Avainsana: pyöräily (Page 1 of 2)

Puhe paremman Hämeentien puolesta valtuustossa 27.4.2016

Arvoisa puheenjohtaja,

Viimeisen vuoden aikana on joutunut olemaan mukana aika monessa päätöksessä, jossa tunnelma on ollut todella huono.

Tuntuu, että tässä maassa vallitsee sellainen harmaa synkkyys. Suomessa on vallalla tunnelma, että mitään hyvää ei ole tulossa, että edessä ei ole mitään parempaa, että ei kannata edes yrittää.

Mutta ystävät meidän onni tämän kaupungin päättäjinä on, että me asumme kaupungissa, jota tämä synkkyys ei ole vallannut.

Helsingissä on edelleen hyvä meininki. Täällä uskalletaan ja halutaan tehdä uusia asioita.

Ihmiset ovat innostuneet oman kaupunkinsa parantamisesta ja eteenpäin viemisestä. Jokaisen tässä salissa pitää ymmärtää  kuinka mittaamattoman arvokas asia on ihmisten halua ja into tehdä uutta.

Arvoisa puheenjohtaja,

Helsingissä on tekemisen meininki ja kalliolaisena voin kertoa, että Hämeentien ympäristössä sitä tekemisen meininkiä vasta onkin.

Monella on Hämeentiehen viha-rakkaussuhde. Tien kovaa liikennettä pelätään, mutta sen elävää ympäristöä rakastetaan. Siksi iso määrä helsinkiläisiä on jo vuosia kampanjoineet paremman Hämeentien puolesta.

Itse asun Hämeentien varrella kahden pienen lapsen kanssa.

Hämeentiellä pyöräillään paljon, vaikka pyöräteitä ei ole. Pyörät vain poukkoilevat nyt jalkakäytävällä kävelijöiden, lastenrattaiden, taaperoiden ja rollattorimummojen seassa.

Ja voin sanoa teille vauvanrattaita työntävien äitien puolesta, polkulaudalla potkivien lasten isien puolesta, ja Kallion ala-asteen koululaisten puolesta, että tällä esityksellä on asukkaiden laaja tuki.

Ja voin sanoa teille autoja pelkäävien pyöräilijöiden puolesta, Hämeentien yritysten asiakkaiden puolesta, Haapaniemen kentällä pelaavien junnujen puolesta, että tämä esityksellä Hämeentiestä tulee ihmisille parempi paikka.

Hämeentien muuttaminen kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kaduksi tekee tuhansien kalliolaisten ilmasta helpompaa hengittää. Se tekee tästä Helsingin tiheiten asutusta alueesta paremman paikan asua, yrittää ja luoda uutta.

Arvoisa puheenjohtaja,

Helsingin vahvuus on helsinkiläiset, jotka rakastavat tätä kaupunkia, sen katuja, puistoja ja kivijalkakauppoja.

Helsingin vahvuus on helsinkiläiset, jotka eivät halua museoida kaupunkiaan, vaan ovat aina valmiita viemään tätä kaupunkia eteenpäin.

Ja siksi me emme saa olla ne, jotka jarruttavat Helsingin uudistumista. Siksi uutta ja parempaa Hämeentietä on niin helppo ilolla sydämen pohjasta kannattaa!

Hämeentien muutos etenee!

Iloisia uutisia helsinkiläiset! Kaupunginhallitus päätti juuri esittää Hämeentien muuttamista joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kaduksi! Pyöräkaistoja vastustaan venkoilivat ainoastaan kokoomus ja perussuomalaiset. Onneksi Helsingissä nämä puolueet ovat vähemmistössä.

Muutos tekee tästä Helsingin tiheiten asutusta alueesta turvallisemman ja Kallion ilmasta tulee helpompaa hengittää. Itse asun Hämeentien varrella kahden pienen lapsen kanssa ja tien turvattomuus on minulle tuttu. Täällä muutokselle on suuri vankka tuki. Ainoastaan 20 prosentissa tämän alueen kodeista on auto. Lapsiperheiden määrä kasvaa, autojen ei.

Hämeentietä ei koskaan suunnitelti läpiajokaduksi, siitä vaan tuli sellainen. Uudistus nopeuttaa bussien ja ratikoiden liikkumista huomattavasti. Ja jokainen Hämeentiellä koskaan pyöräillyt ymmärtää kuinka tarpeeseen pyörätiet tulevat. Tulevaisuudessa tiellä uskaltavat pyöräillä kaikki.

Hämeentien muuttaminen joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kaduksi tekee tästä kaupungista paremman, turvallisemman ja terveellisemmän kaupungin. Vihreät ovat tehneet asian eteen valtavasti töitä. Ihanaa, että näinä päivinä myös hyvät uudistustukset etenevät.

Valtuusto ratkaisee asian lopullisesti 27.4. Silloin on helppoa äänestää ”Kyllä”!

Hämeentie joukkoliikenne- ja pyöräilykaduksi

Iloisia uutisia helsinkiläiset! Hämeentietä esitetään muutettavaksi joukkoliikenne- ja pyöräilykaduksi! Autoliikenne siirtyisi Sörnäisten rantatielle. Tämä tekisi tästä Helsingin tiheiten asutusta alueesta turvallisemman ja Kallion ilmasta helpompaa hengittää.

Itse asun Hämeentien varrella kahden lapsen kanssa. Ainoastaan 20 prosentissa tämän alueen kodeista on auto. Lapsiperheiden määrä kasvaa, autojen ei. Hämeentien ympäristössä asuvilla perheillä ei ole tarvetta tälle massiiviselle autoliikenteelle. Me kävelemme. Me kuljemme sporalla. Me pyöräilemme. Autoliikenne on muualta tulevaa läpiajoliikennettä, jonka pitäisikin kulkea Sörnäisten rantatietä pitkin.

Hämeentie ei tunnu vaaralliselta vain lapselle. En uskalla pyöräillä siellä itsekään. Koska pyöräily Hämeentiellä on hengenvaarallista, pyöräilijät polkevat jalkakäytävällä. Tämä tekee myös Hämeentien jalkakäytävät vaarallisiksi jalankulkijoille. Jalkakäytävällä poikkelehtiva pyöräilijä on kahdesti törmännyt työntämiini lastenrattaisiin. Huomattavasti useammin on ollut läheltä piti -hetki.

Hämeentien muuttaminen joukkoliikenne- ja pyöräilykaduksi tekisi tästä kaupungista paremman, turvallisemman ja terveellisemmän kaupungin. Siksi sitä voi helposti koko sydämestään kannattaa.

Helsingin Vihreät: Helsingin ydinkeskustaan kävelykatukokeilu

Helsingin vihreät esittää Helsingin ydinkeskustaan kävelykatukokeilua. Helsingin ydinkeskustasta varattaisiin alue vain jalankulkijoille, pyöräilijöille ja joukkoliikenteelle.

Tutkimusten mukaan kävelykeskusta lisää yritysten liikevaihtoa 20-30 prosenttia. “Kun talous yskii, on poliitikkojen tehtävänä taata mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset yrityksille” kertoo vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari. Kävelykeskustat ovatkin piristysruiske pienyrityksille.

Kävelykatukeskustoja on päätetty tehdä useissa eurooppalaisissa kaupungeissa, viimeisimpänä Brysselissä ja Venetsiassa. “Kävelykeskustat ovat kaikille miellyttävämpiä. Ihmiset käyttävät enemmän rahaa ja viettävät enemmän aikaa keskustassa kun ympäristö on rauhallisempi ja miellyttävämpi” jatkaa valtuutettu Otso Kivekäs.

Kävelykeskusta ei vaadi suuria rakenteellisia muutoksia- yksinkertaisimmillaan se voidaan toteuttaa muutamalla betoniporsaalla ja liikennemerkeillä. “Mannerheimintien kaistakapasiteetista oli puolet kiinni koko kesän ja silti liikenne ei ajautunut kaaokseen” muistuttaa Kivekäs.

Keskusta on ennenkaikkea merkityksellinen ihmisille, ei autoille. Ihmiset käyttävät rahaa ja viettävät aikaa keskustassa. Lisäksi autoton keskusta olisi turvallisempi. Kaivokadun risteys on yksi Helsingin vaarallisimpia, ja lähes kaikki onnettomuudet tapahtuvat henkilöautojen ja jalankulkijoiden välillä. “Jo tästä johtuvat sairaslomapäivät ovat merkittävä kuluerä kansantaloudelle” Emma Kari muistuttaa.

Helsingin Vihreät esittävätkin kaupungin keskustaa ihmisille, turisteille kaupoissa kiertelijöille, helsinkiläisille. Ei autoille. Helsinkiläiset ansaitsevat kävelykeskustan.

Lisätiedot:
Emma Kari, valtuustoryhmän puheenjohtaja 044 300 6801

Tänään ylitämme rajamme

Maapallon uusiutuvat luonnonvarat on tänään kulutettu tältä vuodelta loppuun. Tästä päivästä lähtien elämme loppuvuoden lainaten luonnonvaroja lapsiltamme.

Ylikulutuspäivä on joka vuosi aikaisemmin. Käytämme luonnonvaroja vuosittain 1,5 maapallon edestä. Maapalloja on kuitenkin vain yksi. Maailman kapasiteetti ei riitä tuottamaan luonnonvaroja tai käsittelemään kasvihuonekaasupäästöjä sitä tahtia kuin meidän elämäntapamme edellyttäisi. Meidän on opittava elämään järkevämmin.

Jokainen voi kantaa oman kortensa kekoon ja miettiä miten omaa ekologista jalanjälkeä voisi pienentää. Voimme asua ekologisemmin, syödä enemmän kasvisruokaa sekä liikkua auton ja lentokoneen sijaan julkisilla ja polkien.

Muutosta ei voi kuitenkaan jättää vain yksilöiden vastuulle. Suuria päätökset luonnonvarojen kulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen pienentämisen on pystyttävä tekemään politiikan tasolla.

Mitä tämä sitten voisi tarkoittaa Helsingissä? Helsingin Energian on luovuttava kivihiilestä ja investoitava uusiutuvaan energiaan. Ruokailussa on voitava suosia ekologista kasvisruokaa. Meidän on rakennettava energiatehokasta ja tiivistä asumista. Meidän on pistettävä verorahat moottoritieliittymien sijaan joukkoliikenteeseen.

Tämän valtuustokauden aikana olemme tehneet Helsingistä vihreämmän. Matkaa maailman vihreimmäksi pääkaupungiksi vielä kuitenkin on. Se eteen on vaan tehtävä hemmetisti töitä.

Irti parkkinormista – kohtuuhintaisempaa asumista Helsinkiin

Helsingin kaupunginhallitus päätti pysäköintipolitiikan uusista linjoista maanantaina. Eniten julkista keskustelua on noussut asukaspysäköinnin hinnasta, mutta se ei ole keskeisin avaus, vaan ohjelmassa on monia kestävän suunnittelun kannalta lähes vallankumouksellisia linjauksia.

Pysäköintipolitiikan päivittäminen tarkoittaa monien vihreille tärkeiden tavoitteiden toteutumista. Parkkipaikkojen käyttöä tehostetaan, pyöräpysäköintiä kehitetään, asukaspysäköinti varataan sitä todella tarvitseville, pysäköintinormia uudistetaan ja parkkipaikat irrotetaan asuntojen hinnoista.

Kaikki puolueet ovat yksimielisiä rakentamisen kalleudesta ja asumisen hintaa toivotaan alemmaksi.  Pysäköintinormi, eli velvoite autopaikkojen rakentamiseen, nostaa tällä hetkellä asuntojen hintaa keskimäärin 40 000 euroilla ja paikoista maksavat myös autottomat perheet. Tuoreessa ohjelmassa kirjattuna tavoitteena on kohdentaa autopaikkojen kustannukset paikkojen käyttäjille. Kaavoittaminen nopeutuu ja asuntorakentamisen kustannukset laskevat.

“Uusilla tiiviisti rakennetuilla kaupunkimaisilla alueilla, joiden liikenne pohjautuu kävelyyn, pyöräilyyn ja hyviin julkisiin liikenteen yhteyksiin pysäköintipaikkojen tarvetta on vaikeaa virkamiehen ennakoida. Tulevaisuudessa niitä rakennetaan tarpeen mukaan, markkinaehtoisesti, jolloin kustannukset maksavat paikkojen käyttäjät.” toteaa vihreän kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Hannu Oskala.

Alle puolet helsinkiläisistä kotitalouksista omistaa auton ja kantakaupungissa autottomien kotitalouksien osuus on monilla alueilla jopa 80%.

“Perustelemme autopaikkojen kustantamisen yhteisestä kukkarosta lapsiperheiden tarpeilla, vaikka samalla nostamme asuntojen hinnat niin korkeiksi, ettei monilla lapsiperheillä ole niihin varaa. Liikkumiskulttuurimme on muuttumassa ja moni perhe valitsee nykyään autottomuuden.” sanoo vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Myös täydennysrakentaminen helpottuu, kun pysäköintinormeja ei tarvitse tulkita orjallisesti.  Uusi pysäköintiohjelma tuleekin vaikuttamaan Helsingin kehittämiseen pitkäjänteisesti. Rakennamme parempaa kaupunkia, Helsinkiä helsinkiläisille. Tulevaisuudessa pysäköintiä suunnitellaan enemmän Töölön kuin Espoon tapaan.

Kun Helsingin kantakaupunkiin muuttaa 80 000 uutta asukasta, ei autoliikenteen määrä voi kasvaa asukasmäärän kasvun mukana. Pysäköintipolitiikan on omalta osaltaan kannustettava kaupunkilaisia kestävien kulkumuotojen, kävelyn, ratikan ja fillarin valintaan.

Lisätietoja:

Hannu Oskala
puh. + 358 44 5304712
hannu.oskala@vihreat.fi

Emma Kari
puh. +358 44 3006801
emma.kari@vihreat.fi

Vihreä vuosi 2013 – Mitä saimme aikaan?

Tänään päättyy ensimmäinen vuoteni vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajana. Vuoteen mahtui voittoja ja muutama pettymys. Tässä listattuna joitain Vihreiden aikaansaamia asioita:

Ilmasto
– Vihreiden pitkä aikainen tavoite vähentää Helsingin hiilidioksidipäästöjä 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta kirjattiin valtuustostrategiaan. Aikaisemmin tavoite on ollut 20 % päästövähennys.
– Ilmastotyöhön lisättiin budjettineuvotteluissa rahaa.

Perheet
– Neuvoloiden ja ennalta ehkäisevän lastensuojelun rahoitusta parannettiin
– Lapsiperheiden palveluiden kokoaminen perhekeskuksiin edistyy, ensimmäinen pilotti käynnistyy ensi vuonna
– Vihreiden pitkäaikainen tavoite lopettaa päiväkotilapsien väärin laskeminen loppuu, kun laskentatapa uudistetaan. Lapsimäärien väärinarviointi on vaikeuttanut päivähoitopaikan saamista läheltä kotia.
– Koulujen korjaamiseen lisättiin rahaa.
– Paperittomille lapsille ja odottaville äideille turvattiin oikeus terveydenhuoltoon.

Pyöräily ja kävely
– Helsingin tavoitteena on kasvattaa pyöräilyn ja kävelyn osuutta liikenteestä kunnianhimoisesti.
– Liikennehankkeissa priorisoidaan pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuutta nostavia hankkeita.
– Pyöräilyn rahoitusta nostettiin merkittävästi seuraavan kymmenen vuoden investointisuunnitelmassa.
– Pyöräilynedistämisohjelma valmistui ja sen suosituksia toteutetaan
– Baanaverkkosuunnitelma valmistui.
– Vaasankadulla toteutettiin kävelykatukokeilu.

Joukkoliikenne
– Helsingin tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen osuutta liikenteestä kunnianhimoisesti.
– Liikennehankkeissa priorisoidaan joukkoliikenteen kulkutapaosuutta nostavia hankkeita.
– Kruunuvuoren joukkoliikennesillan rakentamista aikaistettiin.
– Joukkoliikenteen rahoitusta nostettiin tämän valtuustokauden investointisuunnitelmassa.
– Perustettiin ratikkaprojekti kehittämään raitioliikennettä ja valmistautumaan sen laajentamiseen.
– Hämeentien muuttamista joukkoliikennekaduksi selvitetään.
– Yömetroa kokeillaan parhaillaan Helsingissä.

Luonto
– Helsinkiin perustetaan metsäinen suojeluverkosto tavoitteena nostaa suojelualueiden määrä kaupungin maa-alueista luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi.
– Metsien suojeluun lisättiin budjettineuvotteluissa rahaa.

Kulttuuri ja kirjastot
– Keskustakirjaston rakentaminen etenee aikataulussa.

Demokratia ja solidaarisuus
– Helsingin johtamisjärjestelmä uudistetaan. Tavoitteena on, että kaupunginjohto olisi kunnallisvaalituloksen mukainen ja kaupunginvaltuuston ja -hallituksen rooli vahvistuisi kaupungin johtamisessa. Uuden johtamisjärjestelmän on tarkoitus astua voimaan vuoden 2017 alussa.
– Helsinkiin perustettiin Vihreiden ehdotuksesta kaupunginhallituksen IT-jaosto valvomaan kaupungin IT-investointeja ja edistämään muun muassa avointa dataa. Jaostolle valittiin Vihreä puheenjohtaja, Otso Kivekäs.
– Helsingistä tuli kesällä Reilun kaupan kaupunki.

Kiitos kaikille tästä vuodesta ja vihreämpää vuotta 2014!

Investointilinjauksissa näkyy Helsingin vihreä tulevaisuus

Helsingin poliittiset ryhmät pääsivät keskiviikkona 11.9. sopuun seuraavien kymmenen vuoden investointilinjauksista. Linjausten ytimessä on vahva satsaus tuleviin sukupolviin ja kestävä, nykyaikainen liikennepolitiikka.

“Investointikatto pakottaa Helsingin päättäjät tekemään aidosti valintoja ja tarkastelemaan miten Helsinkiä rakennetaan”, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari. “Kun kaikkeen ei ole rahaa, on asiat laitettava tärkeysjärjestykseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei esimerkiksi autotunneleihin ole varaa, koska rahaa tarvitaan kouluihin, päiväkoteihin ja kestäviin liikennehankkeisiin”, Kari jatkaa.

Nyt sovittu linja vastaa hyvin Vihreiden käsitystä siitä, mihin suuntaan Helsinkiä pitää kehittää. Kaupunki panostaa päiväkoteihin, kouluihin sekä joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn. Kruunuvuoren raitiotiesiltaa päätettiin investointilinjauksissa aikaistaa ja Sörnäisten autotunnelia myöhentää. Homekoulut korjataan ja päiväkoteja rakennetaan pienille helsinkiläisille.

“Satsaus pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen ei kuitenkaan missään tapauksessa ole yksin Vihreiden ansiota”, painottaa vihreän valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Otso Kivekäs. “Pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen oli kaikkien ryhmien tavoitteena, emmekä olisi ikinä saneet tätä yksin aikaan.”

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801
Otso Kivekäs, 044 333 6338

Valtuustoaloite alakoulujen polkupyöräilykieltojen kumoamiseksi ja koulun lähialueiden liikenneturvallisuuden parantamiseksi

Viime aikoina julkisuudessakin on käsitelty lukuisten helsinkiläisalakoulujen asettamia kieltoja oppilaiden koulumatkapyöräilylle. Koulut ovat perustelleet kieltoja muun muassa liikenneturvallisuuteen ja polkupyörien säilytykseen liittyvillä ongelmilla.

Liikenne- ja viestintäministeriön kevyen liikenteen edistämisohjelman mukaan erityisesti koulumatkoilla olisi tarvetta jalankulun ja pyöräilyn lisäämiselle ja näiden matkojen turvallisuutta pitäisi systemaattisesti lisätä. Pyöräilykielto lisää alakoulun lähialueiden autoliikennettä ja siten tekee kouluun saapuvien oppilaiden koulumatkasta vaarallisempaa.

Koulumatkapyöräilyn kieltäminen kouluissa on haitallista muun muassa seuraavista syistä:

– Passiivinen ja liikkumaton elämäntapa ja sen mukanaan tuomat ongelmat kuten ylipaino on yksi suurimmista kansanterveydellisistä ongelmista. Sen sijaan, että polkupyöräilykiellon tapaisilla toimilla estetään ja hankaloitetaan arkiliikuntaa, sitä pitäisi aktiivisesti tukea ja siihen kannustaa. UKK-instituutin palvelu- ja kehityspäällikkö Anne-Mari Jussilan mukaan “kasvatuksellisesti tilanne on hassu, että ensin kielletään muutama vuosi pyöräilemästä kouluun, ja sitten patistetaan pyörän selkään. Tällainen käyttäytymismuutos ei ole välttämättä helppo”.

– Oppilaiden koulumatkat samaankin alakouluun voivat olla hyvin erilaisia: toisilla oppilailla kouluun tuleminen vaatii useiden vilkkaasti liikennöityjen katujen ylittämistä, kun taas toisilla kouluun pääsee suoraan turvallisesti kevyen liikenteen reittejä pitkin. Pyöräilykielto ei ota tätä todellisuutta huomioon ja estää myös niiden oppilaiden koulumatkapyöräilyn, joille se olisi kehitys- ja ikätaso huomioonottaen turvallista.

– Kaikkia oppilaita koskeva pyöräilykielto tekee myös turvallisen, aikuisen seurassa tapahtuvan koulutiehen tutustumisen pyöräillen mahdottomaksi. Koululainen ei voi opetella pyörällä liikenteessä liikkumista tekemällä koulumatkan yhdessä vanhemman tai laajemman naapuruston yhteisen “pyöräilevän koulubussin” kanssa. Samalla myös vanhempien mahdollisuus työmatkapyöräilyyn vaikeutuu.

– Alakoululaiset kehittyvät eri tahdissa. Koululaisten vanhemmat ovat parhaita asiantuntijoita sekä lapsen koulumatkan riskeistä, että lapsensa kypsyydestä liikkua liikenteessä polkupyörällä. Viranomaisten asettamien kieltojen sijaan vastuuta lapsen koulumatkasta pitää antaa lapsen vanhemmille.

– Sellaisten kieltojen asettamista, joiden valvominen ei ole mahdollista, tulisi yleisesti välttää. Aamulehden verkkosivujen mukaan (Puheenaihe: Koulujen pyöräohjeita osataan kiertää, 17.5. 2013) Tampereella vastaavat kiellot ovat johtaneet myös siihen, että oppilaat jättävät pyöränsä korttelin päähän koulusta ja kävelevät loppumatkan, näin kiertäen koulun asettamaa kieltoa. Lisäksi on epäselvää, miltä osin koulujen määräykset koulumatkapyöräilystä perustuvat lainsäädäntöön.

– Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden keskeisiä sisältöjä ovat liikennesäännöt, muut huomioiva liikennekäyttäytyminen ja liikenneympäristön turvallisuus sekä lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen. Opetussuunnitelman perusteissa määritellään tavoitteeksi, että oppilas oppii toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä. Parhaiten nämä sisällöt opitaan ja tavoitteet saavutetaan nivomalla liikennekasvatus kunkin oppilaan omaan koulumatkaan.

Kieltojen sijaan tulisi panostaa koulun lähialueiden liikenneturvallisuuteen ja oppilaiden liikennekasvatukseen. Koulujen olisi syytä kartoittaa lähialueen liikenneturvallisuudessa olevat puutteet ja ryhtyä yhdessä rakennusviraston kanssa toimiin niiden korjaamiseksi. Lisäksi koulut voivat esimerkiksi suositella, että ainakin nuorimmat koululaiset eivät pyöräilisi koulumatkaa yksin vaan yhdessä esimerkiksi vanhemman kanssa. Kouluihin tulisi hankkia myös asianmukaiset pyörätelineet ja -katokset.

Näiden seikkojen vuoksi esitämme, että kaupunginhallitus velvoittaa opetusvirastoa, koulujen rehtoreita ja johtokuntia yhdessä rakennusviraston kanssa löytämään koulumatkapyöräilykiellon sijaan keinoja koulujen lähialueiden pyöräilyn ja kävelyn turvallisuuden parantamiseksi.

Lisäksi esitämme, että opetusvirasto laatii kouluille yhtenäiset ohjeet ja suositukset koulumatkapyöräilylle ja kehottaa kouluja sisällyttämään ensimmäisen kouluvuoden opetussuunnitelmiin sellaista käytännönläheistä liikennekasvatusta, että oppilaat saavat valmiudet kulkea koulumatkansa turvallisesti myös pyörällä.

19.6.2013 Helsingin vihreä valtuustoryhmä

Vihreät: Massiivisille liikennesuunnitelmille löydettävä kevyempiä vaihtoehtoja

Massiiviset tunneli- ja liittymäsuunnitelmat uhkaavat viivästyttää uusien asuinalueiden rakentamista ja pahentaa asuntopulaa Helsingissä. Uusien asuinalueiden liikennesuunnitelmien toteuttamiseen tarvittaisiin Helsingissä arviolta huimat 538 miljoonaa euroa. Kaupungin rahat eivät riitä sekä tunneleihin että uusien asuntoalueiden infrastruktuuriin ja palveluihin. Vihreät toivovat, että käsittelyyn saataisiin pian vaihtoehtoisia kevyempiä liikennesuunnitelmia. Liikenneinvestointeja käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa tiistaina 23.4.

– Uudet asuinalueet tarvitsevat toki katuja, joukkoliikennettä ja pyöräväyliä, joiden täytyy olla kunnossa ennen alueelle muuttamista. Kohtuullisten ja riittävien liikennesuunnitelmien sijaan nyt tarjolla on kuitenkin lähinnä järjettömän massiivisia ja kalliita tunneli- ja monitasoliittymäratkaisuja, joihin kaupungilla ei yksinkertaisesti ole varaa. Esimerkiksi Koivusaaren uuden asuinalueen rakentaminen on laitettu jäihin liian kalliin Länsiväylän kattamissuunnitelman takia, toteaa kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Elina Moisio.

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa käsitellään huomenna tiistaina myös Veturitien liikennesuunnitelmaa, jolle täytyy löytyä ratkaisu ennen kuin Keski-Pasilan rakentaminen voidaan aloittaa. Suunnitelman kustannuksiksi on arvioitu 140 miljoonaa euroa ja on hyvin mahdollista, että kaupunginhallituksessa todetaan, ettei näin suuria rahoja löydy.

– Esitämme tiistaina, että Keski-Pasilan liikennesuunnitelma palautetaan valmisteluun ja toivomme, että suunnitelmalle löytyy kevyempi ratkaisu. Kaupunkisuunnitteluviraston tulee laatia suunnitelmalle stressitestit ja tutkia, kuinka suuria muutoksia suunnitelma kestää ilman, että liikenne menee tukkoon. Lisäksi tulee selvittää, kannattaisiko Veturitien keskelle suunniteltu viherkaista siirtää terveyssyistä autoliikenteen ja jalankulkijoiden väliin, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Osmo Soininvaara sanoo.

Kaikkia kaupungin investointeja täytyy tarkastella kaupungin investointiraamin rajoissa kokonaisuutena ja hankkeita täytyy priorisoida entistä tarkemmin.

– Keskiviikkona hyväksyttävässä valtuustostrategiassa linjataan, että liikenneinvestoinneissa priorisoidaan kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä edistäviä liikennehankkeita. Vihreät haluavat, että tämä selkeä linjaus näkyy myös liikennerahojen käytössä, sanoo vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Lisätietoja:

Elina Moisio, 040 5755 988
Osmo Soininvaara, 045 121 4559
Emma Kari, 044 300 6801

« Older posts