Avainsana: linnut

Valtuustoaloite hakkuiden lopettamisesta lintujen pesimäaikaan

Suomen luonto köyhtyy edelleen, ja uhanalaisten lajien määrä lisääntyy jatkuvasti. Uhanalaisia lajeja on kaikissa lajiryhmissä, mutta eläinlajeista suhteellisesti eniten linnuissa. Suurin osa äärimmäisen tai erittäin uhanalaisista lajeista on lintuja. Metsät ovat tärkein Suomen lintulajien elinympäristö.

Luonnonsuojelulaki ja EU:n lintudirektiivi kieltävät lintujen pesintöjen vahingoittamisen. Lintujen pesinnän tahallinen häiritseminen on Suomessa kielletty. Pesimäaikana tapahtuva hakkuu tuhoaa lintujen pesät ja tappaa niiden poikaset.

Helsinki on jo luopunut kesäaikaisista luonnonhoitoon liittyvistä metsien hakkuista, mutta rakentamishankkeisiin liittyviä hakkuita voidaan toteuttaa kesäisin. Keskustelua pesintäaikaisista hakkuista on käyty muun muassa Pirkkolan uuden monitoimihallin päätöksenteossa. Muun muassa Tampereen kaupunki on linjannut, että puita ei tule kaataa lintujen pesintäaikana kuin aivan pakottavasta syystä. Linjaus löytyy Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksestä.

Myös suurin osa Helsingin rakennushankkeisiin liittyvistä hakkuista voidaan huolellisella suunnittelulla toteuttaa lintujen pesimärauhaa kunnioittaen.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsinki ryhtyy valmistelemaan linjausta, jolla lopetetaan kaikki kesäaikaiset puiden hakkuut muista kuin aivan pakottavista syistä.

Töölönlahden linturuovikot eivät ole vaarassa

Useampi ihminen on kysynyt minulta, ovatko Töölönlahden lintuvedet uhattuina. Aluksi en ymmärtänyt, mistä ihmeestä on kyse. Lopulta kuulin, että keskustalainen ympäristöministeri on lähtenyt kuntavaaliehdokkaaksi Helsingissä ja lupaa kampanjassaan pelastaa Töölönlahden linturuovikot. Asia vain on niin, etteivät kyseiset linturuovikot ole millään tavalla uhattuina. Eivät millään tavalla.

Viimeiset kaksi vuotta olen kuunnellut eduskunnassa keskustalaisten ministerien puhetta, jossa aina ongelmat ovat Helsingissä. Mikään muu puolue ei luo niin paljon turhaa vastakkainasettelua maakuntien ja kaupunkien välille. Tämä vastakkainasettelu ei luo tähän maahan mitään hyvää. Silti on röyhkeyden huippu, että puolue, joka on pistänyt koko maan luonnonsuojelun polvilleen, tekee Helsingissä luonnonsuojelukampanjaa.

Keskustan johdolla on tehty poikkeuksellisen luontovihamielistä politiikkaa. Suhteellisesti suurimmat budjettileikkaukset on tehty luonnonsuojeluun. Keskusta halusi hallitusneuvotteluissa lopettaa ympäristöministeriön, mutta onneksi tämä onnistuttiin torppaamaan. Kymmeniätuhansia hehtaareja hakkuilta suojattua valtion metsiä on nyt siirretty ympäristöministeriön alaisuudesta talouskäyttöön.

Metsien hakkuutavoitteet on heidän halustaan kasvatettu niin järjettömiksi, ettei Suomen metsien monimuotoisuus siitä helpolla toivu. Nämä hakkuut romauttavat Suomen metsien hiilinielun puoleen. Pudotus on niin suuri, että se vie pohjan kaikilta muilta päästöleikkauksilta. Samaan aikaan esim. soidensuojeluohjelma on ajettu alas ja Suomi on lopettanut YK:n ympäristöohjelman rahoittamisen. Ensimmäistä kertaa uhanalaista ahmaa saa nyt metsästää.

Jos ympäristöministeri haluaa suojella tämän maan lintuja, hän voisi suojella Suomen luontoa. Linnut kärsivät soiden katoamisesta, metsien hakkuista ja liiallisesta metsästyksestä. Hakkuiden vähentäminen, soidensuojeluohelman toteuttaminen ja metsästysrajoitukset olisivat ympäristöministeriltä tehokkaampia toimia kuin puhua keksityistä uhista Töölönlahden linturuovikoille.

Metsälinnut ovat vaarassa

Suomalaiset rakastavat metsiä. Lapseni opettelee paraikaa tunnistamaan Suomen lintuja. Tutun linnun näkeminen puun oksalla on aina valtavan riemun aihe. Mutta nyt meille rakkaat lintulajit ovat pahoissa vaikeuksissa hakkuiden takia. Suomen ympäristökeskuksen uuden tutkimuksen mukaan monet metsiemme tavallisimmista lintulajeista ovat vähentyneet tehometsätalouden ja ilmastonmuutoksen takia.

Talousmetsissä lintuparien määrä on vähentynyt lyhyessä ajassa lähes 20 prosenttia. 12 runsaimmasta lajista seitsemän on taantunut, ainoastaan talitiainen runsastui. Esimerkiksi peippo, hippiäinen, hömötiainen ja vihervarpunen kärsivät avohakkuista. Sipilän hallituksen ”biotaloushankkeet” tulevat lisäämään suomalaisten metsien hakkuita valtavasti. Samalla luonnonsuojelusta leikataan massiivisesti.

Me olemme tottuneet pitämään kaunista ja monimuotoista metsäluontoa itsestään selvyytenä, mutta nyt siellä pärjää pääasiassa talitiainen. Vielä ei ole liian myöhäistä, mutta suomalaisten on herättävä metsäluonnon huononevaan tilanteeseen. Metsien visertäjät tarvitsevat puolustajia!

Östersundomin luonnosta on pidettävä huolta

Kun Östersundomin kaavaa viimeksi käsiteltiin yli kaksi vuotta sitten, Vihreät vaativat alueen luontoarvojen parempaa huomioimista. Äänestimme kaavaa vastaan, mutta kaupunginhallituksen enemmistö päätyi luontoarvojen huomioimisen sijaan poistamaan pohjaesityksestä luonnonsuojelualueita turvaavia kohtia.

Vihreiden kanssa samaa mieltä oli kuitenkin myös ELY -keskus. Kaavaa ei voitu viedä eteenpäin.

Tällä viikolla julkistettiin uusi ehdotus Östersundomin yleiskaavaksi. Moni asia on uudessa kaavassa paremmin, mutta se törmää samoihin ongelmiin kuin aikaisemminkin. Kaavan Natura-selvityksessä todetaan esityksen heikentävän Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet -Natura-alueiden suojeluarvoja. Tämä tarkoittaa, ettei kaava voi toteutua ilman hallituksen myöntämää poikkeusta Naturasta.

Kaavan julkistamisen jälkeen on keskitytty kauhistelemaan sitä, että kolme lintulajia vievät ihmisiltä asuntoja. Kyse ei tietenkään ole vain pyystä, kehrääjästä ja ruisrääkästä. Natura on kokonaisuus. Alueen lehdot, lintuvedet ja kalliot on todettu valtakunnallisesti arvokkaiksi, ja ne muodostavat tärkeä luontokokonaisuuden.

Alueella on monia erilaisia biotooppeja ja se on linnustoltaan rikas. Porvarinlahti, Bruksviken, Torpviken ja Kapellviken kuuluvat yhtenä, kansainvälisesti arvokkaaksi määriteltynä kohteena valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.

Ja vaikka Natura-alueen luontoarvot eivät kiinnostaisi pätkääkään, fakta on, ettei Suomessa ole hyväksytty ainuttakaan Natura-alueiden heikennystä. Edellisen kaavan kaatuminen viivästytti Östersundomin rakentamista yli kaksi vuotta. Halu poiketa Naturasta tulee jumiuttamaan kaavaprosessin vuosiksi. Ja hyvin todennäköisesti poikkeusta ei saada. Eli palaamme alkupisteeseen.

Vihreät eivät missään vaiheessa ole väittäneet, etteikö Helsinki tarvitsisi kipeästi uusia koteja ja etteikö Östersundomiin voisi asuntoja rakentaa. Parhaiten kaupunkia kuitenkin rakennetaan luontoarvot huomioiden.