Kirjallinen kysymys Jäämeren ratahankkeesta luopumisesta

Jätin ministerille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen:

Suomen ja Norjan välisen selvitystyöryhmän raportti Jäämeren radasta valmistui 11.2.. Raportissa hanke todettiin taloudellisesti kannattamattomaksi, ja ratahankkeen edistämiseksi ei esitetä jatkotoimenpiteitä.

Raportissa tuotiin laajasti esille myös hankkeen haitallisuus pohjoisen luonnolle ja saamelaisille. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio on kutsunut rataa täydelliseksi katastrofiksi saamelaisille. Kolttien kyläkokous, kolttasaamelaisten itsehallintojärjestelmä, on todennut hankkeen uhkaavan koko kolttasaamelaisen kulttuurin olemassaoloa.

Raportti otettiin saamelaisten joukossa vastaan tyytyväisenä. On kuitenkin edelleen epäselvää, onko valtion johto luopunut hankkeesta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy selvitystyöryhmän raportin myötä? Aikooko hallitus luopua Jäämeren radan edistämisestä?

Hallituksen haudattava Jäämeren rata

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaatii Sipilän hallitusta vihdoin hautaamaan Jäämeren rata -hankkeen. Tänään valmistui Suomen ja Norjan yhteisen selvitysryhmän raportti, jossa todetaan selvästi, ettei hanke olisi taloudellisesti kannattava ja että sen vaikutukset saamelaisiin olisivat haitalliset. Raportti ei puolla hankkeen jatkamista.

“Jäämeren rata kulkisi saamelaisalueen läpi. Hanke uhkaa saamelaisten kulttuuria ja pohjoisen arvokasta luontoa. Silti saamelaisten huoli on jatkuvasti jätetty liian vähälle huomiolle valtion johdossa. Koko Suomi tuntui jättävän huomiotta sen, että Euroopan ainoa alkuperäiskansa on jatkuvasti osoittanut Saamenmaalla mieltään Sipilän hallituksen suunnittelemaa Jäämeren rataa vastaan”, Kari sanoo.

Suomi sai YK:n ihmisoikeuskomitealta langettavat päätökset saamelaiskäräjien vaaliluetteloihin liittyen. Komitean mukaan Suomi ei ole kunnioittanut alkuperäiskansan itsemääräämisoikeutta.

“Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio on kutsunut Jäämeren rataa täydelliseksi katastrofiksi saamelaisille. Kolttien kyläkokous, kolttasaamelaisten itsehallintojärjestelmä, on todennut hankkeen uhkaavan koko kolttasaamelaisen kulttuurin olemassaoloa. Nämä ovat vakavia viestejä, joita ei voi ohittaa”, Kari sanoo.

Kari teki aikaisemmin kirjallisen kysymyksen Sipilän hallitukselle saamelaisten ohittamisesta ratahankkeen valmistelussa. Tänään julkaistu selvitysryhmän raportti toteaa jälleen yksiselitteisesti, ettei Jäämeren ratahanke olisi taloudellisesti kannattava minkään tarkastellun rahoitusmallin mukaan.

“Hallituksen on vihdoin tunnustettava ratahankkeen taloudellinen järjettömyys sekä sen haitallisuus saamelaisten kulttuurille ja Arktiselle luonnolle. Euroopan ainoan alkuperäiskansan oikeuksia ei voi enää tässä maassa polkea. Siksi pääministeri Sipilän on vihdoin suorasanaisesti haudattava ratahanke”, Kari sanoo.

Kirjallinen kysymys yksityisestä varhaiskasvatuksesta

Jätetty ministerille 30.1.2019

Perusopetuslaissa on säädetty selkeästi, että opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Varhaiskasvatuslaissa ei tällaista sääntelyä ole. Yksityiset koulut eivät siis saa tehdä voittoa, mutta yksityiset päiväkodit saavat.

Helsingissä on paljastunut useita yksityisiä päiväkoteja, joissa voitontavoittelu on aiheuttanut lapsen edun vaarantumisen. Yksityisiä päiväkoteja on toiminut ilman asianmukaisia lupia, eikä päiväkotitilojen paloturvallisuutta ja terveellisyyttä ole pystytty varmistamaan. Tämän seurauksena yksi päiväkoti suljetaan ja seitsemän muun päiväkodin tilojen turvallisuutta selvitetään.

Valitessaan yksityisen päivähoidon perhe voi saada siihen yksityisen hoidon tukea Kelasta, joka maksaa yksityisen hoidon tuen suoraan yksityiseen päiväkotiin. Palvelusetelimallin on taas pelätty palvelevan nimenomaan suuria yksityisiä varhaiskasvatusketjuja. Varhaiskasvatusmaksuissa on tapahtunut useita muutoksia, mutta yksityisen hoidon tukea ei ole päivitetty. Näin kuntien aito mahdollisuus valita yksityisen hoidon tuen ja varhaiskasvatuksen pavelusetelin välillä heikkenee.

Yksityinen varhaiskasvatus on julkisesti rahoitettua, mutta yksityiset palveluntarjoajat voivat toimia eri pelisäännöin kuin kunnalliset toimijat. Ne voivat periä korkeampia asiakasmaksuja, valikoida asiakkaansa ja tinkiä todellisesta henkilöstömitoituksesta supistamalla avustavan henkilökunnan määrää. Ne eivät välttämättä tarjoa palveluita lainkaan erityistä hoitoa, kasvatusta ja opetusta tarvitseville lapsille. Tällä tavoin ne voivat karsia varsinaisen toiminnan menoista ja maksaa omistajilleen osinkoja.

Viime vuosina yksityiset varhaiskasvatusketjut ovat yleistyneet ja niiden liikevaihdot ovat kasvaneet merkittävästi. Joissain kaupungeissa jo yli 40% lapsista on yksityisen varhaiskasvatuksen piirissä. Omistajina on yhä useammin kansainvälisiä pääomasijoittajia. Sekä lapsiasiavaltuutettu että Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ovat nostaneet esille yksityisten toimijoiden voitontavoitteluun liittyvät riskit.

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä rajoittaakseen yksityisten varhaiskasvatusyritysten voitontavoittelua?

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta yksityisen hoidon tuki säilyisi ajantasalla ja kunnilla olisi aito mahdollisuus valita yksityisen hoidon tuen ja palveluseteleiden välillä?

Varhaiskasvatusyritysten voitontavoittelua rajoitettava

Vihreiden kansanedustaja ja Helsingin kasvatus- ja koulutusjaoston puheenjohtaja Emma Kari vaatii voitontavoittelun rajoittamista varhaiskasvatuksessa. Suomessa yksityiset toimijat eivät saa tavoitella opetuksella taloudellista voittoa, mutta varhaiskasvatuksessa tilanne on toinen.

– Perusopetuslaissa on säädetty selkeästi, että opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Yksityiset koulut eivät siis saa tehdä voittoa, mutta yksityiset päiväkodit saavat. Ei ole mitään kestävää perustetta sille, että sama periaate ei voisi koskea varhaiskasvatusta. Sekä lapsiasiavaltuutettu että opettajien ammattijärjestö OAJ ovat nostaneet esille yksityisten toimijoiden voitontavoitteluun liittyvät riskit, Kari sanoo.

Helsingissä on paljastunut, että useita yksityisiä päiväkoteja on toiminut ilman asianmukaisia lupia. Näin ollen tilojen paloturvallisuutta ja terveellisyyttä ei ole pystytty varmistamaan. Tämän seurauksena yksi päiväkoti suljetaan ja seitsemän muun päiväkodin tilojen turvallisuutta selvitetään.

– Voitontavoittelu ei myöskään saisi koskaan johtaa turvallisuudesta tinkimiseen. Lupaprosessia on Helsingissä nyt korjattu niin, etteivät uudet yksityiset päiväkodit saa tukirahoja ennen kuin rakennuslupien loppukatselmus on tehty ja tilat todettu lapsille turvallisiksi. Vanhempien pitää voida luottaa siihen, että lapset ovat turvallisissa tiloissa, Kari sanoo.

Yksityiset varhaiskasvatusketjut ovat yleistyneet viime vuosina merkittävästi ja niiden liikevaihto on kasvanut. Joissain kaupungeissa lapsista jopa 40 prosenttia on yksityisen varhaiskasvatuksen piirissä. Helsingin varhaiskasvatus on pääosin julkisesti tuotettua.

– Helsingissä yksityiset päiväkodit ovat olleet lähinnä pieniä ja usein vaihtoehtoista pedagogiikkaa tarjoavia yrityksiä. Suurten varhaiskasvatusketjujen tuleminen Helsingin markkinoille on luonut uuden tilanteen. Samalla myös Helsinkiin ajetaan vahvasti varhaiskasvatuksen palveluseteliä, jonka on pelätty palvelevan nimenomaan suuria yksityisiä ketjuja. On varmistettava, että tukimalli takaa pienten toimijoiden säilymisen, Kari sanoo.

Helsinki kasvaa vauhdilla. Samalla tarve varhaiskasvatuspaikoille kasvaa. Viime vuonna Helsinkiin saatiin 1600 uutta päiväkotipaikkaa, joista 1100 kaupungin päiväkoteihin.

– Oppimiserojen kaventamisen ja koulutuksen tasa-arvon kannalta on tärkeää, että varhaiskasvatukseen osallistuvien osuutta kasvatetaan. Samalla on tärkeää huolehtia siitä, että vanhemmat voivat luottaa siihen, että heidän lapsensa ovat turvassa. Pidetään kiinni siitä, että jokaisessa Suomen päiväkodissa annetaan maailman parasta varhaiskasvatusta, Kari sanoo.

Suomen on kiellettävä turkistarhaus

Suomen turkiskasvattajien omistama Saga Fursin tulos on kääntynyt selvästi tappiolliseksi turkisteollisuuden huonon maineen takia. Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaatii turkistarhauksen kieltämistä eläinsuojelulainsäädännön uudistuksessa. Eduskunta käsittelee paraikaa hallituksen esitystä laiksi eläinten hyvinvoinnista.

“Saga Fursin tuloksen romahtaminen on selkeä viesti kuluttajilta: ihmiset haluavat ostaa eettisesti tuotettuja vaatteita. Viime syksynä tehdyn selvityksen mukaan valtaosa suomalaisista vastustaa nykymuotoista turkistarhausta. Samoin turkittomien tuotemerkkien määrän kasvu on vahva viesti siitä, että epäeettisen turkiselinkeinon aika on ohi”, Kari sanoo.

Kari on pettynyt siihen, ettei turkistarhaukseen liittyviä ongelmia suostuta myöntämään. Eduskunta käsittelee paraikaa eläinsuojelulainsäädännön kokonaisuudistusta, jossa turkistarhaukseen tai sen ongelmiin ei puututa juuri lainkaan.

“Turkistarhaus on eläintuotannon julmimpia muotoja. Ketut ja minkit ovat villieläimiä, jotka eivät voi hyvin häkeissä. Turkiseläinten hyvinvointitutkimusten kertovat siitä, että eläinten lajityypilliset käyttäytymistarpeet eivät toteudu tarhoilla. Kärsimystä aiheuttava tuotanto olisi pitänyt jo tämän perusteella kieltää. On käsittämätöntä, ettei Sipilän hallitus uudessa eläinsuojelulaissa puutu turkistarhaukseen mitenkään”, Kari muistuttaa.

Epäeettisyyden perusteella muotitalo toisensa jälkeen on luopunut turkiksista epäeettisinä tuotteina. Luopujiin kuuluvat mm. Burberry, Versace, Gucci, Hugo Boss, Tommy Hilfiger ja Calvin Klein. Useassa verrokkimaassa turkistarhaus on jo kielletty. Monessa maassa turkisala on kadonnut sen myötä, että turkiseläinten oloja on haluttu parantaa laissa.

“Suomen maine turkismaana on meille haitallinen. Turkistarhaus täytyy lopettaa myös Suomesta siirtymäajalla eläinsuojelulainsäädännön uudistuksen yhteydessä”, Kari sanoo.

Ilmastolle haitallisista yritystuista luovuttava

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari toivoo seuraavan hallituksen ottavan ilmastonmuutoksen tosissaan ja karsivan ilmastolle haitallisia tukia nopealla aikataululla. Samalla yritystukien painopistettä tulee siirtää saastuttamisen tukemisesta tutkimuksen tukemiseen. Kari oli viime keväänä vihreiden edustajana parlamentaarisessa yritystukityöryhmässä.

“Meillä ei ole enää varaa viivytellä ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa. Tämä edellyttää saastutustukien karsimista. Hyvä esimerkki tällaisesta saastutustuesta on Sipilän hallituksen käyttöönottama teollisuuden päästökauppakompensaatio, joka vesittää päästökauppaa. Tutkimusten mukaan kompensaatio ei paranna kilpailukykyä, ei edistä työllisyyttä, eikä tuo talouskasvua. Sen sijaan se kannustaa saastuttamiseen”, Kari sanoo.

Päästökauppakompensaatio on saanut runsaasti kritiikkiä taloustieteilijöiltä ja muilta asiantuntijoilta. Esimerkiksi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT kritisoi kompensaation olevan turha, jopa haitallinen tukimuoto.

“Suomen Yrittäjien tuoreen kyselyn mukaan puolet yrittäjistä haluaa vähentää yritystukia, sillä niiden katsotaan vääristävän kilpailua. Tämä karsiminen on aloitettava ilmastolle haitallisista saastutustuista. Tehottomien yritystukien sijaan Suomessa tulisi panostaa koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin. Vihreät esitti viime keväänä yritystukityöryhmässä 600 miljoonan euron leikkauksia ja tukien uudelleensuuntaamisia”, Kari sanoo.

Arvioiden mukaan Suomessa maksetaan vuosittain noin 7 miljardin euron edestä yritystukia sekä suorina tukina että verotukina. Ympäristöministeriö arvioi vuonna 2013, että yritystuista noin 3 miljardia on ympäristölle haitallisia. Ilmastonmuutosta kiihdyttävien fossiilisten polttoaineiden käyttöä tuetaan joka vuosi noin miljardin euron verotuilla.

“Suomalaisessa teollisuudessa on pystytty tekemään ympäristön kannalta hyviä innovaatioita ja tässä on myös tulevaisuus. Haluan uskoa, että tässä tilanteessa myös teollisuudesta löytyy vahvaa tukea päästökauppakompensaation ja muiden saastustustukien nopeaan lopettamiseen”, Kari sanoo.

Tyttöihin ja naisiin kohdistuvan häirinnän ja väkivallan ehkäiseminen sisäisen turvallisuuden keskiöön

Vihreiden naisten puheenjohtaja, kansanedustaja Emma Kari vaatii seuraavaa hallitusta nostamaan tyttöihin ja naisiin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän ja väkivallan torjunnan Suomen sisäisen turvallisuuden keskiöön.

– Toivon, että Oulun ja Helsingin järkyttävät tapahtumat johtavat vihdoinkin siihen, että tyttöihin ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan aletaan puuttua tosissaan. Suomi on EU:n toiseksi turvattomin maa naisille. Joka kolmas suomalainen nainen on joutunut nykyisen tai entisen kumppanin fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Resurssit naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi ovat liian pienet.

Erityisiä toimia Kari toivoo internetissä tapahtuvan lasten ja nuorten nuorten saalistamisen, ns. grooming -ilmiön kitkemiseksi.

–  Nuorille tehdyt kyselyt kertovat, että nuorten saalistaminen internetissä on laaja ilmiö. Jo vuonna 2011 tehdyssä kyselyssä 35 % alle 16-vuotiaista kertoi vastaanottaneensa tuntemattomalta henkilöltä seksiehdotuksia internetissä. Tarvitaan erityinen toimintaohjelma verkossa tapahtuvaan saalistamiseen puuttumiseksi.

Kari muistuttaa, että kansalaisaloite raiskauslainsäädännön uudistamiseksi on tulossa eduskunnan käsittelyyn.

– Metoo-liike on tehnyt näkyväksi, kuinka laajaa seksuaalinen häirintä on. Tarvitsemme jatkuvaa työtä asenteiden muuttamiseksi sekä nollatoleranssin häirinnälle. Raiskauslainsäädäntöä on uudistettava ja seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta ilmoittamisen kynnystä madallettava. Tyttöjen ja naisten suojelu häirinnältä ja väkivallalta on oltava nyt tehtävien toimenpiteiden keskiössä – riippumatta tekijöiden taustoista.

Kari on huolissaan poliisien määrän vähenemisestä.

–  Tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjunta edellyttää, että poliisilla on käytössään riittävät resurssit. On myös selvitettävä, että poliisilla on riittävät toimivaltuudet verkossa tapahtuvaan seksuaalirikollisuuteen puuttumiseksi.

Kirjallinen kysymys soidensuojelusta

Suomen luontotyypeistä jopa puolet on uhanalaisia. Tilanne on kehittynyt huonompaan suuntaan viimeisen vuosikymmenen aikana.

Suotyypeistä 54% arvioitiin uhanalaisiksi. Uhanalaisista suotyypeistä kaksi, välipintakoivuletot ja kalkkiletot, arvioitiin äärimmäisen uhanalaisiksi ja 11 erittäin uhanalaisiksi. Suoluontoa uhkaavat ojitus ja turpeennosto.

Suoluonnon turvaksi valmisteltiin viime hallituskaudella soidensuojeluohjelma. Silloinen kokoomuksen ympäristöministeri Grahn-Laasonen kuitenkin päätti hylätä lokakuussa 2014 jo valmiin ohjelman ja kunnianhimoinen soidensuojeluohjelma jäi toteuttamatta. Nyt esimerkiksi Pirkanmaalla Kaitasuota, joka on yksi soidensuojeluohjelmaan kirjatuista suojeltavista arvosoista ja yksi harvoja luonnontilaisia Etelä-Suomen soita, ollaan kuivattamassa turpeennostoa varten. Lisäksi Sipilän hallitus on leikannut suhteessa eniten juuri luonnonsuojelusta.

Suunta ei myöskään tulevaisuudessa näytä hyvältä. Selvityksessä arvioidaan, että 76 prosenttia arvioiduista suoluontotyypeistä heikkenee entisestään lähitulevaisuudessa. Etelä-Suomen soista jopa 83 prosentilla arvioidaan olevan heikkenevä kehityssuunta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus valmis suojelemaan soita ja ottamaan soidensuojeluohjelman toteutukseen?

Lapsiköyhyyden kasvu pysäytettävä

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaatii seuraavan hallituksen kärkitavoitteeksi lapsiköyhyyden vähentämistä. Tilastokeskuksen juuri julkaisemista pienituloisuutilastoista käy ilmi, että lapsiköyhyys kasvaa Suomessa. Suomessa joka kahdeksas lapsi elää köyhyydessä. Arvioiden mukaan köyhissä perheissä eläviä lapsia on nyt jo 150 000, mikä lähentelee vuoden 2007 huippulukuja.

“On häpeällistä, että talouden kasvaessa lapsiköyhyys lisääntyy. Se ei ole sattumaa, vaan seurausta tehdystä ja tekemästä jätetystä politiikasta. Sipilän hallituksen tekemät leikkaukset ja lakimuutokset ovat lastensuojelujärjestöjen mukaan heikentäneet erityisesti pienituloisten lapsiperheiden asemaa. Perheiden taloudelliset vaikeudet heijastuvat suoraan lasten ja nuorten hyvinvointiin”, vihreiden kansanedustaja Emma Kari sanoo.

Lapsiperheissä koettu köyhyys periytyy helposti. Pitkät köyhyysjaksot lisäävät nuorten syrjäytymisriskiä. Erityisen haitallista on köyhyys vauvaiässä. Vihreä eduskuntaryhmä julkaisi viime viikolla linjauksensa lapsiköyhyyden vähentämiseksi.

“Tehokkain keino puuttua eriarvoistumiseen on panostaa tasa-arvoiseen koulutukseen. Samalla perheiden taloudellista ahdinkoa on helpotettava ja perheisiin kohdistetut leikkaukset peruttava. Lapsilisät on palautettava indeksiin ja pienimpiä vanhempainpäivärahoja sekä opintorahan huoltajakorotusta korotettava. Erityisesti joulu on kipeää aikaa monessa köyhässä lapsiperheessä. Siksi Vihreät on esittänyt lapsiperheiden toimeentulotukeen joululisää”, Kari sanoo.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on jo vuonna 2011 huomauttanut Suomelle, että lapsen edun ja lapsivaikutusten arviointi on ollut päätöksenteossa puutteellista.

“Seuraavan hallituksen tärkeimpiä tehtäviä on lapsiköyhyyden vähentäminen ja lasten eriarvoistumisen pysäyttäminen. Ensi vaalikaudella politiikan lähtökohdaksi on otettava, ettei lapsen asemaa heikentäviä päätöksiä tehdä”, Kari sanoo.

Lisätietoja:
Vihreiden askeleet lapsiköyhyyden vähentämiseksi

 

Suositus luopua kahdeksan aamuista on nuorten etu

Vihreiden kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Emma Kari on tyytyväinen kasvatus- ja koulutuslautakunnan päätökseen suositella helsinkiläisille kouluille kahdeksan aamuista luopumista. Lautakunta suosittelee, että peruskoulujen 7–10 -luokkien ja lukioiden koulupäivien alkamisaikoja myöhennetään syksystä 2019 alkaen.

Lautakunnan päätös tehtiin Karin tekemän valtuustoaloitteen pohjalta.

“Kahdeksalta alkavat kouluaamut ovat haitallisia erityisesti murrosikäisille. Tutkimusten mukaan aikaiset aamut lyhentävät nuorten nukkumisaikaa ja voivat haitata oppimista. Meidän pitää huolehtia siitä, että lapset saavat tarpeeksi unta. On hienoa, että Helsingissä halutaan liittyä niiden edelläkävijäkuntien joukkoon, jotka panostavat lasten hyvinvointiin suosittamalla koulujen alkamisajankohdan myöhentämistä”, Kari sanoo.

Tutkimusten mukaan nuorten luonnollinen unirytmi siirtyy myöhäisemmäksi varhaisteini-iässä, minkä vuoksi nukahtaminen myöhentyy. Nuoren unentarve ei kuitenkaan vähene. Suomen Lukiolaisten liitto on toistuvasti vaatinut kahdeksan aamuista luopumista nuorten hyvinvointiin vedoten.

“Univaje on riski nuorten hyvinvoinnille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn mukaan noin puolet lukiolaisista kokee väsymystä vähintään viikoittain. Suomen lukiolaisten liitto toteutti keväällä kyselyn koulupäivien aikatauluista omille jäsenilleen. Kyselyyn vastanneista lukiolaisista 69 prosenttia kannatti luopumista kahdeksan aamuista. Kahdeksan aamuista luopuminen on koululaisten etu”, Kari sanoo.

« Older posts

© 2019 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni
työstä ja vihreästä politiikasta.