Page 2 of 39

Nyt ei ole leikkauslistojen aika

Me olemme keskellä poikkeuksellista kriisiä, joka osuu kipeästi myös talouteen. Hallitus on tänään päättänyt välittömistä toimista talouden koronakriisin torjumiseksi. 1990-luvun laman virheitä ei toisteta. Nyt ei ole leikkauslistojen aika.

Kriisin takia talouden näkymät ovat äärimmäisen synkät. On pelastettava se, mitä voidaan. Nyt laitetaan rahaa erityisesti terveydenhuoltoon, ihmisten toimeentuloon, yritysten selviytymiseen, kuntien tukemiseen sekä kulttuuritoimijoiden auttamiseen. Tänään päätetty 3,6 miljardin euron kriisipaketti on jatkoa jo aikaisemmille kriisitoimille. Ja toukokuussa taloustoimet jatkuvat.

Monet koronakriisin seurauksista näkyvät jo nyt kunnissa ja ihmisten elämässä. Koulut, kirjastot, teatterit ja harrastuspaikat ovat suljettuina. Moni on lomautettuna ja yrittäjät ovat vaikeuksissa. Samaan aikaan kuntien verotulot laskevat nopeasti, mikä vaikeuttaa toimintaa kriisissä.

Ensi toimena kriisitilanteessa kuntien verotulojen menetyksiä korvataan yli puolella miljardilla eurolla. Ihmisten toimeentulon turvaamiseen varaudutaan noin 1,4 miljardilla eurolla. Lisäksi turvataan yrittäjille oikeus työttömyystukeen.

Tärkeää on auttaa mahdollisimman monia yrityksiä selviytymään kriisin yli. Yrityksiä tuetaankin nyt lähes miljardin euron kokoisella tukipaketilla. Lisäksi kulttuuria, liikuntaa ja nuorisotyötä tuetaan 60 miljoonalla eurolla. Parasta taloudelle on kuitenkin se, että Suomi saadaan auki mahdollisimman nopeasti.

Koronarajoitusten seuraukset osuvat kipeästi lasten ja nuorten oppimistuloksiin, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. Itse olen erityisen huolissani lastensuojelun tilanteesta ja perheväkivallan lisääntymisestä. Hallitus käynnistää tärkeän ja laajan toimenpideohjelman lasten ja nuorten tukemiseksi. Ohjelman rahoitus tarkentuu toukokuussa.

Me haluamme varmistaa, että koronaepidemian voittaminen ei jää kiinni ainakaan terveydenhuollon rahoituksesta. Suojavarusteiden, laitteiden ja lääkkeiden hankintaan osoitetaan 600 miljoonaa euroa.

Lue koko paketti tästä.

Nyt päätetty paketti on suunnattu akuutin koronakriisin hoitamiseen. Tilanteen rauhoituttua on pystyttävä polkaisemaan talouden elpyminen nopeasti käyntiin. Se on parasta ihmisille ja taloudelle. Me emme aio toistaa 90-luvun laman virheitä. Leikkauslistojen laatiminen tässä tilanteessa olisi juuri sitä.

Me emme halua luisua yhdestä kriisistä toiseen. Näemme paraikaa, miltä nopeasti eskaloituva globaali kriisi voi näyttää. Vastuuttominta olisi tehdä se johtopäätös, että muut kriisit voi tässä tilanteessa unohtaa.  Koronan tavoin myös ilmastokriisi tulee koettelemaan koko maailmaa ja sen pysäyttämisen on oltava koronan jälkeisen jälleenrakentamisen perusta. Siksi taloutta tuetaan nyt toimilla, jotka eivät nosta meitä yhdestä kriisistä pahentamalla toista kriisiä, vaan torjumalla sitä. Hallitus on sitoutunut siihen, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. 

Taloutta elvyttävät toimet tehdään niin, että ne tukevat hallituksen ilmastotavoitetta ja irtautumista fossiilisista polttoaineista.

Korona ei saa johtaa lastensuojelukriisiin

Nykytiedon valossa lapset eivät kuulu koronaviruksen riskiryhmään. Lapset ovat kuitenkin riskiryhmää, kun puhutaan epidemian estämiseksi tehtyjen toimenpiteiden seurauksista.

Suomessa on otettu lyhyessä ajassa käyttöön historiallisen tiukkoja rajoitteita koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi. Tämä kaikki on tehty johtavien terveysviranomaisten suosituksesta, jotta voimme pelastaa ihmishenkiä helposti leviävältä virukselta. Tiukoilla rajoituksilla on kuitenkin myös inhimillinen hinta. Rajoitusten pelätään aiheuttavan päihdeongelmien, mielenterveyden ja lastensuojelun kriisin Suomessa.

Koulut tulevat olemaan kiinni vielä pitkään. Tiukat rajoitukset aiheuttavat monissa perheissä taloushuolia. Tässä maassa on monia perheitä, joissa vanhempien jaksaminen on normaalioloissakin kortilla. On perheitä, joissa lapset joutuvat pelkäämään. Perheitä, joissa lämmintä ruokaa ei saada. Perheitä, joissa arjesta selvitään koulujen ja varhaiskasvatuksen, oppilashuollon ja lastensuojelun tai päihde- ja mielenterveyspalveluiden tarjoaman tuen voimin. Jos tämä tuki katoaa arjesta, voivat ongelmat kasvaa nopeasti.

Kun perheet jäävät yksin, myös lasten tilanne voi muuttua synkemmäksi. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan määrä kasvaa yleensä jouluisin ja juhlapyhien aikaan, kun perheet ovat paljon yhdessä. Lastensuojelun piirissä on tällä hetkellä 73 000 lasta. Pelkään, että tämä määrä kasvaa tulevien viikkojen aikana. Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat tulevat kaikella todennäköisyydellä poikkeustoimien aikana lisääntymään. Myös ne perheet, jotka eivät ole aikaisemmin tarvinneet tukea, voivat nyt olla avun tarpeessa. Tätä ei voi jättää huomioimatta, eikä näitä perheitä saa jättää yksin.

Kiitos jokaiselle ihmiselle, joka toimii perheiden tukena myös poikkeusoloissa. Juuri nyt yhteiskunnan turvaverkkoja tarvitaan. Kun lasten ja perheiden tuen tarve kasvaa, resurssien on oltava kunnossa. Perhepalvelut ja lastensuojelu on turvattava sekä oppilashuolto saatava toimimaan poikkeusoloissakin. Mielenterveyspalveluiden on kuuluttava niihin kriittisiin aloihin, joiden toiminta ei lakkaa. Erityisesti etäpalvelveluita tarjoaville toimijoille on nyt annettava lisätukea. Hinta voi olla kova sille, jos perheet jäävät nyt yksin.

Kaikissa päätöksissä on huomioitava vaikutukset lapsiin. Näin on tehtävä myös nyt.

Kirjallinen kysymys koulukiusaamisesta toisen asteen oppilaitoksissa

Koulukiusaaminen on henkistä väkivaltaa, joka voi jättää pitkät jäljet kasvavan nuoren itsetuntoon.

Koulukiusaaminen ei ole vain peruskoulua koskeva ongelma eikä kiusaaminen välttämättä pääty siihen, kun koulutusaste vaihtuu. Esimerkiksi vuonna 2019 julkaistun Lukiolaisbarometrin mukaan 13 prosenttia lukiolaisista on kokenut vähintään satunnaista kiusaamista. Samana vuonna julkaistun Amisbarometrin mukaan ammattiin opiskelevista nuorista jopa 19 prosenttia on joutunut koulukavereidensa kiusaamisen kohteeksi ja 12 prosenttia oli kokenut kiusaamista opettajien suunnalta.

Koulukiusaamiseen toisen asteen oppilaitoksissa ei puututa tällä hetkellä niin vahvasti lain tasolla kuin voisi. Jotta lukiot ja ammatilliset oppilaitokset olisivat kiusaamisen-, syrjinnän- ja rasisminvastaisia paikkoja, jossa on avoin, turvallinen ja välittävä ilmapiiri, kiusaamiseen tulisi puuttua nykyistä vahvemmin. Suomen lukiolaisten liiton jäsenkyselyyn vastanneista lukiolaisista 86,5 % toivoi lukiolakiin velvoitetta puuttua kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään.

Perusopetuslakiin on kirjattu, että koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta sekä kiusatun että kiusaajan vanhemmille. Toisen asteen oppilaitoksia koskevassa sääntelyssä ei tällaista kirjausta ole.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy toisen asteen oppilaitoksissa tapahtuvaan kiusaamiseen ja häirintään puuttumiseksi?

Myös äidille kuuluu oikeus voida hyvin kehossaan

Syntyvyyskeskustelu on viime vuosina pyörinyt vahvasti syntyneiden vauvojen määrässä. Äitien hyvinvointi on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle. Vuosittain noin 50 000 ihmistä synnyttää. Sen jälkeen keho on erilainen kuin aiemmin.

Raskauden aikaista hyvinvointia seurataan tarkkaan. Se on hyvä. Neuvolajärjestelmä on yksi hyvinvointivaltiomme arvokkaimpia palveluita. Synnytyksen jälkeen moni äiti jää kuitenkin usein yksin oman terveytensä ja hyvinvointinsa kanssa. Tuoreen tiedon mukaan vain 7 prosenttia naisista saa tietoa siitä, miten lantionpohjaa voi vahvistaa raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen. Sektiosynnyttäjille ei tarjota minkäänlaista kuntoutusta leikkauksen jälkeen.

Äidit haluaisivat tietää synnytyksen jälkeenkin, miten voivat hoitaa itseään ja kuntoaan. Kuitenkin – jos kukaan ei kerro miten, se on vaikeaa tehdä.
Äitiysfysioterapeutit aloittivat nimienkeruun kansalaisaloitteeseen synnyttäneiden äitien hyvinvoinnin puolesta. Kansalaisaloitteessa esitetään, että äideille tarjottaisiin synnytyksen jälkeen laaja terveystarkastus, jossa arvioitaisiin kokonaisvaltaisesti synnytyksestä palautumista, sekä terveysneuvontaa, joka tukisi äidin synnytyksestä palautumista. Samalla äidit ohjattaisiin äitiysfysioterapiaan, jossa tuettaisiin synnytyksen jälkeistä hyvinvointia ja korjattaisiin mahdollisia toimintahäiriöitä. Äitiysfysioterapiaa on tällä hetkellä tarjolla lähinnä yksityisesti, eikä sinne välttämättä osata hakeutua.

Jokaiselle kuuluu oikeus voida hyvin omassa kehossaan. Oma keho on aarre ja koko elämän mittainen elämänkumppani. Siksi tämä kansalaisaloite on tärkeä. Aloite tekee näkyväksi sen, miten keho muuttuu raskauden ja synnytyksen myötä. Ja miten yksin synnyttäjä voi jäädä synnytyksen jälkeen. Meidän on syytä selvittää, miten synnyttäneiden äitien hyvinvointia voitaisiin tukea paremmin.

On luonnollista, että pienen ihmisen synnyttyä maailmaan kaikki huomio kiinnittyy tähän pieneen ihmeeseen. Emme kuitenkaan saa jättää äitejä yksin. Myös äidit tarvitsevat huolenpitoa ja tukea.

Helsinkiin toimintaohjeet kunniaväkivaltaan puuttumiseksi

Helsingin kaupunki valmistelee toimintaohjeet kunniaväkivaltaan puuttumiseksi. Asiasta päätettiin kaupunginhallituksen kokouksessa 24.2. Emma Karin valtuustoaloitteen johdosta. Kari jätti aloitteen syksyllä 2019.

“Kunniaan liittyvä väkivalta on sukupuolistuneen väkivallan muoto ja se on vakava ja yhä lisääntyvä ilmiö myös Helsingissä. On hyvä, että kaupunki tarttuu asiaan. Toimintaohjeet tulevat tarpeeseen. Kunniaväkivaltaan puuttuminen on tärkeää ihmisoikeustyötä”, Kari sanoo.

Helsingin kaupunki perustaa asiantuntijaryhmän turvallisuussuunnitteluun. Karin aloitteen johdosta ryhmä tulee huolehtimaan, että kaupungille laaditaan ohjeet ja toimintamallit, jotta kunniaväkivaltaan voidaan puuttua jatkossa paremmin.

“Ihmisoikeusliitto julkaisi vuonna 2016 laajan selvityksen kunniaan liittyvästä väkivallasta ja antoi suosituksia väkivaltaan puuttumisesta ja sen ennaltaehkäisystä. Kunniaan liittyvään väkivaltaan puuttumisen edellytys on se, että kaupungin eri organisaatiot tunnistavat ilmiön. Siksi on hyvä, että Helsinki laatii toimintaohjeet”, Kari sanoo.

Kunniaväkivallan muodot vaihtelevat sosiaalisesta rajoittamisesta vakavaan fyysiseen väkivaltaan, joka voi pahimmillaan vaatia uhrin hengen, ja avioliittoon pakottamiseen. Nämä yhteisöllisen väkivallan muodot, joissa väkivalta voi olla jatkuvaa ja joissa on usein useampia tekijöitä, voivat jäädä oikeuslaitoksessa tunnistamatta.

“Helsingin kaupunki on tehnyt hyvää työtä siinä, miten eri alojen ammattilaisia on alettu kouluttaa tunnistamaan kunniaväkivaltaa. Tätä työtä on tärkeä jatkaa, jotta jokainen saa elää Helsingissä turvassa”, Kari sanoo.

Perhevapaat uudistuvat vihdoinkin

Tätä on odotettu jo vuosia. Hallitus on tänään julkaissut yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa työstetyn perhevapaamallin. Pitkään kestänyt työ yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa lisäävästä uudistuksesta ollaan nyt vihdoin saamassa valmiiksi.

Uudistuksessa perhevapaat jakaantuvat niin, että synnyttäjä voi pitää kuukauden mittaisen vapaan ennen lapsen syntymää, jonka jälkeen molemmat vanhemmat saavat 6,6 kuukautta vapaita. Tästä 2,3 kuukautta voi siirtää toiselle vanhemmalle. Eli molemmille vanhemmille kiintiöidään 4,3 kuukauden mittainen jakso lapsen kanssa, jota ei voi siirtää toiselle.

Olen uudistuksesta iloinen. Me vihreät olemme tehneet pitkään töitä perhevapaiden uudistamiseksi. Uusi malli on hyvin lähellä valmistelemaani vihreiden 5+5+5 -mallia. Tämä on iso edistysaskel perhe-elämän tasa-arvossa. Samalla se tuo perheille lisää valinnanvapautta ja joustavuutta. On kummankin vanhemman oikeus olla aidosti mukana pienen lapsen elämässä ja työelämässä. Isille kuuluu oikeus tasavertaiseen vanhemmuuteen.

Tällä hetkellä alle puolet isistä jää yksin vanhempainvapaalle hoitamaan lasta. Tutkimukset osoittavat, että mitä enemmän isille kiintiöidään perhevapaita, sitä enemmän isät ovat kotona. Siksi uudistuksessa korvamerkitään myös isälle usean kuukauden verran perhevapaita. Nämä muutokset eivät tapahdu itsestään ja jos tapahtuvat, ne tapahtuvat hyvin hitaasti. Meidän on poliittisina päättäjinä rakennettava rohkeasti sellaisia rakenteita, jotka edistävät tasa-arvoa. Tämä uudistus on sellainen. Tämä uudistus tukee isien vanhemmuutta.

Uudistuksessa huomioidaan myös perheiden monimuotoisuus. Laissa ei viitata äiteihin tai isiin. Erilaiset perheet voivat käyttää täysimääräisesti tuet. Samoin yksinhuoltajat on huomioitu, ja he saavat käyttää molempien vanhempien tuet.

Kyse on perheiden sisäisen vastuunjaon lisäksi naisten asemasta työelämässä. Kun perheiden vastuut jakautuvat tasaisemmin, naisten asema työmarkkinoilla paranee. Yhdenkään nuoren naisen ei pitäisi joutua miettimään töitä hakiessaan sitä, onko hänen ikänsä ja sukupuolensa riski, jonka vuoksi hänet saatetaan jättää palkkaamatta. Minä olen miettinyt jokaisen lapseni kohdalla sitä, onko nyt oikea aika perustaa perhettä tai saada perheenlisäystä. Enkä usko olevani ainoa. Jakamalla perheiden vastuita molempien vanhempien kesken muutamme vähitellen tämän yhteiskunnan rakenteita siihen suuntaan, ettei naisten enää tarvitsisi miettiä sitä, ovatko he mahdollinen riski työnantajalle. 

Aina toisinaan politiikassa on hetkiä, jolloin ei hymyilytä. Nyt ei kuitenkaan ole sellainen hetki. Nyt rakennamme tätä maata tasa-arvoisemmaksi ja yhdenvertaisemmaksi. Maailma ei ole vielä valmis, mutta tämä on sellainen päätös, josta voimme olla iloisia ja ylpeitä.

Turkistarhaus on jätettävä historiaan

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari vaatii turkistarhausta lopetettavaksi Suomessa. Animalia ja Oikeutta Eläimille teettivät turkistarhauksen suosiosta Taloustutkimuksella kyselyn, jonka mukaan selkeä ja yhä kasvava enemmistö vastustaa nykymuotoista turkistarhausta.

“Suomalaisten viesti on selvä. Turkistarhaus on vihdoin lopetettava Suomessakin. Turkistarhaus on eläintuotannon julmin muoto. Eläinten telkeäminen pieniin häkkeihin ja tappaminen turkisten vuoksi on väärin ja näin myös enemmistö suomalaisista ajattelee”, Kari sanoo.

Taloustutkimuksen toteuttaman kyselyn mukaan jo 74 prosenttia suomalaisista vastustaa nykymuotoista turkistarhausta. Luku on kasvanut vuoden 2018 kyselystä 5 prosenttiyksikköä. Nykymuotoista turkistarhausta kannattaa kyselyn mukaan enää 15 prosenttia suomalaisista.

“Turkistarhaukseen suhtaudutaan vuosi vuodelta kriittisemmin. Se on täysin ymmärrettävää. Kuluttajat ovat entistä tiedostavampia eivätkä enää hyväksy eläinten huonoa kohtelua. Meidän päättäjien tulee kuunnella tätä viestiä”, Kari sanoo.

Turkistarhaus on päätetty lopettaa yhä useammassa Euroopan maassa. Viimeisimpänä tähän joukkoon liittyi Norja. Lisäksi usea muotitalo on ilmoittanut lopettavansa turkisten käytön.

“Suomi näyttäytyy kummallisena poikkeuksena, kun se ei ole vielä puuttunut turkistarhaukseen. Nykymuotoinen turkistarhaus sotii aivan selvästi hallitusohjelmaan kirjattua eläinsuojelulain uudistusta vastaan, johon säädetään eläimen oikeus lajityypilliseen käytökseen. Turkistarhauksesta olisi syytä luopua pikimmiten”, Kari sanoo

Oikeus varhaiskasvatukseen kuuluu myös turvapaikanhakijalapsille

Varhaiskasvatuslaki jättää tällä hetkellä epäselväksi sen, mikä on alle kouluikäisten turvapaikanhakijalasten oikeus varhaiskasvatukseen. Vihreiden Emma Kari jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen asiasta vastaavalle ministerille.

“Laadukas varhaiskasvatus on parhaimpia sijoituksia tulevaisuuteen. Se kaventaa lasten välisiä oppimiseroja jo varhaisessa vaiheessa ja ehkäisee syrjäytymistä. Jokaisella lapsella tulee olla oikeus varhaiskasvatukseen riippumatta vanhempien tilanteesta”, Kari sanoo.

Kunnilla on velvollisuus järjestää esi- ja perusopetusta turvapaikanhakuvaiheessa oleville lapsille, mutta päivähoito-oikeus ei kuulu turvapaikanhakijoille. Vastuu toiminnan järjestämisestä ei kuulu virallisesti kenellekään, eikä lainsäädännössä erikseen säädetä turvapaikanhakijoiden oikeudesta varhaiskasvatukseen.

“Joissain kunnissa tai vastaanottokeskuksissa varhaiskasvatusta voidaan siis tarjota myös turvapaikanhakijoille, mutta monesti varhaiskasvatus ei tavoita vastaanottokeskuksissa asuvia turvapaikanhakijalapsia, saati paperittomia lapsia. Toimintatavat ja laatu vaihtelevat”, Kari sanoo.

Varhaiskasvatukseen pääsy on tärkeää erityisesti pitkittyneissä turvapaikkaprosesseissa lapsen sosiaalisen kehityksen ja oppimisen kannalta. Se myös tukee lasten ja perheiden mielenterveyttä. Vastaavasti paperittomuuden ei pitäisi olla peruste jättää lasta varhaiskasvatuksen ulkopuolelle.

“Hallitus on tehnyt tärkeän päätöksen palauttaa perheille tasa-arvoinen oikeus varhaiskasvatukseen. Tämän oikeuden pitäisi kuitenkin koskea aidosti kaikkia Suomessa olevia lapsia, myös turvapaikanhakijoina Suomeen tulleita sekä paperittomia. Lapsen oikeuksien sekä varhaiskasvatuslain sisäisen johdonmukaisuuden toteuttamiseksi turvapaikanhakijalasten oikeus varhaiskasvatukseen täytyisi kirjata selkeästi lakiin”, Kari sanoo.

Saamelaiset näkymään koulujen opetussuunnitelmassa

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari tahtoo tuoda saamelaiset näkyville opetussuunnitelmassa. Kari jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen opetusministerille.

“Kouluissamme annettava tieto saamelaisista on häviävän pientä. Me suomalaiset emme opi tuntemaan suomalaisten ja saamelaisten yhteistä historiaa kouluissa. Valtaväestön valistaminen on siksi edelleen monien yksittäisten saamelaisten harteilla”, Kari sanoo.

Saamelaiset ovat EU:n ainoa tunnustettu alkuperäiskansa. Suomessa saamelaisista tiedetään kuitenkin kovin vähän. Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio totesi raportissaan tänä vuonna, ettei saamelaisuudesta vieläkään opeteta tai tiedetä tarpeeksi Suomessa.

“Suomalaisten tietämättömyys saamelaisista on asia, johon on kiinnitetty huomiota EU-tasolla asti. Tämän asian korjaaminen ei voi olla vain vähemmistön tai opettajien oman aktiivisuuden varassa. Vajavainen opetussuunnitelman sisältö jättää osan oppilaista pimentoon heidän omasta taustastaan. Suomalaisten ja saamelaisten välinen historia sisältää useita vaikeita kysymyksiä. Tämän historian tunteminen olisi tärkeää suomalaisille”, Kari sanoo.

Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio totesi, että opetuksen ja saamelaisten tuntemuksen lisääminen voisi vähentää saamelaisten kohtaamaa vihapuhetta.

“Tarvitsemme kokonaisvaltaista päivitystä siihen, miten käsittelemme vähemmistöjä kouluissa. Meidän on huomioitava saamelaiset kouluissa nykyistä paremmin, koko maan laajuisesti”, Kari sanoo.

Tänään julkaistiin Kukka Rannan ja Jaana Kannisen toimittama “Vastatuuleen” -kirja, joka kertoo saamelaisten historiasta saamelaisten äänellä.


Kirjallinen kysymys saamelaisista opetussuunnitelmassa

Suomalaisten tietämättömyys saamelaisista on asia, johon on kiinnitetty huomiota EU-tasolla asti. Saamelaisten asema EU-alueen ainoana tunnustettuna alkuperäiskansana on asia, jonka luulisi kiinnostavan meitä, joiden valtio on heidän maidensa päälle rakennettu. Kuitenkin kouluissamme annettava tieto saamelaisista on häviävän pientä. Valtaväestön valistaminen on siksi edelleen monien yksittäisten saamelaisten harteilla.

Vähemmistöillä on oikeus oppia itsestään kouluissa ihan samalla tavalla kuin valtaväestölläkin. Vajavainen opetussuunnitelman sisältö jättää osan oppilaista pimentoon heidän omasta taustastaan yhteisessä yhteiskunnassamme. Koska suomalaisten ja saamelaisten välinen historia ei ole ongelmaton, tämän tietämättömyyden kurominen umpeen on välttämätöntä voidaksemme ehkäistä syrjintää ja rasismia saamelaisia kohtaan.

Vastuu suomalaisten valistamisesta ei voi olla vähemmistöllä tai vain opettajien oman aktiivisuuden varassa, vaan tarvitsemme kokonaisvaltaista päivitystä siihen, miten käsittelemme vähemmistöjä kouluissa. Vireillä olevan totuus- ja sovintokomissiotyön pohjalta onkin perusteltua kiinnittää huomiota siihen, miten saamelaiset aiotaan sisällyttää opetussuunnitelmaan kokonaisvaltaisesti.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten suomalaisten ja saamelaisten yhteistä historiaa ryhdytään opettamaan kouluissa?
Miten saamelaisten näkyvyys opetussuunnitelmassa voidaan turvata maanlaajuisesti?

« Older posts Newer posts »

© 2020 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.