Helsingin koululaiset saavat lakkoilla ilmaston puolesta!

Nuoret ympäri maailman lakkoilevat huomenna planeetan tulevaisuuden puolesta. Helsingin kasvatus- ja koulutusjaoston puheenjohtajana voin sanoa, että Helsingissä jokainen koululainen saa osallistua ilmastolakkoon perjantaina.

Ilmastolakkoliike on toivon liike. Ruotsalaisen 16-vuotiaan ilmastolakkoilija Greta Thunbergin inspiroimana koululaiset ympäri maailmaa lakkoilevat perjantaisin tulevaisuuden puolesta. Työviikkoni kohokohta on saapua perjantaina töihin, kun eduskuntatalon rapuilla on joukko nuoria ja aikuisia vaatimassa päättäjiltä ilmastotekoja. Nämä ihmiset luovat toivoa.

Lakkoilevat nuoret ovat ymmärtäneet ilmastonmuutoksen vakavuuden aikuisia paremmin. Meidän aikuisten täytyy nyt kuunnella näitä nuoria ja ottaa heidän viestinsä vakavasti.

Meillä on vielä toivoa, mutta ei juurikaan aikaa. Meidän on toimittava nopeammin kuin olemme ajatelleet ja tehtävä enemmän kuin olemme aikoneet. Ilmastonmuutos on pysäytettävä 1,5 asteeseen. Suomesta pitää tehdä hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että hiilinielut, kuten metsät, imevät ilmakehästä yhtä paljon hiiltä kuin sinne päästämme.

Nuorten viesti on selvä. Tarvitaan tekoja, ei tyhjiä puheita. Kaikki puolueet puhuvat ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeydestä, mutta valitettavasti nämä puheet ovat jäämässä tyhjiksi puheiksi. Konkreettisiin tekoihin ei olla valmiita. Kyse ei ole mistään vähemmästä kuin tämän planeetan tulevaisuudesta ja on noloa, että aikuiset väistelevät vastuutaan.

Jokaisella koululaisella on oikeus vaatia aikuisia toimimaan tulevaisuuden puolesta. Eli kaikki saavat lakkoilla, koulut eivät tätä kiellä. Asiasta on tietenkin hyvä keskustella kotona vanhempien kanssa etukäteen. Nuoret vaativat oikeutta elämään, jota ilmastonmuutos ja muut ympäristökatastrofit eivät vaarantaisi. Siksi helsinkiläiset koulut eivät kiellä lakkoon osallistumista.

Perjantaina 15.3.2019 on kansainvälinen ilmastolakko. Ilmastolakko kokoontuu yli 1600 paikassa ja 105 maassa.
Koululainen, näin osallistut ilmastolakkoon:

1. Pyydä vanhempia ilmoittamaan lakkoilustasi koululle.
2. Kannusta muita tekemään samoin ja tule Senaatintorille klo 10

Eläinsuojelulain uudistus on kaatunut ja se on eläinten etu

Sipilän hallituksen eläinsuojelulain uudistusta ei ehditä tällä kaudella viedä läpi. Uusi laki oli sidottu maakuntauudistukseen, joka on kaatunut. Vihreiden kansanedustaja Emma Kari pitää uudistuksen kaatumista hyvänä asiana.

“Hallituksen eläinlakiesitys oli surullinen mahalasku ja sen kaatuminen on eläinten etu. Se, että lainsäädäntömme olisi uudistuksen jälkeenkin ollut pahasti naapurimaita jäljessä, olisi heikentänyt suomalaisen eläintuotannon mainetta”, Kari sanoo.

Kari teki eduskunnassa vaihtoehtoisen eläinlakiesityksen ja toivoo seuraavan hallituksen vievän läpi selvästi eläinten oloja parantavan uudistuksen.

“Ensi vaalikaudella on tehtävä eläinsuojelulain uudistus, jota ei tehdä lobbareiden ehdoilla vaan nojaten tutkimustietoon eläinten hyvinvoinnista. Turkistarhaus täytyy kieltää siirtymäajalla ja tuotantoeläinten olosuhteita on parannettava”, Kari sanoo.

Tänään Suomen Turkiskasvattajat väittivät Helsingin Sanomien koko sivun mainoksella turkisteollisuuden olevan verrattavissa lasten lemmikkimarsuihin. Kari uskoo harhaanjohtavan mainonnan viestivän alan heikoista tulevaisuudennäkymistä.

“Turkistarhaus on yksi eläintuotannon julmimpia muotoja. Maa toisensa jälkeen on kieltänyt turkistarhauksen. Viime syksynä tehdyn selvityksen mukaan valtaosa suomalaisista vastustaa nykymuotoista turkistarhausta. Myös Suomen turkiskasvattajien omistama Saga Fursin tulos on kääntynyt selvästi tappiolliseksi turkisalan huonon maineen takia. Tästä johtunee turkislobbarien aktivoituminen vaalien alla”, Kari sanoo.

Kari toivoo, ettei elinkeinoelämän aktiivinen lobbaaminen vaikuta seuraavan eduskunnan toimintaan.

“Oletettavasti turkisteollisuus jakaa avokätisesti vaalirahaa myös näissä vaaleissa, mutta sen ei pidä antaa vaikuttaa eduskunnan toimintaan. Vihreät ajavat turkistarhauksen lopettamista Suomesta siirtymäajalla”, Kari sanoo.

Kirjallinen kysymys Jäämeren ratahankkeesta luopumisesta

Jätin ministerille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen:

Suomen ja Norjan välisen selvitystyöryhmän raportti Jäämeren radasta valmistui 11.2.. Raportissa hanke todettiin taloudellisesti kannattamattomaksi, ja ratahankkeen edistämiseksi ei esitetä jatkotoimenpiteitä.

Raportissa tuotiin laajasti esille myös hankkeen haitallisuus pohjoisen luonnolle ja saamelaisille. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio on kutsunut rataa täydelliseksi katastrofiksi saamelaisille. Kolttien kyläkokous, kolttasaamelaisten itsehallintojärjestelmä, on todennut hankkeen uhkaavan koko kolttasaamelaisen kulttuurin olemassaoloa.

Raportti otettiin saamelaisten joukossa vastaan tyytyväisenä. On kuitenkin edelleen epäselvää, onko valtion johto luopunut hankkeesta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy selvitystyöryhmän raportin myötä? Aikooko hallitus luopua Jäämeren radan edistämisestä?

Hallituksen haudattava Jäämeren rata

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaatii Sipilän hallitusta vihdoin hautaamaan Jäämeren rata -hankkeen. Tänään valmistui Suomen ja Norjan yhteisen selvitysryhmän raportti, jossa todetaan selvästi, ettei hanke olisi taloudellisesti kannattava ja että sen vaikutukset saamelaisiin olisivat haitalliset. Raportti ei puolla hankkeen jatkamista.

“Jäämeren rata kulkisi saamelaisalueen läpi. Hanke uhkaa saamelaisten kulttuuria ja pohjoisen arvokasta luontoa. Silti saamelaisten huoli on jatkuvasti jätetty liian vähälle huomiolle valtion johdossa. Koko Suomi tuntui jättävän huomiotta sen, että Euroopan ainoa alkuperäiskansa on jatkuvasti osoittanut Saamenmaalla mieltään Sipilän hallituksen suunnittelemaa Jäämeren rataa vastaan”, Kari sanoo.

Suomi sai YK:n ihmisoikeuskomitealta langettavat päätökset saamelaiskäräjien vaaliluetteloihin liittyen. Komitean mukaan Suomi ei ole kunnioittanut alkuperäiskansan itsemääräämisoikeutta.

“Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio on kutsunut Jäämeren rataa täydelliseksi katastrofiksi saamelaisille. Kolttien kyläkokous, kolttasaamelaisten itsehallintojärjestelmä, on todennut hankkeen uhkaavan koko kolttasaamelaisen kulttuurin olemassaoloa. Nämä ovat vakavia viestejä, joita ei voi ohittaa”, Kari sanoo.

Kari teki aikaisemmin kirjallisen kysymyksen Sipilän hallitukselle saamelaisten ohittamisesta ratahankkeen valmistelussa. Tänään julkaistu selvitysryhmän raportti toteaa jälleen yksiselitteisesti, ettei Jäämeren ratahanke olisi taloudellisesti kannattava minkään tarkastellun rahoitusmallin mukaan.

“Hallituksen on vihdoin tunnustettava ratahankkeen taloudellinen järjettömyys sekä sen haitallisuus saamelaisten kulttuurille ja Arktiselle luonnolle. Euroopan ainoan alkuperäiskansan oikeuksia ei voi enää tässä maassa polkea. Siksi pääministeri Sipilän on vihdoin suorasanaisesti haudattava ratahanke”, Kari sanoo.

Kirjallinen kysymys yksityisestä varhaiskasvatuksesta

Jätetty ministerille 30.1.2019

Perusopetuslaissa on säädetty selkeästi, että opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Varhaiskasvatuslaissa ei tällaista sääntelyä ole. Yksityiset koulut eivät siis saa tehdä voittoa, mutta yksityiset päiväkodit saavat.

Helsingissä on paljastunut useita yksityisiä päiväkoteja, joissa voitontavoittelu on aiheuttanut lapsen edun vaarantumisen. Yksityisiä päiväkoteja on toiminut ilman asianmukaisia lupia, eikä päiväkotitilojen paloturvallisuutta ja terveellisyyttä ole pystytty varmistamaan. Tämän seurauksena yksi päiväkoti suljetaan ja seitsemän muun päiväkodin tilojen turvallisuutta selvitetään.

Valitessaan yksityisen päivähoidon perhe voi saada siihen yksityisen hoidon tukea Kelasta, joka maksaa yksityisen hoidon tuen suoraan yksityiseen päiväkotiin. Palvelusetelimallin on taas pelätty palvelevan nimenomaan suuria yksityisiä varhaiskasvatusketjuja. Varhaiskasvatusmaksuissa on tapahtunut useita muutoksia, mutta yksityisen hoidon tukea ei ole päivitetty. Näin kuntien aito mahdollisuus valita yksityisen hoidon tuen ja varhaiskasvatuksen pavelusetelin välillä heikkenee.

Yksityinen varhaiskasvatus on julkisesti rahoitettua, mutta yksityiset palveluntarjoajat voivat toimia eri pelisäännöin kuin kunnalliset toimijat. Ne voivat periä korkeampia asiakasmaksuja, valikoida asiakkaansa ja tinkiä todellisesta henkilöstömitoituksesta supistamalla avustavan henkilökunnan määrää. Ne eivät välttämättä tarjoa palveluita lainkaan erityistä hoitoa, kasvatusta ja opetusta tarvitseville lapsille. Tällä tavoin ne voivat karsia varsinaisen toiminnan menoista ja maksaa omistajilleen osinkoja.

Viime vuosina yksityiset varhaiskasvatusketjut ovat yleistyneet ja niiden liikevaihdot ovat kasvaneet merkittävästi. Joissain kaupungeissa jo yli 40% lapsista on yksityisen varhaiskasvatuksen piirissä. Omistajina on yhä useammin kansainvälisiä pääomasijoittajia. Sekä lapsiasiavaltuutettu että Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ovat nostaneet esille yksityisten toimijoiden voitontavoitteluun liittyvät riskit.

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä rajoittaakseen yksityisten varhaiskasvatusyritysten voitontavoittelua?

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta yksityisen hoidon tuki säilyisi ajantasalla ja kunnilla olisi aito mahdollisuus valita yksityisen hoidon tuen ja palveluseteleiden välillä?

Varhaiskasvatusyritysten voitontavoittelua rajoitettava

Vihreiden kansanedustaja ja Helsingin kasvatus- ja koulutusjaoston puheenjohtaja Emma Kari vaatii voitontavoittelun rajoittamista varhaiskasvatuksessa. Suomessa yksityiset toimijat eivät saa tavoitella opetuksella taloudellista voittoa, mutta varhaiskasvatuksessa tilanne on toinen.

– Perusopetuslaissa on säädetty selkeästi, että opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Yksityiset koulut eivät siis saa tehdä voittoa, mutta yksityiset päiväkodit saavat. Ei ole mitään kestävää perustetta sille, että sama periaate ei voisi koskea varhaiskasvatusta. Sekä lapsiasiavaltuutettu että opettajien ammattijärjestö OAJ ovat nostaneet esille yksityisten toimijoiden voitontavoitteluun liittyvät riskit, Kari sanoo.

Helsingissä on paljastunut, että useita yksityisiä päiväkoteja on toiminut ilman asianmukaisia lupia. Näin ollen tilojen paloturvallisuutta ja terveellisyyttä ei ole pystytty varmistamaan. Tämän seurauksena yksi päiväkoti suljetaan ja seitsemän muun päiväkodin tilojen turvallisuutta selvitetään.

– Voitontavoittelu ei myöskään saisi koskaan johtaa turvallisuudesta tinkimiseen. Lupaprosessia on Helsingissä nyt korjattu niin, etteivät uudet yksityiset päiväkodit saa tukirahoja ennen kuin rakennuslupien loppukatselmus on tehty ja tilat todettu lapsille turvallisiksi. Vanhempien pitää voida luottaa siihen, että lapset ovat turvallisissa tiloissa, Kari sanoo.

Yksityiset varhaiskasvatusketjut ovat yleistyneet viime vuosina merkittävästi ja niiden liikevaihto on kasvanut. Joissain kaupungeissa lapsista jopa 40 prosenttia on yksityisen varhaiskasvatuksen piirissä. Helsingin varhaiskasvatus on pääosin julkisesti tuotettua.

– Helsingissä yksityiset päiväkodit ovat olleet lähinnä pieniä ja usein vaihtoehtoista pedagogiikkaa tarjoavia yrityksiä. Suurten varhaiskasvatusketjujen tuleminen Helsingin markkinoille on luonut uuden tilanteen. Samalla myös Helsinkiin ajetaan vahvasti varhaiskasvatuksen palveluseteliä, jonka on pelätty palvelevan nimenomaan suuria yksityisiä ketjuja. On varmistettava, että tukimalli takaa pienten toimijoiden säilymisen, Kari sanoo.

Helsinki kasvaa vauhdilla. Samalla tarve varhaiskasvatuspaikoille kasvaa. Viime vuonna Helsinkiin saatiin 1600 uutta päiväkotipaikkaa, joista 1100 kaupungin päiväkoteihin.

– Oppimiserojen kaventamisen ja koulutuksen tasa-arvon kannalta on tärkeää, että varhaiskasvatukseen osallistuvien osuutta kasvatetaan. Samalla on tärkeää huolehtia siitä, että vanhemmat voivat luottaa siihen, että heidän lapsensa ovat turvassa. Pidetään kiinni siitä, että jokaisessa Suomen päiväkodissa annetaan maailman parasta varhaiskasvatusta, Kari sanoo.

Suomen on kiellettävä turkistarhaus

Suomen turkiskasvattajien omistama Saga Fursin tulos on kääntynyt selvästi tappiolliseksi turkisteollisuuden huonon maineen takia. Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaatii turkistarhauksen kieltämistä eläinsuojelulainsäädännön uudistuksessa. Eduskunta käsittelee paraikaa hallituksen esitystä laiksi eläinten hyvinvoinnista.

“Saga Fursin tuloksen romahtaminen on selkeä viesti kuluttajilta: ihmiset haluavat ostaa eettisesti tuotettuja vaatteita. Viime syksynä tehdyn selvityksen mukaan valtaosa suomalaisista vastustaa nykymuotoista turkistarhausta. Samoin turkittomien tuotemerkkien määrän kasvu on vahva viesti siitä, että epäeettisen turkiselinkeinon aika on ohi”, Kari sanoo.

Kari on pettynyt siihen, ettei turkistarhaukseen liittyviä ongelmia suostuta myöntämään. Eduskunta käsittelee paraikaa eläinsuojelulainsäädännön kokonaisuudistusta, jossa turkistarhaukseen tai sen ongelmiin ei puututa juuri lainkaan.

“Turkistarhaus on eläintuotannon julmimpia muotoja. Ketut ja minkit ovat villieläimiä, jotka eivät voi hyvin häkeissä. Turkiseläinten hyvinvointitutkimusten kertovat siitä, että eläinten lajityypilliset käyttäytymistarpeet eivät toteudu tarhoilla. Kärsimystä aiheuttava tuotanto olisi pitänyt jo tämän perusteella kieltää. On käsittämätöntä, ettei Sipilän hallitus uudessa eläinsuojelulaissa puutu turkistarhaukseen mitenkään”, Kari muistuttaa.

Epäeettisyyden perusteella muotitalo toisensa jälkeen on luopunut turkiksista epäeettisinä tuotteina. Luopujiin kuuluvat mm. Burberry, Versace, Gucci, Hugo Boss, Tommy Hilfiger ja Calvin Klein. Useassa verrokkimaassa turkistarhaus on jo kielletty. Monessa maassa turkisala on kadonnut sen myötä, että turkiseläinten oloja on haluttu parantaa laissa.

“Suomen maine turkismaana on meille haitallinen. Turkistarhaus täytyy lopettaa myös Suomesta siirtymäajalla eläinsuojelulainsäädännön uudistuksen yhteydessä”, Kari sanoo.

Ilmastolle haitallisista yritystuista luovuttava

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari toivoo seuraavan hallituksen ottavan ilmastonmuutoksen tosissaan ja karsivan ilmastolle haitallisia tukia nopealla aikataululla. Samalla yritystukien painopistettä tulee siirtää saastuttamisen tukemisesta tutkimuksen tukemiseen. Kari oli viime keväänä vihreiden edustajana parlamentaarisessa yritystukityöryhmässä.

“Meillä ei ole enää varaa viivytellä ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa. Tämä edellyttää saastutustukien karsimista. Hyvä esimerkki tällaisesta saastutustuesta on Sipilän hallituksen käyttöönottama teollisuuden päästökauppakompensaatio, joka vesittää päästökauppaa. Tutkimusten mukaan kompensaatio ei paranna kilpailukykyä, ei edistä työllisyyttä, eikä tuo talouskasvua. Sen sijaan se kannustaa saastuttamiseen”, Kari sanoo.

Päästökauppakompensaatio on saanut runsaasti kritiikkiä taloustieteilijöiltä ja muilta asiantuntijoilta. Esimerkiksi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT kritisoi kompensaation olevan turha, jopa haitallinen tukimuoto.

“Suomen Yrittäjien tuoreen kyselyn mukaan puolet yrittäjistä haluaa vähentää yritystukia, sillä niiden katsotaan vääristävän kilpailua. Tämä karsiminen on aloitettava ilmastolle haitallisista saastutustuista. Tehottomien yritystukien sijaan Suomessa tulisi panostaa koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin. Vihreät esitti viime keväänä yritystukityöryhmässä 600 miljoonan euron leikkauksia ja tukien uudelleensuuntaamisia”, Kari sanoo.

Arvioiden mukaan Suomessa maksetaan vuosittain noin 7 miljardin euron edestä yritystukia sekä suorina tukina että verotukina. Ympäristöministeriö arvioi vuonna 2013, että yritystuista noin 3 miljardia on ympäristölle haitallisia. Ilmastonmuutosta kiihdyttävien fossiilisten polttoaineiden käyttöä tuetaan joka vuosi noin miljardin euron verotuilla.

“Suomalaisessa teollisuudessa on pystytty tekemään ympäristön kannalta hyviä innovaatioita ja tässä on myös tulevaisuus. Haluan uskoa, että tässä tilanteessa myös teollisuudesta löytyy vahvaa tukea päästökauppakompensaation ja muiden saastustustukien nopeaan lopettamiseen”, Kari sanoo.

Tyttöihin ja naisiin kohdistuvan häirinnän ja väkivallan ehkäiseminen sisäisen turvallisuuden keskiöön

Vihreiden naisten puheenjohtaja, kansanedustaja Emma Kari vaatii seuraavaa hallitusta nostamaan tyttöihin ja naisiin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän ja väkivallan torjunnan Suomen sisäisen turvallisuuden keskiöön.

– Toivon, että Oulun ja Helsingin järkyttävät tapahtumat johtavat vihdoinkin siihen, että tyttöihin ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan aletaan puuttua tosissaan. Suomi on EU:n toiseksi turvattomin maa naisille. Joka kolmas suomalainen nainen on joutunut nykyisen tai entisen kumppanin fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Resurssit naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi ovat liian pienet.

Erityisiä toimia Kari toivoo internetissä tapahtuvan lasten ja nuorten nuorten saalistamisen, ns. grooming -ilmiön kitkemiseksi.

–  Nuorille tehdyt kyselyt kertovat, että nuorten saalistaminen internetissä on laaja ilmiö. Jo vuonna 2011 tehdyssä kyselyssä 35 % alle 16-vuotiaista kertoi vastaanottaneensa tuntemattomalta henkilöltä seksiehdotuksia internetissä. Tarvitaan erityinen toimintaohjelma verkossa tapahtuvaan saalistamiseen puuttumiseksi.

Kari muistuttaa, että kansalaisaloite raiskauslainsäädännön uudistamiseksi on tulossa eduskunnan käsittelyyn.

– Metoo-liike on tehnyt näkyväksi, kuinka laajaa seksuaalinen häirintä on. Tarvitsemme jatkuvaa työtä asenteiden muuttamiseksi sekä nollatoleranssin häirinnälle. Raiskauslainsäädäntöä on uudistettava ja seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta ilmoittamisen kynnystä madallettava. Tyttöjen ja naisten suojelu häirinnältä ja väkivallalta on oltava nyt tehtävien toimenpiteiden keskiössä – riippumatta tekijöiden taustoista.

Kari on huolissaan poliisien määrän vähenemisestä.

–  Tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjunta edellyttää, että poliisilla on käytössään riittävät resurssit. On myös selvitettävä, että poliisilla on riittävät toimivaltuudet verkossa tapahtuvaan seksuaalirikollisuuteen puuttumiseksi.

Kirjallinen kysymys soidensuojelusta

Suomen luontotyypeistä jopa puolet on uhanalaisia. Tilanne on kehittynyt huonompaan suuntaan viimeisen vuosikymmenen aikana.

Suotyypeistä 54% arvioitiin uhanalaisiksi. Uhanalaisista suotyypeistä kaksi, välipintakoivuletot ja kalkkiletot, arvioitiin äärimmäisen uhanalaisiksi ja 11 erittäin uhanalaisiksi. Suoluontoa uhkaavat ojitus ja turpeennosto.

Suoluonnon turvaksi valmisteltiin viime hallituskaudella soidensuojeluohjelma. Silloinen kokoomuksen ympäristöministeri Grahn-Laasonen kuitenkin päätti hylätä lokakuussa 2014 jo valmiin ohjelman ja kunnianhimoinen soidensuojeluohjelma jäi toteuttamatta. Nyt esimerkiksi Pirkanmaalla Kaitasuota, joka on yksi soidensuojeluohjelmaan kirjatuista suojeltavista arvosoista ja yksi harvoja luonnontilaisia Etelä-Suomen soita, ollaan kuivattamassa turpeennostoa varten. Lisäksi Sipilän hallitus on leikannut suhteessa eniten juuri luonnonsuojelusta.

Suunta ei myöskään tulevaisuudessa näytä hyvältä. Selvityksessä arvioidaan, että 76 prosenttia arvioiduista suoluontotyypeistä heikkenee entisestään lähitulevaisuudessa. Etelä-Suomen soista jopa 83 prosentilla arvioidaan olevan heikkenevä kehityssuunta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus valmis suojelemaan soita ja ottamaan soidensuojeluohjelman toteutukseen?

« Older posts

© 2019 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.