Kirjallinen kysymys kansallisen korkeakoululainsäädännön muutoksista

Eduskunnan puhemiehelle

Vuoden 2016 alussa opetusministeriö asetti työryhmiä valmistelemaan Tampere3 -korkeakouluorganisaatiota. Tampere3-hanketta on viety opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla kunnianhimoisesti eteenpäin, tavoitteena luoda entistä monialaisempi, kansainvälisempi ja vaikuttavampi korkeakoulu. Tampere3 tulee yhdistämään alleen kaksi yliopistoa ja yhden ammattikorkeakoulun yhdeksi korkeakoulukonserniksi.

Nykyisillä korkeakoulututkinnoillamme on syystä olemassa erilaiset asemat työmarkkinoilla. Tampere3 -hankkeen yhteydessä esitetty opetusyhteistyö koko korkeakoulukentälle mahdollistaisi kuitenkin sisällöllisesti hyvin samankaltaiset, mutta työmarkkina-asemaltaan eriarvoiset tutkinnot. Samalla se mahdollistaa sen, että tutkimus ja opetus voidaan erottaa toisistaan, kun opetus voidaan ostaa ulkopuolelta, mistä halvimmalla saadaan.

Ylioppilaskunnat ovat esittäneet huolensa siitä, että opiskelijan opetukseen liittyvän oikeusturvan varmistaminen vaikeutuu, mikäli opetusyhteistyö hämärtää tutkintojen osaamistavoitteita, sekä asettaa valmistuneet opiskelijat epäoikeudenmukaiseen työmarkkinatilanteeseen.

Ylioppilaskunta-aktiivit ovat huolissaan siitä, että valmistelussa on jäänyt sivuun opiskelijalähtöisyys ja eikä organisaatioiden henkilöstöä ole huomioitu riittävästi. Toteutuessaan esitetyllä tavalla opetusyhteistyö voi johtaa opiskelijat ovat usean oppilaitoksen käytäntö- ja tutkintoviidakkoon, jota he eivät pysty hahmottamaan riittävässä määrin valitessaan koulutusalaansa.

Tampere 3:n valmisteluprosessi tuntuu keskittyneen paikallisen korkeakoulukokonaisuuden läpiajamiseen, eikä ehdotettavien säännösmuutosten kansallisia vaikutuksia ole pohdittu tarpeeksi laajalti, vaikka säännösmuutokset tulevat vaikuttamaan koko Suomen korkeakoulupolitiikkaan.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin ehdotetaan lisättäväksi kaikkia korkeakouluja koskevat säännökset korkeakoulujen välisen opetusyhteistyön mahdollisuuksien laajentamisesta. Opetusyhteistyö on iso rakenteellinen uudistus, jonka läpivieminen tuntuu ristiriitaiselta tilanteessa, jossa työ korkeakouluvision luomiseksi on vasta käynnistynyt.

Vaikka yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on toistaiseksi omat toimintaa ohjaavat lainsäädäntönsä ja rahoituksensa, ei voi välttyä ajatukselta, onko tavoitteena kuitenkin Tampere3:n kautta tehtyjen muutosten kautta ajaa pitkällä aikavälillä suomalaista korkeakoulutusta kohti yhtä korkeakouluinstituutiota ja tutkintojärjestelmää.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä korkeakoululainsäädännön muutoksista seuraavien kansallisten vaikutusten arvioimiseksi?

Helsingissä 10.5.2017
Emma Kari /vihr

 

Korkeakoulut uudistuvat – mihin jäi avoin keskustelu?

(Mielipidekirjoitus julkaistu Aamulehdessä 15.5.2017)

Tänä keväänä Tampere nousee parrasvaloihin, kun paikallisten korkeakoulujen yhdistymisen mahdollistavat lakimuutokset tulevat eduskunnan käsittelyyn. Muutosten myötä tamperelaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulu voivat yhdistyä uudenlaiseksi korkeakoulukonserniksi vuoden 2019 alussa. Samanlaisia ratkaisuja suunnitellaan myös muualla Suomessa.

Toisin kuin niin kutsutun Tampere3-prosessin aluksi ajateltiin, Tampereen korkeakoulujen yhteistyö ei etene erillisenä kokeiluna vaan pysyvien ja kaikkia Suomen korkeakouluja koskevien lakimuutosten kautta. Lakimuutoksista merkittävin avaisi korkeakouluille mahdollisuuden hankkia jopa puolet tiettyyn tutkintoon kuuluvasta koulutuksesta muilta korkeakouluilta. Esimerkiksi Tampereen yliopisto voisi siirtää jonkin alan opiskelijat ammattikorkeakoululle opiskelemaan useiden lukukausien ajaksi.

Harkitusti toteutettuna opetusyhteistyö tuo mukanaan lukuisia mahdollisuuksia koulutuksen kehittämiseen. Riskinä on, että laadun kehittämisen sijaan kursseja aletaan yhdistää ensisijaisesti säästöjen vuoksi. Koulutusleikkausten heikentämät korkeakoulut saattavat päätyä hankkimaan opetusta sieltä mistä halvimmalla saadaan.

Iso haaste opetusyhteistyön avaamiselle on, että tätä merkittävää muutosta ajetaan kovalla kiireellä samanaikaisesti suurten koulutusleikkausten kanssa. Tämä tekee hallaa keskustelun ja päätöksenteon avoimuudelle. Korkeakouluissa leikkausten myötä yhä suurempi työtaakka kasaantuu yhä harvempien opettajien ja professorien harteille. Kun tämä yhdistyy vielä Tampere3-prosessin tiukkaan aikatauluun, aikaa ja energiaa yhteiselle kehittämistyölle jää aivan liian vähän. Tampere3-prosessin tiukkaan aikatauluun liittyviä ongelmia onkin kritisoitu jo vuosien ajan tamperelaisten korkeakoulujen opiskelijoiden ja henkilökunnan toimesta. Tätä kritiikkiä ei ole valitettavasti huomioitu riittävästi kansallisella tasolla. Nyt huolena on, että paikallisten haasteiden lisäksi kiire johtaa koko Suomen koulutusjärjestelmän laadun ja monipuolisuuden heikkenemiseen.

Opetusyhteistyön avaamisen kaltaisia suuria muutoksia suomalaiseen koulutukseen ei tule edistää ilman pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista harkintaa. Alati muuttuvan maailman haasteisiin vastaavan koulutuksen kehittäminen vaatii lukemattomien erilaisten näkökulmien huomioimista. Se ei onnistu kengännauhabudjetilla, kiireellä, eikä pienen porukan voimin. Päinvastoin: mitä useampi ihminen pääsee osallistumaan päätöksentekoon, sitä moninaisempia ja laadukkaampia ideoita pääsemme hyödyntämään suomalaisen koulutuksen kehittämisessä. Siksi opiskelijoiden ja henkilökunnan osallisuudesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää varsinkin suurten muutosten aikana.

Opetusministeriön on kannettava vastuunsa ja huolehdittava, ettei korkeakoulujen yhteistyöstä tule vain yhtä lisävälinettä säästöjen toteuttamiseen. Yhteistyön on tapahduttava ensisijaisesti tutkintojen laadun ja arvokkaiden erityispiirteiden vahvistamiseksi. Lisäksi ministeriön on huolehdittava, ettei avoin keskustelu ja osallistava päätöksenteko suomalaisen korkeakoulutuksen suunnasta jää kiireen jalkoihin. Näin varmistetaan, että laadukas ja monipuolinen korkeakoulutus on Suomen kansallinen ylpeys jatkossakin.

Emma Kari

Vihreiden kansanedustaja, Helsinki

Iiris Suomela

Vihreiden nuorten puheenjohtaja

Tampereen ammattikorkeakoulun hallituksen jäsen

Vihreiden Kari vappupuheessaan Vantaalla: “Suomi tarvitsee poikien pelastuspaketin”

Vihreiden kansanedustaja ja puheenjohtajaehdokas Emma Kari vaatii hallitusta ryhtymään toimiin poikien syrjäytymiskierteen katkaisemiseksi. EVAn tuoreen raportin mukaan työelämän ulkopuolella on pysyvästi lähes 79 000 työikäistä miestä.

“Poikiemme syrjäytymisen pitäisi olla kansallinen hätätila. Kaksi kolmasosaa syrjäytyneistä nuorista on poikia ja jopa 16 prosentilla pojista ei ole riittävää lukutaitoa peruskoulun päättyessä. Poikien asema koulujärjestelmässämme on tyttöjä heikompi. Meidän on pidettävä parempaa huolta pojistamme”, Kari toteaa puheessaan Vantaan Tikkurilassa.

Ero Suomen tyttöjen ja poikien lukutaidossa on OECD-maiden suurin. Sipilän hallituksen toteuttamat heikennykset varhaiskasvatuksen, peruskouluun ja ammatilliseen koulutukseen lisäävät poikien syrjäytymistä. Kari vaatii siirtymistä maksuttomaan varhaiskasvatukseen, lähiopetuksen lisäämistä sekä toisen asteen koulutuspaikan takaamista jokaiselle nuorelle.

“Paras tapa auttaa on auttaa ajoissa. On paljon helpompaa kasvattaa ehjiä lapsia, kuin korjata rikkinäisiä aikuisia. Sipilän hallituksen koulutusleikkaukset osuvat pahiten juuri niihin poikiin, jotka ovat jo valmiiksi suurimmassa vaarassa syrjäytyä. Tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden lopettaminen sekä ryhmäkokojen kasvattaminen päiväkodeissa ja peruskoulussa heikentävät juuri niiden lasten mahdollisuuksia hyötyä varhaiskasvatuksesta, jotka tarvitsisivat siitä eniten”, Kari jatkaa.

Kari muistuttaa, että pieniä poikia tuetaan parhaiten perheitä tukemalla. Vihreiden perhevapaamalli parantaa isien asemaa perheessä ja äitien asemaa työelämässä. Kari on pettynyt hallituksen haluttomuuteen uudistaa vanhanaikaisia perhevapaita. Useat tahot ovat vaatineet perhevapaiden uudistamista, koska nykyinen perhevapaajärjestelmä ei vastaa perheiden eikä työelämän tarpeisiin.

“Tavoitteena on tehdä Suomesta maailman paras maa olla isä. Perheiden valinnanvapautta ja perhevapaiden joustavuutta on lisättävä. Vihreiden perhevapaamalli kannustaa molempia vanhempia olemaan sekä lapsilleen läsnä että työelämässä mukana. Perhe valitsee itse, mikä sille sopii. Ikävä kyllä Sipilän hallitus on jättänyt tämän perheiden ja Suomen talouden kannalta tärkeän uudistuksen toteuttamisen seuraavalle hallitukselle”, Kari harmittelee.

Kansanedustaja Emma Kari hakee Vihreiden puheenjohtajaksi

Vihreiden Emma Kari hakee Vihreiden puheenjohtajaksi. Kari on kansanedustaja ja kokenut kuntapoliitikko. Hän on johtanut Helsingin vihreää valtuustoryhmää, ollut kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja ja varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtaja.

– Tämä maa tarvitsee toivoa ja vision paremmasta huomisesta. Suomi on rakennettu lupaukselle siitä, että seuraavilla sukupolvilla asiat ovat paremmin. Suomalaisten laajasti jakamat arvot koulutuksen tasa-arvosta ja ihmisten yhdenvertaisuudesta eivät ole vanhentuneita. Haluan olla tekemässä vihreistä seuraaviin eduskuntavaaleihin sitä tulevaisuuspuoluetta, joka uudistaa Suomea tavalla, joka pitää kiinni tästä tasa-arvon lupauksesta, Kari toteaa.

Eduskunnassa Kari tunnetaan koulutuksen, luonnon ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien puolustajana.

– Suomi ansaitsee eteenpäinkatsovaa ja ratkaisukeskeistä oppositiopolitiikkaa. Hallituksen lyhytnäköinen politiikka on haastettava luomalla omalla vaihtoehdolla toivoa paremmasta. Me emme halua olla vain hyvä haastaja vaan kädet savessa tekemässä sitä Suomea, jolle suomalaiset antoivat kunnallisvaaleissa tukensa, Kari sanoo.

Karin mukaan sosiaaliturvaa on uudistettava auttamaan työelämän väliinputoajia ja pienyrittäjiä sekä taloutta uudistettava vähäpäästöiseksi ja ympäristöystävälliseksi. Koulutukseen on panostettava Suomen osaamisen ja nuorten koulutuksen tasa-arvon turvaamiseksi, jotta kukaan ei putoa ulkopuolelle.

–  Monet Suomen historian rohkeimmista uudistuksista neuvolasta peruskouluun on tehty taloudellisesti vaikeina aikoina. Se on tämän maan vahvuus. Vihreiden tehtävä ei kuitenkaan ole säilyttää vanhoja rakenteita. Me puolustamme sitä, mikä suomalaisessa hyvinvointivaltiossa on arvokasta, ja samalla haluamme uudistaa taloutta, koulutusta, työelämää ja energiantuotantoa, Kari linjaa.

Emma Kari johti Helsingin vihreää valtuustoryhmää edellisellä valtuustokaudella. Vihreät saivat Helsingissä läpi monia keskeisiä tavoitteitaan Hanasaaren hiilivoimalan sulkemispäätöksestä tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden säilyttämiseen. Valtuustoryhmän puheenjohtajana Kari sai kiitosta neuvottelijana ja yhteisten ratkaisujen hakijana.

– Yhteistyökykyä tässä maassa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Kaikkien kanssa on kyettävä keskustelemaan. Kokemukseni on, että me suomalaiset pärjäämme kohtaamalla toisemme, etsimällä yhteisiä ratkaisuja. En usko erilaisten kuplien Suomeen, vaan yhteen yhteiseen Suomeen, Kari sanoo.

 

Kiitos!

Huh mikä ilta! Pitkän synkän talven jälkeen tässä maassa on koittanut vihreä kevät! Ihmiset äänestivät vihreät koko maassa historialliseen vaalivoittoon! Itse olen lähes kuudella tuhannella äänellä Suomen eniten ääniä saaneiden joukossa. Olen häkeltynyt, kiitollinen ja onnellinen. Kiitos ystävät 💚

Hallituspuolueet keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset kärsivät selvän vaalitappion. Ihmiset sanoivat ei koville arvoille ja lyhytnäköiselle politiikalle. Me olemme toiseksi suurin puolue Helsingissä, Espoossa, Turussa ja Nokialla. Padasjoella ja Jyväskylässä olemme suurin ryhmä! Uusia upeita vihreitä nousee nyt valtuustoihin kaikkialla maassa.

Vaikka Helsingissä kokoomus säilyi suurimpana puolueena, on selvää, että seuraavat neljä vuotta tulemme tekemään vihreämpää politiikkaa kuin koskaan aikaisemmin. Läpi kampanjan kokoomus joutui lupaamaan kannattavansa kaikkia keskeisiä vihreitä tavoitteita. Täällä tullaan puolustamaan kouluja ja päiväkoteja, sulkemaan kivihiilivoimala, suojelemaan lähimetsiä sekä rakentamaan lisää joukkoliikennettä!

Tämä maa on nyt täynnä toivoa! Synkkyys on ohi! Me voimme muuttaa tämän maan suunnan! Kiitos ystävät! Tämä voitto on yhteinen!

Vaaleissa voimme tehdä historiaa!

Kokoomus on hallinnut Helsinkiä yli 40 vuotta. Tämän päivän gallup kertoo, että kokoomus ja vihreät ovat Helsingissä aivan tasoissa, kokoomus hieman edellä. Ensimmäistä kertaa kymmeniin vuosiin meillä on aito mahdollisuus muutokseen. Ennakkoäänestys alkaa huomenna.

Tällä kaudella me nousimme Helsingin vaikutusvaltaisimmaksi ryhmäksi. Kokoomuksen viedessä läpi koulutus- ja päivähoitoleikkauksia Sipilän hallituksessa, me olemme pystyneet valitsemaan toisin. Kaikki koulutusleikkaukset on Helsingissä torjuttu. Tiukassakin taloudellisessa tilanteessa me panostimme lapsiin ja rakensimme kaupunkia, jossa kaikista pidetään huolta.

Näissä vaaleissa on kyse koko maan suunnasta. Helsinki voi näyttää vaihtoehdon Sipilän hallituksen politiikalle puolustamalla koulutusta, rakentamalla koteja ja panostamalla joukkoliikenteeseen. Me emme voi voittaa kokoomusta rahalla, mutta me voimme voittaa ihmisten tuella.

Nyt enemmän kuin koskaan jokaisella äänellä on merkitystä. Kaikki apu on tarpeen. Puhu ystävillesi. Lahjoita vihreän ehdokkaan kampanjaan. Tule kanssani jakamaan esitteitä. Kerro somessa, että sinä olet mukana tekemässä vihreää muutosta!

Äänestä jo huomenna inhimillisen ja vihreän Helsingin puolesta! Näissä vaaleissa me voimme tehdä historiaa!

Neuvolat rajattava yhtiöittämisen ulkopuolelle

Minä rakastan lähineuvolaani ja olen sen terveydenhoitajille paljosta kiitollinen. Neuvola on yksi suomalaisen hyvinvointivaltion hienoin aikaansaannos. Nyt Sipilän hallitus ei suostu kertomaan ihmisille, aikooko se yhtiöittää Suomen neuvolat avatakseen neuvolatoiminnan markkinoille.

Lasten- ja äitiysneuvolatoiminta on suomalaisen ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kivijalka. Neuvola on syy siihen, että meillä lapsikuolleisuus on yksi maailman alhaisimpia. Neuvolamme ovat kansainvälisesti kadehdittuja ja ne ovat iso syy siihen, että Suomessa lapset syntyvät terveinä. Nämä ovat asioita, joilla ei pidä pelleillä.

Miksi hallitus sitten ei suostu selkeästi rajaamaan suomalaista neuvolajärjestelmää SOTE-uudistuksen valinnanvapausfarssin ulkopuolelle? Asia kuvaa hyvin koko soten yhtiöittämisvimman hulluutta. Kukaan ei tunnu tietävän mitä tapahtuu, mutta kiire on kova ja riskit valtavia. Kiire johtuu siitä, että kokoomuksella on enää kaksi vuotta aikaa avata kavereilleen yksityisissä terveysfirmoissa valtavat markkinat.

Minä kannatan valinnanvapautta kaikkialla siellä missä se toimii. Mutta miksi me rikkoisimme jotain, joka toimii hyvin? Asiantuntijat ovat tyrmänneet ajatukset neuvoloiden avaamisesta kilpailulle. Mutta hallitus kiertelee ja kaartelee asiaa, eikä suostu vastaamaan kysymyksiin.

Me vaadimme hallitusta lupaamaan, että neuvolat rajataan soten yhtiöittämisvaatimuksen ulkopuolelle. Me puolustamme sitä, mikä on kaikkein arvokkainta.

Kiitos lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat!

Seisoin satojen lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien edessä ja ainoa asia, jonka halusin sanoa oli: ”Kiitos”. Pidin avauspuheenvuoroa kaupungintalon juhlasalissa päiväkotien työntekijöille. Miksi me kiitämme heitä niin harvoin?

Puhuin siitä, miten hiljainen pieni poikani on oppinut luottamaan itseensä ja olemaan oma itsensä. Puhuin siitä, miten pieni pippurinen tyttöni on oppinut, että tytön on oikein olla vahva ja rohkea, mutta kaikkien kanssa pitää leikkiä. Puhuin siitä, miten olen voinut vuosien vuoden ajan viedä lapsiani päiväkotiin ja esikouluun tietäen, että he ovat hyvissä käsissä.

Lastentarhanopettajia ja lastenhoitajien ansiosta päiväkoti ei ole koskaan ollut meidän perheelle säilö, johon lapset viedään äidin tehdessä uraa. Se on ollut paikka, jossa pienet ihmiset etsivät kaikessa rauhassa sitä omaa tapaansa oppia, kokevat onnistumisia ja oppivat luottamaan itseensä. Heitä tuetaan ja opastetaan eteenpäin rautaisella ammattitaidolla. Heille luodaan pohja koko elinikäiseen oppimiseen. Ja tämä pohja kantaa pitkälle.

Nämä ihmiset päiväkodeissa tekevät korvaamattoman tärkeää työtä, jonka arvoa ei ole täysin ymmärretty. Viimeiset vuodet eivät ole olleet tämän maan päiväkodeille helppoja. Opetusministeri on tuonut eduskuntaan varhaiskasvatusta heikentävän esityksen toisensa jälkeen. Päiväkodeista leikkaaminen on kuitenkin saanut aikaan ennennäkemättömän keskustelun varhaiskasvatuksen merkityksestä. Nyt lähes jokainen puolue puhuu vaaleissa varhaiskasvatuksen merkityksestä. Myös ne, jotka ovat olleet siitä eniten leikkaamassa.

Olen tehnyt parhaani puolustaakseni näiden naisten ja miesten mahdollisuuksia tehdä sitä maailman tärkeintä työtä. Aina se ei ole riittänyt, mutta yhdessä olemme saaneet paljon aikaan. Meidän tehtävämme on puolustaa päiväkoteja myös jatkossa. Sen me olemme lapsillemme velkaa.

Yhdessä me voitamme!

Aamun valjetessa seisoin jälleen Sörnäisten metroasemalla sormet kohmeessa jakamassa esitteitä. Ja Helsingissä tapahtuu nyt jotain ihmeellistä. Vastaanotto kaduilla on häkellyttävän ihana. Kiitos ihmiset!

Kiitos kaikille teille, jotka näytitte peukkua ja tsemppasitte. Kiitos sinulle, joka halasit. Kiitos sinulle, joka kysyit tarvitsenko lämpimät sormikkaat. Kiitos sinulle, joka pyysit esitteitä vietäväksi työpaikallesi. Kiitos sinulle, joka tarjosit kahvia!

Ystävällisen ja kannustavan sanan sanoessaan ei aina välttämättä ymmärrä kuinka suuri merkitys sillä on. Mutta sen merkitys on valtava. Teidän tsemppauksenne takia jaksan helposti kampanjoida vihreän Helsingin puolesta seuraavat 19 päivää.

Tämä kaupunki on niin täynnä hyvyyttä. Kiitos, että olette. Yhdessä me voitamme!

Ryhmäpuhe eduskunnan välikysymyskeskustelussa 15.3.2017

Arvoisa puhemies,

Yhä useampi poika ei osaa peruskoulun lopussa lukea kunnolla.

Yhä useampi poika ei osaa nimetä lempikirjaansa.

Yhä useamman pojan polku johtaa umpikujaan.

 

Nyt meihin vetoavat opettajat eri puolilta maata,

ettemme veisi heiltä mahdollisuuksia auttaa ja tehdä työtään.

He tunnistavat nämä lapset,

mutta eivät pysty heitä enää auttamaan.

 

Arvoisa puhemies,

Me tiedämme, että paras tapa auttaa on auttaa ajoissa.

On paljon helpompaa kasvattaa ehjiä lapsia,

Kuin korjata rikkinäisiä aikuisia.

 

Tämä hallitus murentaa koulutuspolkua lapsen ensiaskeleista lähtien.

Varhaiskasvatuksesta leikkaaminen

on taloudellisesti järjetöntä

ja sen inhimillinen hinta on kova.

Liian suuren lapsiryhmän keskeltä

aikuinen ei aina näe lapsen hätää.

Ja juuri siinä hetkessä,

kun vaikeudet olisi helpointa korjata

niitä ei huomata.

 

Kaikki tässä salissa olevat ryhmät

ovat olleet mukana tekemässä virheitä.

Mutta vanhat synnit eivät oikeuta uusia.

 

Arvoisa puhemies,

Vain muutama kuukausi sitten opetusministeri lupasi tässä salissa:

“Opiskelijapaikkojen määrää ei tulla vähentämään” ja

“Jokaiselle peruskoulunsa päättävälle nuorelle löytyy

jatkokoulutuspaikka“.

Kuitenkin ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen määrä

laskee kuluvana vuonna tuhansilla.

 

Leikkausten takia YT-neuvottelut on käyty

yli sadassa ammatillisessa oppilaitoksessa.

Lähes 650 opettajaa on jo irtisanottu.

Ja lisää tullaan irtisanomaan.

Yhä useammalle nuorelle toisen asteen koulutus

karkaa entistäkin kauemmas.

 

Arvoisa puhemies,

Ammatillisen koulutuksen jättileikkauksissa

on kyse on paljon suuremmasta asiasta,

kuin yhdestä petetystä vaalilupauksesta

tai yhdestä yksittäisestä säästöistä.

Kyse on sen suuren tulevaisuuslupauksen rikkomisesta.

Lupaus joka tässä maassa on aina annettu omille lapsille ja lapsenlapsille

että me teemme työtä,

jotta teillä on paremmin,

että tässä maassa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa.

 

Nuorisobarometrin mukaan nuoret eivät enää luota siihen,

että tässä maassa on heille toivoa,

että me rakennamme heille hyvää tulevaisuutta.

 

Arvoisa puhemies,

Nuorilla on oikeus odottaa meiltä enemmän.

Sillä he ansaitsevat parempaa.

Opetusministeri on luvannut meille järeän suunnitelman

nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

On nurinkurista luvata parempia turvaverkkoja ottamaan tippuvat nuoret kiinni

Kun samalla itse hakkaa lisää reikiä, joista nuoret tippuvat.

Jos me haluamme estää nuoria katoamasta

Me emme leikkaa varhaiskasvatuksesta.

Me emme kasvata ryhmäkokoja.

Silloin me emme irtisano opettajia.

Me emme vähennä lähiopetusta.

 

On järjetöntä viedä koulujen rahat juuri ennen elintärkeää uudistusta.

On järjetöntä tehdä lisää nuoria, joilla ei ole paikkaa tässä maassa.

Yhden nuoren syrjäytymisen hinnaksi on laskettu miljoona euroa.

Kadonneen osaksi jää elämä,

jossa itse ei enää jaksa eikä ketään muuta kiinnosta.

 

Arvoisa puhemies,

Me tarvitsemme eniten tukea juuri niille ensi askeleille.

Me tarvitsemme koulupsykologeja ja kuraattoreita.

Me tarvitsemme lisää tukea ja parempaa laatua.

Me tarvitsemme lisää lähiopetusta ja opettajia.

Me tarvitsemme maan, jossa jokaisella nuorella on paikka

eikä kukaan jää yksin tyhjän päälle.

 

Arvoisa puhemies,

Vihreät eivät halua pettää nuorille annettua lupausta.

Me emme halua päästää enää yhtäkään nuorta katoamaan.

Me haluamme palauttaa nuorten uskon tähän maahan,

Ja siihen, että täällä kenestä tahansa voi tulla ihan mitä tahansa

ja jokaisesta pidetään huolta.

Tämän takia vihreä eduskuntaryhmä kannattaa edustaja Niinistön tekemää epäluottamuslause-esitystä.

 

Videoitu versio puheesta löytyy täältä