Avainsana: kokoomus (Page 3 of 3)

Fennovoiman ydinvoimalalta loppuu aika

24.6.2015 / Emma Kari

Aika on ajanut ydinvoimasta ohi. Määräaika Venäjän valtionyhtiö Rosatomin ja Fennovoiman ydinvoimalan rakentamisluvan hakemiselle umpeutuu viikon sisällä. Nyt tämä farssiksi muodostunut ydinvoimalahanke on kaatumassa.

Viime kaudella kokoomus sitoi koko vaikutusvaltansa Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimalan eteenpäin viemiseen. Stubb oli valmis rikkomaan hallitusohjelmaa ja hajoittamaan hallituspohjan tämän takia. Lopulta järjetön energiapolitiikka pakotti Vihreät lähtemään hallituksesta.

Säilyttääkseen energiapolitiikkansa uskottavuuden rippeitä, hallitus asetti Rosatomin ydinvoimalan toteutumisehdoksi 60 prosentin kotimaisen omistuksen. Suomalaiset yritykset eivät halunneet sitoa rahojaan ydinvoimalaan ja siksi Suomen valtionyhtiö Fortum tarvittiin mukaan isolla omistusosuudella.

Venäjän valtionyhtiö Rosatom lupasi Fortumille merkittäviä omistuksia Venäjän vesivoimatuotannosta, jotta Fortum saatiin sitoutumaan huonoon ydinvoimahankkeeseen. Nyt tämä sopimus natisee ja Fortum on lyömässä jarruja osallistumiselleen Rosatomin ydinvoimalaan.

Koska kokoomus ja keskusta ovat jähmettäneet Suomen energiapolitiikan epävarmoilla ja järjettömän hintaisilla ydinvoimalahankkeilla, Suomi on jäänyt auttamatta jälkeen maailmalla etenevästä energiavallankumouksesta. Suomen talous maksaa tästä jälkeenjääneisyydestä kovaa hintaa. Olisimme voineet olla edelläkävijä, olisimme voineet luoda työpaikkoja ja markkinoita suomalaisille yrityksille.

Tässä testataan, onko hallitus valmis antamaan Suomeen rakennettavan ydinvoimalan enemmistöomistuksen Putinin alaisuuteen. Meillä on mahdollisuus liittyä energiavallankumoukseen. On aika tehdä tilaa uusiutuville!

Seuraavat neljä vuotta

8.5.2015 / Emma Kari

Eilen oli pitkä päivä. Sipilä ilmoitti haluavansa konservatiivisen oikeistohallituksen. Kaduilla ihmiset tulevat jatkuvasti juttelemaan ja olen saanut teiltä paljon viestejä. Moni on huolissaan ja jopa vähän peloissaan siitä, mitä seuraavan neljän vuoden aikana tapahtuu.

Vaalikonevastauksien perusteella hallituspuolueet ovat valmiita käyttämään enemmän verorahoja ainoastaan puolustusvoimiin ja asumisen hajauttamiseen. Sen sijaan palveluista ja etuuksista ollaan valmiita leikkaamaan. Hallituspuolueiden kansanedustajien enemmistö vastustaa tasa-arvoista avioliittoa ja rikkaiden palkkaverotuksen kiristämistä. Enemmistö kannattaa lisäydinvoimaa ja vastustaa fossiilisten polttoaineiden alasajoa.

Tämä ei kuitenkaan määritä sitä, mitä seuraavan neljän vuoden aikana tapahtuu.

Sipilän ilmoituksen jälkeen lähdin eduskunnasta aika surkeissa tunnelmissa kohti vihreiden toimistoa, jossa olin luvannut puhua uusien iltassa. Ja mikä tunnelma siellä odotti! Koko puoluetoimisto oli tupaten täynnä uusia vihreistä kiinnostuneita ihmisiä! Oli opettajia ja opiskelijoita. Oli yrittäjiä ja terveydenhoitajia. Oli mummoja ja vauvoja. Oli ihmisiä, jotka ovat syntyneet täällä, oli ihmisiä, jotka ovat muuttaneet tänne. Puhuimme tasa-arvosta, luonnosta, solidaarisuudesta ja kaikesta tärkeästä. Illasta tuli hyvä ja lämmin olo.

Joten ei pelätä, vaan puolustetaan kaikkea tärkeää ja rakennetaan parempaa maailmaa. Meitä on niin paljon ja meitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan!

Onko Stubbin hallitus huonoin ikinä? Katso 10 virhettä

14.3.2015 / Emma Kari

Eduskunta päätti tänään työnsä eeppisen sekoiluviikon jälkeen. Kokosin yhteen Stubbin 300 päivää istuneen hallituksen mokia. Jääkö hallitus historiaan tämän maan huonoimpana? Stubbin hallitus tullaan muistamaan etenkin siitä, ettei juuri mitään tehty. Ja se vähän mitä tehtiin, oli haitallista.

1. Hallitus romutti soidensuojeluohjelman
Soidensuojelulla on kiire. Olemme tuhonneet jo aivan liikaa suoluontoa ja erityisesti eteläisessä Suomessa soiden tila on huono. Soidensuojeluohjelman tavoite oli suojella 100 000 hehtaaria arvokasta suoluontoa. Kokoomuksen ympäristöministeri laittoi ensimmäisenä tekonaan ministerinä koko suojeluohjelman jäihin. Lopulta hallitus päätti suojella 6 000 hehtaaria soita. Se on kuusi prosenttia suojeluohjelman tavoitteesta.

2. Turkisasetus oli floppi, eläinsuojelulain uudistaminen jäi tekemättä
Kun eduskunta käsitteli kansalaisaloitetta turkistarhauksen kieltämiseksi, syyksi kansalaisaloitteen hylkäämiselle annettiin turkisasetuksen uudistus. Eläinten pitotapaan luvattiin merkittäviä parannuksia. Kävikin päinvastoin: uusi asetus sisältää jopa heikennyksiä nykyvaatimuksiin. Suomen vanhentunut eläinsuojelulaki piti uudistaa päättyvän vaalikauden aikana. Näin ei tapahtunut, koska kokoomusjohtoinen maa- ja metsätalousministeriö viivytti valmistelua.

3. Pisararata: Pääkaupunkiseutu petettiin
Stubbin hallitus otti Pisararadan hallitusohjelmaan omasta aloitteestaan. Asiasta tehtiin sopimus seudun kuntien ja valtion välillä. Kunnat ovat tätä sopimusta omassa suunnittelussaan noudattaneet, kunnes hallitus ilmoitti, ettei aiokaan rahoittaa Pisararataa. Näin myös EU-rahoitus jää saamatta.

4. Translaki ja äitiyslaki jätettiin uudistamatta
Päivi Räsäsen annettiin kaataa translain uudistaminen. Sukupuolen korjaaminen edellyttää muun muassa pakkosterilisaatiota, mikä on selkeä ihmisoikeusloukkaus. Äitiyslain muutos olisi helpottanut naisparille syntyvän lapsen vanhemmuuden vahvistamista, kun nykyisin tähän vaaditaan perheen sisäinen adoptio. Tämäkin jäi tekemättä.

5. Lasten säilöönotto jatkuu ja vapaaehtoisesta paluusta tehtiin pakollista
Kataisen hallituksen ohjelmassa sovittiin yksin tulleiden alaikäisten säilöönoton kieltämisestä sekä sekä vaihtoehtojen kehittämisestä säilöönotolle. Stubbin hallitus pyörsi päätöksen ja Suomessa säilöön otetaan edelleen 15-18-vuotiaita alaikäisiä sekä muita haavoittuvassa asemassa olevia ulkomaalaisia kuten kidutuksen uhreja. Lisäksi kielteisen päätöksen saaneilta turvapaikanhakijoilta vietiin mahdollisuus tilapäiseen oleskelulupaan ja vastaanottokeskuspalveluihin, mikäli he eivät ilmoittaudu vapaaehtoisen paluun piiriin.

6. Susia suojellaan metsästämällä
Kokoomus halusi “suojella” uhanalaista lajia myöntämällä tappolupia. ”Kannanhoidollisen metsästyksen” piti kohdistua nuoriin susiin, mutta suurin osa tapetuista susista on aikuisia susia. Sen piti vähentää ihmisten susivihaa luomalla hyvää fiilistä metsästäjille. Tappolupia myönnettiin niin paljon, että useampi kuin joka kymmenes Suomessa elävä susi tapetaan.

7. ILO 169 sopimus alkuperäiskansojen oikeuksien turvaamisesta jätettiin taas ratifioimatta
Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisten perinneasut kelpaavat turistikrääsäksi, mutta alkuperäiskansan oikeuksien tunnustaminen on toinen asia. ILO 169 -sopimus oli tarkoitus saada ratifioitua vihdoin tällä vaalikaudella. Pitkään saamelaiskäräjien kanssa neuvoteltu saamelaismääritelmä jyrättiin ja koko ILO – sopimuksen ratifiointi jäi tekemättä.

8. Laki paperittomien terveydenhuollosta kaadettiin temppuilulla
Eduskunnan piti viime töikseen hyväksyä laki paperittomien siirtolaisten terveydenhuollosta. Toisin kävi. Demareiden Kari Rajamäen kikkailun vuoksi eduskunta ei ehdi käsitellä esitystä. Lakia ei siis tule. Lakiesitys olisi turvannut Euroopan unionin ulkopuolelta tuleville paperittomille lapsille ja raskaana oleville naisille samat terveyspalvelut kuin suomalaisille.

9. Valtion jäänmurtajat suuntaavat arktiseen öljynporaukseen
Ex-liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) teki päätöksen uuden Itämeren jäänmurtajan operoinnin kilpailuttamisesta, jotta valtion Arctia Shippingin monopolille olisi saatu kilpailua. Kokoomusministeri Paula Risikko kuitenkin pyörsi päätöksen – mainio esimerkki siitä, kuinka kokoomuksessa ollaan vanhan luutuneen bisneksen puolella markkinataloutta vastaan. Päälle päätteeksi omistajaohjaus teki päätöksen jatkaa jäänmurtajien käyttämisessä niin ilmastoa kuin luontoa uhkaavassa arktisessa öljynporauksessa.

10. Fennovoima-Rosatomin ydinvoimalupa
Kokoomuksen johdolla päätettiin antaa lupa Fennovoima-Rosatomin ydinvoimalalle. Alunperin hanketta perusteltiin riippuvuuden vähentämisellä Venäjän sähköstä. Nyt kuitenkin Suomi lisää energiariippuvuuttaan Venäjästä kahdella tavalla: Kremlin suorassa valvonnassa oleva Rosatom päästetään merkittävään rooliin Suomen energiamarkkinoille ja Fortumin omistukset Venäjällä kasvavat. Yksityiset yritykset ovat kaikonneet Fennovoimasta ja Suomessa riskit jäävät lähinnä veronmaksajien omistamille kunnallisille sähköyhtiöille.

Näiden lisäksi voisi tietenkin sanoa vielä muutaman sanan SOTE-uudistuksesta, metropolihallinnosta, vähemmän vapaaehtoisesta paluusta ja hajajätevesilainsäädännön lykkäyksestä. Mutta silloin blogista tulisi aivan liian pitkä.

Vihreiden Emma Kari: Kokoomuksen päätös kaataa Pisaran rahoitus vastuuton

24.2.2015 / Emma Kari

Helsingin vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari on pettynyt kokoomuksen päätökseen kaataa Pisararadan rahoitus. Pisara-hankkeen kaatuminen on viimeisin Alexander Stubbin hallituksen monista epäonnistumisista.

Pisara-hanke ei ole yksinomaan pääkaupunkiseudulle tärkeä, sillä Helsingin ratapihan liikennöintiongelmat vaikeuttavat koko maan junaliikennetta. Pirasararata oli osa sopimusta, jossa pääkaupunkiseudun kunnat lupasivat vauhdittaa asuntorakentamista.

“Torppaamalla Pisaran rahoituksen kokoomus vaarantaa uusien asuntojen saamisen pääkaupunkiseudulle. Kertoo jotain todella huolestuttavaa kokoomuksen politiikan prioriteeteista, että Talvivaaraan haluttiin sijoittaa 97 miljoonaa euroa, mutta pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen 0 euroa.” Kari sanoo.

Helsingin seudun yleiskaavan valmistelu on lähtenyt siitä oletuksesta, että sovituista hankkeista pidetään kiinni. Pisararadasta oli sovittu jo hallituksen rakennepoliittisessa paketissa, joten sen toteutuminen on otettu yleiskaavan suunnittelun lähtökohdaksi. “On täysin kestämätöntä, että kunnat eivät voi luottaa hallituksen tekemiin päätöksiin.” Kari sanoo.

Hallituksen päätös vaarantaa samalla myös ratahankkeen EU-rahoituksen, joka edellyttää budjettipäätöksen toteutuakseen.

“Helsingin seutu on koko Suomen kehityksen moottori. Pisararadan kaataminen heijastuu sitä kautta koko Suomeen. Voisi olettaa, että pääkaupunkiseudun suurin puolue olisi halukas panostamaan alueeseen. Meillä ei todellakaan ole varaa olla rakentamatta Pisaraa.” Kari sanoo.

Emma Kari
Valtuustoryhmän puheenjohtaja
044 300 6801

Kokoomus kalastaa liian monilla verkoilla

19.1.2015 / Emma Kari

Itämeren lohi on uhanalainen, vaelluskalojen joet on pitkälti padottu ja useat kalakannat heikolla tolalla. Suomen kalapolitiikka on pitkä sarja epäonnistumisia. Ihmiset ovat viime vuosina heränneet vaatimaan muutosta. ”Ihmisillä on liikaa vapaa-aikaa”, totesi maatalousministeri Koskinen vuonna 2013 heränneestä aktiivisuudesta. Sen jälkeen on tapahtunut paljon.

Uusi kalastuslaki on nyt tulossa eduskuntaan. Sen sisällöstä käytiin kova vääntö kokoomuksen maatalousministeri Petteri Orpon ja vihreän ympäristöministerin Ville Niinistön välillä. Toimin silloin Niinistön erityisavustajana. Saimme lakiin monia merkittäviä edistysaskeleita kohti kestävämpää kalastuspolitiikkaa. Luonnon kalakantojen suojelu on nyt yksi lain tavoitteista. Silti olisimme toivoneet paljon enemmän. Liian moni tärkeä kysymys jää laissa auki.

Ainakin kolme asiaa on kalastuslaissa muutettava. Jos kalalaji muuttuu uhanalaiseksi, lain pitäisi edellyttää lajin rauhoittamista. Verkkokalastusta on rajoitettava lakiesitystä tiukemmin. Kaloja ei myöskään pitäisi saada kalastaa, ennen kuin ne ovat kasvaneet niin isoiksi, että ne ovat ehtineet lisääntyä useammin kuin kerran.

Kalastuslain myötä on valmisteltu myös luonnos uudesta kalastusasetuksesta. Siinä esitetään tärkeitä uusia suojelutoimia. Puutteitakin on. Tärkeintä on varmistaa, ettei kaloja saa kalastaa, ennen kuin niiden on annettu kasvaa tarpeeksi isoksi. Ylämitat ovat tärkeitä, koska isot naaraat tekevät paljon pieniä kaloja ja niillä on iso merkitys kannan elvyttämiselle.

Suurin ongelma kokoomuksen kahden rattaiden politiikassa on kuitenkin energiateollisuuden nuoleskelu, eli tavoite Kollajan tekoaltaan rakentamisesta. Suomi on tuhonnut yli 90 prosenttia vaelluskalajoistamme, mikä on jonkin sortin maailmanennätys. Viimeisiä vapaita koskia suojelee koskiensuojelulaki. Pääministeri ja nykyinen ympäristöministeri ovat väläytelleet koskiensuojelulain tuhoamista. Kollajan allas tuhoaisi lain suojaamat vapaana virtaavat kosket, kalojen kutupaikat ja uhkaisi lukuisia uhanalaisia lajeja Iijoella.

On järjetöntä ensin toisella kädellä tuhota kalojen elinympäristöjä, ja sen jälkeen puhua uhanalaistuneiden kalakantojen elvyttämisestä. Keskusta ja kokoomus saavat halutessaan koskisodan. Sen he tulevat häviämään. Nykyisin kaloillekaan ei voi tehdä mitä tahansa.

#Viski, eli miksi luokaton säätely vaarantaa luonnon ja hyvinvoinnin

15.10.2014 / Emma Kari

Uusi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen näytti, mistä kokoomus puhuu, kun puhuu #normitalkoista: esimerkiksi luonnonsuojelun vesittämisestä. Niin ympäristön, lasten kuin työntekijöiden suojeleminen edellyttää hyvää sääntelyä. Viime aikoina puhuttaneet järjettömyydet (#viski) antavat tekosyyn myös hyvälle elämälle tarpeellisen sääntelyn purkamiseen.

Normitalkoiden nimissä uusi ministeri todennäköisesti hävittää Suomesta uhanalaisia suolajeja sukupuuttoon. Puolet kaikista suolajeista on uhanalaisia. Kuusi vuotta valmisteltu suoluonnon suojeluohjelma on mahdollisuus pelastaa se mitä pelastettavissa on. Nämä sannigrahnlaasoset käyttävät huonoa sääntelyä käsikassarana hyökätessään välttämätöntä sääntelyä vastaan.

Olen itse ollut tuhat ja yksi kertaa täysin pöyristynyt järjettömyyksistä, joita huonot lait ja normit tuottavat. Se ei ole ollut ihan pari kertaa, kun hätääntyneet yrittäjät ovat kääntyneet minunkin puoleeni, kun kaupungin virkakoneisto on meinannut tehdä heidän ideansa tyhjäksi. Onneksi esimerkiksi Kyriakoksen krepeskojulle lopulta löytyi paikka keskustasta.

Suomessa kuollaan ja sairastetaan aivan liikaa, koska on oltu liikaa alkoholin vaikutuksen alaisena. Siksi kannatan alkoholin hinnan ja saatavuuden rajoittamista. Ne ovat myös tutkitusti tehokkaita konsteja haittojen vähentämiseen. Sen sijaan en ymmärrä, miksi anniskelualueen pitää olla rajattu. En myöskään ymmärrä, miksei baarista ostettua tuoppia voi mennä juomaan läheiselle laiturille, mutta Tallinnasta tuodun kaljakeissin voi.

Alkoholilainsäädännöstä pitäisi karsia järjettömyydet ja säilyttää haittoja tehokkaasti ja tutkitusti vähentävä ydin. Tyhmästä sääntelystä eroon pääseminen on hyvän sääntelyn kannalta välttämätöntä.

Typeryyksien varjolla yritetään luoda kuvaa siitä, että kaikki lait ja normit, oikeastaan julkinen sektori ylipäänsä, on typerä ja tehoton.

Tällaiset normitalkoot tarkoittavat vain uusia talvivaaroja, kuolleita kuutteja ja tuhoutunutta kansallismaisemaa.