Avainsana: koulut (Page 2 of 2)

Aloite paperittomien lasten oikeudesta perusopetukseen

15.1.2014 / Emma Kari

Viime vuoden lopussa apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin linjasi, että kuntien tulee järjestää perusopetusta kaikille kouluikäisille lapsille. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan osa lapsista ei saa opetusta, koska kunta ei ole heidän kotikuntansa tai vakituinen asuinpaikkansa. Vailla kotikuntaa saattavat olla paperittomien tai turvapaikanhakijoiden lapset sekä Suomeen työhön tai opiskelemaan tulleiden lapset.

Paperiton siirtolainen on henkilö, jonka oleskelu ei ole virallisesti viranomaisten tiedossa tai sallimaa. Paperiton siirtolainen oleskelee maassa kokonaan ilman lupaa tai on ylittänyt myönnetyn oleskeluluvan. Paperiton on altis monenlaiselle kaltoin kohtelulle. Paperittomat lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa yhteiskunnassa.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan tilanne, jossa kaikille kouluikäisille lapsille ei ole järjestetty perusopetusta, on vastoin perustuslakia ja YK:n lapsen oikeuksien sopimusta. Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että lapsia suojellaan kaikenlaiselta syrjinnältä, joka perustuu hänen vanhempiensa asemaan.

Perusopetuslain mukaan kuntien velvollisuus järjestää perusopetusta on laaja. Laki ei edellytä, että lapsen asuminen kunnassa olisi pysyvää tai että kunnan tulisi olla kotikuntalain mukaan määräytyvä lapsen kotikunta.

Me allekirjoittaneet edellytämme, että Helsinki ryhtyy toimiin taatakseen yhdenvertaisen oikeuden perusopetukseen paperittomille lapsille.

Helsingissä 15.1.2014
Emma Kari

Investointilinjauksissa näkyy Helsingin vihreä tulevaisuus

12.10.2013 / Emma Kari

Helsingin poliittiset ryhmät pääsivät keskiviikkona 11.9. sopuun seuraavien kymmenen vuoden investointilinjauksista. Linjausten ytimessä on vahva satsaus tuleviin sukupolviin ja kestävä, nykyaikainen liikennepolitiikka.

“Investointikatto pakottaa Helsingin päättäjät tekemään aidosti valintoja ja tarkastelemaan miten Helsinkiä rakennetaan”, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari. “Kun kaikkeen ei ole rahaa, on asiat laitettava tärkeysjärjestykseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei esimerkiksi autotunneleihin ole varaa, koska rahaa tarvitaan kouluihin, päiväkoteihin ja kestäviin liikennehankkeisiin”, Kari jatkaa.

Nyt sovittu linja vastaa hyvin Vihreiden käsitystä siitä, mihin suuntaan Helsinkiä pitää kehittää. Kaupunki panostaa päiväkoteihin, kouluihin sekä joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn. Kruunuvuoren raitiotiesiltaa päätettiin investointilinjauksissa aikaistaa ja Sörnäisten autotunnelia myöhentää. Homekoulut korjataan ja päiväkoteja rakennetaan pienille helsinkiläisille.

“Satsaus pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen ei kuitenkaan missään tapauksessa ole yksin Vihreiden ansiota”, painottaa vihreän valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Otso Kivekäs. “Pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen oli kaikkien ryhmien tavoitteena, emmekä olisi ikinä saneet tätä yksin aikaan.”

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801
Otso Kivekäs, 044 333 6338

Mitä kasvisruokapäivästä seurasi?

25.9.2012 / Emma Kari

Tammikuussa 2011 Helsingin kouluissa alettiin syödä vain kasvisruokaa kerran viikossa. Päätöstä edelsi ja seurasin hirvein ruokakeskustelu, mitä olen koskaan todistanut. Harva tuntui muistavan, että kyse on yhdestä lounaasta viikossa tilanteessa, jossa suomalaisten lihankulutus on noussut yli kaikkien terveyssuositusten ja kasviksia syödään liian vähän.

Valtuutetut puhuivat stalinismista, pakkosyöttämisestä ja fariseuksista. He kertasivat vuosikymmenien takaisia kokemuksiaan koulujen kasvisruuasta, kertoivat itkemisestä, oksentamisesta pulpettiin ja itsemurhauhkauksista. Kasvisruuan väitettiin aiheuttavan anoreksiaa, diabetestä ja anemiaa. Valtuutetut jopa kehottivat oppilaita jättämään kasvisruoka syömättä. Päätöksen jälkeen sama keskustelu jatkui mediassa.

Viime viikolla julkaistiin Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen tutkimus kasvisruokapäivän vaikutuksista. Ensimmäisten kasvisruokapäivien aikana osallistuminen kouluruokailuun väheni ja ruokaa heitettiin paljon roskikseen. Käydyn keskustelun jälkeen tämä ei liene kenellekään yllätys. Suurempi ihme oli se, kuinka nopeasti tilanne normalisoitui. Muutamassa kuukaudessa osallistuminen kouluruokailuun ja poisheitetyn ruuan määrä palautuivat normaaleiksi. Näyttää jopa olevan niin, että yhä useampi valitsee kasvisruuan myös muina päivinä.

Helsingin kasvisruokapäivä lähti liikkeelle varmasti huonoimmalla mahdollisella tavalla. Julkinen keskustelu oli aggressiivista ja kasvisruokapäivä toteutettiin ilman mitään positiivista markkinointia. Belgiassa Gentin kaupungissa kasvisruokapäivä lanseerattiin suurella koko kaupungin kattavalla kampanjalla, johon kuului paitsi ruokatiedon lisääminen, myös uusien kasvisruokien esitteleminen kaupunkilaisille. Toinen ääripää löytyy Turusta, jossa kasvisruokapäivä otettiin käyttöön osana uuden ympäristöstrategian toteuttamista. Koska mitään julkista keskustelua ei käyty, ei vastareaktiota tullut.

Ruuan ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. Ilmastonmuutoksen voimistuessa ja makean veden huvetessa lihansyönnin jatkuva kasvu ei ole enää mahdollista. Helsingin yliopiston tutkimuksesta selviää myös, että keskipitkällä aikavälillä ruoka-annokset olivat kasvisruokapäivänä pienempiä. Meidän on vain pidettävä huolta siitä, että koulujen kasvisruoka on hyvää. Koululaisille tuntuu olevan aikalailla sama, onko pastakastike tehty jauhelihaan vai soijaan. Monet koululaisten suosikkiruuista ovat vuodesta toiseen kasvisruokia. Meidän on tehtävä ruokaan, jota lapset haluavat syödä.

Aloite kouluille ja päiväkodeille tärkeiden metsien kartoittamisesta

29.8.2012 / Emma Kari

Lähimetsät ovat usein koululaisille ja päiväkotilapsille tärkeitä. Rakennettuun puistoon tai puistometsään verrattuna alkuperäinen metsäluonto tarjoaa paljon erilaisia mahdollisuuksia leikkiin ja luonnon havainnointiin.

Rakentaminen tai puistomaiseen ja siistittyyn metsäkuvaan pyrkiminen johtaa helposti kouluille ja päiväkodeille tärkeiden metsien häviämiseen. Siksi koulujen ja päiväkotien lähimetsien tärkeyteen on erikseen kiinnitettävä huomiota. Voimakkaasti käsitelty talousmetsä tai rakennettu puisto eivät korvaa alkuperäistä metsäluontoa, jotka ovat helposti opetusryhmien saavutettavissa.

On tärkeää, että opetus- ja kasvatuskäyttöön tarjotaan aitoa metsäympäristöä, joka edesauttaa lasten ja nuorten hyvinvointia ja luontosuhteen kehittymistä. Luonnossa oleskelu on tärkeää lasten ja nuorten kehitykselle ja terveydelle. Siksi riittävän lähellä Helsingin kouluja ja päiväkoteja säilytetään alkuperäistä metsäluontoa. Näitä metsiä ei tule harventaa tai siistitä puistomaiseksi.

Osallistumalla Suomen luonnonsuojeluliiton toteuttamaan Koulumetsäkyselyyn Helsinki voi kartoittaa omien päiväkotiensa ja koulujensa opetus- ja kasvatustyön kannalta tärkeät metsät. Tällöin Koulumetsäkysely lähetetään kaikkiin Helsingin kouluihin ja päiväkoteihin, ja tuloksia avulla kaupunki voi kartuttaa tietoa kouluille ja päiväkodeille tärkeistä lähimetsistä ja huomioida ne luonnon käyttöä ja -hoitoa suunniteltaessa.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsingin kouluille ja päiväkodeille tärkeät lähimetsät kartoitetaan toteuttamalla Koulumetsäkysely. Kyselyn toteuttamiseen osallistuvat sivistys- ja sosiaalitoimi yhdessä rakennusviraston kanssa.

Emma Kari
29.8.2012

Luomumaidon pullonkaula

5.3.2012 / Emma Kari

Vihreiden tavoitteena on nostaa luomun osuutta julkisissa hankinnoissa.

Helsingissä asiaa saatiin eteenpäin ruokalinjauksissa, joiden mukaan vuonna 2015 puolet helsinkiläisten päiväkotien ruuasta on oltava luomua. Tavoitetta on pidetty tärkeänä ja valtuusto lisäsi tämän vuoden budjettiin lisärahan päiväkotien luomuruuan lisäämiseksi. Tammikuussa Helsingin päiväkotien puurot muuttuivatkin luomuksi ja maaliskuusta alkaen tarjotaan kerran viikossa luomuraaka-aineista valmistettu pääruoka.

Helppo tapa saavuttaa tavoite, olisi vaihtaa päiväkodeissa käytettävät maitotuotteet luomuksi. Monelle tuli yllätyksenä se, ettei näin voida tehdä. Ongelmana on D-vitamiini. Suomalaisten D-vitamiinin saannin parantamiseksi maitoon lisätään D-vitamiinia. Ainoa maito, johon D-vitamiinia ei lisätä, on luomumaito.

Suomessa on perinteisesti lähdetty siitä, että lapset saavat päiväkoti- ja kouluruuasta kaikki tarpeelliset ravinteet. Tästä syystä kunnalliset ruokapalvelut pitävät D-vitaminointia luomumaidon käytön ehtona. D-vitamiinin lisääminen kasvattaisi luomumaidon kysyntää, mutta yllättäen suurimmat vastustajat löytyvät juuri luomun kannattajista.

Nykyinen teknologia edellyttää vitaminoinnin yhteydessä luomumaidon homogenointia, mikä vähentäisi maidon luonnollisuutta. Luomutuotantoa säätelevän EU-lainsäädäntö sallii vitamiinien lisäämisen luomuelintarvikkeisiin vain, jos niiden käyttö on kyseisissä elintarvikkeissa lakisääteistä. Suomessa maidon D-vitaminointi voidaan säätää pakolliseksi vain, jos sillä on vahvat kansanterveydelliset perusteet.

D-vitaminoinnin vastustajat painottavat sitä, että D-vitamiiniravintolisien käyttö riittää turvaamaan D-vitamiinin saannin. He siis korostavat vanhempien vastuuta lasten ravitsemuksesta. Ongelma on se, että vanhempien kiinnostus ja tietoisuus ravitsemuksesta vaihtelee paljon. Keskimäärin asiaan kiinnitetään enemmän huomiota perheissä, joissa asiat ovat muutenkin paremmin. Siksi päiväkodeissa halutaan tarjota D-vitaminoituja maitotuotteita.

Ruotsissa maidon D-vitaminointi on lakisääteistä ja niinpä luomumaitoa tarjotaan myös päiväkodeissa ja kouluissa. Itse en näe mitään syytä, miksi näin ei voitaisi tehdä myös Suomessa.

Koulut luontoon

16.2.2012 / Emma Kari

Koko elämän kestävä luontosuhde alkaa omaan lähiluontoon tutustumisesta. Rakkaus luontoa kohtaan syttyy helposti luontokoulussa.

Luontokouluissa päivähoidossa olevat lapset ja koululaiset pääsevät metsiin tai saariluontoon oppimaan siitä, kuinka luonto toimii ja miten me ympäristöömme vaikutamme. Muissa Pohjoismaissa luontokouluja on pidetään hyvänä ja tärkeänä osana kasvatusta. Ruotsissa luontokouluja on lähes sata ja Tanskassa 700 000 lasta vuodessa käy luontokouluissa. Mutta Suomessa toimintaa ei ole kostain syystä lähdetty laajasti tukemaan.

Kestävän elämäntavan taidot tulisi saada mukaan päiväkotien ja koulujen arkea myös täällä. Suomessa vain 70 000 lasta käy luontokouluissa, eli 92 % alakoululaisista jää ilman tätä opetusta. Helsingissä luontokoulutoiminta kattaa tällä hetkellä vain osan päiväkoti-ikäisten ja koululaisten ikäluokista.

Päiväkodeille tarjottava luontokoulutoiminta on Helsingissä hyvin vähäistä, eikä luontokoulupäiviä pystytä tarjoamaan kuin murto-osalle koululaisista. Nykyisen toiminnan turvaaminen on luontokoulutoiminnan kannalta keskeistä. Vaaditaan suurta sitoutumista luontokoulutoimintaan ennen kuin pääsemme muiden pohjoismaiden tasolle.

Kataisen hallituksen ohjelma asettaa tavoitteeksi kehittää Suomesta “maailman ympäristötietoisimman kansakunnan”. Juuri tällaiset lauseet kirjataan hallitusohjelmiin tyhjiksi korulauseiksi, mutta niiden ei pitäisi antaa jäädä sellaisiksi. Katseet kääntyvät opetushallinnon suuntaan.

Opetusministeri Gustafssonin asetti viime vuonna virkamiestyöryhmän valmistelemaan perusopetuksen tuntijaon uudistamista lupauksenaan vahvistaa ympäristökasvatuksen asemaa. Odotukset eivät ole korkealla, mutta tavoitteena on oltava kestävän elämäntavan taitojen sisällyttäminen kansalaisen perustaitoihin omana taitonaan.

Tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan myös kuntia. Helsingissä toimii tällä hetkellä ainoastaan viisi luonto- ja ympäristökoulua, eikä kaikkien niidenkään tulevaisuus ole varmalla pohjalla. Helsingissä opetusviraston on tavoiteltava luontokouluopetuksen lisäämistä, ei vähentämistä. Nykyisten luontokoulujen toiminta on turvattava.

Tavoitteena on oltava, että yhä suurempi osa helsinkiläisistä lapsista pääsee Harakan saarelle oppimaan Itämerestä tai kuulemaan kohtuullisesta kuluttamisesta Lennu Liito-oravan ympäristökerhoon.

Talousarvioaloite luontokoulutoiminnan turvaamisesta

15.2.2012 / Emma Kari

Helsingin kaupungille ekologisuus ja kestävän kehityksen edistäminen ovat keskeisiä arvoja.

Luonto- ja ympäristökoulut toimivat päivähoidon ja perusopetuksen tukena. Niiden opetuksessa keskeistä on luonnon toiminta ja ihmisen vaikutus ympäristöönsä. Luonto- ja ympäristökoulut edistävät kestävän kehityksen mukaisten elämäntapojen omaksumista, ympäristövastuullisuutta ja luonnontuntemusta.

Pohjoismaissa luontokouluja on pidetty tehokkaana ja tärkeänä toimintamuotona. Ruotsissa luontokouluja on lähes sata ja Tanskassa 700 000 ihmistä vuodessa käy luontokouluissa. Suomessa vastaava luku on vain 70 000, jättäen 92 % alakoululaisista ilman tätä opetusta. Helsingissä luontokoulutoiminta kattaa tällä hetkellä vain osan päiväkoti-ikäisten ja koululaisten ikäluokista.

Helsingissä toimii tällä hetkellä viisi luonto- ja ympäristökoulua. Luontokoulu Töyhtöhyyppä toimii Gardeniassa, Luontokoulu Arkki Korkeasaaressa, Luontokoulu Harakka Harakan saaressa, Luontokoulu Meriharju Vuosaaressa sekä Ympäristökoulu Polku Kierrätyskeskuksessa.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että vuoden 2013 talousarvioon varataan ja korvamerkitään tarvittavat varat luontokoulutoiminnan jatkamiseen vähintään nykyisessä laajuudessaan.

Helsinki 15.2.2012
Emma Kari

Talousarvioaloite lastenruokailun luomuohjelman rahoituksen turvaamisesta

16.2.2011 / Emma Kari

Kaupunginhallitus hyväksyi 28.6.2010 ehdotuksen Helsingin ruokakulttuurin kehittämisestä. Päätöksellä haluttiin parantaa ruuan laatua ja makua sekä pienentää julkisen ruokapalvelun ja helsinkiläisten ruokaketjun ekologista jalanjälkeä ja torjua ilmastonmuutosta.

Yksi päätetyistä kärkihankkeista oli lastenruokailun luomuohjelma. Helsinkiläisten päiväkotien ruokailussa asetettiin tavoitteeksi nostaa luomuruoka-aineiden osuus 50 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä, ja lisätä asteittain luomun käyttöä myös peruskouluissa ja muissa oppilaitoksissa. Samalla kaupunki sitoutui WWF:n kalojen suosituslistan ohjeistukseen ja julistautui GMO-vapaaksi vyöhykkeeksi. Lisäksi kasvisten syönnin lisääminen nähtiin yksinkertaisimpana tapana vähentää ruokaketjun ympäristörasitusta.

Ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa ruokaketjulla on merkittävä rooli, sillä yleisesti ottaen ruokaketjun osuus kasvihuonekaasujen muodostuksesta arvioidaan jopa 30 prosentiksi, joka on suurempi kuin liikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt. Ruuan tuotantotavalla on väliä, sillä arvioiden mukaan 83 prosenttia ruuan ilmastorasituksesta syntyy jo maatilalla. Vesistöjen rehevöitymisestä elintarvikeketjulla on suurin, yli 50 prosentin osuus. Siksi kaupunginhallituksen hyväksymän ohjelman toteutuminen on varmistettava.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että vuoden 2012 talousarvioon
varataan ja korvamerkitään tarvittavat varat lastenruokailun luomuohjelman toimenpiteiden toteuttamiseen.

Helsinki 16.2.2011
Emma Kari

Aloite viikoittaisesta kasvisruokapäivästä kouluihin

9.9.2009 / Emma Kari

Kolmasosa suomalaisen ympäristövaikutuksista syntyy ruokailusta. Kasvisruoan lisäämisellä joukkoruokailussa voidaan merkittävästi pienentää Helsingin kasvihuonekaasupäästöjä ja ekologista jalanjälkeä.

Helsingin on sitouduttava ilmastonmuutoksen torjuntaan myös ruokahankinnoissaan. Me allekirjoittaneet esitämme, että opetusvirasto ottaa käyttöön viikoittaisen kasvisruokapäivän, jolloin peruskouluissa ja toisenasteen oppilaitoksissa tarjotaan ainoastaan kasvisruokaa.

Helsinki 9.9.2009
Emma Kari