enää kasvavan. Kannattamattomien ydinvoimahankkeiden sijaan Helsingin tulisi käyttää energiainvestointeihin tarkoitetut rahansa kaupungin oman energiantuotannon ja kaukolämpöverkoston parantamiseen sekä uusiutuviin energianlähteisiin investoimiseen. Samaan aikaan Olkiluoto 3:n lisärahoituksen kanssa Helsingin Energia tarvitsee rahaa myös omiin huomattaviin voimalainvestointeihinsa.

– Ydinvoimaan investointi ei vähennä Helsingin päästöjä, se ei lisää uusiutuvaa energiaa eikä paranna energiatehokkuutta, Kari kiteyttää.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801
Piia Häkkinen, 040 824 1649

Helsingin tulevaisuus on vihreä

Vihreät onnistuivat saamaan kärkitavoitteensa mukaan Helsingin kaupungin strategiaan, joka määrittää kaupungin tulevaisuutta seuraavan neljän vuoden ajan.

– Helsingin tulevaisuus näyttää entistä vihreämmältä. Tärkeimmät läpi menneet tavoitteemme koskevat ilmastopolitiikan tiukentamista, johtamisjärjestelmän uudistamista entistä demokraattisemmaksi, joukkoliikenteen ja pyöräilyn osuuden kasvattamista sekä eriarvoistumisen ehkäisyä. Kaikki tavoitteet on sidottu toimenpiteisiin, joten kirjaukset eivät tule jäämään vain paperille, sanoo vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Kaupunki on nyt sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja tavoitetta tukemaan laaditaan tämän vuoden aikana selvitys toteuttamistavoista. Luonnon monimuotoisuutta lisätään perustamalla metsäinen suojeluverkosto yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä.

Joukkoliikennettä edistämään perustetaan poikkihallinnollinen ratikkaprojekti ja liikennehankkeista priorisoidaan joukkoliikenteen, kävelyn tai pyöräilyn osuutta nostavia hankkeita. Eriarvoistumista ehkäistään parantamalla perhetyön ja neuvolatoiminnan yhteyttä sekä lisäämällä koulukuraattoreita ja psykologeja etenkin sosioekonomisesti haastaville alueille.

Vihreille tärkeä muutos koskee myös parkkinormin tarkastelua. Velvoite autopaikkojen rakentamiseen nostaa tällä hetkellä asuntojen hintaa kymmenillä tuhansilla euroilla ja paikoista maksavat myös autottomat perheet. Tavoitteena on nyt kohdentaa autopaikkojen kustannukset paremmin paikkojen käyttäjille.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801

Esitetyssä metropolimallissa kaupunkien välinen kilpailu kiristyy

Helsingin vihreät ovat huolissaan tänään julkaistun metropoliselvityksen ehdotuksesta, jossa suositetaan mallia neljän kaupungin metropolialueesta. Vaihtoehdossa pääkaupunkiseudun suurimmat kunnat Helsinki, Espoo ja Vantaa säilyisivät erillisinä kaupunkeina, joihin liitettäisiin ympäröiviä pienempiä kuntia.

– Vaihtoehdolla, jossa vahvistetaan metropolialueen suurimpia keskenään kilpailevia kaupunkeja, ei onnistuta vähentämään koko seudun kehitystä haittaavaa kilpailua. Riskinä on jopa eriarvoistumisen lisääntyminen. Näin sirpaleisessa mallissa saadaan tuskin tarpeeksi vahvaa metropolihallintoa, jolla seudun eriytymisen ongelmia pystyttäisiin ratkomaan, sanoo Helsingin vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Kilpailusta koituvia metropolialueen suurimpia ongelmia ovat sosiaalinen eriarvoistuminen, asuntopula sekä tehottomasta maankäytöstä ja kestämättömistä energiaratkaisuista johtuvat liikenne- ja ympäristöongelmat.

– Metropolialueen ongelmat ovat niin vakavia, että ne on nostettava keskiöön punnittaessa eri vaihtoehtoja.  Ei ole mitään järkeä jatkaa nykymallilla, jossa kunnat kilpailevat keskenään yrityksistä ja hyvistä veronmaksajista samalla kun sosiaalisia ja terveydellisiä taakkoja pyritään sysäämään omien kuntarajojen ulkopuolelle, murehtii Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari Puoskari.

Vihreät pitävät välttämättömänä sitä,  että valmisteluissa pidettäisiin edelleen mukana vaihtoehto suurimpien kaupunkien kuntaliitoksista. Jos kuntaliitoksiin ei päästä, tarvitaan vahvaa suorilla vaaleilla valittavaa metropolihallintoa, jolla on myös todellisia vaikutusmahdollisuuksia seudun ongelmiin.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801
Mari Puoskari, 050 537 2595

Vihreät iloitsevat paperittomien terveydenhuollon etenemisestä

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti tämän päiväisessä kokouksessaan, että Helsingissä lähdetään etsimään keinoa taata paperittomien ihmisten pääsy terveydenhuoltoon. Asia oli käsittelyssä vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajan Emma Karin tekemän valtuustoponnen takia.

“Useimmista EU-maista poiketen Suomessa ei tarjota paperittomille edes välttämätöntä terveyden- ja sairaanhoitoa. Jokaisen sairaan lapsen tulisi päästä lääkäriin, jokaisen odottavan äidin pitäisi saada synnyttää turvassa ja jokaisen hiv-, hepatiitti- tai tuberkuloositartuntaa pelkäävän ihmisen pitäisi päästä testeihin. Tämä olisi meidän kaikkien etu”, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajan Emma Kari.

Suomessa arvioidaan asuvan 2 000 – 3 000 paperitonta siirtolaista. Paperittomilla tarkoitetaan ilman voimassa olevaa viisumia tai oleskelulupaa maassa asuvia ihmistä. Heidän lisäkseen on ihmisiä, joita joilta puuttuu oikeus julkiseen terveydenhuoltoon. Nyt heitä hoitaa lääkäreiden vapaaehtoistyön varassa toimiva paperittomien klinikka, Global Clinic.

“Monelle lääkärille on ollut vaikea paikka huomata, etteivät he saa työssään hoitaa kaikki sairaita ja apua tarvitsevia ihmisiä. Siksi osa lääkäreistä on alkanut hoitaa paperittomia ihmisiä työaikansa jälkeen. On selvää, että tämä on kohtuuton tilanne. Minkään ihmisryhmän terveydenhuolto ei voi olla vapaaehtoisten lääkäreiden harteilla. Vastuun on oltava kaupungilla”, toteaa vihreiden edustaja sosiaali- ja terveyslautakunnassa Laura Nordström.

Nykytilanne rikkoo kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja suosituksia.  Lääkäriliitto sekä useat ihmisoikeus- ja lapsijärjestöt ovat jo pitkää toivoneet tilanteen korjaamista. Nordströmin esityksestä sosiaali- ja terveyslautakunta päätti tänään, että Helsinki lähtee etsimään malli siitä, miten paperittomien välttämätön terveydenhuolto tulevaisuudessa järjestetään.

“Kyse on ihmisoikeuksista. Erityisen vaikea tilanne on lasten ja odottavien äitien osalta. Heidän kohdallaan Suomea sitovat ihmisoikeussopimukset ovat varsin yksiselitteisiä. On hienoa, jos Helsinki lähtee nyt luomaan mallia siitä, miten sosiaali- ja terveysvirasto takaa näiden kaikkein huonoimmassa asemassa olevien ihmisten välttämättömän terveydenhuollon”, Kari toteaa.

Seuraavaksi asiaa käsittelee kaupunginhallitus.

Lisätiedot:
Emma Kari 044 300 6801
Laura Nordström 050 367 6671

Vihreät: Hakaniemen parkkihallihanke järjetön

Kiinteistövirasto suunnittelee Ha­ka­nie­men­to­rille 400 au­to­pai­kan parkkiluolaa. Parkkihallia on yritetty toteuttaa jo vuosia ja sitä markkinoidaan Hakaniemen elävöittämishankkeena. Vihreä valtuustoryhmä pitää hanketta taloudellisesti, liikennepoliittisesti ja kaupunkikuvallisesti järjettömänä.

“Yksityisten toimijoiden kannattamattomana hylkäämä hanke halutaan nyt toteuttaa  veronmaksajien rahoilla. Yhden autopaikan hinnaksi on arvioitu 70 000 euroa, josta verorahoilla kustannetaan 20 000 euroa. Lisäksi neljännes kaikista paikoista tulisi kokonaan kaupungin maksettavaksi. Kokonaisuudessaan helsinkiläiset tulevat siis maksamaan parkkiluolasta noin 13 miljoonaa euroa. Tilanteessa, jossa kaupungin on karsii investointejaan, tämä on vastuutonta politiikkaa”, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Vihreät ovat jo pitkään vaatineet joukkoliikenne- ja pyöräilyinvestointien asettamista autoilua edistävien hankkeiden edelle.

“Kaupungin parkkihalliin käyttämällä rahalla voisi esimerkiksi jatkaa Baanaa Rautatieaseman ali Kaisaniemen puistoon ja rakentaa Hämeentielle pyöräkaistat”, toteaa valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Otso Kivekäs. “Tämä lisäisi Hakaniemen elinvoimaa lähiseudun keskuksena paljon enemmän kuin 400 parkkipaikkaa.”

Hakaniemi on koko maan parhaiden joukkoliikenneyhteyksien varrella. Lisäksi tulevan Pisararadan vilkkainta asemaa suunnitellaan Hakaniemeen. Hakaniemen kauppojen asiakkaista valtaosa saapuu asioimaan ihan muulla kuin autolla. Metroaseman remontti ja uusi päivittäistavarakauppa on täysin mahdollista toteuttaa myös ilman parkkiluolaa.

“Jos tavoite on elävöittää Hakaniemeä, lähtökohdaksi pitäisi ottaa autoliikenteen poisto Hämeentieltä ja Hakaniemenrannan muuttaminen kävelyalueeksi. Pisara-aseman ympäristöä pitäisi suunnitella kävelijöille eikä autoilun ehdoilla. Nyt tehdyissä suunnitelmissa maanpäällistä pysäköintiä ei ole tarkoitus poistaa”, toteaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801
Otso Kivekäs, 044 333 6338

Vihreät: Kruunuvuorenrantaa ei pidä rakentaa ilman ratikkasiltaa

Tänään julkistettiin “Kruunuvuoren sillat” -suunnittelukilpailuun osallistuneet työt. Kruunuvuorenrantaan on suunnitteilla uusi asuinalue 11 000 asukkaalle. Rantaan ei ole olemassa valmiita joukkoliikenneyhteyksiä ja alueelle on suunnitteilla joukkoliikennesilta, joka yhdistää Kruunuvuorenrannan kantakaupunkiin. Helsingin vihreän valtuustoryhmän mukaan alueen rakentamisen mielekkyys riippuu sillasta.

– Helsingissä ollaan sitouduttu siihen, että uudet asuinalueet tulee rakentaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Uusia alueita ei voi enää suunnitella sen varaan, että jokaisella on auto. Tästä syystä ratikkasillan toteutuminen on koko Kruununvuoren asuinalueen rakentamisen edellytys, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Kruununvuorenrannan rakentaminen tulee lisäämään liikennettä. Tämän takia Herttoniemessä aiotaan käyttää yli 130 miljoonaa euroa autoilua helpottaviin investointeihin. Suunnitelman mukaan nykyinen kiertoliittymä puretaan ja korvataan Itäväylän ylittävällä sillalla.

– Herttoniemen tiesuunnitelmissa kaupunki olettaa uusien asukkaiden liikkuvan pääosin autoilla. Näin ei tule käymään alueelta, jos pääsee 15 minuutissa ratikalla keskustaan, toteaa HKL:n johtokunnan puheenjohtaja Otso Kivekäs.

Suunnittelukilpailun voittajatyö ratkeaa todennäköisesti huhtikuussa. Vihreä valtuustoryhmä haluaa päätöksen sillan rakentamisesta valtuuston käsiteltäväksi mahdollisimman pian.

– Hankesuunnitelma on tuotava valtuuston päätettäväksi tämän vuoden aikana, jotta sillan rakentaminen voidaan aloittaa ilman viivyttelyä. Alueelle muuttavien perheiden on voitava luottaa siihen, että asunnon ostaminen Kruununvuorenrannasta ei edellytä auton hankkimista, toteaa Kari.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801
Otso Kivekäs, 044 333 6338

Vihreät: Kaupungin päästävä eroon järjettömistä investoinneista

Helsingin kaupunginvaltuustossa käsiteltiin tänään vuoden 2014 talousarvioehdotusta. Vihreiden mukaan kaupungin jatkuva menokasvu on pysäytettävä eikä velanmaksua saa siirtää tulevien kaupunkilaisten harteille. Tarkka taloudenpito ei saa kuitenkaan johtaa satunnaisiin leikkauksiin, vaan rahaa on siirrettävä raskaista hallinnollisista rakenteista ja kankeista käytännöistä palveluiden parantamiseen.

– Olemme kyllästyneitä kuulemaan ehdotuksia siitä, että taloustilanteen takia leikkipuistotädeistä voidaan luopua tai kaduilla tehtävä lähisosiaalityö voidaan lakkauttaa, kun meille ei samalla kyetä tuottamaan mitään todellisia ehdotuksia hallinnon tehostamisesta, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Kaupungin investointisuunnitelmia on vihreiden mukaan tarkasteltava kriittisesti. Vihreät haluavat investoida ympäristön ja ihmisten kannalta kestävämmän Helsingin rakentamiseen. Kaupungissa on parhaillaan suunnitteilla useita suuria investointihankkeita, jotka hyödyttävät hyvin kapeaa joukkoa kaupunkilaisista. Muutamaa yritystä palvelevan Hernesaaren helikopterikentän hinnalla saataisiin esimerkiksi kaikille kaupunkilaisille tarkoitettu keskustakirjasto.

– Kalliille ja valtavasti tilaa vieville tieinvestoinneille, kuten eritasoliittymille, on löydettävä vaihtoehtoja. Esimerkiksi Herttoniemeen on suunnitteilla yli 100 miljoonaa euroa maksava uusi liittymä, joka rakennettaisiin ainoastaan Laajasalon kasvavan liikenteen (noin 5000 autoilijan) tarpeisiin. Järjettömän hintaiset liittymäratkaisut uhkaavat viivästyttää kokonaisten uusien alueiden rakentamista, Kari toteaa.

Pyörätiehankkeita kannattavampia investointeja saa sen sijaan hakea. Kaupungin omien arvioiden mukaan pyörätieinvestointien kannattavuus on moninkertainen esimerkiksi tavanomaisiin autoliikenteen hankkeisiin verrattuna.

– Vihreät haluaa alkavalla valtuustokaudella tehdä politiikkaa, jolla emme jätä velkoja, päästöjä, homehtuvia rakennuksia tai huonoa kaupunkirakennetta lastemme taakaksi. Huono säästäminen tulee kalliiksi, Kari kiteyttää.

Lisätietoja:

Emma Kari, valtuustoryhmän puheenjohtaja, 044 300 6801
Outi Silfverberg, Helsingin Vihreiden toiminnanjohtaja, 040 754 3313

Vahva metropolihallinto tasaa sosiaalisen vastuun ja lisää demokratiaa

Kaikkien metropolihallinnon esiselvityksessä mukana olleiden kuntien (Helsinki, Espoo, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi,  Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti) vihreät valtuustoryhmät haluavat metropolialueelle vahvan yhteisen metropolihallinnon. Vaaleilla valittu metropolivaltuusto päättäisi jatkossa  muun muassa liikenteeseen ja yleiskaavoitukseen liittyvistä kysymyksistä.

Vihreät ovat yhtä mieltä siitä, että metropolivaltuusto tulisi valita suoralla kansanvaalilla. Demokratian ja alueellisen edustavuuden parhaasta toteuttamistavasta vihreillä on kahdenlaista näkemystä: osan mielestä koko metropolialueen tulisi olla yhtä suurta vaalipiiriä, osa näkee vaalipiirin jakamisen pienempiin osiin olennaisena. Jatkovalmistelussa tulisikin selvittää tarkasti, millainen malli takaisi parhaiten demokratian toteutumisen.

­Vihreät haluavat siirtää vallan kuntayhtymien kabineteista takaisin kansalle. Asukkaille pitää myös antaa lisää mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. Tämä onnistuu lisäämällä lähidemokratiaa ja suoria vaikuttamisen mahdollisuuksia.

Neljäntoista kunnan vihreiden valtuustoryhmien mukaan metropolihallinto on paras keino lisätä metropolialueen kilpailukykyä ja korjata seudun maankäytön ja liikenteen ongelmia. Yhteisen metropolikaavan avulla voidaan kehittää yhdyskuntarakennetta ekologisesti kestäväksi, vähentää alueellista eriarvoisuutta ja jakaa sosiaalista vastuuta metropolialueen rajojen sisäpuolella. Vihreiden mielestä kuntarajat eivät saa olla esteenä sille, että kuntalainen saa tarvitsemansa palvelun.

Vihreiden mukaan metropolikaavan on turvattava seudulliset viheryhteydet sekä tehokas joukkoliikenne. Myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvilla metropolialueen asukkailla on oikeus toimivaan joukkoliikenteeseen.

Toimintakykyisellä metropolihallinnolla olisi demokraattisen päätöksenteon lisäksi vahva rahoitus.

Lisätietoja valtuustoryhmien puheenjohtajat:
Inka Hopsu, Espoo, 040 758 9545
Emma Kari, Helsinki, 044 3006801
Aki Korpela, Hyvinkää, 019 422 101
Katri Kakko, Järvenpää, 040 742 8832
Juha Pesonen, Kauniainen, 050 545 2100
Hanna Rautamies, Kerava, 040 5380808
Suvi Terho, Kirkkonummi, 050 378 9309
Sirpa Repo, Mäntsälä, 050 404 8313
Tarja Haaranen, Nurmijärvi, 040 0915242
Liisa Haapakoski, Pornainen 040 723 8804
Rauno Haapaniemi, Sipoo, 041 533 8366
Ilona Toivanen,Tuusula, 044 3337 182
Anniina Kostilainen, Vantaa, 044 5840 164
Heidi Sume-Hänninen, Vihti, 050 544 1011