Tekijä: Emma Kari (Page 3 of 40)

Viisi toimenpidettä varhaiskasvatuksen tukemiseen

4.5.2020 / Emma Kari

Koronakriisin aikana perhetaustan vaikutus oppimiseen kasvaa entisestään, mikä lisää lasten välisiä eroja. Toisin kuin muilla oppijoilla, varhaiskasvatuksessa olevilla lapsilla ei ole oikeutta etäopetukseen. Lisäksi varhaiskasvatuksessa lapsilla ei ole samaa oikeutta oppilashuoltoon ja oppimisen tukeen kuin perusopetuksessa.

Hallitusohjelmassa on sovittu useita toimia varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseksi. Nämä parannukset ovat nyt kiireellisempiä kuin koskaan.

Varhaiskasvatus ei saa enää jäädä jalkoihin.

1. Oppimisen tukea varhaiskasvatukseen

Jokainen lapsi tarvitsee yksilöllistä tukea kasvuun ja oppimiseen. Varhaiskasvatukseen panostaminen on parasta mahdollista oppimisen tukemista ja ongelmien ennaltaehkäisyä. Mitä aikaisemmassa vaiheessa ongelmiin puututaan, sitä paremmin lapset ja perheet voivat.

Tuki on tuotava lähelle lapsia ja perheitä. Varhaiskasvatuksessa oleville lapsille on luotava oppilashuolto ja oppimisen tuki. Päiväkoteihin on lisättävä erityisopettajia, kuraattoreita, psykologeja, lääkäreitä ja neuvolan palveluita. On myös tärkeää turvata resurssit, jotta päiväkodeissa on riittävästi henkilökuntaa ja toimintaa voidaan toteuttaa pienryhmissä.

2. Viisivuotiaiden varhaiskasvatus maksuttomaksi

Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on edelleen matala muihin Pohjoismaihin verrattuna. Suomessa joka viides 3–5-vuotias on varhaiskasvatuksen ulkopuolella. Suomessa varhaiskasvatuksen piirissä oli 79 prosenttia lapsista vuonna 2017, kun muissa Pohjoismaissa osallistumisaste oli 94–98 prosenttia.

Koronakriisi kohtelee perheitä hyvin epätasaisesti. Kriisi on lisännyt lasten eriarvoisuutta. Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen on tehokas keino tasata lasten perhetaustoista johtuvia eroja. Onkin tärkeää jatkaa ja laajentaa viisivuotiaiden maksutonta varhaiskasvatusta, jotta yhä useampi lapsi pääsee varhaiskasvatuksen piiriin.

Lisäksi kotihoidontuen sisaruslisä tulisi poistaa viisi- ja kuusivuotiailta. Näin perheillä ei olisi kannusteita pitää viisivuotiaita kotona silloin, kun toinen vanhemmista on kotihoidontuella hoitamassa perheen pienempiä lapsia.

3. Esikoulu kaksivuotiseksi

Oppimisen erot kasvavat koronaepidemiassa, kun kasvatusvastuu on pääosin vanhempien harteilla. Kaksivuotiseen esikouluun siirtyminen tarkoittaa, että yhä useampi lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen jo viisivuotiaana. Näin tasaamme lasten välisiä oppimiseroja ja pystymme puuttumaan mahdollisiin haasteisiin varhaisemmassa vaiheessa. Onkin tärkeää jatkaa kaksivuotisen esikoulun kehittämistä osana varhaiskasvatuksen laatu- ja kehittämisohjelmaa.

Pitkällä tähtäimellä on tavoiteltava oppimisen joustavampaa aloitusta, eli siirtymistä joustavaan esi- ja alkuopetukseen. Näin myös lapset oppivat enemmän toisaltaan, kun esikoululaiset ja ensimmäisen sekä toisen luokan oppilaat toimisivat tiiviimmin yhdessä.

4. Tukea varhaiskasvatuksen ammattilaisten työhyvinvointiin

Kriisi on koetellut paljon myös varhaiskasvatuksen opettajia, sosionomeja ja lastenhoitajia, jotka ovat omalla työllään mahdollistaneet sen, että yhteiskunnan kriittisillä aloilla toimivat henkilöt ovat päässeet töihin. Kriisi on ollut kuormittava varhaiskasvatuksen työntekijöille. Heillä on voinut olla pelkoa tartunnasta ja huolia lomautuksista. Työntekijöiden hyvinvointia on tuettava kriisin jälkihoidossa.

5. Lisää varhaiskasvatuksen opettajia ja erityisopettajia

Yliopistokoulutuksen saaneista varhaiskasvatuksen opettajista on edelleen pulaa. Tutkimusten mukaan pedagoginen ja suunniteltu varhaiskasvatus on hyödyllisintä lasten kasvun ja oppimisen tukemisessa. Yliopistosta valmistuneilla varhaiskasvatuksen opettajilla on pedagogiset valmiudet auttaa ja tukea lasta oppimisen haasteissa jo varhaisessa vaiheessa. Lisäämällä varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien aloituspaikkoja yliopistoihin voimme varmistaa, että myös tulevaisuudessa jokainen lapsi saa laadukasta varhaiskasvatusta.

Päiväkodit ja koulut aukeavat 14.5.

29.4.2020 / Emma Kari

Hallitus on juuri päättänyt, että päiväkoteihin ja kouluihin palataan torstaina 14.5. hallitusti ja porrastetusti. Suomessa politiikan lähtökohtana on lapsen etu ja kaikkien lapsien yhdenvertainen oikeus oppia. Sitä ei voida taata päiväkotien ja koulujen ollessa pitkään suljettuina.

Samalla kun turvataan lasten oikeus opetukseen, suojellaan oppilaiden ja koulussa työskentelevien aikuisten terveyttä. Lapset eivät kuulu taudin riskiryhmään, mutta riskiryhmiä suojellaan edelleen. Opetukseen palaamisen porrastaminen tehdään jakamalla lapsiryhmiä erilaisiin opetustiloihin ja järjestämällä opetusta vuoroissa. Päiväkodeille ja kouluille annetaan ohjeet turvallisiin järjestelyihin.

Oppimiserot ovat kasvaneet koko 2010-luvun. Oppimistuloksiin vaikuttavat entistä enemmän lapsen perhetausta. Etäopetuksen aikana perhetaustan vaikutus oppimiseen on kasvanut entisestään, mikä on lisännyt lasten välisiä eroja. Monen lapsen hyvinvointi on heikentynyt koronakriisin aikana. Lähiopetukseen palaaminen on lasten etu.

Perusoikeuksien ja lapsen oikeuksien suoja on Suomessa vahva. Kynnys käyttää valmiuslakia on todella korkea. Epidemiatilanteen muututtua hallitsemattomasta hallituksia, hallituksella ei ole enää mahdollista käyttää valmiuslakia.

Epidemia ei kuitenkaan ole ohi. Viranomaisten ohjeita on edelleen noudatettava tiukasti niin päiväkodeissa, kouluissa kuin kaikkialla muuallakin.

Neuvolapalvelut järjestettävä myös kriisiaikana

21.4.2020 / Emma Kari

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari on huolissaan kuntien vaihtelevista käytännöistä toteuttaa neuvolapalveluita epidemian aikana. Lastensuojelun keskusliiton kuntakartoituksessa kävi ilmi, että useassa kunnassa neuvolapalveluita on rajattu.

“Neuvolakäyntien karsiminen voi johtaa siihen, että perheiden ongelmat kärjistyvät entisestään. Jos lasten neuvolatarkastuksia jätetään pitämättä, on iso riski, että tukea tarvitsevia perheitä ei tunnisteta. Moni perhe on nyt kovilla. Jos perheiden tukipalveluista ei huolehdita, koronakriisin jälkeen käsissämme voi olla lastensuojelukriisi”, Kari sanoo.

Hallitus on paraikaa valmistelemassa tukipakettia myös lasten hyvinvoinnin tukemiseen. Kari pitää tärkeänä, ettei pienten lasten ja perheiden tukemista unohdeta.

“Neuvola on yksi tämän maan rakastetuimpia palveluita. Se on malliesimerkki ennaltaehkäisevästä palvelusta. Nyt, kun suurin osa lapsista on kotona, tämä on entistäkin tärkeämpää. Epidemian päätyttyä lisäresurssien tarve neuvoloihin ja päiväkotien tukipalveluihin on ilmeinen”, Kari sanoo.

Käytännöt vaihtelevat kunnittain ja monessa kunnassa on päädytty esimerkiksi rajaamaan neuvolakäynnit vain alle 2-vuotiaille tai rokoteohjelman mukaisiin rokotuskäynteihin. Kunnat myös itse toivoivat tilanteeseen selkeitä, valtakunnallisia ohjeita.

“Lapset ja perheet ovat eriarvoisessa asemassa eri puolella Suomea. Nyt tarvitaan valtakunnallinen ohjeistus siitä, että neuvolapalvelut täytyy järjestää myös kriisiaikana. Samoin perheitä on tärkeää ohjeistaa, että neuvolakäyntejä ei tarvitse perua tai siirtää. Perheitä ei saa jättää nyt yksin”, Kari sanoo.

Kouluruuan järjestämiseen tarvitaan selvä ohjeistus

20.4.2020 / Emma Kari

Kouluruuan ajatus on, ettei yksikään lapsi olisi tässä maassa nälkäinen ja aliravittu. Nyt jopa 18 prosenttia nuorista on kertonut kyselyssä kokeneensa koronakriisin aikana nälkää tai huonoa ravitsemusta kouluruuan loputtua. Tämä ei ole oikein.

Kouluruoka on ollut monelle lapselle ja nuorelle päivän ainoa lämmin ateria. Koulujen siirryttyä etäopetukseen kouluruokailun järjestämisessä on aivan liian suurta vaihtelua kuntien välillä. Alle puolet kunnista järjestää ruokailun kaikille halukkaille. Monessa kunnassa ruokailua ei välttämättä järjestetä kuin lähiopetukseen osallistuville.

Maksuton lämmin kouluruoka on tämän maan ylpeyden aihe, joka on jo vuosikymmenten ajan turvannut sen, että jokainen lapsi ja nuori saa koulupäivänsä aikana terveellisen ja ravitsevan aterian. Se on lapselle perustuslain takaama oikeus. Tämä kertoo jotain kaunista hyvinvointivaltiosta. Syödään yhdessä. Lapsista pidetään tasa-arvoisesti huolta.

Jokaisen ruokaa tarvitsevan lapsen on sitä myös saatava, tavalla tai toisella. Nyt tarvitaan valtakunnallisesti yhtenäinen ohjeistus kouluruoan järjestämiseen. Suomi ei saa edes poikkeusoloissa olla maa, jossa lapset joutuvat kokemaan nälkää.

Nyt ei ole leikkauslistojen aika

8.4.2020 / Emma Kari

Me olemme keskellä poikkeuksellista kriisiä, joka osuu kipeästi myös talouteen. Hallitus on tänään päättänyt välittömistä toimista talouden koronakriisin torjumiseksi. 1990-luvun laman virheitä ei toisteta. Nyt ei ole leikkauslistojen aika.

Kriisin takia talouden näkymät ovat äärimmäisen synkät. On pelastettava se, mitä voidaan. Nyt laitetaan rahaa erityisesti terveydenhuoltoon, ihmisten toimeentuloon, yritysten selviytymiseen, kuntien tukemiseen sekä kulttuuritoimijoiden auttamiseen. Tänään päätetty 3,6 miljardin euron kriisipaketti on jatkoa jo aikaisemmille kriisitoimille. Ja toukokuussa taloustoimet jatkuvat.

Monet koronakriisin seurauksista näkyvät jo nyt kunnissa ja ihmisten elämässä. Koulut, kirjastot, teatterit ja harrastuspaikat ovat suljettuina. Moni on lomautettuna ja yrittäjät ovat vaikeuksissa. Samaan aikaan kuntien verotulot laskevat nopeasti, mikä vaikeuttaa toimintaa kriisissä.

Ensi toimena kriisitilanteessa kuntien verotulojen menetyksiä korvataan yli puolella miljardilla eurolla. Ihmisten toimeentulon turvaamiseen varaudutaan noin 1,4 miljardilla eurolla. Lisäksi turvataan yrittäjille oikeus työttömyystukeen.

Tärkeää on auttaa mahdollisimman monia yrityksiä selviytymään kriisin yli. Yrityksiä tuetaankin nyt lähes miljardin euron kokoisella tukipaketilla. Lisäksi kulttuuria, liikuntaa ja nuorisotyötä tuetaan 60 miljoonalla eurolla. Parasta taloudelle on kuitenkin se, että Suomi saadaan auki mahdollisimman nopeasti.

Koronarajoitusten seuraukset osuvat kipeästi lasten ja nuorten oppimistuloksiin, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. Itse olen erityisen huolissani lastensuojelun tilanteesta ja perheväkivallan lisääntymisestä. Hallitus käynnistää tärkeän ja laajan toimenpideohjelman lasten ja nuorten tukemiseksi. Ohjelman rahoitus tarkentuu toukokuussa.

Me haluamme varmistaa, että koronaepidemian voittaminen ei jää kiinni ainakaan terveydenhuollon rahoituksesta. Suojavarusteiden, laitteiden ja lääkkeiden hankintaan osoitetaan 600 miljoonaa euroa.

Lue koko paketti tästä.

Nyt päätetty paketti on suunnattu akuutin koronakriisin hoitamiseen. Tilanteen rauhoituttua on pystyttävä polkaisemaan talouden elpyminen nopeasti käyntiin. Se on parasta ihmisille ja taloudelle. Me emme aio toistaa 90-luvun laman virheitä. Leikkauslistojen laatiminen tässä tilanteessa olisi juuri sitä.

Me emme halua luisua yhdestä kriisistä toiseen. Näemme paraikaa, miltä nopeasti eskaloituva globaali kriisi voi näyttää. Vastuuttominta olisi tehdä se johtopäätös, että muut kriisit voi tässä tilanteessa unohtaa. Koronan tavoin myös ilmastokriisi tulee koettelemaan koko maailmaa ja sen pysäyttämisen on oltava koronan jälkeisen jälleenrakentamisen perusta. Siksi taloutta tuetaan nyt toimilla, jotka eivät nosta meitä yhdestä kriisistä pahentamalla toista kriisiä, vaan torjumalla sitä. Hallitus on sitoutunut siihen, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen.

Taloutta elvyttävät toimet tehdään niin, että ne tukevat hallituksen ilmastotavoitetta ja irtautumista fossiilisista polttoaineista.

Korona ei saa johtaa lastensuojelukriisiin

2.4.2020 / Emma Kari

Nykytiedon valossa lapset eivät kuulu koronaviruksen riskiryhmään. Lapset ovat kuitenkin riskiryhmää, kun puhutaan epidemian estämiseksi tehtyjen toimenpiteiden seurauksista.

Suomessa on otettu lyhyessä ajassa käyttöön historiallisen tiukkoja rajoitteita koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi. Tämä kaikki on tehty johtavien terveysviranomaisten suosituksesta, jotta voimme pelastaa ihmishenkiä helposti leviävältä virukselta. Tiukoilla rajoituksilla on kuitenkin myös inhimillinen hinta. Rajoitusten pelätään aiheuttavan päihdeongelmien, mielenterveyden ja lastensuojelun kriisin Suomessa.

Koulut tulevat olemaan kiinni vielä pitkään. Tiukat rajoitukset aiheuttavat monissa perheissä taloushuolia. Tässä maassa on monia perheitä, joissa vanhempien jaksaminen on normaalioloissakin kortilla. On perheitä, joissa lapset joutuvat pelkäämään. Perheitä, joissa lämmintä ruokaa ei saada. Perheitä, joissa arjesta selvitään koulujen ja varhaiskasvatuksen, oppilashuollon ja lastensuojelun tai päihde- ja mielenterveyspalveluiden tarjoaman tuen voimin. Jos tämä tuki katoaa arjesta, voivat ongelmat kasvaa nopeasti.

Kun perheet jäävät yksin, myös lasten tilanne voi muuttua synkemmäksi. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan määrä kasvaa yleensä jouluisin ja juhlapyhien aikaan, kun perheet ovat paljon yhdessä. Lastensuojelun piirissä on tällä hetkellä 73 000 lasta. Pelkään, että tämä määrä kasvaa tulevien viikkojen aikana. Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat tulevat kaikella todennäköisyydellä poikkeustoimien aikana lisääntymään. Myös ne perheet, jotka eivät ole aikaisemmin tarvinneet tukea, voivat nyt olla avun tarpeessa. Tätä ei voi jättää huomioimatta, eikä näitä perheitä saa jättää yksin.

Kiitos jokaiselle ihmiselle, joka toimii perheiden tukena myös poikkeusoloissa. Juuri nyt yhteiskunnan turvaverkkoja tarvitaan. Kun lasten ja perheiden tuen tarve kasvaa, resurssien on oltava kunnossa. Perhepalvelut ja lastensuojelu on turvattava sekä oppilashuolto saatava toimimaan poikkeusoloissakin. Mielenterveyspalveluiden on kuuluttava niihin kriittisiin aloihin, joiden toiminta ei lakkaa. Erityisesti etäpalvelveluita tarjoaville toimijoille on nyt annettava lisätukea. Hinta voi olla kova sille, jos perheet jäävät nyt yksin.

Kaikissa päätöksissä on huomioitava vaikutukset lapsiin. Näin on tehtävä myös nyt.

Kirjallinen kysymys koulukiusaamisesta toisen asteen oppilaitoksissa

6.3.2020 / Emma Kari

Koulukiusaaminen on henkistä väkivaltaa, joka voi jättää pitkät jäljet kasvavan nuoren itsetuntoon.

Koulukiusaaminen ei ole vain peruskoulua koskeva ongelma eikä kiusaaminen välttämättä pääty siihen, kun koulutusaste vaihtuu. Esimerkiksi vuonna 2019 julkaistun Lukiolaisbarometrin mukaan 13 prosenttia lukiolaisista on kokenut vähintään satunnaista kiusaamista. Samana vuonna julkaistun Amisbarometrin mukaan ammattiin opiskelevista nuorista jopa 19 prosenttia on joutunut koulukavereidensa kiusaamisen kohteeksi ja 12 prosenttia oli kokenut kiusaamista opettajien suunnalta.

Koulukiusaamiseen toisen asteen oppilaitoksissa ei puututa tällä hetkellä niin vahvasti lain tasolla kuin voisi. Jotta lukiot ja ammatilliset oppilaitokset olisivat kiusaamisen-, syrjinnän- ja rasisminvastaisia paikkoja, jossa on avoin, turvallinen ja välittävä ilmapiiri, kiusaamiseen tulisi puuttua nykyistä vahvemmin. Suomen lukiolaisten liiton jäsenkyselyyn vastanneista lukiolaisista 86,5 % toivoi lukiolakiin velvoitetta puuttua kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään.

Perusopetuslakiin on kirjattu, että koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta sekä kiusatun että kiusaajan vanhemmille. Toisen asteen oppilaitoksia koskevassa sääntelyssä ei tällaista kirjausta ole.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy toisen asteen oppilaitoksissa tapahtuvaan kiusaamiseen ja häirintään puuttumiseksi?

Myös äidille kuuluu oikeus voida hyvin kehossaan

26.2.2020 / Emma Kari

Syntyvyyskeskustelu on viime vuosina pyörinyt vahvasti syntyneiden vauvojen määrässä. Äitien hyvinvointi on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle. Vuosittain noin 50 000 ihmistä synnyttää. Sen jälkeen keho on erilainen kuin aiemmin.

Raskauden aikaista hyvinvointia seurataan tarkkaan. Se on hyvä. Neuvolajärjestelmä on yksi hyvinvointivaltiomme arvokkaimpia palveluita. Synnytyksen jälkeen moni äiti jää kuitenkin usein yksin oman terveytensä ja hyvinvointinsa kanssa. Tuoreen tiedon mukaan vain 7 prosenttia naisista saa tietoa siitä, miten lantionpohjaa voi vahvistaa raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen. Sektiosynnyttäjille ei tarjota minkäänlaista kuntoutusta leikkauksen jälkeen.

Äidit haluaisivat tietää synnytyksen jälkeenkin, miten voivat hoitaa itseään ja kuntoaan. Kuitenkin – jos kukaan ei kerro miten, se on vaikeaa tehdä.
Äitiysfysioterapeutit aloittivat nimienkeruun kansalaisaloitteeseen synnyttäneiden äitien hyvinvoinnin puolesta. Kansalaisaloitteessa esitetään, että äideille tarjottaisiin synnytyksen jälkeen laaja terveystarkastus, jossa arvioitaisiin kokonaisvaltaisesti synnytyksestä palautumista, sekä terveysneuvontaa, joka tukisi äidin synnytyksestä palautumista. Samalla äidit ohjattaisiin äitiysfysioterapiaan, jossa tuettaisiin synnytyksen jälkeistä hyvinvointia ja korjattaisiin mahdollisia toimintahäiriöitä. Äitiysfysioterapiaa on tällä hetkellä tarjolla lähinnä yksityisesti, eikä sinne välttämättä osata hakeutua.

Jokaiselle kuuluu oikeus voida hyvin omassa kehossaan. Oma keho on aarre ja koko elämän mittainen elämänkumppani. Siksi tämä kansalaisaloite on tärkeä. Aloite tekee näkyväksi sen, miten keho muuttuu raskauden ja synnytyksen myötä. Ja miten yksin synnyttäjä voi jäädä synnytyksen jälkeen. Meidän on syytä selvittää, miten synnyttäneiden äitien hyvinvointia voitaisiin tukea paremmin.

On luonnollista, että pienen ihmisen synnyttyä maailmaan kaikki huomio kiinnittyy tähän pieneen ihmeeseen. Emme kuitenkaan saa jättää äitejä yksin. Myös äidit tarvitsevat huolenpitoa ja tukea.

Helsinkiin toimintaohjeet kunniaväkivaltaan puuttumiseksi

26.2.2020 / Emma Kari

Helsingin kaupunki valmistelee toimintaohjeet kunniaväkivaltaan puuttumiseksi. Asiasta päätettiin kaupunginhallituksen kokouksessa 24.2. Emma Karin valtuustoaloitteen johdosta. Kari jätti aloitteen syksyllä 2019.

“Kunniaan liittyvä väkivalta on sukupuolistuneen väkivallan muoto ja se on vakava ja yhä lisääntyvä ilmiö myös Helsingissä. On hyvä, että kaupunki tarttuu asiaan. Toimintaohjeet tulevat tarpeeseen. Kunniaväkivaltaan puuttuminen on tärkeää ihmisoikeustyötä”, Kari sanoo.

Helsingin kaupunki perustaa asiantuntijaryhmän turvallisuussuunnitteluun. Karin aloitteen johdosta ryhmä tulee huolehtimaan, että kaupungille laaditaan ohjeet ja toimintamallit, jotta kunniaväkivaltaan voidaan puuttua jatkossa paremmin.

“Ihmisoikeusliitto julkaisi vuonna 2016 laajan selvityksen kunniaan liittyvästä väkivallasta ja antoi suosituksia väkivaltaan puuttumisesta ja sen ennaltaehkäisystä. Kunniaan liittyvään väkivaltaan puuttumisen edellytys on se, että kaupungin eri organisaatiot tunnistavat ilmiön. Siksi on hyvä, että Helsinki laatii toimintaohjeet”, Kari sanoo.

Kunniaväkivallan muodot vaihtelevat sosiaalisesta rajoittamisesta vakavaan fyysiseen väkivaltaan, joka voi pahimmillaan vaatia uhrin hengen, ja avioliittoon pakottamiseen. Nämä yhteisöllisen väkivallan muodot, joissa väkivalta voi olla jatkuvaa ja joissa on usein useampia tekijöitä, voivat jäädä oikeuslaitoksessa tunnistamatta.

“Helsingin kaupunki on tehnyt hyvää työtä siinä, miten eri alojen ammattilaisia on alettu kouluttaa tunnistamaan kunniaväkivaltaa. Tätä työtä on tärkeä jatkaa, jotta jokainen saa elää Helsingissä turvassa”, Kari sanoo.

Perhevapaat uudistuvat vihdoinkin

5.2.2020 / Emma Kari

Tätä on odotettu jo vuosia. Hallitus on tänään julkaissut yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa työstetyn perhevapaamallin. Pitkään kestänyt työ yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa lisäävästä uudistuksesta ollaan nyt vihdoin saamassa valmiiksi.

Uudistuksessa perhevapaat jakaantuvat niin, että synnyttäjä voi pitää kuukauden mittaisen vapaan ennen lapsen syntymää, jonka jälkeen molemmat vanhemmat saavat 6,6 kuukautta vapaita. Tästä 2,3 kuukautta voi siirtää toiselle vanhemmalle. Eli molemmille vanhemmille kiintiöidään 4,3 kuukauden mittainen jakso lapsen kanssa, jota ei voi siirtää toiselle.

Olen uudistuksesta iloinen. Me vihreät olemme tehneet pitkään töitä perhevapaiden uudistamiseksi. Uusi malli on hyvin lähellä valmistelemaani vihreiden 5+5+5 -mallia. Tämä on iso edistysaskel perhe-elämän tasa-arvossa. Samalla se tuo perheille lisää valinnanvapautta ja joustavuutta. On kummankin vanhemman oikeus olla aidosti mukana pienen lapsen elämässä ja työelämässä. Isille kuuluu oikeus tasavertaiseen vanhemmuuteen.

Tällä hetkellä alle puolet isistä jää yksin vanhempainvapaalle hoitamaan lasta. Tutkimukset osoittavat, että mitä enemmän isille kiintiöidään perhevapaita, sitä enemmän isät ovat kotona. Siksi uudistuksessa korvamerkitään myös isälle usean kuukauden verran perhevapaita. Nämä muutokset eivät tapahdu itsestään ja jos tapahtuvat, ne tapahtuvat hyvin hitaasti. Meidän on poliittisina päättäjinä rakennettava rohkeasti sellaisia rakenteita, jotka edistävät tasa-arvoa. Tämä uudistus on sellainen. Tämä uudistus tukee isien vanhemmuutta.

Uudistuksessa huomioidaan myös perheiden monimuotoisuus. Laissa ei viitata äiteihin tai isiin. Erilaiset perheet voivat käyttää täysimääräisesti tuet. Samoin yksinhuoltajat on huomioitu, ja he saavat käyttää molempien vanhempien tuet.

Kyse on perheiden sisäisen vastuunjaon lisäksi naisten asemasta työelämässä. Kun perheiden vastuut jakautuvat tasaisemmin, naisten asema työmarkkinoilla paranee. Yhdenkään nuoren naisen ei pitäisi joutua miettimään töitä hakiessaan sitä, onko hänen ikänsä ja sukupuolensa riski, jonka vuoksi hänet saatetaan jättää palkkaamatta. Minä olen miettinyt jokaisen lapseni kohdalla sitä, onko nyt oikea aika perustaa perhettä tai saada perheenlisäystä. Enkä usko olevani ainoa. Jakamalla perheiden vastuita molempien vanhempien kesken muutamme vähitellen tämän yhteiskunnan rakenteita siihen suuntaan, ettei naisten enää tarvitsisi miettiä sitä, ovatko he mahdollinen riski työnantajalle.

Aina toisinaan politiikassa on hetkiä, jolloin ei hymyilytä. Nyt ei kuitenkaan ole sellainen hetki. Nyt rakennamme tätä maata tasa-arvoisemmaksi ja yhdenvertaisemmaksi. Maailma ei ole vielä valmis, mutta tämä on sellainen päätös, josta voimme olla iloisia ja ylpeitä.