Emma Kari

Avainsana: koulut (Page 1 of 2)

Opettajien ilmiantopyynnöt ovat vaarallisia

18.1.2021 /

Perussuomalaiset ovat ottaneet tähtäimeensä suomalaiset koulut ja opettajat. Puolueen eduskuntaryhmästä on pyydetty tekemään puolueelle ilmiantoja opettajista, jotka käsittelevät perussuomalaisia kriittisesti. Puolueen puheenjohtaja puolusti ilmiantopyyntöjä sillä, että mm. maahamuuttoon suhtaudutaan kouluissa liian positiivisesti ja ilmastonmuutos otetaan opetuksessa liian vakavasti.

Miksi tämä on niin vakava asia?

1) Opettajien ilmiantaminen: Järjestäytynyt ilmianto poliittisen puolueen välineenä ei ole uusi tai harmiton asia. Ilmiantamisen kulttuuri on ollut historiassa tuhoisa väline. Ilmiantojen tavoite on luoda pelkoa ja vaientaa. Niiden kohteena ovat usein olleet opettajat, tutkijat, toimittajat ja eri tavalla puolueen linjan kanssa ajattelevat ihmiset. Ilmiantojen tuominen takaisin osaksi politiikkaa on pelon tuomista yhteiskuntaan.

2) Maahanmuutto: Maahanmuutto tai maahanmuuttajat eivät ole kouluissamme mikään etäinen ja vieras asia, jota voi helposti käsitellä tuntemattomana vihollisryhmänä. Kyse on luokkahuoneessa istuvista lapsista. Helsingistä ei löytyne yhtäkään koulua, jossa ei olisi maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Kun opettajat käsittelevät aihetta, he puhuvat omista oppilaistaan. Opettajat toimivat rasismia ja kiusaamista vastaan, koska se on heidän työtään. Se ei ole maahanmuuttopolitiikkaa, se on hyvää opettajuutta.

3) Ilmastonmuutos: Suomen koulut ovat maailman parhaimmistoa. Opetus perustuu tutkittuun tietoon. Kouluissa puhutaan ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta faktana, koska se on fakta. Ilmastonmuutos on yksi suurimmista ihmiskuntaa uhkaavista ongelmista, joka tulee vaikuttamaan jokaisen luokkahuoneissa kasvavan lapsen elämään. Kouluissa pidetään kiinni totuudesta.

On syytä huolestua siitä, jos yksi puolue haluaa puuttua tähän. Opettajat suomalaisissa kouluissa ovat venyneet äärimmilleen opettaakseen lapsiamme pandemian ja poikkeustilan keskellä. Opettajien pelottelu oman puolueen agendan edistämiseksi on alhaista, vastenmielistä ja vaarallista.

Tukekaa opettajia. He ovat tukemme ansainneet.

Päiväkodit ja koulut aukeavat 14.5.

29.4.2020 /
Päiväkodit ja koulut aukeavat 14.5.

Hallitus on juuri päättänyt, että päiväkoteihin ja kouluihin palataan torstaina 14.5. hallitusti ja porrastetusti. Suomessa politiikan lähtökohtana on lapsen etu ja kaikkien lapsien yhdenvertainen oikeus oppia. Sitä ei voida taata päiväkotien ja koulujen ollessa pitkään suljettuina.

Samalla kun turvataan lasten oikeus opetukseen, suojellaan oppilaiden ja koulussa työskentelevien aikuisten terveyttä. Lapset eivät kuulu taudin riskiryhmään, mutta riskiryhmiä suojellaan edelleen. Opetukseen palaamisen porrastaminen tehdään jakamalla lapsiryhmiä erilaisiin opetustiloihin ja järjestämällä opetusta vuoroissa. Päiväkodeille ja kouluille annetaan ohjeet turvallisiin järjestelyihin.

Oppimiserot ovat kasvaneet koko 2010-luvun. Oppimistuloksiin vaikuttavat entistä enemmän lapsen perhetausta. Etäopetuksen aikana perhetaustan vaikutus oppimiseen on kasvanut entisestään, mikä on lisännyt lasten välisiä eroja. Monen lapsen hyvinvointi on heikentynyt koronakriisin aikana. Lähiopetukseen palaaminen on lasten etu.

Perusoikeuksien ja lapsen oikeuksien suoja on Suomessa vahva. Kynnys käyttää valmiuslakia on todella korkea. Epidemiatilanteen muututtua hallitsemattomasta hallituksia, hallituksella ei ole enää mahdollista käyttää valmiuslakia.

Epidemia ei kuitenkaan ole ohi. Viranomaisten ohjeita on edelleen noudatettava tiukasti niin päiväkodeissa, kouluissa kuin kaikkialla muuallakin.

Meidän on pidettävä huolta pojistamme

20.2.2017 /

Seisoin tänään Porin ostoskeskuksen lavalla ja puhuin pojista. Puhuin siitä, että emme ole heränneet siihen, että pojat tippuvat kyydistä. Poikien lukutaito heikkenee, arvosanat tippuvat ja erot kasvavat. Liian moni on jo pudonnut ja vielä useampi on tippumassa. Totesin, että meidän on pidettävä parempaa huolta pojistamme.

Kun astuin lavalta, luokseni käveli mies. Miehen hampaat olivat amfetamiinin viemät, silmät pälyilivät ja vaatteet haisivat lialta. ”Puhuit musta. Mää olen niitä, kadonneita poikia.” Hätkähdin. Hän sanoi olevansa minun ikäiseni, mutta näytti 20 vuotta vanhemmalta.

Mies puhui nopeasti, melkein hengästyen. Ehkä hän ajatteli, että pitää puhua nopeasti, koska kohta lakkaan kuuntelemasta. Hän kertoi koulusta, jossa oli aluksi kivaa. Hän kertoi havainnosta, että toiset ymmärsivät ja hän ei. Hän kertoi häpeästä ja nöyryytyksen tunteesta. Oppitunnit tuntuivat kiusaamiselta. Lopulta tuli lukihäiriödiagnoosi ja koulukuraattori, mutta hän oli jo päättänyt olevansa tyhmä.

Ongelmat kasaantuivat eikä mikään onnistunut. Hän kertoi siitä, kuinka lopulta amiksessa ote elämästä kirposi. Kuinka hän vielä yritti muutaman kerran uudestaan, mutta enää mikään ei sujunut. Sitten hän antoi periksi. Nyt ei ole kotia, eikä toivoa paremmasta. ”Mun elämä meni jo, mutta pelasta ne muut pojat”, hän sanoin. Lupasin, että teen kaiken minkä voin. ”Se ei vaan taida olla tarpeeksi”, hän sanoi. Se kirpaisi.

Kävellessäni bussille mietin, että hänkin on ollut jonkun pieni poika. Hänellä oli äiti, joka suukotteli varpaita. Hänellä oli isä, joka kutitti vatsasta. Häntä rakastettiin. Hänestä huolehdittiin. Mietin kaikkia niitä poikia, joilla ote on kirpoamassa. Ehkä jos olisi ollut joku, joka olisi tarpeeksi ajoissa ottanut kopin, heidän elämänsä olisi hyvin erilaista. On helpompaa kasvattaa ehjiä lapsia kuin korjata rikkinäisiä aikuisia.

Minulle on selvää, että meidän on pidettävä parempaa huolta pojistamme.

Hallitus rakentaa koulutusleikkauksilla lasten luokkayhteiskuntaa

6.4.2016 /

Eduskunta keskustelee tänään Vihreiden ja muun opposition koulutusvälikysymyksestä. Vihreät vaatii hallitusta perumaan leikkaukset koulutuksesta ja opintotuesta.

***

Tämän maan tarina on tarina koulutuksesta ja tasa-arvosta.

Kun 90-luvun lama iski Suomeen, minä aloitin koulun. Lapsen silmissä lama oli jotain pelottavaa, joka jätti haavan jokaiseen perheeseen. Sen pahin teko oli kuitenkin kaiken kattava toivottomuus. Nyt poikani aloittaa koulua ja sama harmaa aalto on jälleen pyyhkäissyt Suomen yli.

Keskellä harmaita lamavuosia rakennettiin nykyinen opintotuki. Silloin säädettiin jokaiselle lapselle tasa-arvoinen oikeus varhaiskasvatukseen. Silloin pidettiin kiinni koulutuksesta ja tutkimuksesta, jotta laman satuttamien perheiden lapsilla olisi samat mahdollisuudet kuin muillakin. Jotta tällä maalla olisi jotain, mihin uskoa ja jonka päälle rakentaa uutta.

Koulutusleikkauksissa on kyse on paljon suuremmasta asiasta, kuin yhdestä petetystä vaalilupauksesta tai yksittäisistä säästöistä. Kyse on tulevaisuuslupauksen rikkomisesta. Suomessa on aina annettu omille lapsille ja lapsenlapsille lupaus siitä, että me teemme työtä, jotta teillä on paremmin, ja että tässä maassa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa.

Tämä lupaus rikotaan murentamalla koulutuspolkua lapsen ensiaskeleista lähtien. Liian suuressa ryhmässä pieni lapsi pääsee yhä harvemmin syliin. Liian isoissa luokissa opettaja ei näe kiusaamista ja pahaa oloa. Nuoret saavat yhä vähemmän opetusta ja koulu on yhä useammin kaukana kotoa. Hallitus kaventaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia ja rakentaa lasten luokkayhteiskuntaa.

Opintotuki on lupaus siitä, että isän lompakon paksuus ei määritä lapsen tulevaisuutta. Nyt hallitus romuttaa opintotuen, ja samalla tämän lupauksen. Velkaa kammoksuva hallitus siirtää omaa velkaansa opiskelijoiden kannettavaksi. Minkä muun köyhyysrajan alapuolella elävän ihmisryhmän kohdalla edes keskusteltaisiin näin valtavasta leikkauksesta perustoimeentuloon?

Valitettavasti meillä on hallitus, joka ei usko, että Suomen paras resurssi on ihmisten pään sisällä. Hallitus, joka leikkaa mieluummin lastemme päiväkodeista ja kouluista, kuin ympäristön pilaamisesta. Tämän maan tulevaisuus on liian tärkeä, että me jättäisimme sen hallituksen lyhytnäköisen leikkausvimman armoille tai antaisimme periksi.

Vihreät eivät ole antaneet periksi. Vihreiden arvovalinta on toinen. Me uskomme, että vaikeina aikoina on puolustettava sitä, mikä on kaikkein arvokkainta. Me uskomme edelleen tähän maahan ja sivistyksen kantavaan voimaan.

Vihreät puolustivat päivähoitoa Helsingin budjetissa

5.11.2015 /

Helsingin dramaattiset budjettineuvottelut päättyivät myöhään eilen illalla. Ja ystävät, Helsinki ei säästä päiväkodeista eikä kouluista!

Vihreiden kärkitavoite oli, että Helsinki pitää kiinni kaikkien lasten tasa-arvoisesta oikeudesta varhaiskasvatukseen eikä kasvata päiväkotien lapsiryhmiä. Tämä tavoite saavutettiin! Varhaiskasvatukseen saatiin lisättyä yli viisi miljoonaa euroa. Vihreät saivat neuvoteltua budjettiin kirjauksen, että Helsinki pitää kiinni lasten oikeudesta hyvään hoitoon, vaikka laki muuttuisi. Mahdollista lakia päivähoidon heikennyksestä ei oteta Helsingissä käyttöön, ellei niin erikseen päätetä.

Myös kaupunginjohtaja Pajusen kouluihin kohdistamat leikkaukset saatii peruttua ja opetukseen saatiin 10 miljoonaa euroa lisää rahaa. Tämä on iso asia monelle helsinkiläiselle lapselle ja perheelle. Erityisen iloinen olen siitä, että kasvavaan turvapaikanhakijoiden määrään varaudutaan 10 miljoonalla eurolla. Tuhannet uudet helsinkiläiset tarvitsevat apua kotoutumiseen.

Budjettineuvottelut ovat aina tiukka paikka, mutta tärkeintä on saada sisällöltään mahdollisimman hyvä ratkaisu. Minulle on tärkeintä, että saimme lähes kaikki poliittiset ryhmät sitoutumaan siihen, ettei Helsingissä kannateta lapsilta leikkaamista. Tämä on iso asia!

Miksi äänestin epäluottamusta Sipilän hallitukselle?

23.9.2015 /

Äänestin tänään epäluottamusta Sipilän hallitukselle eduskunnassa.

Sipilä, Soini ja Stubb leikkaavat koulutuksesta yhteensä jopa yli kolme miljardia euroa. Se on historiallisen suuri leikkaus, jonka jäljet tulevat näkymään vuosikymmeniä tässä maassa. Ennen vaaleja jokainen puolue lupasi, ettei koulutuksesta tulla enää leikkaamaan. Nyt keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus pettävät nämä lupaukset.

Sipilän hallitus puhuu näistä massiivisista leikkauksista suomalaisen koulutuksen uudistamisena. Eilen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen hyökkäsi opposition kimppuun siitä, ettemme ole valmiita uudistamaan. “Suomalaisen koulutuksen suurin uhka eivät ole leikkaukset, vaan kykenemättömyys uudistua”, Grahn-Laasonen sanoi. Huhhuh, sanon minä.

Esimerkiksi varhaiskasvatuslaki on juuri uudistettu. Uudistuksen tavoitteena oli varhaiskasvatuksen laadun parantaminen ja yhdenvertasuuden lisääminen. Nyt Grahn-Laasosen esittämät leikkaukset vievät pohjan tältä kaikelta. Ryhmäkokojen pienentämisen sijaan niitä kasvatetaan, lastentarhanopettajia ja -hoitajia vähennetään, lasten kasvattamisen sijaa heille lisätään hallinnollista työtä, heidän palkkoja leikataan ja lomia lyhennetään samalla kun työttömien perheiden lasten oikeutta varhaiskasvatukseen rajoitetaan.

Olisi rehellisempää puhu asioista oikeilla nimillä. Kyse ei ole uudistamisesta, kyse on suomalaisen koulutusjärjestelmän historiallisesta huonontamisesta. Tämä on ensimmäinen hallitus, joka on kirjannut hallitusohjelmatavoitteekseen suomalaisten koulutustason laskemisen. He lisäävät koulutuksen eriarvoisuutta, he huonontavat koulutuksen laatua, he kasvattavat ryhmäkokoja ja he leikkaavat tutkimuksesta. Ja he tekevät tämän kaiken tilanteessa, jossa Suomi tarvitsee epätoivoisesti kasvua ja uutta osaamista.

Tämä hallitus luo Suomeen lasten luokkayhteikuntaa. Silti eduskunnan enemmistö päätti antaa tukensa hallitukselle.

Tällaista politiikkaa en itse voi olla tukemassa.

Vihreiden ryhmäpuhe vuoden 2015 budjetista

5.12.2014 /

Arvoisa puheenjohtaja, rakkaat valtuustotoverit,

Haluamme tehdä Helsingissä politiikkaa, joka ei jätä velkoja lasten maksettavaksi. Me emme myöskään halua rakentaa säästämisellä epätasa-arvoista kaupunkia.

Vihreiden linja Helsingissä on vastuullinen talouspolitiikka. Siis sellaista, jossa säästölistan ensimmäisinä eivät ole leikkipuistot ja lasten opetus. Mutta myös sellaista, että uudistetaan rakenteita ja leikataan löysiä pois sieltä, missä se on mahdollista.

Arvoisa puheenjohtaja,

Lapsiperheet haluavat jälleen asua Helsingissä. Uusi, aiempaa suurempi urbaani sukupolvi tekee kaupungille hyvää. Alle puolella helsinkiläisistä kodeista on auto. Ihmiset haluavat suurten neliömäärin sijaan lähellä olevat palvelut.

Luulimme pitkään, että kaikki lapsiperheet haluaisivat omakotitalon Nurmijärveltä. Kun ajateltiin kaikkien muuttavan maalle, aliarvioitiin vuodesta toiseen kaupungin lasten määrää. Tämä aiheutti lapsiperheille isoja ongelmia. Hoitopaikat ovat olleet kiven alla ja usein väärässä paikassa. Tämän korjaaminen on ollut pitkään vihreille tärkeä tavoite.

Tässä budjetissa on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan varattu tarpeeksi rahaa lapsimäärän kasvuun. Näin pitää olla myös jatkossa.

Peruskoulu on meillä perinteisesti mielletty tasa-arvon kivijalaksi. Kaikki saman alueen lapset, taustastaan riippumatta, ovat käyneet samaa lähikoulua. Pienten helsinkiläisten mahdollisuuksiin vaikuttaa kuitenkin entistä enemmän se, mihin kaupunginosaan ja sosiaaliluokkaan hän syntyy. Siksi vihreiden tärkein tavoite näissä neuvotteluissa oli saada rahaa kouluihin. Budjettineuvotteluiden suurimmat lisäpanostukset tehtiinkin opetukseen.

Näillä rahoilla voidaan säilyttää tokaluokkalaisten iltapäiväkerhopaikat ja perusopetuksen koulunkäyntiavustajat. Samalla voimme estää leikkaukset oppituntien määrästä ja erityistä tukea tarvitsevien koulujen rahoista. Vihreät esittivät vielä suurempaa panostusta opetukseen, mutta tämä on tässä tilanteessa hyvä saavutus.

Koulujen ryhmäkokoja on Helsingissä pystytty viime vuosina pienentämään. Tämä on hieno saavutus. On tärkeää, että pystymme tarjoamaan kaikille helsinkiläisille lapsille hyvää ja laadukasta opetusta tarpeeksi pienissä ryhmissä. Erityisesti kouluissa eniten tukea on kohdistettava sinne, missä tuen tarve on suurin. Me haluamme pitää huolta siitä, että jokainen helsinkiläinen koulu on hyvä koulu.

Arvoisa puheenjohtaja,

Helsinki tarvitsee Keskustakirjaston. Tämä budjetti tukee selvästi uuden kirjastokeskuksen syntymistä Helsingin ytimeen.

Suuren yleisen kirjaston rakentaminen kaupungin keskustaan on hyvää kaupunkisuunnittelua. Kaupungin ydin ei voi olla varattu läpikulkuliikenteelle ja ostosten tekemiselle. Me tarvitsemme keskustaan tilan, jonne kuka tahansa voi tulla riippumatta siitä, onko taskussa rahaa. Kirjasto palvelee elävän keskustan syntymistä. Kirjastoon kaikki ovat tervetulleita.

Viime viikolla, juuri budjettineuvotteluiden päättymisen jälkeen, julkistettiin Suomen historian suurin yksityinen lahjoitus kulttuurille: Rafaela Seppälä lahjoitti 15 miljoonaa euroa tanssin talon perustamiseen. Lahjoitus ei ollut kuitenkaan vain vapaa shekki tehdä mitä huvittaa. Jotta tämä upea yksityinen satsaus Helsinkiin ja tanssiin tapahtuisi, on Helsinginkin osallistuttava talon rakentamiseen.

Ja jo ensi vuonna meidän on kyettävä sitoutumaan Tanssin taloon – paitsi seiniin, myös toimintaan. 15 miljoonan euron lahjoitusta ei joka päivä ole tulossa, otetaan tästä koppi. Helsinki on myös Suomen kulttuuripääkaupunki. Suomen pääkaupunki ei voi säästää per asukas mm. kulttuurista vaan meidän pitää tuntea vastuumme koko maan veturina.

Arvoisa puheenjohtaja,

Helsinki kasvaa ja se on meistä hyvä asia. Tämä tarkoittaa, että meidän on myös uskallettava luottaa kasvuun. On typerää hidastaa uusien asuinalueiden syntymistä tai järkevien joukkoliikennehankkeiden tekemistä. Ei ole järkevää jättää homekouluja korjaamatta tai sulkea suosittuja leikkipuistoja kuten Kontulan Lampi, joka onneksi nyt saadaan avattua uudelleen.

Helsinki ei ole kriisissä. Meidän veroprosenttimme on alhainen. Meillä ei ole syytä paniikkisäästämiseen tai palveluiden kurjistamiseen. Sen sijaan meidän pitää käyttää helsinkiläisten veroeurot mahdollisimman tehokkaasti. Raskaaseen hallintoon meillä ei ole varaa, hyviin palveluihin on.

On hyvä, että käymme vuoden alussa läpi yhdessä päättämiämme tavoitteita strategian puolivälitarkastelun yhteydessä. Vaikka budjetin aikana käydyistä keskusteluista voisi muuta luulla, tuottavuustavoite ei ole ainoa valtuustostrategian tavoite.

Meidän on selvitettävä, estääkö nykyisen mallinen investointikatto järkevien investointien tekemistä. Meidän on varmistettava, että politiikkamme tekee tasa-arvoista Helsinkiä. Meidän on pidettävä huolta siitä, että Helsingin ilmastotavoitteet toteutuvat. Ja meidän on seurattava sitä, kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus liikenteestä tavoitteiden mukaisesti.

Yksi tavoite ei saa vaarantaa kaikkia muita.

Arvoisa puheenjohtaja,

Tiukassa budjetissa Helsingissä panostetaan sivistykseen ja helsinkiläisten lasten koulutukseen.

Tästä syystä vihreä valtuustoryhmä kannattaa budjetin hyväksymistä.

Vihreät: Käpylän kouluja ei yhdistetä, opetukselle lisää rahaa

8.9.2014 /

Käpylän ja Yhtenäiskoulun peruskouluja ei tule yhdistää hallinnollisesti, Helsingin Vihreät toteavat. Vihreän valtuustoryhmän enemmistö on päätynyt tähän kantaan punnittuaan perusteellisesti eri vaihtoehtoja. Kouluverkkotarkastelun prosessi on ollut pitkä ja opetusviraston valmistelu monin osin puutteellista. Vihreät tulevat vaatimaan lisää rahaa opetukselle syksyn budjettineuvotteluissa.

– Vihreät ovat vaatineet pitkin matkaa lisää läpinäkyvyyttä opetusviraston valmisteluun. Päätöksenteon valmistelu on ollut epämääräistä ja esimerkiksi koulutilojen remonttitarpeisiin, tilojen käyttöasteeseen ja oppilasmääriin liittyy edelleen monia epäselvyyksiä. Viraston tulee vastata julkisesti kaikkiin vanhempien esittämiin tarkentaviin kysymyksiin. Tämän hetkisen tiedon valossa enemmistö vihreistä valtuutetuista ei näe syytä toimivien rakenteiden rikkomiseen Käpylässä, kertoo vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Vihreät vaativat pian alkavissa budjettineuvotteluissa lisää rahaa opetustoimelle, jotta hyvät lähikoulut ja laadukas opetus voidaan taata kaikille koululaisille. Vihreille tärkeää on, ettei heikoimmassa asemassa olevien oppilaiden opetuksesta tai koulunkäyntiavustajien määrästä leikata.

– Ei ole mitään järkeä säästää sieltä, missä syrjäytymistä ja eriarvoistumista ehkäistään kaikkein tehokkaimmin. Helsingillä on oltava varaa huolehtia erityisen tuen tarpeessa olevista oppilaista. Rahaa on saatava sinne, missä tuen tarve on suurin, Kari painottaa.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801

Kasvisruokapäivä löi itsensä läpi

4.6.2014 /

“Kasvisruokapäivä on vakiinnuttanut paikkansa koulujen arjessa.” Näin totesi opetuslautakunta valtuustolle antamassaan lausunnossa kasvisruokapäivästä.

Kun neljä vuotta sitten tein valtuustoaloitteen koulujen kasvisruokapäivästä, en osannut kuvitella millainen keskustelu asiasta seurasi. Valtuutetut puhuivat stalinismista, pakkosyöttämisestä ja fariseuksista. He kertasivat vuosikymmenien takaisia kokemuksiaan koulujen kasvisruuasta, kertoivat itkemisestä, oksentamisesta pulpettiin ja itsemurhauhkauksista. Kasvisruuan väitettiin aiheuttavan anoreksiaa, diabetestä ja anemiaa.

Tänään valtuusto käsitteli kokoomuksen valtuutettu Terhi Koulumies esitystä kasvisruokapäivästä luopumiseksi.

Palmian opetusvirastolle antaman tiedon mukaan oppilaat tai huoltajat eivät nykyisin kiinnitä erityistä huomiota kasvisruokapäivään eikä kielteistä palautetta päivästä enää tule. Oppilailla ei siis enää ole ongelmaa kasvisruokapäivän kanssa. Joillain valtuutetuilla sen sijaan kasvisruokatraumat istuvat tiukassa.

Helsinkiläisten valtuutettujen omien vuosikymmenten takaisten kouluruokatraumojen siivittämänä kasvisruokapäivä lähti liikkeelle varmasti huonoimmalla mahdollisella tavalla. Belgiassa Gentin kaupungissa kasvisruokapäivä lanseerattiin suurella koko kaupungin kattavalla kampanjalla, johon kuului paitsi ruokatiedon lisääminen, myös uusien kasvisruokien esitteleminen kaupunkilaisille. Toinen ääripää löytyy Turusta, jossa kasvisruokapäivä otettiin käyttöön osana uuden ympäristöstrategian toteuttamista. Koska mitään julkista keskustelua ei käyty, ei vastareaktiota tullut.

Ruuan ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. Ilmastonmuutoksen voimistuessa ja makean veden huvetessa lihansyönnin jatkuva kasvu ei ole enää mahdollista. Helsinki on nyt ottanut oppilaat mukaan suunnittelemaan ruokalistoja ja listoille on valittu oppilaiden lempiruokia. Jotkut kasvisruoat ovat jo suositumpia kuin vastaavat liharuuat. Kasvisruuan menekki on lisääntynyt myös muina päivinä ja kasvissyönti kouluissa lisääntyy.

Kasvisruoka on siis oppilaille normaalia ruokaa. Meidän on vain tehtävä hyvää ruokaa.

Vihreät vaativat vaihtoehtojen selvittämistä Käpylän yhtenäiskoulun ja Tapanilan koulun lakkauttamissuunnitelmille

5.5.2014 /

Helsingin vihreä valtuustoryhmä vaatii opetusvirastolta vaihtoehtoja Käpylän yhtenäiskoulun ja Tapanilan koulun lakkauttamissuunnitelmille. Vihreät ovat myös toistuvasti vaatineet kokonaistarkastelua Helsingin koulujen tilantarpeesta ja tilojen korjaustarpeesta.

“Opetuslautakunnan alle perustetaan esityksestäni väliaikainen jaosto, joka käy läpi kouluverkkoa, erityisesti sen taustatietoja ja eri vaihtoehtoja. Jaoston tehtävänä on varmistaa, että meillä päätöksentekijöillä on varmasti kaikki tarvittava tieto kouluverkkoa koskevissa päätöksissä”, kertoo opetuslautakunnan puheenjohtaja Minerva Krohn.

“Lakkauttamisille on aina olemassa vaihtoehtoja. Vanhemmat ja muut asukkaat ovat olleet kiitettävän aktiivisia ja tuoneet paljon tarpeellista lisätietoa koulujen tilanteista, oppilasmäärien kasvusta, tilojen käyttöasteesta ja remonttitarpeista. Näitä tietoja ei sovi vaihtoehtojen tarkastelussa sivuuttaa”, toteaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Vihreät tulevat vaatimaan syksyn budjettineuvotteluiden yhteydessä lisää rahaa opetusvirastolle, jotta opetuksen laatu saadaan Helsingissä varmistettua.

“Jos lakkauttamisuhan alla olevat koulut säilytetään, se ei saa johtaa opetuksesta tai esimerkiksi ammattikoulujen tiloista leikkaamiseen. Vihreille tärkeintä on, ettei kaikkein heikoimmassa asemassa olevien oppilaiden opetuksesta tai koulunkäyntiavustajien määrästä leikata. Siksi lisärahan tarve on välttämätön. Tämän tavoitteen toteutumiseksi toivomme tukea kokoomuksen ja SDP:n valtuustoryhmiltä”, Kari sanoo.

Opetusviraston toimintatapoihin ja päätöksenteon valmisteluun tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä. Tämän vuoden budjetin yhteydessä sovittiin, että opetusvirasto valmistelee lautakunnalle esityksen, jossa opetuksen tiloja tarkastellaan huolella yhtenä kokonaisuutena. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Sen sijaan koulujen lakkautuksia tuodaan tipotellen ilman yhteyttä kokonaisuuteen.

“Kouluverkkoa pitää pystyä muokkaamaan, koska kaupungin väestötilanne elää koko ajan. Lapsiperheet muuttavat uusille alueille, lisää ihmisiä muuttaa Helsinkiin ja sieltä pois. Me emme voi sementoida nykyistä kouluverkkoa lopulliseksi. Päätöksenteon pohjaksi tarvitaan kuitenkin perusteellisia tietoja oppilaspaikkojen tulevasta tarpeesta, laskennan perusteista ja vaihtoehtoisista ratkaisuista”, Krohn painottaa.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801
Minerva Krohn, 050 588 4244

« Older posts
WordPress › Virhe
Unauthorized User: Unable to save Feeds!