Kategoria: Tiedotteet (Page 13 of 15)

Vihreät: Budjetti torjuu lasten luokkayhteiskuntaa

Helsingin vihreä valtuustoryhmä on tyytyväinen vuoden 2014 budjettiin. Budjetti nostaa kärkeen lapsiperheiden tukemisen. Vihreiden tavoitteena oli lopettaa vuodesta toiseen jatkunut päivähoidossa olevien lasten määrän aliarviointi ja panostaa lastensuojeluun.

“Lapsimäärien arvioiminen väärin on aiheuttanut helsinkiläisille lapsiperheille isoja ongelmia, kun hoitopaikat ovat olleet kiven alla. Nyt varhaiskasvatusviraston budjetointitapa uudistetaan. Tästä lähtien hoidossa olevien lasten määrä arvioidaan useamman kerran vuodessa. Jos lapsia on arvioitua enemmän, lisätään tarvittavat rahat saman tien. Tämä on merkittävä parannus”, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Helsinki tarttuu nyt tosissaan eriarvoistumiseen ja tulevaisuudessa jokaisen budjetin yhteydessä käydään läpi, kuinka eri hallintokuntien talousarvio vaikuttaa terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen. Budjettineuvotteluissa lisättiin rahaa myös ennaltaehkäisevään lastensuojeluun.

“Me haluamme lopettaa Helsingin eriarvoistumiskierteen. Sosiaali- ja terveysmenoihin saatiin toivottua lisärahaa ja ne kohdennettiin erityisesti ennaltaehkäisevään lastensuojeluun. Lisäksi käynnistetään kokeilu kotikäynneistä ensimmäistä lastaan odottaviin perheisiin. Näin voidaan jo ennen lapsen syntymää käydä läpi, millaista tukea perhe tarvitsee”, toteaa varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtaja Sanna Vesikansa.

Myös neuvoloihin saatiin paljon tarvittua lisärahaa. Samalla vihreiden tavoite neuvolajärjestelmän uudistamisesta nytkähti eteenpäin, kun sovittiin perhekeskuksen pilotoimisesta Helsingissä.

“Neuvolat ovat parasta perheiden tukemista. Perheiden tukeminen on helpompaa, kun neuvolapalvelut ja perhetyö löytyvät saman katon alta. Helsingissä toimii valtava määrä lapsi- ja perhejärjestöjä, joiden toimintaa voitaisiin yhdistää perhekeskuksiin. Keskuksen aulassa voisi olla vauvakahvila, johon perheet voisivat tulla juomaan päiväkahvinsa, tapaamaan muita perheitä ja saamaan helposti apua jokapäiväisiin ongelmiin”, toteaa Kari.

Vihreät olivat kuitenkin pettyneitä siihen, ettei tavoiteltuun opetuksen lisärahoitukseen löytynyt riittävästi tukea.

“Koulujen ryhmäkokoja on Helsingissä pystytty viime vuosina pienentämään, mikä on hieno asia. On tärkeää, ettei tämä muutu. Vaikka kaikki opetusta koskevat tavoitteemme eivät menneet läpi, on kuitenkin hyvä, että homekouluihin löytyi lisäresursseja. Yksikään homekoulu ei saa jäädä korjaamatta”, toteaa Vesikansa.

Lisätiedot

Emma Kari 044 300 6801
Sanna Vesikansa 040 745 9586

Vihreät iloitsevat Reilusta Helsingistä

Vihreät ovat iloisia Helsingille tänään myönnetystä Reilun kaupan kaupungin arvonimestä. Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari pani prosessin aluilleen aloitteessaan helmikuussa 2010. Kari toimii myös arvonimen saamisen myötä perustetussa Reilun kaupan Helsinki -kannatustyöryhmässä.

“Helsingin merkitys julkisissa hankinnoissa on suuri. Teemme näitä hankintoja helsinkiläisten verorahoilla, joten vastuullisuus on tärkeää. Maailmassa, jossa yhä suurempi osa asioista hankitaan yhä kauempaa, meidän on pidettävä huolta tuotteiden eettisyydestä. Siksi olemme arvonimestä iloisia”, Kari toteaa.

Reilun kaupan sertifiointijärjestelmä on luotu parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Pienviljelijöille taataan tuotteistaan vähintään takuuhinta ja suurtilojen työntekijät saavat vähintään lakien mukaista ja asteittain nousevaa palkkaa, asialliset työolot ja oikeuden liittyä ammattiyhdistyksiin. Lisäksi lapsityövoiman käyttö on kielletty ja tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristökriteereitä.

“Reilun kaupan kriteerien tulisi täyttyä kaikessa tuotannossa. Ikävä kyllä näin ei ole. Siksi on tärkeää, että vaadimme saada tietää, millaisissa oloissa tuotteemme valmistetaan ja olemme luomassa markkinoita reilusti tuotetuille tuotteille. Nyt Helsinki on vahvasti mukana tässä työssä”, Kari toteaa.

Helsinki on Suomen seitsemäs Reilun kaupan kaupunki. Maailmassa Reilun kaupan kaupunkeja on jo 1 100.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801

Tiedote esimerkki

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Proin id nulla non nisi suscipit pretium a ut ante. Aenean lorem purus, ultrices ac malesuada id, tincidunt quis elit. Nullam tempor at mauris ac porta. Sed risus tortor, bibendum sit amet aliquam at, tempus vitae tortor. Donec a elit suscipit, commodo quam quis, dignissim nunc. Nulla fermentum venenatis quam, vel pulvinar neque hendrerit vel. Duis ullamcorper malesuada quam interdum mollis. Fusce tristique pharetra elit, at volutpat libero accumsan dapibus.

Donec tortor sapien, rhoncus vitae magna id, fermentum luctus libero. Integer eget rhoncus augue, lobortis laoreet velit. Praesent pharetra facilisis pretium. Maecenas molestie viverra enim sed blandit. Donec eu metus interdum, tristique metus sit amet, fermentum mauris. Donec adipiscing dolor rhoncus tellus egestas luctus. In hac habitasse platea dictumst. Duis tempor ante ut adipiscing elementum. Nunc ut turpis blandit, facilisis metus eget, mattis ipsum.

Investointilinjauksissa näkyy Helsingin vihreä tulevaisuus

Helsingin poliittiset ryhmät pääsivät keskiviikkona 11.9. sopuun seuraavien kymmenen vuoden investointilinjauksista. Linjausten ytimessä on vahva satsaus tuleviin sukupolviin ja kestävä, nykyaikainen liikennepolitiikka.

“Investointikatto pakottaa Helsingin päättäjät tekemään aidosti valintoja ja tarkastelemaan miten Helsinkiä rakennetaan”, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari. “Kun kaikkeen ei ole rahaa, on asiat laitettava tärkeysjärjestykseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei esimerkiksi autotunneleihin ole varaa, koska rahaa tarvitaan kouluihin, päiväkoteihin ja kestäviin liikennehankkeisiin”, Kari jatkaa.

Nyt sovittu linja vastaa hyvin Vihreiden käsitystä siitä, mihin suuntaan Helsinkiä pitää kehittää. Kaupunki panostaa päiväkoteihin, kouluihin sekä joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn. Kruunuvuoren raitiotiesiltaa päätettiin investointilinjauksissa aikaistaa ja Sörnäisten autotunnelia myöhentää. Homekoulut korjataan ja päiväkoteja rakennetaan pienille helsinkiläisille.

“Satsaus pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen ei kuitenkaan missään tapauksessa ole yksin Vihreiden ansiota”, painottaa vihreän valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Otso Kivekäs. “Pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen oli kaikkien ryhmien tavoitteena, emmekä olisi ikinä saneet tätä yksin aikaan.”

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801
Otso Kivekäs, 044 333 6338

Helsingin vihreät tervehtii ilolla hallituksen päätöstä Metropolihallinnosta

Hallitus päätti, että Helsingin seudulle perustetaan metropolihallinto, jota johtaa vaaleilla valittu valtuusto. “Tämä on ollut myös Vihreiden pitkäaikainen tavoite, jota kaikkien metropolialueen kuntien vihreät ovat kannattaneet”sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari

Metropolihallinto on nyt sovittu, seuraavaksi täytyy sopia, mitä se oikeastaan tarkoittaa. Hallituksen esitys antaa vain suuntaviivat metropolilaille, joka tullaan säätämään 2015.

“Helsingin seudun kuntien on nyt pakko unohtaa toransa ja istua saman pöydän ääreen hakemaan yhteistä mallia metropolihallinnoksi”, painottaa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari Puoskari.

“Vihreiden näkökulma on, että tarvitsemme toimintakykyisen metropolihallinnon, emme ylimääräistä byrokratiakerrosta. Se tarkoittaa verotusoikeutta ja myös valtion liikenneväylien siirtämistä metropolihallinnon vastuulle”, selittää valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Otso Kivekäs

Vanhan kuntarakenteen suurimpia ongelmia ovat sosiaalinen eriarvoistuminen, asuntopula sekä tehottomasta maankäytöstä ja kestämättömistä energiaratkaisuista johtuvat liikenne- ja ympäristöongelmat. Helsingin Vihreät toivottavat muut puolueet ja kunnat tervetulleiksi mukaan ratkomaan näitä yhdessä.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801
Mari Puoskari, 050 537 2595
Otso Kivekäs, 044 333 6338

Lapsen henki ei saa olla oleskeluluvasta kiinni

Lääkärilehti uutisoi tänään tapauksesta, jossa vakavista hengitysongelmista kärsivä kolmeviikkoinen vauva ei saanut hoitoa terveysasemalla. Syynä hoidon eväämiseen oli se, ettei vauvalla ollut oleskelulupaa. Vihreät vaativat muutosta epäinhimilliseen käytäntöön.

– Suomessa paperittomilla on oikeus ainoastaan kiireelliseen terveydenhoitoon. Jos vauvan tilanteen ei oleteta olevan kiireellinen, ei hoitoa anneta. Kiireellisenkin hoidon saaminen voi tulla paperittomalle perheelle kohtuuttoman kalliiksi, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Suomessa arvioidaan olevan muutama tuhat paperitonta ja suurin osa heistä elää Helsingissä. Paperittomien lasten määrää ei tiedä kukaan. Heidän terveydenhoitonsa on pääosin lääkäreiden vapaaehtoistyönvarassa.

– Paperittomat elävät usein huonoissa ja turvattomammissa oloissa. He ovat alttiimpia tarttuville taudeille ja muille infektioille. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lapset ja odottavat äidit. Heidän terveydenhoito ei voi perustua lääkärien vapaa-aikana tekemään hyväntekeväisyystyöhön, Kari toteaa.

Emma Kari teki vuosi sitten valtuustoponnen paperittomien ihmisten terveydenhuollon järjestämisestä. Helsingin kaupunginhallitus ja sosiaali- ja terveyslautakunta ovat jo päättäneet, että  paperittomien terveyspalvelut hoidetaan kuntoon tämän vuoden aikana. Asia ei ole kuitenkaan edistynyt, vaan on uudelleen valmisteltavana sosiaali- ja terveysvirastossa. Vihreät vaativat vauhtia valmisteluun.

– Ruotsissa paperittomille tarjotaan samat terveydenhuoltopalvelut kuin turvapaikanhakijoille. Siellä lasten ja raskaana olevien paperittomien terveydenhoito on kunnossa papereista riippumatta. Samaan tilanteeseen on päästävä myös Helsingissä. Yhdenkään lapsen henki ei saa olla oleskeluluvasta kiinni, toteaa Kari.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801

Valtuustoaloite alakoulujen polkupyöräilykieltojen kumoamiseksi ja koulun lähialueiden liikenneturvallisuuden parantamiseksi

Viime aikoina julkisuudessakin on käsitelty lukuisten helsinkiläisalakoulujen asettamia kieltoja oppilaiden koulumatkapyöräilylle. Koulut ovat perustelleet kieltoja muun muassa liikenneturvallisuuteen ja polkupyörien säilytykseen liittyvillä ongelmilla.

Liikenne- ja viestintäministeriön kevyen liikenteen edistämisohjelman mukaan erityisesti koulumatkoilla olisi tarvetta jalankulun ja pyöräilyn lisäämiselle ja näiden matkojen turvallisuutta pitäisi systemaattisesti lisätä. Pyöräilykielto lisää alakoulun lähialueiden autoliikennettä ja siten tekee kouluun saapuvien oppilaiden koulumatkasta vaarallisempaa.

Koulumatkapyöräilyn kieltäminen kouluissa on haitallista muun muassa seuraavista syistä:

– Passiivinen ja liikkumaton elämäntapa ja sen mukanaan tuomat ongelmat kuten ylipaino on yksi suurimmista kansanterveydellisistä ongelmista. Sen sijaan, että polkupyöräilykiellon tapaisilla toimilla estetään ja hankaloitetaan arkiliikuntaa, sitä pitäisi aktiivisesti tukea ja siihen kannustaa. UKK-instituutin palvelu- ja kehityspäällikkö Anne-Mari Jussilan mukaan “kasvatuksellisesti tilanne on hassu, että ensin kielletään muutama vuosi pyöräilemästä kouluun, ja sitten patistetaan pyörän selkään. Tällainen käyttäytymismuutos ei ole välttämättä helppo”.

– Oppilaiden koulumatkat samaankin alakouluun voivat olla hyvin erilaisia: toisilla oppilailla kouluun tuleminen vaatii useiden vilkkaasti liikennöityjen katujen ylittämistä, kun taas toisilla kouluun pääsee suoraan turvallisesti kevyen liikenteen reittejä pitkin. Pyöräilykielto ei ota tätä todellisuutta huomioon ja estää myös niiden oppilaiden koulumatkapyöräilyn, joille se olisi kehitys- ja ikätaso huomioonottaen turvallista.

– Kaikkia oppilaita koskeva pyöräilykielto tekee myös turvallisen, aikuisen seurassa tapahtuvan koulutiehen tutustumisen pyöräillen mahdottomaksi. Koululainen ei voi opetella pyörällä liikenteessä liikkumista tekemällä koulumatkan yhdessä vanhemman tai laajemman naapuruston yhteisen “pyöräilevän koulubussin” kanssa. Samalla myös vanhempien mahdollisuus työmatkapyöräilyyn vaikeutuu.

– Alakoululaiset kehittyvät eri tahdissa. Koululaisten vanhemmat ovat parhaita asiantuntijoita sekä lapsen koulumatkan riskeistä, että lapsensa kypsyydestä liikkua liikenteessä polkupyörällä. Viranomaisten asettamien kieltojen sijaan vastuuta lapsen koulumatkasta pitää antaa lapsen vanhemmille.

– Sellaisten kieltojen asettamista, joiden valvominen ei ole mahdollista, tulisi yleisesti välttää. Aamulehden verkkosivujen mukaan (Puheenaihe: Koulujen pyöräohjeita osataan kiertää, 17.5. 2013) Tampereella vastaavat kiellot ovat johtaneet myös siihen, että oppilaat jättävät pyöränsä korttelin päähän koulusta ja kävelevät loppumatkan, näin kiertäen koulun asettamaa kieltoa. Lisäksi on epäselvää, miltä osin koulujen määräykset koulumatkapyöräilystä perustuvat lainsäädäntöön.

– Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden keskeisiä sisältöjä ovat liikennesäännöt, muut huomioiva liikennekäyttäytyminen ja liikenneympäristön turvallisuus sekä lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen. Opetussuunnitelman perusteissa määritellään tavoitteeksi, että oppilas oppii toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä. Parhaiten nämä sisällöt opitaan ja tavoitteet saavutetaan nivomalla liikennekasvatus kunkin oppilaan omaan koulumatkaan.

Kieltojen sijaan tulisi panostaa koulun lähialueiden liikenneturvallisuuteen ja oppilaiden liikennekasvatukseen. Koulujen olisi syytä kartoittaa lähialueen liikenneturvallisuudessa olevat puutteet ja ryhtyä yhdessä rakennusviraston kanssa toimiin niiden korjaamiseksi. Lisäksi koulut voivat esimerkiksi suositella, että ainakin nuorimmat koululaiset eivät pyöräilisi koulumatkaa yksin vaan yhdessä esimerkiksi vanhemman kanssa. Kouluihin tulisi hankkia myös asianmukaiset pyörätelineet ja -katokset.

Näiden seikkojen vuoksi esitämme, että kaupunginhallitus velvoittaa opetusvirastoa, koulujen rehtoreita ja johtokuntia yhdessä rakennusviraston kanssa löytämään koulumatkapyöräilykiellon sijaan keinoja koulujen lähialueiden pyöräilyn ja kävelyn turvallisuuden parantamiseksi.

Lisäksi esitämme, että opetusvirasto laatii kouluille yhtenäiset ohjeet ja suositukset koulumatkapyöräilylle ja kehottaa kouluja sisällyttämään ensimmäisen kouluvuoden opetussuunnitelmiin sellaista käytännönläheistä liikennekasvatusta, että oppilaat saavat valmiudet kulkea koulumatkansa turvallisesti myös pyörällä.

19.6.2013 Helsingin vihreä valtuustoryhmä

Helsinki käy rasismia vastaan

Tänään kaupunginhallituksessa päätettiin, että Helsinki hakee jäsenyyttä European Coalition of Cities Against Racism (ECCAR) -verkostossa. Vihreät ovat iloisia halusta liittää Helsinki rasismin vastaisen työn etujoukkoihin.

Jäsenyyden hakemisesta linjattiin viime syksynä kaupungin globaalin vastuun strategiassa. Linjaus vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä syrjinnän vähentämisessä lisättiin strategiaan vihreiden ehdotuksesta.

– Helsingissä on halua puuttua entistä voimakkaammin rasismiin. Jokainen voi kyseenalaistaa omia ennakkoluulojaan, mutta tarvitaan myös kaupunginlaajuisia toimia. Verkoston jäsenyys edellyttää, että kaupungit osoittavat, millaisin täsmällisin keinoin aiotaan edistää rasismin tiedostamista, vahvistaa kaupunkilaisten osallistumista sekä tukea rasismin uhreja, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

– Rasismin ja sen eri ilmenemismuotojen kitkemiseen on etsittävä uusia välineitä. Verkostoon kuuluu yli 100 eurooppalaista kaupunkia jotka jakavat onnistumisia ja parhaita toimintamalleja rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseksi sekä yhdenvertaisuuden ja kulttuurisen monimuotoisuuden edistämiseksi, toteaa vihreän kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Tuuli Kousa.

Eurooppalaisista pääkaupungeista verkostossa ovat mukana Berliini, Bern, Dublin, Lontoo, Madrid, Nikosia, Pariisi, Pietari, Riika, Rooma, Sarajevo ja Tukholma.

Verkoston nettisivut: http://www.eccar.info/

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801
Tuuli Kousa, 050 543 7374

Vihreät: Massiivisille liikennesuunnitelmille löydettävä kevyempiä vaihtoehtoja

Massiiviset tunneli- ja liittymäsuunnitelmat uhkaavat viivästyttää uusien asuinalueiden rakentamista ja pahentaa asuntopulaa Helsingissä. Uusien asuinalueiden liikennesuunnitelmien toteuttamiseen tarvittaisiin Helsingissä arviolta huimat 538 miljoonaa euroa. Kaupungin rahat eivät riitä sekä tunneleihin että uusien asuntoalueiden infrastruktuuriin ja palveluihin. Vihreät toivovat, että käsittelyyn saataisiin pian vaihtoehtoisia kevyempiä liikennesuunnitelmia. Liikenneinvestointeja käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa tiistaina 23.4.

– Uudet asuinalueet tarvitsevat toki katuja, joukkoliikennettä ja pyöräväyliä, joiden täytyy olla kunnossa ennen alueelle muuttamista. Kohtuullisten ja riittävien liikennesuunnitelmien sijaan nyt tarjolla on kuitenkin lähinnä järjettömän massiivisia ja kalliita tunneli- ja monitasoliittymäratkaisuja, joihin kaupungilla ei yksinkertaisesti ole varaa. Esimerkiksi Koivusaaren uuden asuinalueen rakentaminen on laitettu jäihin liian kalliin Länsiväylän kattamissuunnitelman takia, toteaa kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Elina Moisio.

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa käsitellään huomenna tiistaina myös Veturitien liikennesuunnitelmaa, jolle täytyy löytyä ratkaisu ennen kuin Keski-Pasilan rakentaminen voidaan aloittaa. Suunnitelman kustannuksiksi on arvioitu 140 miljoonaa euroa ja on hyvin mahdollista, että kaupunginhallituksessa todetaan, ettei näin suuria rahoja löydy.

– Esitämme tiistaina, että Keski-Pasilan liikennesuunnitelma palautetaan valmisteluun ja toivomme, että suunnitelmalle löytyy kevyempi ratkaisu. Kaupunkisuunnitteluviraston tulee laatia suunnitelmalle stressitestit ja tutkia, kuinka suuria muutoksia suunnitelma kestää ilman, että liikenne menee tukkoon. Lisäksi tulee selvittää, kannattaisiko Veturitien keskelle suunniteltu viherkaista siirtää terveyssyistä autoliikenteen ja jalankulkijoiden väliin, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Osmo Soininvaara sanoo.

Kaikkia kaupungin investointeja täytyy tarkastella kaupungin investointiraamin rajoissa kokonaisuutena ja hankkeita täytyy priorisoida entistä tarkemmin.

– Keskiviikkona hyväksyttävässä valtuustostrategiassa linjataan, että liikenneinvestoinneissa priorisoidaan kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä edistäviä liikennehankkeita. Vihreät haluavat, että tämä selkeä linjaus näkyy myös liikennerahojen käytössä, sanoo vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Lisätietoja:

Elina Moisio, 040 5755 988
Osmo Soininvaara, 045 121 4559
Emma Kari, 044 300 6801

Vihreät torjuvat Helsingissä lasten luokkayhteiskuntaa

– Lähes joka kymmenes lapsi on Helsingissä lastensuojelun asiakkaana. Alueiden välillä on tässä suuria eroja ja Jakomäessä jopa joka neljäs lapsi kuuluu lastensuojelun piiriin. Kun rahaa on käytössä vähän, on sitä suunnattava lapsiperheiden tukemiseksi erityisesti alueille, joilla tarve on suurin, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Tänään kaupunginvaltuustossa käsiteltiin Helsingin strategiaohjelmaa tälle valtuustokaudelle. Kaupunginjohtaja Pajunen totesi edellisen valtuustokauden päätteeksi Helsingin epäonnistuneen eriarvoistumisen ehkäisyssä kaupungissa. Lapsen mahdollisuuksiin vaikuttaa entistä enemmän se, mihin kaupunginosaan ja sosiaaliluokkaan hän syntyy.

Vihreät saivat ohjelmaan keskeiset tavoitteensa ja kaupunkia kehitetään niin ekologisesti kuin sosiaalisesti kestävään suuntaan. Vihreät ovat kuitenkin pettyneitä etenkin puutteelliseen panostukseen koulujen ja lapsiperheiden tukemiseksi. Strategianeuvotteluiden jälkimainingeissa käydyissä budjettiraamineuvotteluissa ei muilta ryhmiltä saatu toivottua tukea lapsiperheiden eriarvoistumisen ehkäisemiseksi ja koulujen iltapäivätoiminnan järjestämiseksi.

– Helsingin kaupungilla työskentelee lastensuojelutyössä yli tuhat ihmistä, kun taas perheiden ongelmia ennaltaehkäisevässä neuvola- ja perhetyössä sekä perheiden erityispalveluissa on puolet vähemmän työntekijöitä. Vaikka lastensuojelussa puhutaan mielellään ennaltaehkäisystä, rahankäytössä tämä ei näy, Kari sanoo.

Eriarvoistumisen estämisen kannalta vihreät pitävät hyvänä, että strategiassa päätettiin laajentaa positiivisen diskriminaation ja ennaltaehkäisyn periaatteitta. Niissä kouluissa, joissa on eniten tukea tarvitsevia oppilaita, on oltava parhaat resurssit tuen tarjoamiseen.

– Helsingissä olisi syytä kokeilla perhekeskuksia terveysasemien toiminnan uudistamisen yhteydessä. Jos neuvolapalvelut, perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu löytyisivät saman katon alta, olisi perheiden varhainen tukeminen helpompaa. Perheitä tukemalla ja torjumalla lapsiköyhyyttä voimme pysäyttää Helsingin eriarvoistumisen, Kari kiteyttää.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801

« Older posts Newer posts »