100-vuotiaan Suomen metsät on turvattava!

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari peräänkuuluttaa Sipilän hallitukselta pikaisia toimia Suomen luonnon tilan parantamiseksi. Hallituksen vastauksessa Karin kirjalliseen kysymykseen hallitus ilmoitti, ettei se saavuta kansainvälistä tavoitetta pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vuoteen 2020 mennessä.

100-vuotiaan Suomen luonnon päivänä 26. elokuuta Kari esittää toimenpidepakettia Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

– Suomi on sitoutunut YK:n biodiversiteettisopimukseen, jonka mukaan luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on pysäytettävä vuoteen 2020 mennessä. Kuitenkin hallitus on nyt linjannut, ettei aio pitää tavoitteesta kiinni. Suomalaiset arvostavat maamme luontoa, ja on häpeällistä, että hallitus on valmis rikkomaan antamamme kansainvälisen ympäristölupauksen. Sen sijaan hallitus on leikannut luonnonsuojelualueiden hankinnan rahoista pois kaksi kolmasosaa. Tämä on kestämätöntä, Kari toteaa.

Keväällä 2017 laaja joukko ympäristö- ja ilmastokysymyksiin perehtyneitä professoreita, dosentteja, ja tutkijoita varoittivat, etteivät hallituksen suunnitelmat lisätä tuntuvasti metsien käyttöä ole lainkaan kestävällä pohjalla. Suomen metsäbioenergian käyttöön nojaava ilmasto- ja ympäristöpolitiikka ei tuota lähes lainkaan vaadittuja päästövähennyksiä, vaan pikemminkin uhkaa tappaa sukupuuttoon metsissä eläviä lajeja. Samaan aikaan hupenevat resurssit vesien, metsien ja soiden suojelussa vaarantavat lajien tulevaisuutta.

– Suomalaiset rakastavat tämän maan hienoa luontoa. Sen turvaaminen lapsillemme vaatii poliittisia päätöksiä. Sen sijaan, että Suomen luontoa suojeltaisiin, se joutuu entistä massiivisempien metsähakkuiden kohteeksi. Suomen metsäluonnon monimuotoisuus on vaakalaudalla, lajistojen uhanalaisuuden jatkuessa suomalaisessa luonnossa. Nyt tarvitaan konkreettisia toimia metsien, soiden ja vesistöjen luonnon turvaamiseksi, Kari sanoo.

Karin pakettiin on kirjattu kymmenenkohtainen lista toimenpiteistä, joilla Suomen luonnon tilannetta voidaan parantaa aina metsien ja vesistöjen suojelusta kestävään ympäristöhallintoon saakka. Tärkeimpinä ehdotuksina Kari esittää luonnonsuojelun rahoituksen nostamista takaisin vuoden 2015 tasolle, laajojen metsien- ja soidensuojelun ohjelmien toteuttamista, metsähakkuiden rajoittamista, vaelluskalojen suojelua, vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämistä sekä ympäristölle haitallisten tukien leikkaamista.

Tutustu toimenpidepakettiin täällä!

Kirjallinen kysymys metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisesta Suomessa

Eduskunnan puhemiehelle,

Suomi on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen vuoteen 2020 mennessä YK:n biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa (Convention on Biological Diversity), luonnon monimuotoisuutta koskevassa EU:n strategiassa vuoteen 2020, sekä Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiaksi vuosiksi 2012–2020. Tavoitevuoteen on nyt vajaa kolme vuotta aikaa.

Samalla metsälajiston ja metsäisten elinympäristöjen tilanne on heikko. Kahden edellisen uhanalaisuusarvioinnin välillä metsälajiston riski kuolla sukupuuttoon on pysynyt samana ja metsätalouden aiheuttamista muutoksista ovat kärsineet erityisesti lahopuuta vaativa lajisto. Metsälajiston häviämistä ei olla siis pysäytetty, ja esimerkiksi sammalien ja jäkälien uhanalaistuminen jatkuu suomalaisissa metsissä.

Uhanalaisista lajeista suurin osa on riippuvaisia metsistä ja siten metsissä tapahtuvat elinympäristöjen heikennykset heijastuvat myös suoraan uhanalaisten lajien tilanteeseen. Metsäluontotyypeistä 70% on luokiteltu uhanalaisiksi. Lisäksi on arvioitu, että sukupuuttovelan takia noin tuhat metsistä riippuvaista lajia tulee häviämään, kun lajiyhteisö saavuttaa uuden tasapainotilan elinympäristössä tapahtuneen muutoksen jälkeen.

Hallitus leikkasi metsien suojelusta (METSO -ohjelmasta) hallituskauden alussa 70%. Nyt hallituksen puolivälitarkastelun yhteydessä ympäristöministeriön METSO-rahoitusta lisättiin kolmella miljoonalla eurolla, jolloin metsien suojelusta on 70 prosentin sijaan leikattu 60 prosenttia tällä hallituskaudella. Samaan aikaan hakkuumäärät ja -tavoitteet ovat historiallisen suuret.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä metsälajiston ja metsäelinympäristöjen parantamiseksi tällä hallituskaudella, jotta monimuotoisuuden köyhtyminen pysäytetään tavoitevuoteen 2020 mennessä ja onko hallitus arvioinut, että nykytoimilla tavoite on vielä realistista saavuttaa?

Helsingissä 17.5.2017
Emma Kari /vihr

Aloite Helsingin osallistumisesta Suomi100 – luonnonsuojelukampanjaan

Valtio kannustaa maanomistajia perustamaan luonnonsuojelualueita juhlavuoden kunniaksi. Maanomistajat voivat tarjota omistamiaan maita suojeltavaksi korvauksetta satavuotiaan Suomen kunniaksi. Tarjotuista alueista perustetaan suojelualueita. Valtio sitoutuu omasta puolestaan kampanjaan vastaavalla suojelupanoksella.

Myös kunnat kutsutaan kampanjaan mukaan. Koko maahan tavoitellaan yksityisten maanomistajien, valtion ja kuntien yhteistyöllä merkittävä määrä uusia suojelualueita. Alueista perustetaan pysyviä yksityisiä suojelualueita. Kunnan päätös suojelusta on lahja itsenäiselle satavuotiaalle Suomelle, eikä siitä makseta korvausta. Rauhoituspäätöksiin tulee tieto, että kohde on osa itsenäisyyden juhlakampanjaa.

Suojeltavan alueen täytyy täyttää luonnonsuojelulain mukaiset edellytykset, mutta muita kriteereitä alueille ei ole. Alue voi olla esimerkiksi tärkeä virkistyskohde, kuntalaisten suosima ulkoilukohde tai kaunis maisemallisesti. Helsingissä on paljon arvokasta luontoa. Hienoja suojelukohteita olisivat esim. Paloheinä-Haltialan metsä, Hallainvuori sekä Pikkukosken ja Koskelan väliset lehtovaltaiset metsät. Suojelualueet olisi luontevaa liittää osaksi Helsingin metsäistä suojeluverkkoa. Ulkopaikkakuntien metsistä vuoden 2017 suojelualueiksi sopivia voisivat olla esim. Kauhalan metsäalue (Kirkkonummi) sekä Nuuksion kansallispuistoon rajautuva Ketunkorven palsta (Espoo).

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsinki osallistuu ”Luontolahjani 100-vuotiaalle” – luonnonsuojelukampanjaan 100-vuotiaan Suomen kunniaksi,

Helsingissä 1.2.2017

Emma Kari

 

Muddusjärven hakkuut pysäytettävä

Metsähallituksen uudistamiseen liittyneet pelot ovat osoittautumassa todeksi nopeammin kuin uskoimmekaan. Lapin arvometsiä ollaan hakkaamassa Muddusjärven saamelaispaliskunnan alueella. Metsähallitus uhkaa aloittaa hakkuut jo ensi viikolla. Tämä on järjetöntä.

Nämä upeat metsät ovat satoja vuosia vanhoja. Niiden hakkaaminen on taloudellisesti kannattamatonta, uhkaa porojen laiduntamista ja tuhoaa luontoarvoja. Lapin menestys lepää luonnossa ja siitä tulevassa matkailussa.

Kymmenen vuotta sitten Lapin metsäkiistoissa sovittiin, että iso osa Ylä-Lapin metsistä rajataan hakkuiden ulkopuolelle. Valitettavasti hakkuut ovat lisääntyneet näiden rajojen ulkopuolella ja neuvottelut niistä eivät ole olleet todellisia. Tilanne on myös muuttunut taloudessa. Silloin metsätalous vielä työllisti ja Ivalossa oli saha. Nyt kaikki hakatut puut viedään kauas etelään sellupuuksi. Siis satoja vuosia vanhoja arvometsät sellunkeittoon!

Luonnontilaisina nämä metsät antavat poroille kovan lumen aikoina (kuten nyt) tarvittavan lupon josta saada ravintoa. Luontomatkailun ja luontoarvojen kautta nämä metsät ovat paljon arvokkaampia pystyssä – myös taloudelle, paikallisten ihmisten maisema-arvoista ja luonnosta puhumattakaan.

Metsähallituksen on pysäytettävä nämä älyttömät hakkuut. Ei anneta pilata Lapin korvaamattoman kauniita metsiä.

Metsähallituksen uudistus heikentää luonnonsuojelua

Keskustan kansanedustajat syyttävät nyt vihreitä siitä, että suomalaiset pitävät Sipilän hallitusta poikkeuksellisen luontovihamielisenä hallituksena. Vihreiden syyttämisen sijaan keskustalla on peiliin katsomisen paikka.

Käsittelemme eduskunnassa juuri nyt metsähallituksen uudistamista. Ja tämä uudistus ei lupaa suomalaiselle luonnolle hyvää. Yli kaksi miljoonaa hehtaaria suomalaisia vesiä siirretään ympäristöministeriön alaisuudesta maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen. Sama kohtalo on sadoilla tuhansilla hehtaareilla Lapin luontoa. Ja jatkossa metsiä voidaan siirtää pois luontopuolelta ilman eduskunnan päätöstä. Ja kaikilla on hyvin tiedossa kuinka suuri ero näiden kahden ministeriön suhtautumisella luonnon vaalimiseen on.

Tälle päätökselle hallitus ei ole kyennyt antamaan mitään kunnon perusteita. Ei mitään. Keskustan ainoa vastaus on syyttää vihreitä siitä, että suomalaiset haluavat puolustaa luontoaan.

Hallitusneuvotteluissa yritettiin ajaa alas koko ympäristöministeriö. Suomalaiset eivät antaneet tämän tapahtua. Ympäristöministeriö säilyi, mutta sille ei nimetty omaa ministeriä, vaan salkku annettiin maa- ja metsätalousministerille. Sen jälkeen ympäristöministeriöltä on leikattu valtavasti. Metsähallituksen alaisuudessa on meidän yhteinen luontomme. Siksi sen uudistus on keskustalle mahdollisuus jatkaa ympäristöhallinnon heikentämistä. He ovat yrittäneet junailla äänestyksiä tehtäväksi neljältä aamuyöllä ja toivat valtavia heikennysesityksiä lakiin viime metreillä oman ministerinsäkin ohitse. Tällainen toiminta on vastuutonta ja on ymmärrettävää, että suomalaiset pelkäävät.

Me suomalaiset rakastamme luontoamme. Meille metsät eivät ole vain hakkaamista varten eivätkä vedet ole vain vesiviljelyä varten. Ihmiset ovat nyt huolissaan ja syystä. Sillä ainoa peruste nyt keskustan ajamalle metsähallitusuudistukselle on heikentää suomalaisen luonnon suojelua.

Sipilän hallitus vaarantaa Lapin metsärauhan

Nyt on Suomen luonnolla paha paikka. Näyttää siltä, että Sipilän hallitus on valmis vaarantamaan Lapin metsärauhan. Tämän seurauksena Lapin henkeäsalpaavan kauniit maisemat, pohjoisten jokien rannat ja saamelaisalueiden aarniometsät ovat uhattuna.

Sipilän hallitus päättää tänään esityksestä, jossa kymmeniä tuhansia hehtaareja valtion metsiä siirrettäisiin luontopuolelta kaupalliselle puolelle. Se tarkoittaa sitä, että arvokkaita metsiä, jotka ovat tähän saakka olleet turvassa hakkuilta, voi alkaa hakkaamaan ja myymään tonteiksi.

2000-luvun alussa Lapissa käytiin vuosia suuria ja kipeitä kiistoja korvaamattomien aarniometsien hakkaamisen takia ja suomalaisen metsäteollisuuden maine kärsi tästä maailmalla. Puhuttiin jopa metsäsodasta. Vuosia kestäneen tappelun jälkeen asiat saatiin sovittua ja nämä arvokkaat metsät, paikallisten ihmisten rakastamat maisemat, saamelaisten oikeudet ja metsätalous sovitettiin yhteen metsärauhassa. Tämä oli arvokas sopu, enkä olisi koskaan kuvitellut kenenkään haluavan aloittaa kiistaa uudelleen.

Sipilän hallituksen esitys on erityisen paha myös siksi, että se osoittaa todeksi ne pelot, joita on epäilty toteutuvan Metsähallitusta koskevassa uudessa laissa. Uudistuksessa hallitus haluaa mahdollistaa sen, että se voi jatkossa siirtää valtavia määriä metsiä luonnonsuojelupuolelta taloudelliseen hyödyntämiseen ilman eduskunnan päätöstä. Nyt tämä voidaan vielä pysäyttää: se vaatii eduskunnan luvan. Puolustetaan Suomen luontoa ja pohjoisen ihmisten asukkaiden oikeuksia aarniometsiinsä, jokiinsa ja maisemiinsa.

Onko todella Sipilän hallitus halukas vaarantamaan Lapin metsärauhan – ja myymään kansallisomaisuuttamme?

Hossaan tulee kansallispuisto!

Hossaan tulee kansallispuisto! Tämä on ilon päivä näille Pohjois-Suomen upeille harjumetsille ja kirkkaille järville, jotka ovat nyt turvassa. Samalla tämä on hyvä uutinen kaikille meille ihmisille, jotka saamme nauttia tästä mykistävän kauniista luonnosta myös jatkossa.

Hossa on luonnonystävien rakastama alue, jossa mieli saa levätä. Näiden arvokkaiden metsien puolesta on jouduttu taistelemaan toistuvasti. Vaikka Hossa kuuluu Natura 2000 -suojeluverkostoon, sen metsistä jopa kolmasosa on ollut hakkuusuunnitelmien kohteena. Vihreät, ympäristöjärjestöt sekä paikalliset asukkaat ja matkailuyrittäjät ovat toistuvasti olleet torjumassa näiden hienojen metsien hakkuita.

Eduskunnan luonto- ja ympäristöryhmässä olimme esittäneet ympäristöministeri Tiilikaiselle kansallispuiston perustamista myös pääkaupunkiseudulle Porkkalaan. Luonnollisesti olen pettynyt, ettei tälle upealle saaristoalueelle vieläkään saada kansallispuistoa. Ministeri on kuitenkin luvannut, että Porkkalaan perustetaan luonnonsuojelualue.

Ympäristöministeriön tiedotteen asiasta voi lukea täältä.

Metsälinnut ovat vaarassa

Suomalaiset rakastavat metsiä. Lapseni opettelee paraikaa tunnistamaan Suomen lintuja. Tutun linnun näkeminen puun oksalla on aina valtavan riemun aihe. Mutta nyt meille rakkaat lintulajit ovat pahoissa vaikeuksissa hakkuiden takia. Suomen ympäristökeskuksen uuden tutkimuksen mukaan monet metsiemme tavallisimmista lintulajeista ovat vähentyneet tehometsätalouden ja ilmastonmuutoksen takia.

Talousmetsissä lintuparien määrä on vähentynyt lyhyessä ajassa lähes 20 prosenttia. 12 runsaimmasta lajista seitsemän on taantunut, ainoastaan talitiainen runsastui. Esimerkiksi peippo, hippiäinen, hömötiainen ja vihervarpunen kärsivät avohakkuista. Sipilän hallituksen ”biotaloushankkeet” tulevat lisäämään suomalaisten metsien hakkuita valtavasti. Samalla luonnonsuojelusta leikataan massiivisesti.

Me olemme tottuneet pitämään kaunista ja monimuotoista metsäluontoa itsestään selvyytenä, mutta nyt siellä pärjää pääasiassa talitiainen. Vielä ei ole liian myöhäistä, mutta suomalaisten on herättävä metsäluonnon huononevaan tilanteeseen. Metsien visertäjät tarvitsevat puolustajia!

Kaupunkimetsät turvattava yleiskaavassa

Helsingin metsät ovat koko Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen monimuotoisia ja arvokkaita. Upeilla kaupunkimetsillä, yhtenäisillä viheralueilla, rakentamisesta vapailla rannoilla ja saarilla on mittaamaton arvo, jota emme aina osaa arvostaa. Helsingin rakentamista ohjaava yleiskaavaluonnos on parhaillaan kommentoitavana. Nyt on oikea aika ottaa kantaa kaupungin luontoalueiden puolesta.

Helsingissä on erityistä luonnonläheisyys. Yleiskaavan pitäisi vaalia tätä ajatusta. Tein kolme vuotta sitten valtuustoaloitteen metsäisen suojeluverkoston perustamiseksi Helsinkiin. Esitys verkostosta valmistuu tänä keväänä. Meidän on pystyttävä turvaamaan luonnonsuojelualueet myös yleiskaavassa. Rakentamattomat ja rakennetut viheralueet pitää selvästi erottaa toisistaan.

Vihreiden ehdotuksesta kaupunkisuunnittelulautakunta kehotti jo virastoa valmistelemaan luonnon suojelua kuvaavan kaavamerkinnän. Yksi vihermerkintä, jossa liikunnalle, virkistykselle ja luonnonsuojelulle varatut alueet niputetaan yhteen, ei missään nimessä riitä. Luontojärjestöjen esittämä viher- ja virkistysalueiden jako kolmeen luokkaan on hyvä ehdotus, jonka pohjalta alueiden tosiasialliset luonteet saataisiin paremmin näkyviin.

Yleiskaavaluonnoksen ns. pikselimalli antaa hyvät välineet kaupunkirakenteen tiivistämiselle: rakennetaan korttelikaupunkia ja enemmän asuntoja paikkoihin, jotka on varattu pääasiallisesti rakentamiselle. Arvokkaita luontokohteita se ei kuitenkaan turvaa. Luontokohteiden tulisi saada kaavassa selvästi isompi painoarvo. Taistelua yksittäisistä luontoalueista ei pidä jättää ainoastaan asemakaavojen laadintaan.

Helsingin luonto on ainutlaatuista. Tiivis rakentaminen tarvitsee vastapainokseen metsiä, joissa ihmiset voivat hengittää ja joissa helsinkiläiset lapset pääsevät kiipeilemään puihin ja tonkimaan multaa. Emme saa rakentaa kaupunkia kieltämällä tulevilta helsinkiläisiltä oikeutta lähiluontoon.

Monimuotoiset metsät on turvattava yleiskaavassa

Helsingin metsät ovat poikkeuksellisen arvokkaita. Monimuotoisilla kaupunkimetsillä, yhtenäisillä viheralueilla, rakentamisesta vapailla rannoilla ja saarilla on mittaamaton arvo, jota meidän on vaalittava. Helsingin yleiskaavaluonnos on nyt kommentoitavana ja on oikea aika ottaa kantaa kaupungin luontoalueiden puolesta. Helsingin Vihreät kiittävät luontojärjestöjen aktiivisuutta ja hyvää vaihtoehtoista kaavaesitystä, jossa luontoalueet halutaan turvata.

Yleiskaavakartassa tulee olla selvästi erotettuna rakentamattomat ja rakennetut viheralueet. Yksi vihermerkintä, jossa liikunnalle, virkistykselle ja luonnonsuojelulle varatut alueet niputetaan yhteen ei missään nimessä riitä. Luonnonsuojeluun varattavien alueiden tulee olla näkyvissä oikeusvaikutteisessa kaavakartassa. Luontojärjestöjen esittämä viher- ja virkistysalueiden jako kolmeen luokkaan on oivallinen ehdotus, jonka pohjalta alueiden tosiasialliset luonteet saataisiin paremmin näkyviin.

Vihreiden ehdotuksesta kaupunkisuunnittelulautakunta kehotti jo virastoa valmistelemaan luonnon suojelua kuvaavan kaavamerkinnän. Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajan Emma Karin aloitteesta Helsingin alueelle perustetaan metsäinen suojeluverkosto yleiskaavan yhteydessä. Monimuotoisen metsälajiston säilyminen ja liikkuminen täytyy turvata.

Yleiskaavaluonnoksen ns. pikselimalli antaa hyvät välineet kaupunkirakenteen tiivistämiselle: rakennetaan korttelikaupunkia ja enemmän asuntoja paikkoihin, jotka on varattu pääasiallisesti rakentamiselle. Arvokkaiden luontoalueiden osalta on kuitenkin ongelma. Luontoalueiden tulisi saada kaavassa selvästi isompi painoarvo. Taistelua arvokkaista yksittäisistä luontoalueista ei pidä jättää ainoastaan asemakaavojen laadintaan.

Syksyllä julkaistu Urban Helsingin vaihtoehtokaava osoittaa hyvin, että Helsinkiin mahtuu sekä kaavailtu määrä asuntoja että kaikki kaupungin arvokkaat luontoalueet. Urban Helsingin ja luontojärjestöjen vaihtoehtokaavat ovat linjassa keskenään ja tuovat erittäin tervetulleen lisän kaavan valmisteluun ja päätöksentekoon.

 

Emma Kari, Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja
Elina Moisio ja Outi Silfverberg, kaupunkisuunnittelulautakunta (vihr.)