Salmisaaren kivihiilivoimala on suljettava!

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaatii Helsinkiä käynnistämään välittömästi valmistelun myös Salmisaaren kivihiilivoimalasta luopumiseksi. Kari jättää Salmisaaren kivihiilivoimalasta aloitteen seuraavassa valtuustossa. Vihreiden aloitteesta Helsinki on jo päättänyt Hanasaaren kivihiilivoimalan sulkemisesta vuoteen 2024 mennessä.

“Ajatus kieltää kivihiili energiatuotannossa on Sipilän hallituksen vastuuttoman ilmastopolitiikan harvoja valopilkkuja. Helsingin on nyt nopeasti luotava askelmerkit Salmisaaren hiilivoimalasta luopumiseksi. Myös kokoomuksen on vihdoin sitouduttava kivihiilen nopeaan alasajoon Helsingissä. Ilmastonsuojelussa ei voi ajaa kaksilla rattailla. Jos kokoomus on maan hallituksessa kieltämässä kivihiiltä, ei se samalla voi vastustaa alasajoa maan pääkaupungissa”, Kari toteaa.

Karin aloitteesta Helsinki on selvittänyt uusiutuvan energian potentiaalia Helsingissä. Mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi, hajautetun uusiutuvan energian tuottamiseksi ja hukkalämpöjen hyödyntämiseksi ovat Helsingissä suuret. Hiilestä luopuminen edellyttää tuotannon ja kulutuksen muuttamisen lisäksi myös systeemitason tarkastelua.

“Kivihiilestä kokonaan luopuminen vaatii Helsingiltä uudenlaista tapaa ajatella energian tuotantoa ja sen käyttöä. Kivihiilestä luopuminen ei onnistu nykyisen energiajärjestelmän hienosäädöllä, vaan todennäköisesti tarvitaan systeemitason muutoksia. Kaupungin on pikaisesti käynnistettävä aikaisempaa kokonaisvaltaisempi ja kunnianhimoisempi valmistelu, jossa kaikki vaihtoehdot energiajärjestelmän muuttamiseksi hiilivapaaksi selvitetään”, Kari sanoo.

Kari toivoo, että kivihiilestä luopuminen osattaisiin nähdä Helsingissä mahdollisuutena luoda tilaa uudelle yrittäjyydelle ja ilmastoedelläkävijyydelle. Samalla hän toivoo maan hallitukselta todellisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ilmastotutkijoiden kuuntelemista.

“Kivihiilen kieltämisen lisäksi Suomen pitää päästä eroon myös kivihiiltäkin haitallisemmasta turpeen poltosta. Hallitus on kuitenkin alentanut turpeen verotusta ja lisännyt ilmastolle haitallisen toiminnan tukemista.”

”Maailma käy epätoivoista kamppailua ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. On käsittämätöntä, että tässä tilanteessa Suomen hallitus on käyttänyt kaiken vaikutusvaltansa EU:n ilmastopolitiikan vesittämiseen lisätäkseen metsien hakkuita. Tämä on vastuutonta”, Kari toteaa.

Tiedote julkaistu 11.1.2018

Trump ja fossiiliteollisuuden heikkous

Yhdysvaltojen presidentti Trump pyrkii nyt kieltämään ilmastonmuutoksen. Presidentti on hyökännyt voimakkaasti maan ympäristövirastoa vastaan. Trumpin hallinto on määrännyt ympäristöviraston poistamaan ilmastonmuutokseen liittyvän aineiston verkosta ja virkamiehiä on käsketty vaikenemaan ilmastonmuutoksesta.

Uutiset Trumpin ensimmäisistä päivistä saattavat helposti ahdistaa ja suututtaa. Mutta kertovatko nämä päätökset lopulta Trumpin voimasta tai niiden hiili- ja öljy-yhtiöiden voimasta, joiden etua Trump ajaa?

Tosiasissa uusiutuvan energian voittokulku on viime vuosina edennyt niin nopeasti, että fossiiliteollisuus on ollut hätää kärsimässä. Sähköautojen esiinmarssi horjuttaa öljy-yhtiöiden ennusteita öljyn kulutuksen ”ikuisesta” kasvusta.

Itse asiassa fossiiliteollisuus on niin hätää kärsimässä, että tarvitsee avukseen autoritäärisen presidentin. Faktat ilmastonmuutoksen aiheuttamasta uhasta meidän kaikkien hyvinvoinnille ovat niin selkeitä ja niin yksinkertaisia, että hallinnon on pakko yrittää vaientaa virkamiehet ja tutkijat. Vanhat fossiilidinosaurukset yrittävät vielä viimeisen kerran taistella olemassa olostaan. Tämä ei ole hetki lamaantua vaan juuri nyt pitää jatkaa työtä puhtaamman ympäristön puolesta myös Suomessa.

Ei auta pöyristyä jokaisesta Donald Trumpin päätöksestä tai Suomen hallituksen avauksesta. On ymmärrettävä, että on monia asioita, joita on itse pitänyt itsestäänselvyyksinä, mutta joista Trumpin kaltaiset poliitikot haluavat eroon. Pöyristymisen sijaan näille kiusaajille on vastattava selkeästi ja jämäkästi.

Meidän on taas kerran käytävä alusta asti keskustelut siitä, miksi naisella on oikeus päättää omasta kehostaan, miksi tutkijoilla pitää olla sananvapaus ja miksi tarvitsemme kansainvälisiä sopimuksia.

Puhe paremman Hämeentien puolesta valtuustossa 27.4.2016

Arvoisa puheenjohtaja,

Viimeisen vuoden aikana on joutunut olemaan mukana aika monessa päätöksessä, jossa tunnelma on ollut todella huono.

Tuntuu, että tässä maassa vallitsee sellainen harmaa synkkyys. Suomessa on vallalla tunnelma, että mitään hyvää ei ole tulossa, että edessä ei ole mitään parempaa, että ei kannata edes yrittää.

Mutta ystävät meidän onni tämän kaupungin päättäjinä on, että me asumme kaupungissa, jota tämä synkkyys ei ole vallannut.

Helsingissä on edelleen hyvä meininki. Täällä uskalletaan ja halutaan tehdä uusia asioita.

Ihmiset ovat innostuneet oman kaupunkinsa parantamisesta ja eteenpäin viemisestä. Jokaisen tässä salissa pitää ymmärtää  kuinka mittaamattoman arvokas asia on ihmisten halua ja into tehdä uutta.

Arvoisa puheenjohtaja,

Helsingissä on tekemisen meininki ja kalliolaisena voin kertoa, että Hämeentien ympäristössä sitä tekemisen meininkiä vasta onkin.

Monella on Hämeentiehen viha-rakkaussuhde. Tien kovaa liikennettä pelätään, mutta sen elävää ympäristöä rakastetaan. Siksi iso määrä helsinkiläisiä on jo vuosia kampanjoineet paremman Hämeentien puolesta.

Itse asun Hämeentien varrella kahden pienen lapsen kanssa.

Hämeentiellä pyöräillään paljon, vaikka pyöräteitä ei ole. Pyörät vain poukkoilevat nyt jalkakäytävällä kävelijöiden, lastenrattaiden, taaperoiden ja rollattorimummojen seassa.

Ja voin sanoa teille vauvanrattaita työntävien äitien puolesta, polkulaudalla potkivien lasten isien puolesta, ja Kallion ala-asteen koululaisten puolesta, että tällä esityksellä on asukkaiden laaja tuki.

Ja voin sanoa teille autoja pelkäävien pyöräilijöiden puolesta, Hämeentien yritysten asiakkaiden puolesta, Haapaniemen kentällä pelaavien junnujen puolesta, että tämä esityksellä Hämeentiestä tulee ihmisille parempi paikka.

Hämeentien muuttaminen kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kaduksi tekee tuhansien kalliolaisten ilmasta helpompaa hengittää. Se tekee tästä Helsingin tiheiten asutusta alueesta paremman paikan asua, yrittää ja luoda uutta.

Arvoisa puheenjohtaja,

Helsingin vahvuus on helsinkiläiset, jotka rakastavat tätä kaupunkia, sen katuja, puistoja ja kivijalkakauppoja.

Helsingin vahvuus on helsinkiläiset, jotka eivät halua museoida kaupunkiaan, vaan ovat aina valmiita viemään tätä kaupunkia eteenpäin.

Ja siksi me emme saa olla ne, jotka jarruttavat Helsingin uudistumista. Siksi uutta ja parempaa Hämeentietä on niin helppo ilolla sydämen pohjasta kannattaa!

Eläinmuseon puolesta

Meillä jokaisella on kotikaupungissamme paikkoja, joita rakastamme. Rakennuksia, joista tunnemme jokaisen nurkan ja halkeaman, jonka ilman tutusta tuoksusta tulee turvallinen olo. Minun lapsilleni se on eläinmuseo. Nyt museo on Sipilän hallituksen koulutusleikkausten uhri.

Taas tänään saimme ihmetellä valtavaa mammuttia, pelästyä sillan alla vaanivaa alligaattoria, torua tuhmia susia ja juosta ekosysteemistä toiseen. Nyt sen tutun ilman hengittämisessä oli haikeutta. Museo joutuu irtisanomaan ison osan työntekijöistään ja sen on jatkossa vaikeuksia pitää edes vakituista näyttelyään auki nykyisin aukioloajoin. Nyt esillä olevan ilmastonmuutoksesta kertovan vaihtuvan näyttelyn kaltaista tarjontaa se ei enää jatkossa voi tarjota. Tuhansien lasten rakastama museo ja Suomen luonto kärsivät myös koulutusleikkauksista.

Luonnontieteellisen keskusmuseon remontin jälkeen sen kävijämäärät ovat kasvaneet yli kaksinkertaisiksi ja viime vuonna siellä oli jo 170 000 kävijää. Se on kävijämääriltään Helsingin kärkimuseoita Kiasman ja Ateneumin rinnalla. Luonnontieteellinen keskusmuseo on myös tutkijoille tärkeä: sen tehtävänä on kerätä ja koota yhteen Suomen lajien tietokantaa. Se on korvaamaton kumppani kaikille Suomen luonnosta tietoa tarvitseville tutkijoille luontodokumenttien tekijöistä yliopistojen tutkijoihin.

Mutta suomalaiset puolustavat rakastamiaan asioita Sipilän hallituksen lyhytnäköisyydeltä. Museolle on jo tulvinut avuntarjouspyyntöjä tavallisilta suomalaisilta. Nyt museo miettii miten se voisi ottaa lahjoituksia vastaan. Onneksi ihanat suomalaiset puolustavat sitä mikä tässä maassa on arvokasta, jos hallitus ei sitä tee.

Kirjallinen kysymys arktisen mertensuojelun edistämisestä

Ilmastonmuutos koettelee arktisia ekosysteemejä poikkeuksellisen voimakkaasti, sillä arktinen alue lämpenee noin kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo kuin maapallolla keskimäärin. Arktinen ekosysteemi on valtavan paineen alla ilmastonmuutoksen sulattaessa merijäätä nopeasti. Tämän vuoden tammi- ja helmikuussa arktinen merijää on ollut pienempi kuin kertaakaan samalla ajanjaksolla mittaushistorian aikana.  

Arktista aluetta on hallinnoitu tähän asti kansainvälisen yhteistyön hengessä, ja merijää on suojannut herkkää ekosysteemiä. Pohjoisella jäämerellä on nykyisellään häviävän vähän mertensuojelualueita. Jään sulaessa ja teollisen toiminnan lisääntyessä kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan enemmän kuin koskaan, jotta arktisen alueen tulevaisuus voi olla kestävä.  

Vuonna 2013 hyväksytyn arktisen strategian mukaan “Suomi on aktiivinen arktinen toimija, joka osaa kestävällä tavalla sovittaa yhteen arktisen ympäristön reunaehdot ja liiketoimintamahdollisuudet kansainvälistä yhteistyötä hyödyntäen”.  

Mertensuojelun osalta strategian mukaan Suomi kehittää arktisen alueen suojelualueiden verkostoja sekä erityisesti Pohjoisnapaa ympäröivän, rantavaltioiden talousvyöhykkeiden ulkopuolella sijaitsevan kansainvälisen merialueen suojelua sekä kiirehtii jo tunnistettujen arvokkaiden alueiden suojelutoimenpiteitä. Mertensuojelualueverkoston kehittämistä ja kansainvälisten merialueiden suojelua valtioiden talousvyöhykkeiden ulkopuolella tukee myös Euroopan parlamentin Arktinen päätöslauselma.  

Tänä vuonna näitä tavoitteita on mahdollisuus viedä käytännössä eteenpäin Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelua koordinoivassa OSPAR-komissiossa. Komissio käsittelee kesäkuussa aloitetta, jonka mukaan sen hallinnoimaan osaan Pohjoisen jäämeren kansainvälistä merialuetta perustettaisiin kansainvälinen mertensuojelualue. OSPAR-yleissopimuksen alainen biodiversiteettikomitea käsitteli aloitetta maaliskuun alussa ja totesi, että suojelualoitteen tieteellinen perusta on vahva.  

Ensi vuonna Suomi ottaa vastaan Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden Yhdysvalloilta, joka on painottanut mertensuojelualueverkoston kehittämistä oman puheenjohtajuuskautensa ohjelmassa. Neutraalina osapuolena, jolla ei ole suoraa omaa intressiä Pohjoisen jäämeren luonnonvarojen hyödyntämiseen, Suomella on Arktisen neuvoston puheenjohtajana erinomainen asema toimia mertensuojelualueverkoston rakentamisen välittäjänä ja näin edistää arktisen strategian mukaista kestävää visiota Arktiksen tulevaisuudesta.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:  

Miten hallitus toimii OSPAR:ssa edistääkseen kansallisen arktisen strategian mukaista tavoitetta pohjoisnapaa ympäröivän kansainvälisen mertensuojelualueen perustamisesta sekä  

miten hallitus aikoo edistää arktisen strategian tavoitetta arktisen alueen suojelualueverkostojen kehittämisestä merialueilla Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden ohjelmassa?  

 

Helsingissä 15.3.2016

Emma Kari/vihr

Metsälinnut ovat vaarassa

Suomalaiset rakastavat metsiä. Lapseni opettelee paraikaa tunnistamaan Suomen lintuja. Tutun linnun näkeminen puun oksalla on aina valtavan riemun aihe. Mutta nyt meille rakkaat lintulajit ovat pahoissa vaikeuksissa hakkuiden takia. Suomen ympäristökeskuksen uuden tutkimuksen mukaan monet metsiemme tavallisimmista lintulajeista ovat vähentyneet tehometsätalouden ja ilmastonmuutoksen takia.

Talousmetsissä lintuparien määrä on vähentynyt lyhyessä ajassa lähes 20 prosenttia. 12 runsaimmasta lajista seitsemän on taantunut, ainoastaan talitiainen runsastui. Esimerkiksi peippo, hippiäinen, hömötiainen ja vihervarpunen kärsivät avohakkuista. Sipilän hallituksen ”biotaloushankkeet” tulevat lisäämään suomalaisten metsien hakkuita valtavasti. Samalla luonnonsuojelusta leikataan massiivisesti.

Me olemme tottuneet pitämään kaunista ja monimuotoista metsäluontoa itsestään selvyytenä, mutta nyt siellä pärjää pääasiassa talitiainen. Vielä ei ole liian myöhäistä, mutta suomalaisten on herättävä metsäluonnon huononevaan tilanteeseen. Metsien visertäjät tarvitsevat puolustajia!

Uutta vuotta kohti!

Huhhuh ystävät, mikä vuosi! Sen 2015 on ainakin opettanut, ettei mitään saa pitää itsestäänselvyytenä, ei tasa-arvon tavoittelua, eikä edes ihmisoikeuksia. Yhtäkkiä Suomessa on joutunut puolustamaan montaa asiaa, jonka en olisi koskaan uskonut olevan vaarassa.

Alkuvuonna johdin Helsingin vihreää valtuustoryhmää läpi useiden vaikeiden neuvotteluiden ja tein elämäni intensiivisintä vaalikampanjaa. Tunnelma oli riemukas kun vihreät saivat upean vaalivoiton ja minut valittiin ensimmäistä kertaa kansanedustajaksi. Sitten kaikki muuttuikin nopeasti.

Sipilä kasasi ympärilleen konservatiivisen ja oikeistolaisen hallituksen, joka muutti tämän maan politiikan nopeammin kuin moni osasi odottaa. Tasa-arvo, kansainvälisyys ja tulevaisuuden usko korvattiin nopeasti lyhytnäköisillä leikkauksilla ja eriarvoisuutta lisäävällä politiikalla. Kohtuuttomimmat leikkaukset kohdistettiin koulutukseen, päivähoitoon, kehitysyhteistyöhön ja luonnonsuojeluun. Nämä olivat selkeitä arvovalintoja. Voin avoimesti myöntää, etten osannut odottaa näin suurta suunnanmuutosta.

Kesällä ajatukset olivat Välimerellä. Toinen toistaan traagisemmat kuvat henkensä edestä pakenevista ihmisistä toivat historiallisen humanitaarisen katastrofin iholle. Kansainvälinen yhteisö epäonnistui tuomaan rauhaa ja hyökkäyssotien seurauksena syntynyt terroristijärjestö Daesh kasvoi. Kehitysyhteistyön ja humanitaarista työtä tekeviltä järjestöiltä leikkaaminen tuntui järjettömältä päätökseltä tämän kaiken keskellä.

Yhä useampi ihminen pakeni Eurooppaan. Suomessa heitä vastassa olivat polttopullot, raketit, hakaristilippu ja Ku klux klan -asu. Köyhiin kohdistuvat leikkaukset ja kasvava työttömyys loivat tilan, jossa oli liian helppoa lietsoa heikossa asemassa olevat ihmiset toisiaan vastaan. Kasvalle vihalle on luotu tilaa pitkään, koska se on ollut joillekin hyödyksi. Nyt tuon vihan kohteeksi ovat joutuneet turvapaikanhakijoiden lisäksi ihan tavalliset suomalaiset.

Ongelman vähättely on näkynyt erityisesti siinä, että jatkuvasti puhutaan keskustelun ”ääripäistä”, vaikka on vain yksi ääripää. On vain yksi äärioikeisto, joka terrorisoi ihmisiä netissä, luo pelkoa ja heittelee polttopulloja. Äärioikeiston nousu ja sen kohtaama hiljainen hyväksyntä on ollut vuoden pelottavin ilmiö.

Tämän vuosi on antanut myös paljon toivoa. Kasvava hätä ja hallituksen vastuunvälttely on saanut tavalliset suomalaiset liikkeelle. Vapaaehtoistyötä tehdään kaikkialla. Ihmiset lahjoittavat järjestöille, antavat vaatteitaan ja jakavat ruokaa tarvitseville sekä kokoavat kerrossänkyjä astaanottokeskuksissa. He ovat suomalaisten maltillinen enemmistö, joka ei pidä itsestään kovaa meteliä. He ovat toivo paremmasta maasta.

Samalla Pariisin ilmastokokouksen hieno tulos antaa koko maapallolle toivoa. Öljy-yhtiöt vetäytyvät arktisesta öljynporauksesta, Helsinki päätti sulkea Hanasaaren kivihiilivoimalan, Kiinan hiilen kulutus väheni ja USA:n ilmastopolitiikassa tapahtui murros. Suomen epäsolidaarinen ja taantumuksellinen politiikka ei ole koko maailman suunta.

Isoin asia tässä vuodessa on se, kuinka paljon tässä maassa on hyvyyttä ja kauneutta. Tätä kirjoittaessa istun katsomassa Lapin kauniitä lumikinoksia ja hiljaista huurteista metsää. Suomen luonto, niin monien ihmisten hyvyys ja omat rakkaat ovat asioita, jonka täkia tämä vuosi on ehdottomasti plussan puolella. Tämä on kuitenkin maa, jossa kahden pienen lapsen äiti voi olla kansanedustaja. Ja se on iso asia, jota on aina muistettava puolustaa.

Kiitos kaikesta ystävät ja hyvää uutta vuotta 2016

Vihreiden ryhmäpuhe Hanasaaren kivihiilivoimalan sulkemisesta valtuustossa 2.12.2015

Harvoin tässä salissa saa olla tekemässä päätöstä, josta voi olla näin aidon onnellinen.
Nyt on hetki päättää yhden Suomen suurimman hiilivoimalan sulkemisesta.

Tämä vuosi tulee olemaan maailman mittaushistorian lämpimin.
Itse asiassa 14 lämpimintä vuotta ovat olleet viimeisen 15 vuoden aikana.

Tässä salissa puhutaan paljon velasta ja sen pahuudesta.
Me kuitenkin jätämme lapsillemme suurta velkaa.
Ilmastovelka on aikamme suurin kestävyysvaje.

Merten pinta nousee, jäätiköt sulavat, maanviljelyyn soveltuva maa vähenee, kuivuus lisääntyy, lajeja kuolee sukupuuttoon tuhat kertaa nopeammin kuin tavallisesti.

Ihminen kuluttaa vuosittain uusiutuvat luonnonvarat loppuun jo elokuussa.

Loppuvuoden elämme lastemme kustannuksella.

Suomessa tuskaillaan nyt 30 000 turvapaikanhakijan kanssa. Jos maapallon lämpenemistä ei pysäytetä niin kymmenet miljoonat ihmiset joutuvat vielä lähtemään kodeistaan. Ja silloin tämän hetkinen humanitaarinen kriisi on vasta alkusoittoa.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on meidän sukupolvemme suurin tehtävä.

Nyt on oikea hetki päättää Helsingin energiapolitiikan uudesta suunnasta myös siksi, että maailman johtajat ovat koolla Pariisissa neuvottelemaan uudesta ilmastosopimuksesta.

Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan torjuta yhdellä kansainvälisellä sopimuksella.

Ilmastonmuutosta torjutaan moottoritiehanke kerrallaan, sitä torjutaan parkkihalli kerrallaan, sitä torjutaan hiilivoimala kerrallaan. Ilmastonmuutosta torjutaan jokaisella uudella aurinkopaneelilla, jokaisella uudella ratikkavuorolla, jokaisella uudella led-lampulla.

Meillä on toivoa ilmastonmuutoksen pysäyttämisen suhteen.

Kiina on kääntänyt hiilen kulutuksen laskuun.Yhdysvallat vähentää vihdoin päästöjään Obaman johdolla. Ympäristöliike ajoi Shellin pois arktisesta öljynporauksesta. Sijoittajat vetävät rahojaan pois fossiiliteollisuudesta.

Ennen kaikkea meillä on nyt paremmat keinot ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Teknologiaa on. Osaamista on. Nyt tarvitaan vain päätöksiä.

Rakkaat valtuustotoverit,

Isolla energiaremontilla voimme tehdä Helsingistä cleantech-pääkaupungin.

Vihreät ovat vuosikausia sanoneet että puhdas teknologia on hyvää bisnestä.
Edelläkävijät valtaavat markkinat ja nyt se tapahtuu.
Uusiutuva energia kulkee maailmalla voitosta voittoon.
Hinnat putoavat, investointien tahti kiihtyy.

Helsingin on oltava se kaupunki joka näyttää suuntaa.

Nyt on lopetettava nurkkakuntainen nysvääminen. Maailman johtavat yritykset, kaupungit ja kansalaiset eri maissa, etsivät edelläkävijöitä. Maailman vihreänä pääkaupunkina Helsinki olisi vetovoimainen kohde uudenlaisen kaupungin ja uuden energian käyttöönottajille eri puolilta maailmaa. Tällaisen esimerkin voimaa ei kannata aliarvioida.

Oli hyvä, että kaupunginhallitus päätti vihreiden esityksestä nostaa kunnianhimon tasoa energiansäästön ja aurinkosähkön tuottamisen suhteen. Seuraavaksi on keskusteltava Salmisaaren kivihiilivoimalan sulkemisesta.

Me tarvitsemme energiatehokkuuden parantamista koko kaupungissa, tarvitsemme hajautettua uusiutuvaa energiantuotantoa laajalla paletilla ja älykkään energiajärjestelmän.
Tämä tuo Helsinkiin uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja. On meidän etumme, että meidän yrityksemme ovat ratkomassa maailman ympäristöongelmia.

On hienoa, että Helsingin energian aurinkovoimala Suvilahdessa oli valmistuessaan Suomen suurimpia. Se kertoo kuitenkin enemmän aurinkoenergian jälkeenjääneestä tilasta Suomessa.
Pilotit ovat kivoja, mutta on aika lopettaa näpertely. Miljoona neliömetriä aurinkopaneeleita Helsingin katoilla olisi alkuun hyvä tavoite. Se on kuusi prosenttia kaupungin kattopinta-alasta.

Rakkaat valtuustotoverit,

Tätä päätöstä varten on pitkään selvitetty kahta todella kallista vaihtoehtoa:
Hanasaaren hiilivoimalan korjaamista ja uuden monipolttolaitoksen rakentamista Vuosaareen.

Kukaan ei ollut tähän tyytyväinen, mutta valittua suuntaa oli vaikea muuttaa.

Kun vihreät vuoden alussa esittivät, että vuosien valmistelutyön jälkeen selvitettäisiin vielä kolmas, hajautettuun uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen perustuva vaihtoehto, moni oli aika kauhuissaan.

Selvitykseen suhtauduttiin epäillen ja vähätellen.

Nyt on kuitenkin selvää, että hajautetun uusiutuvan energian malli on taloudellisesti järkevin ja ilmaston kannalta ehdottomasti paras.

Haluan kiittää erityisesti kokoomuksen Lasse Männistöä ja demareiden Osku Pajamäkeä. He olivat valmiita vielä näin loppumetreillä pistämään koko paletin uusiksi.
He olivat valmiita muuttamaan jo tehtyjä linjauksia, kun maailma ympärillä muuttui.

Energiavallankumousta ei tehdä, jos ei uskalleta muuttaa koko sitä tapaa, jolla olemme tottuneet ajattelemaan energiasta.

Helsingissä näin uskallettiin tehdä.

Lisäksi on kiitettävä niitä upeita ihmisiä Hiilivapaa Helsinki -kampanjassa ja Energiaremontti -liikkeessä, jotka ovat väsymättömästi kampanjoineet puhtaamman energian puolesta. Hiilikasat jäävät Helsingissä historiaan.

Hanasaareen tulee uusia koteja. Uusiutuva energia ottaa harppauksen eteenpäin.
Se näyttää suuntaa vihreiden tavoitteelle siirtää koko Suomi kestävään energiatalouteen ja luoda sillä työtä.

Tällaisina hetkinä on hyvä pysähtyä ja olla hetki onnellinen.
Maailmassa ja jopa tässä maassa on toivoa.
Tai ainakin Helsingissä 🙂

Valtuustolle esitetään Hanasaaren kivihiilivoimalan sulkemista

Helsinki on vihdoin ottamassa harppauksen kohti energiavallankumousta! Valtuustolle tullaan esittämään Hanasaaren kivihiilivoimalan korvaamista hajautetulla uusiutuvalla energiantuotannolla.

Tämä on asia, jonka eteen olen tehnyt paljon töitä. Helsingissä oli vuosia suunniteltu Hanasaaren kivihiilivoimalan remontoimista, jotta kivihiilen polttamista voitaisiin jatkaa vielä pitkää. Ainoaksi vaihtoehdoksi tälle järjettömälle investoinnille esitettiin uuden ja kalliin monipolttolaitoksen rakentamista. Moni oli tyytymätön, mutta kukaan valtuustossa ei tuntunut uskovan, että asiaan voisi enää saada muutosta. Juna oli kuulemma jo mennyt ja valtuuston kädet sidottu.

En ole koskaan halunnut hyväksyä sitä, että huonoja linjauksia ei voisi muuttaa. Siksi vihreät vaativat vuoden alussa kolmannen vaihtoehdon selvittämistä. Halusin, että Hanasaaren hiilivoimala jää historiaan ja sen sijaan Helsinki panostaisi uusiutuvaan hajautettuun energiantuotantoon sekä energiatehokkuutteen. Saman vaatimuksen esittivät upeta kansanliikkeet, jotka vaativat energiaremonttia ja hiilivapaata Helsinkiä.

Tämä on se vuosi kun maailman kivihiilen käyttö on kääntynyt laskuun. Tässä päätöksessä on kyse siitä, että Helsinki ottaa ilmastonmuutoksen tosissamme. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää sitä, että suljemme jokaikisen hiilivoimalan ja jätämme ison osan fossiilisista polttoainevarannoista polttamatta. Mutta lisäksi tässä päätöksessä on myös kyse siitä, millaista kaupunkia me rakennamme lapsillemme. Haluammeko heidän elävän menneisyyden kaupungissa, jonka rannoilla kohoavat kivihiilikasat? Vai haluammeko heidän kasvavan kaupungissa, joka uskoo, että asiat voidaan tehdä paremmin ja samalla antaa maailmalle toivoa?

Minusta huonoja päätöksiä pitää voida muuttaa. Periksi ei vain pidä antaa. Silloin pääsee elämään juuri tällaisia hetkiä, jolloin asiat yhtäkkiä ottavatkin valtavan harppauksen eteenpäin. Ja se tuntuu hienolta!

Arktiksesta, öljystä ja rohkeista ihmisistä

Lähes kaksi vuotta sitten nousin Pietarin junaan mieheni kanssa. Emme olleet nukkuneet moneen viikkoon ja huoli painoi. Pietarissa oli ystävämme ja puolivuotiaan pikkutyttömme kummitäti, Sini Saarela. Sini oli juuri päässyt venäläisestä vankilasta, mutta emme vielä tienneet, saammeko hänet pois Venäjältä. Hänen rikoksensa oli venäläisen öljynporauslautalle kiipeäminen, koska hän halusi, että maailma saa tietää, mitä jäämerellä on tekeillä.

Silloin päälimmäinen tunne oli pelko ja huoli siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Miehelleni, joka vastaa Greenpeacessä Arktis-kampanjasta, aika oli erityisen rankkaa. Perheellemme isän työ on tarkoittanut pitkiä työmatkoja ja aikaa poissa kotoa. Minulle se on tarkoittanut unettomia öitä kipeän lapsen kanssa ja väsyttävää lastenhoitajarumbaa. Mutta hetkeäkään en ole toivonut, että hän tekisi jotain muuta. Hänen työssään on kyse siitä, millaisen maailman jätämme lapsillemme.

Nyt sen työn tulokset näkyvät. Shell on lopettanut öljynporauksen Arktiksella ja ilmoittanut, ettei suunnittele palaavansa sinne. Syyksi Shell on ilmoittanut paitsi arktisen öljynporauksen kannattamattomuuden, myös niiden ihmisten toiminnan, jotka ovat väsymättömästi puhuneet arktisen öljynporauksen riskeistä. Lähes kaikki öljy-yhtiöt ovat toistaiseksi luopuneet hankkeistaan alueella.

Ilmastonmuutosta torjutaan öljynporauslautta kerrallaan, sitä torjutaan hiilivoimala kerrallaan, sitä torjutaan moottoritiehanke kerrallaan. Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtalon kysymys. Arktisen maan asukkaina juuri meillä suomalaisilla on erityinen vastuu puolustaa tätä kauniin haurasta pohjoista luontoa, jonka haluamme säilyttää lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Ja vaikka paljon työtä on vielä edessä ennen kuin arktiset alueet saadaan suojeltua, on upeaa, että Arktis saa nyt hetken hengähtää. Ja kiitos kuuluu yksilöille, jotka itseään säästämättä taistelivat öljyjättejä vastaan.

Se väsynyt ja pelokas tunne Pietarin junassa on tärkeää muistaa juuri tällaisina hetkinä, kun tavoitteet nytkähtävät eteenpäin. Vaikka maailma tuntuu kuinka synkältä ja muutosta parempaan on vaikea nähdä, tarvitaan vain ihmisiä, jotka eivät luovuta. Siksi ei saa luovuttaa. Ainoastaan niin maailma muuttuu paremmaksi.