Avainsana: eläimet (Page 1 of 2)

Pandemia pakottaa muuttamaan suhdettamme luontoon ja eläimiin

6.11.2020 / Emma Kari

Minkkien koronavirustartuntoja aletaan testaamaan Pohjanmaalla. Tarhaminkeillä on todettu koronavirusta eri puolilla maailmaa ja viimeksi tällä viikolla Tanskassa päätettiin lopettaa kaikki tarhojen minkit, sillä tartuntoja on siirtynyt myös ihmisiin. Riski tartunnoista on todellinen myös Suomessa.

Jatkuvasti kasvava eläinten tehotuotanto ja turkistarhaus tarjoavat suotuisan ympäristön vaarallisten virustautien leviämiselle. Turkistarhaus aiheuttaa kärsimystä eläimille, mutta se voi olla näin ollen myös terveysriski ihmisille.

Arvioiden mukaan jopa 75 prosenttia hiljattain ilmaantuneista tartuntataudeista on peräisin eläimistä. Tähän joukkoon kuuluvat koronan lisäksi esimerkiksi Ebola, lintuinfluenssa, Zika-virus ja SARS. Jos emme muuta suhdettamme eläimiin lienee varmaa, ettei tämä pandemia jää viimeiseksi.

Liiallinen lihansyönti ja eläimiin nojaava ruokakulttuuri ovat vain yksi syy tartuntatautien leviämiseen. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ja luontokato lisäävät tautiriskejä. YK listaakin nämä eläinten syömisen lisäksi niiksi tekijöiksi, jotka kasvattavat tartuntatautien leviämisen riskiä. Mahdollisuuksia tartuntatautien synnylle on nyt olemassa enemmän kuin koskaan.

Sen lisäksi, että torjumme tartuntatauteihin rajaamalla liikkumista ja kehittämällä rokotteita, tulee pandemian uhkaa ennaltaehkäistä myös ennakoivasti. Meidän pitää pysäyttää luontokato ja ilmastonmuutos. Meidän pitää muuttaa suhdettamme eläinteollisuuteen.

Turkistarhoilla leviävät koronavirustartunnat osoittavat, että turkistarhaus ei enää ole riski, jota kannattaa ottaa. Suomessa ala kärsii muutenkin heikosta kannattavuudesta. Olen esittänyt turkistarhauksesta luopuville tarhaajille tukea, jotta tuottajat eivät jäisi yksin ahdinkoon.

Ilmastokriisin ja luontokadon lisäksi myös pandemiat ovat osoitus kestämättömästä elämäntavastamme. Sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen ja sukupuuttojen lisäksi myös pandemiat tulee nähdä osana kokonaisuutta joka johtuu siitä, että suhteemme luontoon ja eläimiin vaatii nopeasti korjaamista.

Valtuustoaloite hakkuiden lopettamisesta lintujen pesimäaikaan

11.6.2020 / Emma Kari

Suomen luonto köyhtyy edelleen, ja uhanalaisten lajien määrä lisääntyy jatkuvasti. Uhanalaisia lajeja on kaikissa lajiryhmissä, mutta eläinlajeista suhteellisesti eniten linnuissa. Suurin osa äärimmäisen tai erittäin uhanalaisista lajeista on lintuja. Metsät ovat tärkein Suomen lintulajien elinympäristö.

Luonnonsuojelulaki ja EU:n lintudirektiivi kieltävät lintujen pesintöjen vahingoittamisen. Lintujen pesinnän tahallinen häiritseminen on Suomessa kielletty. Pesimäaikana tapahtuva hakkuu tuhoaa lintujen pesät ja tappaa niiden poikaset.

Helsinki on jo luopunut kesäaikaisista luonnonhoitoon liittyvistä metsien hakkuista, mutta rakentamishankkeisiin liittyviä hakkuita voidaan toteuttaa kesäisin. Keskustelua pesintäaikaisista hakkuista on käyty muun muassa Pirkkolan uuden monitoimihallin päätöksenteossa. Muun muassa Tampereen kaupunki on linjannut, että puita ei tule kaataa lintujen pesintäaikana kuin aivan pakottavasta syystä. Linjaus löytyy Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksestä.

Myös suurin osa Helsingin rakennushankkeisiin liittyvistä hakkuista voidaan huolellisella suunnittelulla toteuttaa lintujen pesimärauhaa kunnioittaen.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsinki ryhtyy valmistelemaan linjausta, jolla lopetetaan kaikki kesäaikaiset puiden hakkuut muista kuin aivan pakottavista syistä.

Hallituksen esitys uudeksi eläinsuojelulaiksi surullinen mahalasku

9.1.2018 / Emma Kari

Vihreiden kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän varapuheenjohtaja Emma Kari vaatii eläinten oikeuksien parempaa kunnioittamista Sipilän hallitukselta. Jo 20 vuotta vanhan eläinsuojelulain uudistusta on valmisteltu pitkään ja lakiluonnos lähti lausunnoille 22.12.

Hallituksen esitys on pettymys.

– Suomen eläinsuojelulainsäädäntö on täysin vanhentunut. Tutkimustieto eläinten käyttäytymisestä, älykkyydestä ja erityisesti tuotantoeläinten kokemasta kärsimyksestä on lisääntynyt merkittävästi. Mikään tästä muutoksesta ei merkittävästi näy hallituksen lakiluonnoksessa. Jatkossakin lehmiä voi pitää parsinavetoissa ja emakkosikoja voi pitää porsimishäkeissä, joissa ei pääse liikkumaan. Hallitukselta on vaadittava eläinten lajityypillistä käyttäytymistä kunnioittavaa lainsäädäntöä, myös tuotantoeläinten kohdalla, Kari sanoo.

Lakiluonnoksessa merkittävimmät muutokset tuotantoeläinten oikeuksissa rajoittuvat sikojen tiineyshäkeistä luopumiseen 15 vuoden siirtymäajalla sekä kivunlievityksen velvoittamiseen tietyissä tilanteissa. Tiineyshäkeistä luopumisen siirtymäaika on todella pitkä. Muutoinkin lakiesityksessä on epäselviä muotoiluja, joita on täsmennettävä. Kivunlievityksen tarvetta aiheuttavia toimenpiteitä kuten nupoutusta, eli vasikan sarvien alkujen polttamista, ei mitenkään pyritä rajoittamaan.

Asiantuntijoiden ja eläinoikeusjärjestöjen toivomia parannuksia kuten parsinavettojen ja porsimishäkkien kieltoa, isompia lajille luontaisia liikkumismahdollisuuksia sekä juoksevan veden saannin turvaamista kaikille kiinteässä pitopaikassa oleville eläimille lakiluonnos ei turvaa.

– Eettisyys ja edelläkävijyys olisi suomalaiselle eläintuotannolle kilpailuetu. Kuluttajat odottavat, että eläimiä kohdellaan hyvin. Suomi ei ole eläinten oikeuksissa niiden maiden joukossa, joiden laki on eettiseen toimintaan ohjaavaa. Nyt on oikea hetki keskustella siitä miten turvaamme oikeuden lajityypilliseen elämään vailla kärsimystä myös tuotantoeläimille. Hallituksen on muutettava lakiluonnostaan eläimille paremmaksi, Kari sanoo.

Turkistuotannosta esitys ei sano mitään, vaikka eduskunta velvoitti käsitellessään kansalaisaloitetta turkistarhauksen kieltämisestä parantamaan turkiseläinten oikeuksia.

– Villieläinten pitäminen pienessä häkissä on lähtökohtaisesti epäeettistä, ja siksi turkistarhaus on kielletty useissa länsimaissa. Niin pitäisi tehdä Suomessakin. Muidenkin tuotantoeläinten oikeuksia on merkittävästi parannettava, jotta suomalainen eläintuotanto voi olla eettisesti kestävämmällä pohjalla. Suomalaisten selvä enemmistö kyselyissä tukee eläinten oikeuksien parantamista, sanoo Kari.

Ylläoleva tiedote julkaistu 27.12.2017

Uusi eläinsuojelulaki on vanhentunut jo syntyessään

8.6.2017 / Emma Kari

Vihreiden kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän varapuheenjohtaja Emma Kari on pettynyt tänään julkistettuun esitykseen uudesta eläinsuojelulaista. Kari olisi toivonut Suomen nousevan eläinsuojelun edelläkävijäksi. Karin mielestä eläinten hyvinvointi pitäisi nähdä arvona, ei pelkkänä kustannuksena.

– Edistyksellinen eläinsuojelulaki olisi palvelus suomalaiselle ruuantuotannolle. Tämä lakiesitys on vanhentunut jo syntyessään. Se, että lainsäädäntömme on muita naapurimaita jäljessä, heikentää suomalaisen ruuan mainetta. Tämä ei ole tuottajien eikä eläinten etu. Laki ottaa pieniä askelia eteenpäin, mutta suuri harppaus jäi ottamatta. Tutkimustieto eläinten hyvinvoinnista on kuitenkin edistynyt valtavasti 20 vuoden aikana. Samaan aikaan ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia ruuan eettisyydestä ja eläinten hyvinvoinnista, Kari harmittelee.

Kari kiittää esitystä siitä, että hevospilttuut kielletään ja haitalliseen jalostukseen puututaan. Myös emakkojen tiineytyshäkeistä luopuminen on edistystä, vaikka siirtymäaika onkin pitkä.

– Heikko mahdollisuus liikkumiseen aiheuttaa tutkitusti eläimille tarpeetonta kärsimystä ja estää lajityypillistä käyttäytymistä. Eniten eläinten liikkumista rajoittaviin asioihin on saatava parannuksia. Yksi suurimmista epäkohdista ovat emakoille stressiä aiheuttavat porsimishäkit, joita ei edelleenkään kielletä. Naudoille ei taata pääsyä laitumille eikä naapurimaissa kiellettyjä lehmien parsinavetoita vieläkään kielletä. Eläimille ei edelleenkään anneta oikeutta juoda halutessaan vettä, vaikka eläinten hyvinvoinnin asiantuntijat ovat tätä laajasti vaatineet, Kari luettelee.

Kari on pettynyt siihen, ettei lakiesityksessä puututa turkistarhaukseen, vaikka eläinten lajityypillinen käytös ei ole turkistuotannossa mahdollista. Kari toivoo myös, ettei kivuliaita toimenpiteitä enää sallittaisi ilman kivunlievitystä. Porsaiden kastraatio ja vasikoiden nupoutus, eli eläimen sarven alkujen polttaminen, tuottavat eläimelle kipua.

– Erikoista oli se, että eduskunnan eläinsuojeluryhmä sai tietää lakiesityksen julkistuksesta lukemalla siitä MTK:n puheenjohtajan haastattelusta Maaseudun Tulevaisuudesta. Tämä kuvaa hyvin sitä, että lobbareille on suotu lainsäätäjiä parempi yhteys valmisteluun. Valmistelusta vastaava ministeri ei ole kahteen vuoteen suostunut tapaamaan eduskunnan eläinsuojeluryhmää aiheesta, Kari sanoo.

Eläinmuseon puolesta

9.4.2016 / Emma Kari

Meillä jokaisella on kotikaupungissamme paikkoja, joita rakastamme. Rakennuksia, joista tunnemme jokaisen nurkan ja halkeaman, jonka ilman tutusta tuoksusta tulee turvallinen olo. Minun lapsilleni se on eläinmuseo. Nyt museo on Sipilän hallituksen koulutusleikkausten uhri.

Taas tänään saimme ihmetellä valtavaa mammuttia, pelästyä sillan alla vaanivaa alligaattoria, torua tuhmia susia ja juosta ekosysteemistä toiseen. Nyt sen tutun ilman hengittämisessä oli haikeutta. Museo joutuu irtisanomaan ison osan työntekijöistään ja sen on jatkossa vaikeuksia pitää edes vakituista näyttelyään auki nykyisin aukioloajoin. Nyt esillä olevan ilmastonmuutoksesta kertovan vaihtuvan näyttelyn kaltaista tarjontaa se ei enää jatkossa voi tarjota. Tuhansien lasten rakastama museo ja Suomen luonto kärsivät myös koulutusleikkauksista.

Luonnontieteellisen keskusmuseon remontin jälkeen sen kävijämäärät ovat kasvaneet yli kaksinkertaisiksi ja viime vuonna siellä oli jo 170 000 kävijää. Se on kävijämääriltään Helsingin kärkimuseoita Kiasman ja Ateneumin rinnalla. Luonnontieteellinen keskusmuseo on myös tutkijoille tärkeä: sen tehtävänä on kerätä ja koota yhteen Suomen lajien tietokantaa. Se on korvaamaton kumppani kaikille Suomen luonnosta tietoa tarvitseville tutkijoille luontodokumenttien tekijöistä yliopistojen tutkijoihin.

Mutta suomalaiset puolustavat rakastamiaan asioita Sipilän hallituksen lyhytnäköisyydeltä. Museolle on jo tulvinut avuntarjouspyyntöjä tavallisilta suomalaisilta. Nyt museo miettii miten se voisi ottaa lahjoituksia vastaan. Onneksi ihanat suomalaiset puolustavat sitä mikä tässä maassa on arvokasta, jos hallitus ei sitä tee.

Kokoomus ja turkislobbarit

11.2.2016 / Emma Kari

Jälleen yksi kokoomuksen entinen kansanedustaja ryhtyy turkislobbariksi. Leena Harkimo on aloittanut työnsä Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton lobbarina. Liiton pomona toimii toinen kokoomuksen entinen kansanedustaja Marja Tiura.

Kokoomuksen läheiset suhteet turkisalaan selittää hyvin sen, miksi kokoomus halusi kaataa kansalaisaloitteen turkistarhauksen kieltämisestä. Se selittää osaltaan myös sitä, miksi kokoomuksen maa- ja metsätalousministeri vesitti turkisasetuksen, jonka oli luvattu parantavan turkiseläinten oloja. Lopulta koko asetusta ei annettu ollenkaan.

Turkistarhaus on eläintuotannon julmimpia muotoja. Ketut ja minkit ovat villieläimiä, jotka eivät voi hyvin häkeissä. Se on syy siihen, miksi turkistarhaus on yksi eläintuotannon epäinhimillisimpiä muotoja. Se on syy siihen, miksi turkistarhaus on kiellettävä. Palkkaamalla entisiä kansanedustajia lobbareikeen, turkisala pyrkii varmistamaan, ettei sen toimintaa rajoiteta.

Turkisala rahoittaa myös useita poliitikkoja vaaleissa ja poliitikoilla on tapana muistaa saamansa tuki vaalien jälkeen. Vihreät ovat ainoa puolue eduskunnassa, jonka yksikään ehdokas ei ole ottanut vaalirahaa turkistuottajilta.

Näyttää entistäkin selvemmältä, että niin kauan kuin kokoomus on hallituksessa, turkiseläinten olot eivät Suomessa parane. Ja jos se heistä on kiinni, turkistarhausta ei tulla kieltämään Suomessa.

Metsälinnut ovat vaarassa

13.1.2016 / Emma Kari

Suomalaiset rakastavat metsiä. Lapseni opettelee paraikaa tunnistamaan Suomen lintuja. Tutun linnun näkeminen puun oksalla on aina valtavan riemun aihe. Mutta nyt meille rakkaat lintulajit ovat pahoissa vaikeuksissa hakkuiden takia. Suomen ympäristökeskuksen uuden tutkimuksen mukaan monet metsiemme tavallisimmista lintulajeista ovat vähentyneet tehometsätalouden ja ilmastonmuutoksen takia.

Talousmetsissä lintuparien määrä on vähentynyt lyhyessä ajassa lähes 20 prosenttia. 12 runsaimmasta lajista seitsemän on taantunut, ainoastaan talitiainen runsastui. Esimerkiksi peippo, hippiäinen, hömötiainen ja vihervarpunen kärsivät avohakkuista. Sipilän hallituksen ”biotaloushankkeet” tulevat lisäämään suomalaisten metsien hakkuita valtavasti. Samalla luonnonsuojelusta leikataan massiivisesti.

Me olemme tottuneet pitämään kaunista ja monimuotoista metsäluontoa itsestään selvyytenä, mutta nyt siellä pärjää pääasiassa talitiainen. Vielä ei ole liian myöhäistä, mutta suomalaisten on herättävä metsäluonnon huononevaan tilanteeseen. Metsien visertäjät tarvitsevat puolustajia!

Kyselytuntikysymys ministeri Tiilikaiselle tuontantoeläinten olojen parantamisesta

5.11.2015 / Emma Kari

Kysyin kyselytunnilla torstaina 5.11. maatalousministeri Tiilikaiselta tuontantoeläinten olojen parantamisesta. Jo pelkästään eläinten hyvinvoinnista puhuminen saa eduskunnassa aikaan paheksuntaa. Esittäessäni istuntosalissa kysymystä erityisesti keskustan ja kokoomuksen kansanedustajat tuhahtelivat, naureskelivat ja puhuivat päälle.

Tällaisessa asenneilmapiirissä on vaikeaa parantaa eläinten oloja. Siksi meidän on tehtävä entistä enemmän töitä niiden puolesta, jotka eivät itse puolustaa itseään.

* * *

Arvoisa puhemies!

Olemme viime viikolla nähneet pysäyttävää kuvamatelia suomalaisilta eläintiloilta ja teurastamoilta, joista ilmenee törkeää välinpitämättömyyttä ja julmuutta eläinten kohtelussa.

Te, maatalousministeri Tiilikainen, olette sanoneet olevanne järkyttynyt näkemästänne, mutta meille on olennaista kuulla, miten aiotte puuttua eläinten huonoon kohteluun. On tärkeää, että ministeri puuttuu asiaan yhdessä vastuuviranomaisen Eviran kanssa ja käy läpi esille tulleet tapaukset. Vaikuttaa selvältä, että alan omavalvonta ei ole riittävää.

Kysynkin ministeri Tiilikaiselta:
– Miten hallitus aikoo parantaa eläintilojen ja teurastamoiden valvontaa, jotta vastaavia väärinkäytöksiä ei enää pääse tapahtumaan?
– Aiotaanko teurastamoilta edellyttää jatkuvaa kameravalvontaa?

JATKOKYSYMYS:

Arvoisa puhemies!

Eläinsuojelulakia ollaan uudistamassa. Te, ministeri Tiilikainen, olette kuitenkin päättänyt lakkauttaa eläinsuojeluasiamiehen viran. Tämä herättää suuren huolen siitä, mihin suuntaan uudistustyö on menossa. Eläinten olojen tulee lakiuudistuksen myötä parantua. Meidän ihmisten tehtävä on pitää huolta niistä, jotka eivät pysty puolustamaan itseään. Laadulla ja eläinten hyvällä kohtelulla profiloituminen on myös suomalaisen ruuantuotannon etu.

Kysynkin ministeriltä:
– Aiotteko te perua päätöksenne lakkauttaa eläinsuojeluasiamiehen virka?
– Onko eläinsuojelulain uudistuksen tavoittee parantaa eläinten oloja ja puututaanko siinä eläinten pidon epäkohtiin, joissa eläimet kärsivät kohtuuttomasti? Esimerkkejä näistä epäkohdista ovat porsimishäkit, parsinavetat sekä eläinten nupotus ja kastrointi ilman kivunlievitystä.

Kirje ministeri Tiilikaiselle eläinten hyvinvoinnin parantamisesta

29.10.2015 / Emma Kari

Arvoisa ministeri Kimmo Tiilikainen,

Me eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtajistossa vetoamme Teihin, jotta suomalaisten eläintilojen ja teurastamoiden valvontaa tehostetaan sekä eläinten hyvinvointia parannetaan.

Yle on tällä viikolla julkaissut suomalaisilla eläintiloilla ja teurastamoilla kuvattua materiaalia, josta ilmenee törkeää välinpitämättömyyttä ja julmuutta eläinten kohtelussa. Videoilla lampaita, sikoja ja lehmiä hakataan, revitään raajoista ja piiskataan liiallisesti sähköpiiskoilla.

Eläimiä on kohdeltava hyvin. Videoilla nähty eläinten pahoinpitely ja tainnutusten epäonnistuminen ovat lainvastaisia. Teurastamoiden omavalvontajärjestelmä ei toimi. Valvonta on korjattava pikaisesti tehokkaaksi, puutteet on korjattava ja valvonnan resurssit on saatava riittäviksi. On tärkeää, että ministerinä puututte asiaan yhdessä vastuuviranomaisen Eviran kanssa ja että nyt esille tulleet tapaukset käydään läpi.

Olette uudistamassa eläinsuojelulakia. Päätöksenne lakkauttaa eläinsuojeluasiamiehen virka on herättänyt suurta huolta siitä, mihin suuntaan uudistustyö on menossa. Haluamme painottaa, että eläinten olojen ja kohtelun tulee lain uudistamisen myötä parantua. Eläinsuojelun heikennyksiin ei ole varaa ja eläinsuojeluasiamiehen tehtävä tulee säilyttää. Myös lakiuudistuksessa valvonnan merkitystä on lisättävä, koska omavalvonta ei riitä.

Eläinsuojelulain kokonaisuudistusta on odotettu vuosikymmeniä. Siinä on puututtava pahimpiin eläinten oikeuksien puutteisiin. Porsimishäkit, eläinten nupotukset ja parsinavetat ovat esimerkkejä nykyisistä käytännöistä, joissa eläin kärsii kohtuuttomasti. Valvonnan laatua ja resursseja on parannettava lakiuudistuksen yhteydessä.

Eduskunnan eläinsuojeluryhmä tekee mielellään yhteistyötä maa- ja metsätalousministeriön kanssa eläinten hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Toivomme teiltä löytyvän aikaa yhteiseen tilaisuuteen, jotta voimme keskustella eläinten hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä ja eläinsuojelulain uudistuksesta.

Parhain terveisin,

Ritva Elomaa ja Emma Kari, eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtajisto

Historiallisen eläinsuojeluvastainen hallitus

12.10.2015 / Emma Kari

Eläinjärjestöt ovat antaneet vuoden Anti Animalia -palkinnon Sipilän hallitukselle. Anti Animalia -palkinto jaetaan vain, mikäli vuoden aikana on noussut esiin jokin eläimille erityisen negatiivinen ilmiö. Ja nyt on.

Tämä on kova kannanotto eläinjärjestöiltä. Sipilän hallitus on jo muutaman kuukauden aikana osoittanut olevansa poikkeuksellisen eläinsuojeluvastainen. Turkisasetus, jolla alunperin perusteltiin sitä, ettei turkistarhausta Suomessa kielletty, kaadettiin. Samalla maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) lakkautti eläinsuojeluasiamiehen viran, jonka saimme vihdoin viime hallituskaudella perustettua.

Eläinsuojeluasiamiehen virassa on kyse niin pienestä summasta, ettei kyse ollut rahasta. Kyse oli kannanotosta. Sipilän hallitus ei halua, että on edes yhtä virkamiestä, jonka tehtävä on vain ja ainoastaan eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen.

Toimiaan Sipilän hallitus perustelee sillä, että eläinten olojen parantamisesta saattaisi koitua kustannuksia. Siksi se jätetään tekemättä. Keskellä valtavia leikkauksia hallitus on kuitenkin laittanut lisää rahaa maataloustukiin. Näitä rahoja ei haluta käyttää eläinten olojen parantamiseen.

Erityisen huolestuttavaa on se, että tämä hallitus uudistaa koko Suomen eläinsuojelulainsäädännön. Uudistuksella toivottiin viime kaudella korjattavan vanhentuneen eläinsuojelulain pahimpia virheitä. Sipilän hallitus ei kuitenkaan aio parantaa eläinten hyvinvointia, vaan vannoo norminpurkutalkoiden nimeen.

Eläinten hyvinvointi ei ole koskaan ollut hallituspuolueiden agendalla, mutta harva odotti näin jäätävää suhtautumista. Ymmärtääkseni tämä on ensimmäinen hallitus naismuistiin, joka ei ole suostunut tapaamaan yhtäkään eläinjärjestöjen edustajaa. Ei edes eläinsuojeluasiamiestä, jonka viran he päättivät lakkauttaa. Sen sijaan kokoomuksen eduskuntaryhmä järjesti Eläinten viikolla lihantuottajien kanssa yhteisen seminaarin eläinsuojelulain uudistamisesta. Puhumaan ei oltu kutsuttu yhdenkään eläinsuojelutahon edustajaa.

Tämä lupaa todella huonoa suomalaisille tuotantoeläimille. Kun hallitus vyöryttää suomalaisten niskaan toinen toistaan synkempiä esityksiä, eläimet jäävät helposti jalkoihin. Kuitenkin yhteiskunnan sivistystä mitataan siinä, miten se kohtelee heikoimpiaan.

Meidän tehtävämme on puolustaa niitä, jotka eivät pysty puolustamaan itseään.

(Teksti on julkaistu alunperin Vihreiden blogissa)