Salmisaaren kivihiilivoimala on suljettava!

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaatii Helsinkiä käynnistämään välittömästi valmistelun myös Salmisaaren kivihiilivoimalasta luopumiseksi. Kari jättää Salmisaaren kivihiilivoimalasta aloitteen seuraavassa valtuustossa. Vihreiden aloitteesta Helsinki on jo päättänyt Hanasaaren kivihiilivoimalan sulkemisesta vuoteen 2024 mennessä.

“Ajatus kieltää kivihiili energiatuotannossa on Sipilän hallituksen vastuuttoman ilmastopolitiikan harvoja valopilkkuja. Helsingin on nyt nopeasti luotava askelmerkit Salmisaaren hiilivoimalasta luopumiseksi. Myös kokoomuksen on vihdoin sitouduttava kivihiilen nopeaan alasajoon Helsingissä. Ilmastonsuojelussa ei voi ajaa kaksilla rattailla. Jos kokoomus on maan hallituksessa kieltämässä kivihiiltä, ei se samalla voi vastustaa alasajoa maan pääkaupungissa”, Kari toteaa.

Karin aloitteesta Helsinki on selvittänyt uusiutuvan energian potentiaalia Helsingissä. Mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi, hajautetun uusiutuvan energian tuottamiseksi ja hukkalämpöjen hyödyntämiseksi ovat Helsingissä suuret. Hiilestä luopuminen edellyttää tuotannon ja kulutuksen muuttamisen lisäksi myös systeemitason tarkastelua.

“Kivihiilestä kokonaan luopuminen vaatii Helsingiltä uudenlaista tapaa ajatella energian tuotantoa ja sen käyttöä. Kivihiilestä luopuminen ei onnistu nykyisen energiajärjestelmän hienosäädöllä, vaan todennäköisesti tarvitaan systeemitason muutoksia. Kaupungin on pikaisesti käynnistettävä aikaisempaa kokonaisvaltaisempi ja kunnianhimoisempi valmistelu, jossa kaikki vaihtoehdot energiajärjestelmän muuttamiseksi hiilivapaaksi selvitetään”, Kari sanoo.

Kari toivoo, että kivihiilestä luopuminen osattaisiin nähdä Helsingissä mahdollisuutena luoda tilaa uudelle yrittäjyydelle ja ilmastoedelläkävijyydelle. Samalla hän toivoo maan hallitukselta todellisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ilmastotutkijoiden kuuntelemista.

“Kivihiilen kieltämisen lisäksi Suomen pitää päästä eroon myös kivihiiltäkin haitallisemmasta turpeen poltosta. Hallitus on kuitenkin alentanut turpeen verotusta ja lisännyt ilmastolle haitallisen toiminnan tukemista.”

”Maailma käy epätoivoista kamppailua ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. On käsittämätöntä, että tässä tilanteessa Suomen hallitus on käyttänyt kaiken vaikutusvaltansa EU:n ilmastopolitiikan vesittämiseen lisätäkseen metsien hakkuita. Tämä on vastuutonta”, Kari toteaa.

Tiedote julkaistu 11.1.2018

Kokoomuksen ja keskustan ministerit kyykyttävät työttömiä

Kokoomuksen ja keskustan ministerit eivät ole puhuneet suomalaisille totta työttömiin kohdistuneista sanktioista. Ministerit ovat antaneet julkisuudessa väärää tietoa juuri ennen joululomaa läpijuntatusta työttömiä kyykyttävästä ns. ”aktiivimallista”.

Kokoomuksen ministeri väitti suomalaisille, että työttömät voivat osoittaa lain edellytämän 18 tunnin aktiivisuuden tekemällä palkatonta talkootyötä. Tämä ei ole totta. Keskustan ministeri Lintilä lupasi, että malli ei rankaise ketään, joka aidosti ja aktiivisesti hakee töihin. Tämäkään ei ole totta.

Joko ministerit eivät itse tunne lakia, jonka runnoivat läpi tai he puhuvat tietoisesti asioita, jotka eivät ole totta. Suomalaisia työttömiä kyykytetään joko epäpätevyydellä tai epärehellisyydellä.

Kokoomus perustelee projektiaan työttömien aseman heikentämistä muihin Pohjoismaihin vedoten. Tosiasiassa he ottavat muiden maiden järjestelmistä ainoastaan heikennykset, eivät asioita, jotka ovat huomattavasti paremmin. He jättävät kertomatta tarinan toisen puolen.

On totta, että esimerkiksi aktiivimallin mallimaassa Tanskassa on työttömille on enemmän velvoitteita kuin Suomessa. Mutta samalla työttömiä auttavia ihmisiä on kymmenen kertaa enemmän. Yhdellä työttömiä auttavalla viranomaisella on Tanskassa 12 asiakasta. Suomessa yhden ihmisen pitäisi pystyä auttamaan lähes 170 työtöntä ihmistä. Esittikö hallitus vastaavia resursseja suomalaisten työttömien tueksi leikatessaan työttömyysturvaa? Ei tietenkään. Kun tavoitteena on kyykyttää ja nöyryyttää, viedään läpi ainoastaan heikennykset.

Kokoomus rakentaa nyt maata, jossa heikossa asemassa olevia ihmisiä rangaistaan ja hyväosaisia palkitaan suurilla veronkevennyksillä.

Hallituksen esitys uudeksi eläinsuojelulaiksi surullinen mahalasku

Vihreiden kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän varapuheenjohtaja Emma Kari vaatii eläinten oikeuksien parempaa kunnioittamista Sipilän hallitukselta. Jo 20 vuotta vanhan eläinsuojelulain uudistusta on valmisteltu pitkään ja lakiluonnos lähti lausunnoille 22.12.

Hallituksen esitys on pettymys.

– Suomen eläinsuojelulainsäädäntö on täysin vanhentunut. Tutkimustieto eläinten käyttäytymisestä, älykkyydestä ja erityisesti tuotantoeläinten kokemasta kärsimyksestä on lisääntynyt merkittävästi. Mikään tästä muutoksesta ei merkittävästi näy hallituksen lakiluonnoksessa. Jatkossakin lehmiä voi pitää parsinavetoissa ja emakkosikoja voi pitää porsimishäkeissä, joissa ei pääse liikkumaan. Hallitukselta on vaadittava eläinten lajityypillistä käyttäytymistä kunnioittavaa lainsäädäntöä, myös tuotantoeläinten kohdalla, Kari sanoo.

Lakiluonnoksessa merkittävimmät muutokset tuotantoeläinten oikeuksissa rajoittuvat sikojen tiineyshäkeistä luopumiseen 15 vuoden siirtymäajalla sekä kivunlievityksen velvoittamiseen tietyissä tilanteissa. Tiineyshäkeistä luopumisen siirtymäaika on todella pitkä. Muutoinkin lakiesityksessä on epäselviä muotoiluja, joita on täsmennettävä. Kivunlievityksen tarvetta aiheuttavia toimenpiteitä kuten nupoutusta, eli vasikan sarvien alkujen polttamista, ei mitenkään pyritä rajoittamaan.

Asiantuntijoiden ja eläinoikeusjärjestöjen toivomia parannuksia kuten parsinavettojen ja porsimishäkkien kieltoa, isompia lajille luontaisia liikkumismahdollisuuksia sekä juoksevan veden saannin turvaamista kaikille kiinteässä pitopaikassa oleville eläimille lakiluonnos ei turvaa.

– Eettisyys ja edelläkävijyys olisi suomalaiselle eläintuotannolle kilpailuetu. Kuluttajat odottavat, että eläimiä kohdellaan hyvin. Suomi ei ole eläinten oikeuksissa niiden maiden joukossa, joiden laki on eettiseen toimintaan ohjaavaa. Nyt on oikea hetki keskustella siitä miten turvaamme oikeuden lajityypilliseen elämään vailla kärsimystä myös tuotantoeläimille. Hallituksen on muutettava lakiluonnostaan eläimille paremmaksi, Kari sanoo.

Turkistuotannosta esitys ei sano mitään, vaikka eduskunta velvoitti käsitellessään kansalaisaloitetta turkistarhauksen kieltämisestä parantamaan turkiseläinten oikeuksia.

– Villieläinten pitäminen pienessä häkissä on lähtökohtaisesti epäeettistä, ja siksi turkistarhaus on kielletty useissa länsimaissa. Niin pitäisi tehdä Suomessakin. Muidenkin tuotantoeläinten oikeuksia on merkittävästi parannettava, jotta suomalainen eläintuotanto voi olla eettisesti kestävämmällä pohjalla. Suomalaisten selvä enemmistö kyselyissä tukee eläinten oikeuksien parantamista, sanoo Kari.

Ylläoleva tiedote julkaistu 27.12.2017

Jokainen euro on arvovalinta

Politiikassa jokainen euro on arvovalinta. Pidin tänään vihreiden ryhmäpuheen budjetista, jossa vetosin hallitukseen, jotta tämän maan suunta saadaan käännettyä. Sipilän hallituksen politiikan takia köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. Tämä on selvä muutos aikaisempaan. Nyt rikotaan jotain, mikä tässä maassa on kaikkein arvokkainta. Pienet korjaukset eivät muuta sitä, että suomalaisten välille kasvaa nyt kuilu.

Tämä maa on tasa-arvon, koulutuksen ja upean luonnon maa. Nyt talouskasvun tuomat rahat upotetaan veronalennuksiin ja saastuttaviin yritystukiin. Samaan aikaan köyhiltä, kouluilta ja luonnonsuojelusta leikataan. Ei näin rakenneta parempaa maata. Tässä ei ole mitään järkeä.

Hallituksen arvovalinnat kasvattavat eriarvoisuutta

Vihreä eduskuntaryhmä kritisoi hallitusta eriarvoistumisen lisäämisestä Suomessa. Vihreiden ryhmäpuheessa valtion talousarviosta kansanedustaja Emma Kari kehotti hallitusta pysähtymään miettimään, miten Suomea pitäisi uudistaa ja mitä Suomessa pitäisi vaalia.

– Me teemme nyt ensimmäistä budjettia seuraavalle sadalle vuodelle. Nyt tehdyillä arvovalinnoilla me valitsemme suuntaa tälle maalle. Mitä merkitystä on satavuotisjuhlavuodella, jos emme edes nyt pysähdy miettimään, mikä tässä maassa on kaikkein arvokkainta, kaikkein kauneinta? Kari kysyi.

Kari sanoi Vihreiden tarjoavan tasapainoisen vaihtoehdon, jossa puolustetaan heikompiosaisia ja koulutusta ja jossa torjutaan ilmastonmuutosta ja uudistetaan taloutta.

– Me uskomme, että hyvä maa nojaa koulutukseen ja osaamiseen. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on jäämässä jälkeen muista länsimaista koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Erityisesti pojat tippuvat kyydistä. Tämän me haluamme muuttaa. Siksi hallituksen valtavat koulutusleikkaukset on peruttava, Kari sanoi.

– Tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden lopettaminen ja ryhmäkokojen paisuttaminen osuivat pahiten niihin lapsiin, jotka tarvitsevat varhaiskasvatusta eniten. Tehdyt virheet on myönnettävä ja korjattava. Maksujen alennus on hyvä asia, mutta se ei korjaa jo tehtyä vahinkoa, Kari jatkoi.

Karin mukaan hallituksella olisi mahdollisuus tehdä muitakin arvovalintoja.

– Siksi, toisin kuin hallitus, Vihreät tekee arvovalinnan leikata tehottomia yritystukia, sen sijaan, että säästäisimme koulutuksesta. On paljon helpompaa kasvattaa ehjiä lapsia kuin korjata rikkinäisiä aikuisia, Kari sanoi.

Kari kritisoi hallituksen tuloeroja kasvattavaa linjaa. Karin mukaan eriarvoisuuden kasvussa ei ole kyse itsestään tapahtuneesta kehityksestä, vaan hallituksen arvovalinnoista.

– Ei ole oikein antaa satojen miljoonien eurojen verohelpotuksia, kun samalla leikataan työttömiltä, eläkeläisiltä, opiskelijoilta ja lapsiperheiltä. Vihreät haluaa nostaa ihmisiä köyhyydestä ja uudistaa perhevapaat tavalla, joka aidosti parantaa isien asemaa kotona ja äitien asemaa työelämässä, Kari sanoi.

Kari totesi hyvän maan juurien olevan puhtaassa luonnossa.

– Me haluamme pitää huolta kauniista metsistämme ja kirkkaista vesistämme ja pysäyttää luonnon monimuotoisuuden hupenemisen. Siksi hallituksen valtavat leikkaukset luonnonsuojeluun on peruttava. Tulevaisuuden maailmassa pärjäävät ne, joilla on uskallusta olla edelläkävijöitä, Kari sanoi.

– Kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla me uudistamme Suomen taloutta ja autamme suomalaisia yrityksiä pääsemään kansainvälisille markkinoille puhtaan teknologian huippuosaajina, Kari sanoi.

Voit lukea Emman eduskunnassa pitämän puheen kokonaisuudessaan täällä.

100-vuotiaan Suomen metsät on turvattava!

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari peräänkuuluttaa Sipilän hallitukselta pikaisia toimia Suomen luonnon tilan parantamiseksi. Hallituksen vastauksessa Karin kirjalliseen kysymykseen hallitus ilmoitti, ettei se saavuta kansainvälistä tavoitetta pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vuoteen 2020 mennessä.

100-vuotiaan Suomen luonnon päivänä 26. elokuuta Kari esittää toimenpidepakettia Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

– Suomi on sitoutunut YK:n biodiversiteettisopimukseen, jonka mukaan luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on pysäytettävä vuoteen 2020 mennessä. Kuitenkin hallitus on nyt linjannut, ettei aio pitää tavoitteesta kiinni. Suomalaiset arvostavat maamme luontoa, ja on häpeällistä, että hallitus on valmis rikkomaan antamamme kansainvälisen ympäristölupauksen. Sen sijaan hallitus on leikannut luonnonsuojelualueiden hankinnan rahoista pois kaksi kolmasosaa. Tämä on kestämätöntä, Kari toteaa.

Keväällä 2017 laaja joukko ympäristö- ja ilmastokysymyksiin perehtyneitä professoreita, dosentteja, ja tutkijoita varoittivat, etteivät hallituksen suunnitelmat lisätä tuntuvasti metsien käyttöä ole lainkaan kestävällä pohjalla. Suomen metsäbioenergian käyttöön nojaava ilmasto- ja ympäristöpolitiikka ei tuota lähes lainkaan vaadittuja päästövähennyksiä, vaan pikemminkin uhkaa tappaa sukupuuttoon metsissä eläviä lajeja. Samaan aikaan hupenevat resurssit vesien, metsien ja soiden suojelussa vaarantavat lajien tulevaisuutta.

– Suomalaiset rakastavat tämän maan hienoa luontoa. Sen turvaaminen lapsillemme vaatii poliittisia päätöksiä. Sen sijaan, että Suomen luontoa suojeltaisiin, se joutuu entistä massiivisempien metsähakkuiden kohteeksi. Suomen metsäluonnon monimuotoisuus on vaakalaudalla, lajistojen uhanalaisuuden jatkuessa suomalaisessa luonnossa. Nyt tarvitaan konkreettisia toimia metsien, soiden ja vesistöjen luonnon turvaamiseksi, Kari sanoo.

Karin pakettiin on kirjattu kymmenenkohtainen lista toimenpiteistä, joilla Suomen luonnon tilannetta voidaan parantaa aina metsien ja vesistöjen suojelusta kestävään ympäristöhallintoon saakka. Tärkeimpinä ehdotuksina Kari esittää luonnonsuojelun rahoituksen nostamista takaisin vuoden 2015 tasolle, laajojen metsien- ja soidensuojelun ohjelmien toteuttamista, metsähakkuiden rajoittamista, vaelluskalojen suojelua, vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämistä sekä ympäristölle haitallisten tukien leikkaamista.

Tutustu toimenpidepakettiin täällä!

Uusi eläinsuojelulaki on vanhentunut jo syntyessään

Vihreiden kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän varapuheenjohtaja Emma Kari on pettynyt tänään julkistettuun esitykseen uudesta eläinsuojelulaista. Kari olisi toivonut Suomen nousevan eläinsuojelun edelläkävijäksi. Karin mielestä eläinten hyvinvointi pitäisi nähdä arvona, ei pelkkänä kustannuksena.

– Edistyksellinen eläinsuojelulaki olisi palvelus suomalaiselle ruuantuotannolle. Tämä lakiesitys on vanhentunut jo syntyessään. Se, että lainsäädäntömme on muita naapurimaita jäljessä, heikentää suomalaisen ruuan mainetta. Tämä ei ole tuottajien eikä eläinten etu. Laki ottaa pieniä askelia eteenpäin, mutta suuri harppaus jäi ottamatta. Tutkimustieto eläinten hyvinvoinnista on kuitenkin edistynyt valtavasti 20 vuoden aikana. Samaan aikaan ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia ruuan eettisyydestä ja eläinten hyvinvoinnista, Kari harmittelee.

Kari kiittää esitystä siitä, että hevospilttuut kielletään ja haitalliseen jalostukseen puututaan. Myös emakkojen tiineytyshäkeistä luopuminen on edistystä, vaikka siirtymäaika onkin pitkä.

– Heikko mahdollisuus liikkumiseen aiheuttaa tutkitusti eläimille tarpeetonta kärsimystä ja estää lajityypillistä käyttäytymistä. Eniten eläinten liikkumista rajoittaviin asioihin on saatava parannuksia. Yksi suurimmista epäkohdista ovat emakoille stressiä aiheuttavat porsimishäkit, joita ei edelleenkään kielletä. Naudoille ei taata pääsyä laitumille eikä naapurimaissa kiellettyjä lehmien parsinavetoita vieläkään kielletä. Eläimille ei edelleenkään anneta oikeutta juoda halutessaan vettä, vaikka eläinten hyvinvoinnin asiantuntijat ovat tätä laajasti vaatineet, Kari luettelee.

Kari on pettynyt siihen, ettei lakiesityksessä puututa turkistarhaukseen, vaikka eläinten lajityypillinen käytös ei ole turkistuotannossa mahdollista. Kari toivoo myös, ettei kivuliaita toimenpiteitä enää sallittaisi ilman kivunlievitystä. Porsaiden kastraatio ja vasikoiden nupoutus, eli eläimen sarven alkujen polttaminen, tuottavat eläimelle kipua.

– Erikoista oli se, että eduskunnan eläinsuojeluryhmä sai tietää lakiesityksen julkistuksesta lukemalla siitä MTK:n puheenjohtajan haastattelusta Maaseudun Tulevaisuudesta. Tämä kuvaa hyvin sitä, että lobbareille on suotu lainsäätäjiä parempi yhteys valmisteluun. Valmistelusta vastaava ministeri ei ole kahteen vuoteen suostunut tapaamaan eduskunnan eläinsuojeluryhmää aiheesta, Kari sanoo.

Kirjallinen kysymys metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisesta Suomessa

Eduskunnan puhemiehelle,

Suomi on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen vuoteen 2020 mennessä YK:n biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa (Convention on Biological Diversity), luonnon monimuotoisuutta koskevassa EU:n strategiassa vuoteen 2020, sekä Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiaksi vuosiksi 2012–2020. Tavoitevuoteen on nyt vajaa kolme vuotta aikaa.

Samalla metsälajiston ja metsäisten elinympäristöjen tilanne on heikko. Kahden edellisen uhanalaisuusarvioinnin välillä metsälajiston riski kuolla sukupuuttoon on pysynyt samana ja metsätalouden aiheuttamista muutoksista ovat kärsineet erityisesti lahopuuta vaativa lajisto. Metsälajiston häviämistä ei olla siis pysäytetty, ja esimerkiksi sammalien ja jäkälien uhanalaistuminen jatkuu suomalaisissa metsissä.

Uhanalaisista lajeista suurin osa on riippuvaisia metsistä ja siten metsissä tapahtuvat elinympäristöjen heikennykset heijastuvat myös suoraan uhanalaisten lajien tilanteeseen. Metsäluontotyypeistä 70% on luokiteltu uhanalaisiksi. Lisäksi on arvioitu, että sukupuuttovelan takia noin tuhat metsistä riippuvaista lajia tulee häviämään, kun lajiyhteisö saavuttaa uuden tasapainotilan elinympäristössä tapahtuneen muutoksen jälkeen.

Hallitus leikkasi metsien suojelusta (METSO -ohjelmasta) hallituskauden alussa 70%. Nyt hallituksen puolivälitarkastelun yhteydessä ympäristöministeriön METSO-rahoitusta lisättiin kolmella miljoonalla eurolla, jolloin metsien suojelusta on 70 prosentin sijaan leikattu 60 prosenttia tällä hallituskaudella. Samaan aikaan hakkuumäärät ja -tavoitteet ovat historiallisen suuret.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä metsälajiston ja metsäelinympäristöjen parantamiseksi tällä hallituskaudella, jotta monimuotoisuuden köyhtyminen pysäytetään tavoitevuoteen 2020 mennessä ja onko hallitus arvioinut, että nykytoimilla tavoite on vielä realistista saavuttaa?

Helsingissä 17.5.2017
Emma Kari /vihr

Kirjallinen kysymys kansallisen korkeakoululainsäädännön muutoksista

Eduskunnan puhemiehelle

Vuoden 2016 alussa opetusministeriö asetti työryhmiä valmistelemaan Tampere3 -korkeakouluorganisaatiota. Tampere3-hanketta on viety opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla kunnianhimoisesti eteenpäin, tavoitteena luoda entistä monialaisempi, kansainvälisempi ja vaikuttavampi korkeakoulu. Tampere3 tulee yhdistämään alleen kaksi yliopistoa ja yhden ammattikorkeakoulun yhdeksi korkeakoulukonserniksi.

Nykyisillä korkeakoulututkinnoillamme on syystä olemassa erilaiset asemat työmarkkinoilla. Tampere3 -hankkeen yhteydessä esitetty opetusyhteistyö koko korkeakoulukentälle mahdollistaisi kuitenkin sisällöllisesti hyvin samankaltaiset, mutta työmarkkina-asemaltaan eriarvoiset tutkinnot. Samalla se mahdollistaa sen, että tutkimus ja opetus voidaan erottaa toisistaan, kun opetus voidaan ostaa ulkopuolelta, mistä halvimmalla saadaan.

Ylioppilaskunnat ovat esittäneet huolensa siitä, että opiskelijan opetukseen liittyvän oikeusturvan varmistaminen vaikeutuu, mikäli opetusyhteistyö hämärtää tutkintojen osaamistavoitteita, sekä asettaa valmistuneet opiskelijat epäoikeudenmukaiseen työmarkkinatilanteeseen.

Ylioppilaskunta-aktiivit ovat huolissaan siitä, että valmistelussa on jäänyt sivuun opiskelijalähtöisyys ja eikä organisaatioiden henkilöstöä ole huomioitu riittävästi. Toteutuessaan esitetyllä tavalla opetusyhteistyö voi johtaa opiskelijat ovat usean oppilaitoksen käytäntö- ja tutkintoviidakkoon, jota he eivät pysty hahmottamaan riittävässä määrin valitessaan koulutusalaansa.

Tampere 3:n valmisteluprosessi tuntuu keskittyneen paikallisen korkeakoulukokonaisuuden läpiajamiseen, eikä ehdotettavien säännösmuutosten kansallisia vaikutuksia ole pohdittu tarpeeksi laajalti, vaikka säännösmuutokset tulevat vaikuttamaan koko Suomen korkeakoulupolitiikkaan.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin ehdotetaan lisättäväksi kaikkia korkeakouluja koskevat säännökset korkeakoulujen välisen opetusyhteistyön mahdollisuuksien laajentamisesta. Opetusyhteistyö on iso rakenteellinen uudistus, jonka läpivieminen tuntuu ristiriitaiselta tilanteessa, jossa työ korkeakouluvision luomiseksi on vasta käynnistynyt.

Vaikka yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on toistaiseksi omat toimintaa ohjaavat lainsäädäntönsä ja rahoituksensa, ei voi välttyä ajatukselta, onko tavoitteena kuitenkin Tampere3:n kautta tehtyjen muutosten kautta ajaa pitkällä aikavälillä suomalaista korkeakoulutusta kohti yhtä korkeakouluinstituutiota ja tutkintojärjestelmää.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä korkeakoululainsäädännön muutoksista seuraavien kansallisten vaikutusten arvioimiseksi?

Helsingissä 10.5.2017
Emma Kari /vihr

 

Korkeakoulut uudistuvat – mihin jäi avoin keskustelu?

(Mielipidekirjoitus julkaistu Aamulehdessä 15.5.2017)

Tänä keväänä Tampere nousee parrasvaloihin, kun paikallisten korkeakoulujen yhdistymisen mahdollistavat lakimuutokset tulevat eduskunnan käsittelyyn. Muutosten myötä tamperelaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulu voivat yhdistyä uudenlaiseksi korkeakoulukonserniksi vuoden 2019 alussa. Samanlaisia ratkaisuja suunnitellaan myös muualla Suomessa.

Toisin kuin niin kutsutun Tampere3-prosessin aluksi ajateltiin, Tampereen korkeakoulujen yhteistyö ei etene erillisenä kokeiluna vaan pysyvien ja kaikkia Suomen korkeakouluja koskevien lakimuutosten kautta. Lakimuutoksista merkittävin avaisi korkeakouluille mahdollisuuden hankkia jopa puolet tiettyyn tutkintoon kuuluvasta koulutuksesta muilta korkeakouluilta. Esimerkiksi Tampereen yliopisto voisi siirtää jonkin alan opiskelijat ammattikorkeakoululle opiskelemaan useiden lukukausien ajaksi.

Harkitusti toteutettuna opetusyhteistyö tuo mukanaan lukuisia mahdollisuuksia koulutuksen kehittämiseen. Riskinä on, että laadun kehittämisen sijaan kursseja aletaan yhdistää ensisijaisesti säästöjen vuoksi. Koulutusleikkausten heikentämät korkeakoulut saattavat päätyä hankkimaan opetusta sieltä mistä halvimmalla saadaan.

Iso haaste opetusyhteistyön avaamiselle on, että tätä merkittävää muutosta ajetaan kovalla kiireellä samanaikaisesti suurten koulutusleikkausten kanssa. Tämä tekee hallaa keskustelun ja päätöksenteon avoimuudelle. Korkeakouluissa leikkausten myötä yhä suurempi työtaakka kasaantuu yhä harvempien opettajien ja professorien harteille. Kun tämä yhdistyy vielä Tampere3-prosessin tiukkaan aikatauluun, aikaa ja energiaa yhteiselle kehittämistyölle jää aivan liian vähän. Tampere3-prosessin tiukkaan aikatauluun liittyviä ongelmia onkin kritisoitu jo vuosien ajan tamperelaisten korkeakoulujen opiskelijoiden ja henkilökunnan toimesta. Tätä kritiikkiä ei ole valitettavasti huomioitu riittävästi kansallisella tasolla. Nyt huolena on, että paikallisten haasteiden lisäksi kiire johtaa koko Suomen koulutusjärjestelmän laadun ja monipuolisuuden heikkenemiseen.

Opetusyhteistyön avaamisen kaltaisia suuria muutoksia suomalaiseen koulutukseen ei tule edistää ilman pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista harkintaa. Alati muuttuvan maailman haasteisiin vastaavan koulutuksen kehittäminen vaatii lukemattomien erilaisten näkökulmien huomioimista. Se ei onnistu kengännauhabudjetilla, kiireellä, eikä pienen porukan voimin. Päinvastoin: mitä useampi ihminen pääsee osallistumaan päätöksentekoon, sitä moninaisempia ja laadukkaampia ideoita pääsemme hyödyntämään suomalaisen koulutuksen kehittämisessä. Siksi opiskelijoiden ja henkilökunnan osallisuudesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää varsinkin suurten muutosten aikana.

Opetusministeriön on kannettava vastuunsa ja huolehdittava, ettei korkeakoulujen yhteistyöstä tule vain yhtä lisävälinettä säästöjen toteuttamiseen. Yhteistyön on tapahduttava ensisijaisesti tutkintojen laadun ja arvokkaiden erityispiirteiden vahvistamiseksi. Lisäksi ministeriön on huolehdittava, ettei avoin keskustelu ja osallistava päätöksenteko suomalaisen korkeakoulutuksen suunnasta jää kiireen jalkoihin. Näin varmistetaan, että laadukas ja monipuolinen korkeakoulutus on Suomen kansallinen ylpeys jatkossakin.

Emma Kari

Vihreiden kansanedustaja, Helsinki

Iiris Suomela

Vihreiden nuorten puheenjohtaja

Tampereen ammattikorkeakoulun hallituksen jäsen