Avainsana: luonnonsuojelu (Page 2 of 2)

Sipilän hallitus vaarantaa Lapin metsärauhan

Nyt on Suomen luonnolla paha paikka. Näyttää siltä, että Sipilän hallitus on valmis vaarantamaan Lapin metsärauhan. Tämän seurauksena Lapin henkeäsalpaavan kauniit maisemat, pohjoisten jokien rannat ja saamelaisalueiden aarniometsät ovat uhattuna.

Sipilän hallitus päättää tänään esityksestä, jossa kymmeniä tuhansia hehtaareja valtion metsiä siirrettäisiin luontopuolelta kaupalliselle puolelle. Se tarkoittaa sitä, että arvokkaita metsiä, jotka ovat tähän saakka olleet turvassa hakkuilta, voi alkaa hakkaamaan ja myymään tonteiksi.

2000-luvun alussa Lapissa käytiin vuosia suuria ja kipeitä kiistoja korvaamattomien aarniometsien hakkaamisen takia ja suomalaisen metsäteollisuuden maine kärsi tästä maailmalla. Puhuttiin jopa metsäsodasta. Vuosia kestäneen tappelun jälkeen asiat saatiin sovittua ja nämä arvokkaat metsät, paikallisten ihmisten rakastamat maisemat, saamelaisten oikeudet ja metsätalous sovitettiin yhteen metsärauhassa. Tämä oli arvokas sopu, enkä olisi koskaan kuvitellut kenenkään haluavan aloittaa kiistaa uudelleen.

Sipilän hallituksen esitys on erityisen paha myös siksi, että se osoittaa todeksi ne pelot, joita on epäilty toteutuvan Metsähallitusta koskevassa uudessa laissa. Uudistuksessa hallitus haluaa mahdollistaa sen, että se voi jatkossa siirtää valtavia määriä metsiä luonnonsuojelupuolelta taloudelliseen hyödyntämiseen ilman eduskunnan päätöstä. Nyt tämä voidaan vielä pysäyttää: se vaatii eduskunnan luvan. Puolustetaan Suomen luontoa ja pohjoisen ihmisten asukkaiden oikeuksia aarniometsiinsä, jokiinsa ja maisemiinsa.

Onko todella Sipilän hallitus halukas vaarantamaan Lapin metsärauhan – ja myymään kansallisomaisuuttamme?

Hossaan tulee kansallispuisto!

Hossaan tulee kansallispuisto! Tämä on ilon päivä näille Pohjois-Suomen upeille harjumetsille ja kirkkaille järville, jotka ovat nyt turvassa. Samalla tämä on hyvä uutinen kaikille meille ihmisille, jotka saamme nauttia tästä mykistävän kauniista luonnosta myös jatkossa.

Hossa on luonnonystävien rakastama alue, jossa mieli saa levätä. Näiden arvokkaiden metsien puolesta on jouduttu taistelemaan toistuvasti. Vaikka Hossa kuuluu Natura 2000 -suojeluverkostoon, sen metsistä jopa kolmasosa on ollut hakkuusuunnitelmien kohteena. Vihreät, ympäristöjärjestöt sekä paikalliset asukkaat ja matkailuyrittäjät ovat toistuvasti olleet torjumassa näiden hienojen metsien hakkuita.

Eduskunnan luonto- ja ympäristöryhmässä olimme esittäneet ympäristöministeri Tiilikaiselle kansallispuiston perustamista myös pääkaupunkiseudulle Porkkalaan. Luonnollisesti olen pettynyt, ettei tälle upealle saaristoalueelle vieläkään saada kansallispuistoa. Ministeri on kuitenkin luvannut, että Porkkalaan perustetaan luonnonsuojelualue.

Ympäristöministeriön tiedotteen asiasta voi lukea täältä.

Arktiksesta, öljystä ja rohkeista ihmisistä

Lähes kaksi vuotta sitten nousin Pietarin junaan mieheni kanssa. Emme olleet nukkuneet moneen viikkoon ja huoli painoi. Pietarissa oli ystävämme ja puolivuotiaan pikkutyttömme kummitäti, Sini Saarela. Sini oli juuri päässyt venäläisestä vankilasta, mutta emme vielä tienneet, saammeko hänet pois Venäjältä. Hänen rikoksensa oli venäläisen öljynporauslautalle kiipeäminen, koska hän halusi, että maailma saa tietää, mitä jäämerellä on tekeillä.

Silloin päälimmäinen tunne oli pelko ja huoli siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Miehelleni, joka vastaa Greenpeacessä Arktis-kampanjasta, aika oli erityisen rankkaa. Perheellemme isän työ on tarkoittanut pitkiä työmatkoja ja aikaa poissa kotoa. Minulle se on tarkoittanut unettomia öitä kipeän lapsen kanssa ja väsyttävää lastenhoitajarumbaa. Mutta hetkeäkään en ole toivonut, että hän tekisi jotain muuta. Hänen työssään on kyse siitä, millaisen maailman jätämme lapsillemme.

Nyt sen työn tulokset näkyvät. Shell on lopettanut öljynporauksen Arktiksella ja ilmoittanut, ettei suunnittele palaavansa sinne. Syyksi Shell on ilmoittanut paitsi arktisen öljynporauksen kannattamattomuuden, myös niiden ihmisten toiminnan, jotka ovat väsymättömästi puhuneet arktisen öljynporauksen riskeistä. Lähes kaikki öljy-yhtiöt ovat toistaiseksi luopuneet hankkeistaan alueella.

Ilmastonmuutosta torjutaan öljynporauslautta kerrallaan, sitä torjutaan hiilivoimala kerrallaan, sitä torjutaan moottoritiehanke kerrallaan. Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtalon kysymys. Arktisen maan asukkaina juuri meillä suomalaisilla on erityinen vastuu puolustaa tätä kauniin haurasta pohjoista luontoa, jonka haluamme säilyttää lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Ja vaikka paljon työtä on vielä edessä ennen kuin arktiset alueet saadaan suojeltua, on upeaa, että Arktis saa nyt hetken hengähtää. Ja kiitos kuuluu yksilöille, jotka itseään säästämättä taistelivat öljyjättejä vastaan.

Se väsynyt ja pelokas tunne Pietarin junassa on tärkeää muistaa juuri tällaisina hetkinä, kun tavoitteet nytkähtävät eteenpäin. Vaikka maailma tuntuu kuinka synkältä ja muutosta parempaan on vaikea nähdä, tarvitaan vain ihmisiä, jotka eivät luovuta. Siksi ei saa luovuttaa. Ainoastaan niin maailma muuttuu paremmaksi.

Sipilän hallitus lopettaa YK:n ympäristöohjelman rahoittamisen

Sipilän hallitus on päättänyt lopettaa kokonaan YK:n ympäristöohjelman rahoittamisen.

Vaikka hallituksen välinpitämättömyys Suomen kansainvälistä mainetta kohtaan on jo tiedossa eikä luontomyönteisyydestä voi edes puhua samassa lauseessa Sipilän hallituksen kanssa, en silti osannut odottaa tätä. Olen järkyttynyt.

Suomi on ollut YK:n ympäristöohjelman kolmanneksi suurin rahoittaja. Se on ollut asia, jonka kautta Suomella on ollut rooli maailman ympäristöongelmien ratkomisessa. Ympäristöohjelma on se kansainvälinen areena, jossa Suomen painoarvo on ollut suurempi kuin missään muualla. Tästä meidät tunnetaan. YK:ssa ollaan tyrmistyneitä Suomen toiminnasta.

Sipilän hallituksen päätös lopettaa rahoitus tuli julki samaan aikaan kun YK:ssa hyväksyttiin kestävän kehityksen tavoitteet. Tässä työssä Suomi on ollut aktiivisesti mukana ja olen itsekin osallistunut siihen. Nyt kun ilmastonmuutosta, ympäristökriisejä ja köyhyyttä torjuvia tavoitteita pitäisi alkaa toteuttaa, Suomi leikkaa kaiken rahoituksen pois.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) selittää hallituksen päättämiä leikkauksia sanomalla, että ”tämä ympäristöpolitiikka ei ole pelkkää rahaa, vaan käytännönläheistä tekemistä”. Ongelma vaan on se, ettei maailman ympäristöongelmia ratkota ilman rahoitusta.

Sipilän hallitus romuttaa Suomen maineen ja pyyhkii kestävän kehityksen tavoitteilla lattiaa. Että piut paut maapallosta, ilmastonmuutoksesta ja luonnonvarojen kestävyydestä, kunhan perussuomalaiset pysyvät hallituksessa.

Miksi et suojele Arktista, Sipilä?

Kesä. Me kaikki arktisen maan meren rannalla asuvat tiedämme, mitä se tarkoittaa. Merijää on sulanut ja merelle pääsee helposti. Tämän tietävät myös öljy-yhtiöt, kuten Shell, joka on paraikaa aloittamassa ensimmäisiä porauksia Arktikselle.

Järkyttävintä tässä on se, että Suomen valtionyhtiö Arctia Shippingin on tässä mukana. Arctia Shippingin vuokraa kahta jäänmurtajaa öljy-yhtiö Shellille auttamaan Alaskan arktisessa öljynporauksessa.

Kysyin eduskunnassa pääministeri Sipilältä, miten Suomen toiminta sopii yhteen ilmastonmuutoksen torjunnan ja arktisen alueen suojelun kanssa. Sipilä vastasi, että jos emme me ole tekemässä tätä bisnestä arktisella öljyllä, sen tekee joku muu.

Samaan aika kun Sipilän hallitus julistaa ohjelmassaan kunnianhimoisia tavoitteita Suomen öljynkäytön puolittamisesta, Sipilä puhui vastauksessaan suuresta energiatarpeen kasvusta ja arktisen alueen valtavista öljyvarannoista. Suomi on hankkeessa, joka paitsi uhraa herkän arktisen luonnon, myös lisää markkinoilla olevan öljyn määrää massiivisesti. Jos Sipilän hallitus ottaisi ilmastonmuutoksen tosissaan, sen tekisi kaikkensa, että arktinen öljy jätetään maahan.

Kyse on hauraasta arktisesta luonnosta, luonnosta, joka on suomalaisten elinehto. Sipilä väittää vastauksessaan, että Arctia Shippingin on alueella suojelemassa luontoa öljyonnettomuudelta. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Öljyonnettomuuden sattuessa arktisen alueen siivoaminen on mahdotonta – ja seuraukset tuhoisia.

Mikäli öljynporaus käynnistyy, vakava onnettomuus on vain ajan kysymys. Shellin hankkeisiin sisältyy jopa 75 prosentin mahdollisuus suuresta onnettomuudesta. Öljyteollisuudella ei ole uskottavaa suunnitelmaa öljyntorjuntaan, jos Meksikonlahden kaltainen öljyonnettomuus tapahtuisi Alaskan merialueilla.
Meillä arktisen maan asukkaina on erityinen vastuu puolustaa ja pitää huolta tästä ainutlaatuisesta luonnosta. Siksi osoitamme tänään mieltä arktista öljynporausta vastaan ja kysymme pääministeri Sipilältä, miksi et suojele Arktista?

Kaupunkimetsät turvattava yleiskaavassa

Helsingin metsät ovat koko Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen monimuotoisia ja arvokkaita. Upeilla kaupunkimetsillä, yhtenäisillä viheralueilla, rakentamisesta vapailla rannoilla ja saarilla on mittaamaton arvo, jota emme aina osaa arvostaa. Helsingin rakentamista ohjaava yleiskaavaluonnos on parhaillaan kommentoitavana. Nyt on oikea aika ottaa kantaa kaupungin luontoalueiden puolesta.

Helsingissä on erityistä luonnonläheisyys. Yleiskaavan pitäisi vaalia tätä ajatusta. Tein kolme vuotta sitten valtuustoaloitteen metsäisen suojeluverkoston perustamiseksi Helsinkiin. Esitys verkostosta valmistuu tänä keväänä. Meidän on pystyttävä turvaamaan luonnonsuojelualueet myös yleiskaavassa. Rakentamattomat ja rakennetut viheralueet pitää selvästi erottaa toisistaan.

Vihreiden ehdotuksesta kaupunkisuunnittelulautakunta kehotti jo virastoa valmistelemaan luonnon suojelua kuvaavan kaavamerkinnän. Yksi vihermerkintä, jossa liikunnalle, virkistykselle ja luonnonsuojelulle varatut alueet niputetaan yhteen, ei missään nimessä riitä. Luontojärjestöjen esittämä viher- ja virkistysalueiden jako kolmeen luokkaan on hyvä ehdotus, jonka pohjalta alueiden tosiasialliset luonteet saataisiin paremmin näkyviin.

Yleiskaavaluonnoksen ns. pikselimalli antaa hyvät välineet kaupunkirakenteen tiivistämiselle: rakennetaan korttelikaupunkia ja enemmän asuntoja paikkoihin, jotka on varattu pääasiallisesti rakentamiselle. Arvokkaita luontokohteita se ei kuitenkaan turvaa. Luontokohteiden tulisi saada kaavassa selvästi isompi painoarvo. Taistelua yksittäisistä luontoalueista ei pidä jättää ainoastaan asemakaavojen laadintaan.

Helsingin luonto on ainutlaatuista. Tiivis rakentaminen tarvitsee vastapainokseen metsiä, joissa ihmiset voivat hengittää ja joissa helsinkiläiset lapset pääsevät kiipeilemään puihin ja tonkimaan multaa. Emme saa rakentaa kaupunkia kieltämällä tulevilta helsinkiläisiltä oikeutta lähiluontoon.

Monimuotoiset metsät on turvattava yleiskaavassa

Helsingin metsät ovat poikkeuksellisen arvokkaita. Monimuotoisilla kaupunkimetsillä, yhtenäisillä viheralueilla, rakentamisesta vapailla rannoilla ja saarilla on mittaamaton arvo, jota meidän on vaalittava. Helsingin yleiskaavaluonnos on nyt kommentoitavana ja on oikea aika ottaa kantaa kaupungin luontoalueiden puolesta. Helsingin Vihreät kiittävät luontojärjestöjen aktiivisuutta ja hyvää vaihtoehtoista kaavaesitystä, jossa luontoalueet halutaan turvata.

Yleiskaavakartassa tulee olla selvästi erotettuna rakentamattomat ja rakennetut viheralueet. Yksi vihermerkintä, jossa liikunnalle, virkistykselle ja luonnonsuojelulle varatut alueet niputetaan yhteen ei missään nimessä riitä. Luonnonsuojeluun varattavien alueiden tulee olla näkyvissä oikeusvaikutteisessa kaavakartassa. Luontojärjestöjen esittämä viher- ja virkistysalueiden jako kolmeen luokkaan on oivallinen ehdotus, jonka pohjalta alueiden tosiasialliset luonteet saataisiin paremmin näkyviin.

Vihreiden ehdotuksesta kaupunkisuunnittelulautakunta kehotti jo virastoa valmistelemaan luonnon suojelua kuvaavan kaavamerkinnän. Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajan Emma Karin aloitteesta Helsingin alueelle perustetaan metsäinen suojeluverkosto yleiskaavan yhteydessä. Monimuotoisen metsälajiston säilyminen ja liikkuminen täytyy turvata.

Yleiskaavaluonnoksen ns. pikselimalli antaa hyvät välineet kaupunkirakenteen tiivistämiselle: rakennetaan korttelikaupunkia ja enemmän asuntoja paikkoihin, jotka on varattu pääasiallisesti rakentamiselle. Arvokkaiden luontoalueiden osalta on kuitenkin ongelma. Luontoalueiden tulisi saada kaavassa selvästi isompi painoarvo. Taistelua arvokkaista yksittäisistä luontoalueista ei pidä jättää ainoastaan asemakaavojen laadintaan.

Syksyllä julkaistu Urban Helsingin vaihtoehtokaava osoittaa hyvin, että Helsinkiin mahtuu sekä kaavailtu määrä asuntoja että kaikki kaupungin arvokkaat luontoalueet. Urban Helsingin ja luontojärjestöjen vaihtoehtokaavat ovat linjassa keskenään ja tuovat erittäin tervetulleen lisän kaavan valmisteluun ja päätöksentekoon.

 

Emma Kari, Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja
Elina Moisio ja Outi Silfverberg, kaupunkisuunnittelulautakunta (vihr.)

Öljytuho uhkaa Arktista – hallitus pohtii vain vastuunvälttelyä

Hallituksen ympäristöpolitiikka on saavuttanut uuden moraalisen pohjakosketuksen.

Valtionyhtiö Arctia Shippingin vuokraa kahta jäänmurtajaa tuleviksi kesäkausiksi öljy-yhtiö Shellille auttamaan Alaskan arktisen öljynporauksen aloittamisessa. Taloussanomat uutisoi omistajaohjausyksikön salaisesta raportista, joka kertoo, että hankkeisiin sisältyy merkittävä korvausriski öljyonnettomuuden sattuessa. Öljyonnettomuuden uhkaan Suomi aikoo vastata yhtiöjärjestelyin, jotta vastuu voidaan välttää.

Arctian murtajien tehtävä Alaskassa olisi turvata arktinen öljynporaus. Turvallista suomalaiset murtajat eivät tästä voi läsnäolollaan tehdä, sillä öljyn poraaminen jäisestä merestä epävakaissa sääolosuhteissa on lievästi sanottuna haastavaa. Vakavan öljyonnettomuuden riski Shellin Alaskan arktisissa porauksissa on ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan jopa 75 prosenttia.

Hallituksen ja omistajaohjauksesta vastaavan ministeri Sirpa Paateron ainoa huolenaihe on kuitenkin se, miten Suomi voisi onnettomuuden sattuessa välttää korvausvastuun. Arctia Shipping on valtionyhtiö. Takanaan yhtiöllä on siten loppupelissä valtion ja veronmaksajien rahat. Shell ei ole edes arvioinut, mitä arktisen öljyonnettomuuden siivoaminen maksaisi.

Kyse ei ole vain rahasta. Kyse on jostain paljon arvokkaammasta. Kyse on hauraasta arktisesta luonnosta, luonnosta, joka on suomalaisten elinehto. Öljyonnettomuuden sattuessa arktisen alueen siivoaminen on mahdotonta – ja seuraukset tuhoisia. Öljyteollisuudella ei ole uskottavaa suunnitelmaa öljyntorjuntaan, jos Meksikonlahden kaltainen öljyonnettomuus tapahtuisi Alaskan merialueilla. Meksikonlahden öljytuhon korvausvastuista on riidelty tuomioistuimissa jo vuosia.

Ahneudessaan hallitus sivuuttaa sen, että ilmastonmuutos on fakta. Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää, että suurin osa jo tunnetuista fossiilivaroista jätetään maahan. Jos aiomme välttyä ilmastokatastrofilta, arktisen öljyn on jäätävä maahan.

Öljynporauksiin osallistuminen on surullista jatkoa sille, miten välinpitämättömästi Suomi suhtautuu yhteisen luontomme säilyttämiseen. Öljynporaus arktisilla alueilla on typerää, moraalitonta ja vastuutonta. Lyhytnäköisen voitontavoittelun sijaan meidän tulisi tehdä kaikkemme arktisen alueen suojelun edistämiseksi ja arktisen öljynporauksen pysäyttämiseksi.

Östersundomin luonnosta on pidettävä huolta

Kun Östersundomin kaavaa viimeksi käsiteltiin yli kaksi vuotta sitten, Vihreät vaativat alueen luontoarvojen parempaa huomioimista. Äänestimme kaavaa vastaan, mutta kaupunginhallituksen enemmistö päätyi luontoarvojen huomioimisen sijaan poistamaan pohjaesityksestä luonnonsuojelualueita turvaavia kohtia.

Vihreiden kanssa samaa mieltä oli kuitenkin myös ELY -keskus. Kaavaa ei voitu viedä eteenpäin.

Tällä viikolla julkistettiin uusi ehdotus Östersundomin yleiskaavaksi. Moni asia on uudessa kaavassa paremmin, mutta se törmää samoihin ongelmiin kuin aikaisemminkin. Kaavan Natura-selvityksessä todetaan esityksen heikentävän Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet -Natura-alueiden suojeluarvoja. Tämä tarkoittaa, ettei kaava voi toteutua ilman hallituksen myöntämää poikkeusta Naturasta.

Kaavan julkistamisen jälkeen on keskitytty kauhistelemaan sitä, että kolme lintulajia vievät ihmisiltä asuntoja. Kyse ei tietenkään ole vain pyystä, kehrääjästä ja ruisrääkästä. Natura on kokonaisuus. Alueen lehdot, lintuvedet ja kalliot on todettu valtakunnallisesti arvokkaiksi, ja ne muodostavat tärkeä luontokokonaisuuden.

Alueella on monia erilaisia biotooppeja ja se on linnustoltaan rikas. Porvarinlahti, Bruksviken, Torpviken ja Kapellviken kuuluvat yhtenä, kansainvälisesti arvokkaaksi määriteltynä kohteena valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.

Ja vaikka Natura-alueen luontoarvot eivät kiinnostaisi pätkääkään, fakta on, ettei Suomessa ole hyväksytty ainuttakaan Natura-alueiden heikennystä. Edellisen kaavan kaatuminen viivästytti Östersundomin rakentamista yli kaksi vuotta. Halu poiketa Naturasta tulee jumiuttamaan kaavaprosessin vuosiksi. Ja hyvin todennäköisesti poikkeusta ei saada. Eli palaamme alkupisteeseen.

Vihreät eivät missään vaiheessa ole väittäneet, etteikö Helsinki tarvitsisi kipeästi uusia koteja ja etteikö Östersundomiin voisi asuntoja rakentaa. Parhaiten kaupunkia kuitenkin rakennetaan luontoarvot huomioiden.

#Viski, eli miksi luokaton säätely vaarantaa luonnon ja hyvinvoinnin

Uusi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen näytti, mistä kokoomus puhuu, kun puhuu #normitalkoista: esimerkiksi luonnonsuojelun vesittämisestä. Niin ympäristön, lasten kuin työntekijöiden suojeleminen edellyttää hyvää sääntelyä. Viime aikoina puhuttaneet järjettömyydet (#viski) antavat tekosyyn myös hyvälle elämälle tarpeellisen sääntelyn purkamiseen.

Normitalkoiden nimissä uusi ministeri todennäköisesti hävittää Suomesta uhanalaisia suolajeja sukupuuttoon. Puolet kaikista suolajeista on uhanalaisia. Kuusi vuotta valmisteltu suoluonnon suojeluohjelma on mahdollisuus pelastaa se mitä pelastettavissa on. Nämä sannigrahnlaasoset käyttävät huonoa sääntelyä käsikassarana hyökätessään välttämätöntä sääntelyä vastaan.

Olen itse ollut tuhat ja yksi kertaa täysin pöyristynyt järjettömyyksistä, joita huonot lait ja normit tuottavat. Se ei ole ollut ihan pari kertaa, kun hätääntyneet yrittäjät ovat kääntyneet minunkin puoleeni, kun kaupungin virkakoneisto on meinannut tehdä heidän ideansa tyhjäksi. Onneksi esimerkiksi Kyriakoksen krepeskojulle lopulta löytyi paikka keskustasta.

Suomessa kuollaan ja sairastetaan aivan liikaa, koska on oltu liikaa alkoholin vaikutuksen alaisena. Siksi kannatan alkoholin hinnan ja saatavuuden rajoittamista. Ne ovat myös tutkitusti tehokkaita konsteja haittojen vähentämiseen. Sen sijaan en ymmärrä, miksi anniskelualueen pitää olla rajattu. En myöskään ymmärrä, miksei baarista ostettua tuoppia voi mennä juomaan läheiselle laiturille, mutta Tallinnasta tuodun kaljakeissin voi.

Alkoholilainsäädännöstä pitäisi karsia järjettömyydet ja säilyttää haittoja tehokkaasti ja tutkitusti vähentävä ydin. Tyhmästä sääntelystä eroon pääseminen on hyvän sääntelyn kannalta välttämätöntä.

Typeryyksien varjolla yritetään luoda kuvaa siitä, että kaikki lait ja normit, oikeastaan julkinen sektori ylipäänsä, on typerä ja tehoton.

Tällaiset normitalkoot tarkoittavat vain uusia talvivaaroja, kuolleita kuutteja ja tuhoutunutta kansallismaisemaa.

Newer posts »