Avainsana: lainsäädäntö

Kokoomuksen ja keskustan ministerit kyykyttävät työttömiä

Kokoomuksen ja keskustan ministerit eivät ole puhuneet suomalaisille totta työttömiin kohdistuneista sanktioista. Ministerit ovat antaneet julkisuudessa väärää tietoa juuri ennen joululomaa läpijuntatusta työttömiä kyykyttävästä ns. ”aktiivimallista”.

Kokoomuksen ministeri väitti suomalaisille, että työttömät voivat osoittaa lain edellytämän 18 tunnin aktiivisuuden tekemällä palkatonta talkootyötä. Tämä ei ole totta. Keskustan ministeri Lintilä lupasi, että malli ei rankaise ketään, joka aidosti ja aktiivisesti hakee töihin. Tämäkään ei ole totta.

Joko ministerit eivät itse tunne lakia, jonka runnoivat läpi tai he puhuvat tietoisesti asioita, jotka eivät ole totta. Suomalaisia työttömiä kyykytetään joko epäpätevyydellä tai epärehellisyydellä.

Kokoomus perustelee projektiaan työttömien aseman heikentämistä muihin Pohjoismaihin vedoten. Tosiasiassa he ottavat muiden maiden järjestelmistä ainoastaan heikennykset, eivät asioita, jotka ovat huomattavasti paremmin. He jättävät kertomatta tarinan toisen puolen.

On totta, että esimerkiksi aktiivimallin mallimaassa Tanskassa on työttömille on enemmän velvoitteita kuin Suomessa. Mutta samalla työttömiä auttavia ihmisiä on kymmenen kertaa enemmän. Yhdellä työttömiä auttavalla viranomaisella on Tanskassa 12 asiakasta. Suomessa yhden ihmisen pitäisi pystyä auttamaan lähes 170 työtöntä ihmistä. Esittikö hallitus vastaavia resursseja suomalaisten työttömien tueksi leikatessaan työttömyysturvaa? Ei tietenkään. Kun tavoitteena on kyykyttää ja nöyryyttää, viedään läpi ainoastaan heikennykset.

Kokoomus rakentaa nyt maata, jossa heikossa asemassa olevia ihmisiä rangaistaan ja hyväosaisia palkitaan suurilla veronkevennyksillä.

Korkeakoulut uudistuvat – mihin jäi avoin keskustelu?

(Mielipidekirjoitus julkaistu Aamulehdessä 15.5.2017)

Tänä keväänä Tampere nousee parrasvaloihin, kun paikallisten korkeakoulujen yhdistymisen mahdollistavat lakimuutokset tulevat eduskunnan käsittelyyn. Muutosten myötä tamperelaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulu voivat yhdistyä uudenlaiseksi korkeakoulukonserniksi vuoden 2019 alussa. Samanlaisia ratkaisuja suunnitellaan myös muualla Suomessa.

Toisin kuin niin kutsutun Tampere3-prosessin aluksi ajateltiin, Tampereen korkeakoulujen yhteistyö ei etene erillisenä kokeiluna vaan pysyvien ja kaikkia Suomen korkeakouluja koskevien lakimuutosten kautta. Lakimuutoksista merkittävin avaisi korkeakouluille mahdollisuuden hankkia jopa puolet tiettyyn tutkintoon kuuluvasta koulutuksesta muilta korkeakouluilta. Esimerkiksi Tampereen yliopisto voisi siirtää jonkin alan opiskelijat ammattikorkeakoululle opiskelemaan useiden lukukausien ajaksi.

Harkitusti toteutettuna opetusyhteistyö tuo mukanaan lukuisia mahdollisuuksia koulutuksen kehittämiseen. Riskinä on, että laadun kehittämisen sijaan kursseja aletaan yhdistää ensisijaisesti säästöjen vuoksi. Koulutusleikkausten heikentämät korkeakoulut saattavat päätyä hankkimaan opetusta sieltä mistä halvimmalla saadaan.

Iso haaste opetusyhteistyön avaamiselle on, että tätä merkittävää muutosta ajetaan kovalla kiireellä samanaikaisesti suurten koulutusleikkausten kanssa. Tämä tekee hallaa keskustelun ja päätöksenteon avoimuudelle. Korkeakouluissa leikkausten myötä yhä suurempi työtaakka kasaantuu yhä harvempien opettajien ja professorien harteille. Kun tämä yhdistyy vielä Tampere3-prosessin tiukkaan aikatauluun, aikaa ja energiaa yhteiselle kehittämistyölle jää aivan liian vähän. Tampere3-prosessin tiukkaan aikatauluun liittyviä ongelmia onkin kritisoitu jo vuosien ajan tamperelaisten korkeakoulujen opiskelijoiden ja henkilökunnan toimesta. Tätä kritiikkiä ei ole valitettavasti huomioitu riittävästi kansallisella tasolla. Nyt huolena on, että paikallisten haasteiden lisäksi kiire johtaa koko Suomen koulutusjärjestelmän laadun ja monipuolisuuden heikkenemiseen.

Opetusyhteistyön avaamisen kaltaisia suuria muutoksia suomalaiseen koulutukseen ei tule edistää ilman pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista harkintaa. Alati muuttuvan maailman haasteisiin vastaavan koulutuksen kehittäminen vaatii lukemattomien erilaisten näkökulmien huomioimista. Se ei onnistu kengännauhabudjetilla, kiireellä, eikä pienen porukan voimin. Päinvastoin: mitä useampi ihminen pääsee osallistumaan päätöksentekoon, sitä moninaisempia ja laadukkaampia ideoita pääsemme hyödyntämään suomalaisen koulutuksen kehittämisessä. Siksi opiskelijoiden ja henkilökunnan osallisuudesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää varsinkin suurten muutosten aikana.

Opetusministeriön on kannettava vastuunsa ja huolehdittava, ettei korkeakoulujen yhteistyöstä tule vain yhtä lisävälinettä säästöjen toteuttamiseen. Yhteistyön on tapahduttava ensisijaisesti tutkintojen laadun ja arvokkaiden erityispiirteiden vahvistamiseksi. Lisäksi ministeriön on huolehdittava, ettei avoin keskustelu ja osallistava päätöksenteko suomalaisen korkeakoulutuksen suunnasta jää kiireen jalkoihin. Näin varmistetaan, että laadukas ja monipuolinen korkeakoulutus on Suomen kansallinen ylpeys jatkossakin.

Emma Kari

Vihreiden kansanedustaja, Helsinki

Iiris Suomela

Vihreiden nuorten puheenjohtaja

Tampereen ammattikorkeakoulun hallituksen jäsen