Avainsana: maatalous

Uusi eläinsuojelulaki on vanhentunut jo syntyessään

8.6.2017 / Emma Kari

Vihreiden kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän varapuheenjohtaja Emma Kari on pettynyt tänään julkistettuun esitykseen uudesta eläinsuojelulaista. Kari olisi toivonut Suomen nousevan eläinsuojelun edelläkävijäksi. Karin mielestä eläinten hyvinvointi pitäisi nähdä arvona, ei pelkkänä kustannuksena.

– Edistyksellinen eläinsuojelulaki olisi palvelus suomalaiselle ruuantuotannolle. Tämä lakiesitys on vanhentunut jo syntyessään. Se, että lainsäädäntömme on muita naapurimaita jäljessä, heikentää suomalaisen ruuan mainetta. Tämä ei ole tuottajien eikä eläinten etu. Laki ottaa pieniä askelia eteenpäin, mutta suuri harppaus jäi ottamatta. Tutkimustieto eläinten hyvinvoinnista on kuitenkin edistynyt valtavasti 20 vuoden aikana. Samaan aikaan ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia ruuan eettisyydestä ja eläinten hyvinvoinnista, Kari harmittelee.

Kari kiittää esitystä siitä, että hevospilttuut kielletään ja haitalliseen jalostukseen puututaan. Myös emakkojen tiineytyshäkeistä luopuminen on edistystä, vaikka siirtymäaika onkin pitkä.

– Heikko mahdollisuus liikkumiseen aiheuttaa tutkitusti eläimille tarpeetonta kärsimystä ja estää lajityypillistä käyttäytymistä. Eniten eläinten liikkumista rajoittaviin asioihin on saatava parannuksia. Yksi suurimmista epäkohdista ovat emakoille stressiä aiheuttavat porsimishäkit, joita ei edelleenkään kielletä. Naudoille ei taata pääsyä laitumille eikä naapurimaissa kiellettyjä lehmien parsinavetoita vieläkään kielletä. Eläimille ei edelleenkään anneta oikeutta juoda halutessaan vettä, vaikka eläinten hyvinvoinnin asiantuntijat ovat tätä laajasti vaatineet, Kari luettelee.

Kari on pettynyt siihen, ettei lakiesityksessä puututa turkistarhaukseen, vaikka eläinten lajityypillinen käytös ei ole turkistuotannossa mahdollista. Kari toivoo myös, ettei kivuliaita toimenpiteitä enää sallittaisi ilman kivunlievitystä. Porsaiden kastraatio ja vasikoiden nupoutus, eli eläimen sarven alkujen polttaminen, tuottavat eläimelle kipua.

– Erikoista oli se, että eduskunnan eläinsuojeluryhmä sai tietää lakiesityksen julkistuksesta lukemalla siitä MTK:n puheenjohtajan haastattelusta Maaseudun Tulevaisuudesta. Tämä kuvaa hyvin sitä, että lobbareille on suotu lainsäätäjiä parempi yhteys valmisteluun. Valmistelusta vastaava ministeri ei ole kahteen vuoteen suostunut tapaamaan eduskunnan eläinsuojeluryhmää aiheesta, Kari sanoo.

Kyselytuntikysymys ministeri Tiilikaiselle tuontantoeläinten olojen parantamisesta

5.11.2015 / Emma Kari

Kysyin kyselytunnilla torstaina 5.11. maatalousministeri Tiilikaiselta tuontantoeläinten olojen parantamisesta. Jo pelkästään eläinten hyvinvoinnista puhuminen saa eduskunnassa aikaan paheksuntaa. Esittäessäni istuntosalissa kysymystä erityisesti keskustan ja kokoomuksen kansanedustajat tuhahtelivat, naureskelivat ja puhuivat päälle.

Tällaisessa asenneilmapiirissä on vaikeaa parantaa eläinten oloja. Siksi meidän on tehtävä entistä enemmän töitä niiden puolesta, jotka eivät itse puolustaa itseään.

* * *

Arvoisa puhemies!

Olemme viime viikolla nähneet pysäyttävää kuvamatelia suomalaisilta eläintiloilta ja teurastamoilta, joista ilmenee törkeää välinpitämättömyyttä ja julmuutta eläinten kohtelussa.

Te, maatalousministeri Tiilikainen, olette sanoneet olevanne järkyttynyt näkemästänne, mutta meille on olennaista kuulla, miten aiotte puuttua eläinten huonoon kohteluun. On tärkeää, että ministeri puuttuu asiaan yhdessä vastuuviranomaisen Eviran kanssa ja käy läpi esille tulleet tapaukset. Vaikuttaa selvältä, että alan omavalvonta ei ole riittävää.

Kysynkin ministeri Tiilikaiselta:
– Miten hallitus aikoo parantaa eläintilojen ja teurastamoiden valvontaa, jotta vastaavia väärinkäytöksiä ei enää pääse tapahtumaan?
– Aiotaanko teurastamoilta edellyttää jatkuvaa kameravalvontaa?

JATKOKYSYMYS:

Arvoisa puhemies!

Eläinsuojelulakia ollaan uudistamassa. Te, ministeri Tiilikainen, olette kuitenkin päättänyt lakkauttaa eläinsuojeluasiamiehen viran. Tämä herättää suuren huolen siitä, mihin suuntaan uudistustyö on menossa. Eläinten olojen tulee lakiuudistuksen myötä parantua. Meidän ihmisten tehtävä on pitää huolta niistä, jotka eivät pysty puolustamaan itseään. Laadulla ja eläinten hyvällä kohtelulla profiloituminen on myös suomalaisen ruuantuotannon etu.

Kysynkin ministeriltä:
– Aiotteko te perua päätöksenne lakkauttaa eläinsuojeluasiamiehen virka?
– Onko eläinsuojelulain uudistuksen tavoittee parantaa eläinten oloja ja puututaanko siinä eläinten pidon epäkohtiin, joissa eläimet kärsivät kohtuuttomasti? Esimerkkejä näistä epäkohdista ovat porsimishäkit, parsinavetat sekä eläinten nupotus ja kastrointi ilman kivunlievitystä.

Kirje ministeri Tiilikaiselle eläinten hyvinvoinnin parantamisesta

29.10.2015 / Emma Kari

Arvoisa ministeri Kimmo Tiilikainen,

Me eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtajistossa vetoamme Teihin, jotta suomalaisten eläintilojen ja teurastamoiden valvontaa tehostetaan sekä eläinten hyvinvointia parannetaan.

Yle on tällä viikolla julkaissut suomalaisilla eläintiloilla ja teurastamoilla kuvattua materiaalia, josta ilmenee törkeää välinpitämättömyyttä ja julmuutta eläinten kohtelussa. Videoilla lampaita, sikoja ja lehmiä hakataan, revitään raajoista ja piiskataan liiallisesti sähköpiiskoilla.

Eläimiä on kohdeltava hyvin. Videoilla nähty eläinten pahoinpitely ja tainnutusten epäonnistuminen ovat lainvastaisia. Teurastamoiden omavalvontajärjestelmä ei toimi. Valvonta on korjattava pikaisesti tehokkaaksi, puutteet on korjattava ja valvonnan resurssit on saatava riittäviksi. On tärkeää, että ministerinä puututte asiaan yhdessä vastuuviranomaisen Eviran kanssa ja että nyt esille tulleet tapaukset käydään läpi.

Olette uudistamassa eläinsuojelulakia. Päätöksenne lakkauttaa eläinsuojeluasiamiehen virka on herättänyt suurta huolta siitä, mihin suuntaan uudistustyö on menossa. Haluamme painottaa, että eläinten olojen ja kohtelun tulee lain uudistamisen myötä parantua. Eläinsuojelun heikennyksiin ei ole varaa ja eläinsuojeluasiamiehen tehtävä tulee säilyttää. Myös lakiuudistuksessa valvonnan merkitystä on lisättävä, koska omavalvonta ei riitä.

Eläinsuojelulain kokonaisuudistusta on odotettu vuosikymmeniä. Siinä on puututtava pahimpiin eläinten oikeuksien puutteisiin. Porsimishäkit, eläinten nupotukset ja parsinavetat ovat esimerkkejä nykyisistä käytännöistä, joissa eläin kärsii kohtuuttomasti. Valvonnan laatua ja resursseja on parannettava lakiuudistuksen yhteydessä.

Eduskunnan eläinsuojeluryhmä tekee mielellään yhteistyötä maa- ja metsätalousministeriön kanssa eläinten hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Toivomme teiltä löytyvän aikaa yhteiseen tilaisuuteen, jotta voimme keskustella eläinten hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä ja eläinsuojelulain uudistuksesta.

Parhain terveisin,

Ritva Elomaa ja Emma Kari, eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtajisto

Tiilikainen ei halua parantaa eläinten oloja

11.9.2015 / Emma Kari

Maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) on kaatanut vuosien työn, jolla turkiseläinten oloja oli tarkoitus parantaa. Jo valmistunutta turkisasetusta ei aiota antaa eikä työ enää jatku. Samalla Tiilikainen lakkauttaa eläinsuojeluasiamiehen viran, joka saimme vihdoin viime hallituskaudella perustettua.

Eläinten hyvinvointi ei ole koskaan ollut keskustan agendalla, mutta näin totaalinen välinpitämättömyys eläinten hyvinvoinnin parantamista kohtaan on pysäyttävää. Voi rehellisesti sanoa, etten osannut odottaa tätä.

Sipilän hallituksen perustelu on se, että eläinten olojen parantamisesta saattaisi koitua kustannuksia. Siksi se jätetään tekemättä. Tämä lupaa todella huonoa meneillään olevalle eläinsuojelulain kokonaisuudistukselle, jonka tavoitteena oli puuttu suomalaisen eläintuotannon pahimpiin epäkohtiin.

Keskellä valtavia leikkauksia pienituloisten palkkoihin hallitus on kuitenkin pumpannut lisää rahaa maataloustukiin. Voimme olla aika varmoja, että tällä priorisoinnilla näitä rahoja ei käytetä eläinsuojelutarkastuksiin, vaan niistä tullaan päinvastoin leikkaamaan. Näin tarkastuksia tehdään entistäkin vähemmän, eikä edes nykyisiä eläinsuojelusäädöksien noudattamista kyetä valvomaan.

Yhteiskunnan arvo mitataan siinä, miten se kohtelee niitä, jotka ovat kaikista heikoimmilla. Nyt tuntuu siltä, että taakan hallituksen talouskurista saavat kantaa kaikista puolustuskyvyttömimmät ihmiset – ja eläimet. Luvassa on paljon enemmän videoita ja kuvia suomalaisilta eläintiloilla, jossa näemme minkkien, possujen ja lehmien kärsimystä.

Eläimet maksavat kovan hinnan keskustan ”eläinsuojelu”politiikasta.

Aika purkaa maa- ja metsätalousministeriö

25.8.2014 / Emma Kari

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo avasi keskustelun ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhdistämisestä. Ministeriöiden tarpeellisuutta onkin syytä tarkastella. Omasta mielestäni on jo korkea aika purkaa maa- ja metsätalousministeriö ja jakaa sen toiminnot ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kesken.

Maa-, metsä ja kalatalouden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on alle kolme prosenttia. On ymmärrettävää, että 1950-luvun Suomessa tämä toiminta tarvitsi oman ministeriön, mutta ajat ovat nyt toiset. On entistä selvempää, että hyvä ympäristösääntely on nykyaikaisen talouden ja erityisesti cleantech-alan kulmakivi. Keskellä muuten alavireistä taloutta, cleantech kasvaa.

Maa- ja metsätalousministeriö on valitettavasti profiloitunut lähinnä etujärjestöpolitiikan jatkeeksi ja esimerkiksi Itämeren suojelun ja kestävän kalastuspolitiikan jarrumiehenä. Olisi luontevaa siirtää maatalouden, metsätalouden ja kalatalouden elinkeinoasiat työ- ja elinkeinoministeriöön. Siellähän muutkin elinkeinoasiat istuvat. Jo nyt TEM tekee paljon työtä esimerkiksi metsäalan strategisen kehittämisen parissa.

Vastaavasti luonnonvarojen kestävään hoitoon liittyvät asiat kuten kalastusasiat on siirrettävä ympäristöministeriöön. Esimerkiksi kestävistä kalastuskiintiöistä päättäminen on tieteellinen ja ekosysteemin kunnosta huolehtimiseen liittyvä päätös – ei elinkeinopolitiikkaa.

Ekosysteemin kunnosta huolehtiminen on myös parasta elinkeinopolitiikkaa, mutta valitettavan usein pitkän aikavälin edut jäävät lyhyen tähtäimen hyödyn tavoittelun jalkoihin. Maa- ja metsätalousministeriön purkaminen olisi oikea askel kohti kestävämpää Suomea!