Suomesta kasvisruoan kärkimaa

Kesä on jälleen tuonut ympäristökriisit ihmisten tietoisuuteen. Suomalaisten lihankulutus kasvaa edelleen, vaikka tietoisuus eläinperäisen tuotannon haitoista on lisääntynyt ja kasvisruokien suosio kasvanut. Vihreiden kansanedustaja Emma Kari toivoo Suomen ottavan tavoitteekseen kasvisruuan edistämisen ja nousevan kasvisruuan kärkimaaksi.

“Itämeren tila, metsäpalot ja helleaalto ovat herättäneet ihmiset pohtimaan vastuutamme ympäristöstä. Jatkuvan lihankulutuksen kasvamisen ongelmat on vihdoin myönnettävä. Ilmastovaikutusten vähentämisessä on pystytty tekemään monella sektorilla paljon, mutta ruoantuotannossa ei ole samaa edistystä. Suomen pitäisi olla edelläkävijä siinä, miten ruokapolitiikka nähdään osana ympäristöpolitiikkaa”, Kari sanoo.

Tutkimusten mukaan ruoantuotanto aiheuttaa jopa 60 prosenttia suomalaisen keskimääräisestä Itämeri-jalanjäljestä ja ruoantuotannon on arvioitu aiheuttavan noin viidesosan ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä. Suurimmat hiili- ja itämerijalanjäljet ruuantuotannossa ovat lihantuotannolla.

“Suomesta voi tulla kestävän tuotannon ja kasvisruuan kärkimaa. Yhteiskunnan tehtävä on tukea vastuullista toimintaa. Suomen on suunnattava tukia kasvisperäisen tuotannon osuuden kasvattamiseen. Samalla kasvisruokaa on selkeästi suosittava julkisissa hankinnoissa. Kasvisruuan osuuden kasvattaminen on järkevää niin terveydellisistä kuin ympäristösyistä”, Kari sanoo.

Kari muistuttaa, että myös uusi eläinsuojelulaki on tulossa eduskuntaan näillä näkyminen heti kesän jälkeen. Kari näkee tämän yhtenä mahdollisuutena olla eettisen tuotannon edelläkävijä.

“Kysymys ei ole siitä, että kaikkien pitäisi ryhtyä kasvissyöjiksi. Kysymys on siitä, että ihmisten kannattaa syödä vähemmän, laadukkaampaa ja eettisempää lihaa ja lisätä kasvisperäisen ruuan syöntiä. Maailman markkinoilla pärjäävät nyt edelläkävijät. Siksi myös yrityksiä on kannustettava kasvispohjaisten tuotteiden kehittämiseen. Nyhtökaura ja Härkis ovat hienoja esimerkkejä suomalaisten yritysten innovaatioista”, Kari sanoo.

Kari toivoo myös toimia sen eteen, että lihantuontia voitaisiin rajoittaa maista, joiden eläinsuojeluvaatimukset eivät vastaa Suomen vaatimuksia.

“Jos me haluamme pysäyttää ympäristökatastrofin, meidän on katsottava myös lautasellemme. Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, Itämeren pelastamiseksi ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisen estämiseksi vaaditaan muutoksia myös ruokapolitiikkaan. Me emme voi syödä tätä maailmaa”, Kari sanoo.

Turvevimma saatava loppumaan

Suomessa nostetaan tänä kesänä ennätysmäärä turvetta. Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaatii Sipilän hallitusta pysäyttämään turvevimman ja lopettamaan turpeen energiakäytön. Kari kysyi aiheesta ympäristöministeri Tiilikaiselta kesän alussa.

“Ennätyksellinen turvekesä on surullinen uutinen sekä Suomen luonnolle että ilmastolle. On sekopäistä, että poikkeuksellisen helleaallon vuoksi voimme nostaa ennätysmäärän turvetta, jonka poltto entisestään kiihdyttää ilmaston lämpenemistä. Suomen on torjuttava ilmastonmuutosta ja luovuttava turpeen energiakäytöstä viivyttelemättä”, Kari sanoo.

Turpeen polton hiilidioksidipäästöt ovat kivihiilen luokkaa. Turpeesta luopumisen sijaan Sipilän hallitus on kasvattanut turpeen käytön tukia alentamalla turpeen verotusta.

“Samaan aikaan kun hallitus on päättänyt lopettaa kivihiilen käytön vuoteen 2029 mennessä, se edistää turpeen käyttöä. Ilmaston kannalta on järjetöntä, jos korvataan yhtä fossiilista polttoainetta toisella fossiilisella. Siksi kysyin kesäkuussa ympäristöministeri Tiilikaiselta, mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtymässä turpeen energiakäytön lopettamiseksi. Sain vastaukseksi pelkää turpeen käytön puolustelua. Mitään ei aiota tehdä”, Kari toteaa.

Kari muistuttaa, että Pohjoismaiden suolintulajien kannat ovat pienentyneet kolmanneksen lyhyessä ajassa ja huonoin tilanne on juuri Suomessa. Syynä suolintujen kantojen pienenemiseen on luonnontilaisten soiden väheneminen.

“Ihmiskunnan kaksi suurinta haastetta ovat ilmastonmuutoksen hillitseminen ja kuudennen sukupuuttoaallon pysäyttäminen. Jos jatkamme turpeenkäyttöä nykyiseen tapaan, olemme osa ongelmaa, emme sen ratkaisua”, Emma Kari sanoo.

Suomen luontoa on suojeltava kaivosteollisuudelta

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari on huolissaan kaivosteollisuuden rynnistyksestä luontoarvoiltaan herkille alueille. Kari vaatii kaivoslakiin pikaista uudistusta.

“Me päättäjät emme voi seurata hiljaa vieressä, mitä esimerkiksi Kuusamon Juomasuolla, Heinäveden Kermajärvellä tai Sodankylän Viiankiaavalla on tapahtumassa. Suomen nykyinen kaivoslaki ei huomioi luontoa, ympäristöä eikä paikallisia asukkaita, vaan palvelee ensisijaisesti kaivosfirmojen intressejä”, Kari sanoo.

Suomessa kaivosten toimintaa tuetaan vuosittain alemmilla verokannoilla, mikä pienentää kaivosteollisuuden sähkölaskua. Verohelpotusten sijaan Kari vaatii louhitun aineksen määrään perustuvan louhintaveron käyttöönottoa.

“Nykyisin kaivosjätit vievät voitot ja jättävät ympäristöongelmat meille. Sipilän hallitus päätti heti kautensa alussa tukea kaivosfirmoja myöntämällä niille lähes 20 miljoonalla eurolla verohelpotuksia. Verohelpotusten sijaan on otettava käyttöön louhintavero. Näillä rahoilla voitaisiin kompensoida luonnonsuojeluun tehtyjä massiivisia leikkauksia”, Kari toteaa.

Asiantuntijat ovat kritisoineet Suomen kaivoslakia siitä, että Suomi luovuttaa uusiutumattomat luonnonvaransa ulkomaille verrokkimaita helpommin. Kyseessä ovat suomalaisten yhteiset uusiutumattomat luonnonvarat.

“Kestävälle kaivostoiminnalle on oltava tilaa. Meidän on kuitenkin luovuttava “Löytäjä saa pitää” -logiikasta, jonka mukaan mineraalivarat kuuluvat sille, joka varaa alueen ensimmäisenä itselleen. Ei ole oikein, että ylikansalliset kaivosfirmat voivat marssia paikallisten vastustuksen yli tai ohittaa demokraattisia päätöksentekoelimiä. Kuntien ja alkuperäiskansojen päätösvaltaa omiin alueisiinsa on lisättävä”, Kari sanoo.

Kari muistuttaa, että kaivoshankkeet ovat aina riski lähialueen ympäristölle ja vesistölle.

“Malmien etsintä luonnonsuojelualueilta tulee yksiselitteisesti kieltää”, Kari sanoo.

Maataloustuet uusiksi Itämeren suojelemiseksi

Myrkylliset levälautat saapuivat helteiden myötä ja aiheuttavat haittaa luonnossa liikkujille sekä vesistöille. Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaatii hallitusta vihdoin uudistamaan maatalouden tukijärjestelmää, jotta rannikkovesiemme tila saadaan jatkossa paremmaksi.

“Itämeren tilanne on häpeällinen. Vaikka tämänhetkisen levätilanteen yksi syypää ovat suolapulssit, emme voi vain syytellä muita Itämeren maita uimavesiemme tilasta. Tutkijoiden mukaan rannikkovesiemme huono tila johtuu yleensä pääasiassa omista päästöistä. Meidän perintömme lapsillemme ei voi olla myrkyllinen meri”, Kari sanoo.

Sinilevää eniten ruokkivat ravinnepäästöt ovat typpi-  ja fosforipäästöt. Tutkijoiden mukaan vajaat kaksi kolmasosaa Suomen alueelta Itämereen päätyvästä fosforista ja yli puolet typestä on peräisin maataloudesta.

“Maatalouden ravinnekuormitusta ei ole Suomessa ratkaisevasti onnistuttu vähentämään. Maataloustukijärjestelmää pitäisi uudistaa niin, että se palkitsisi vesistöjä mahdollisimman vähän kuormittavista ratkaisuista. Vika ei ole tuottajissa, vaan politiikassa, joka ei tue vesistöjen suojelua. Jokainen suomalainen voi myös itse pienentää omaa Itämeri-jalanjälkeään vähentämällä lihansyöntiä”, Kari toteaa.

Kari peräänkuuluttaa hallitukselta myös Itämeri-tutkimuksen rahoituksen nostamista.

“Merentutkimus on edellytys meren tilan kohentamiselle. Itämeren tutkimuksen lippulaiva, merentutkimusalus Aranda, on vastikään remontoitu huippukuntoon. Uutisten mukaan Aranda uhkaa kuitenkin jäädä vajaakäytölle resurssipulan vuoksi. Tämä on noloa. Merentutkimuksen rahoitus on saatava riittävälle tasolle, jotta Itämeri saadaan pelastettua”, Kari sanoo

Emma Kari vaatii avohakkuukieltoa valtion metsiin: “Hallituksen metsäpolitiikka on häpeäksi Suomelle”

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaati hallitusta ryhtymään toimiin metsäluonnon suojelemiseksi ja kieltämään avohakkuut valtion mailla. Kari kysyi avohakkuiden rajoittamisesta maa- ja metsätalousministeri Jari Lepältä alkukesästä.

“Suomen metsiä hakataan nyt enemmän kuin koskaan. Meidän on syytä olla hyvin huolissaan siitä, että tämän maan metsäpolitiikkaa ohjaavat edelleen metsäteollisuuden eturyhmien intressit. Suomalaisen metsätalouden pakkomielle metsäluonnolle haitallisiin avohakkuisiin pohjaa vanhentuneille käsityksille metsistä”, Kari sanoo.

Kari kummastelee Sipilän hallituksen vähättelevää suhtautumista tutkijoiden viestiin avohakkuiden haitallisuudesta.

“Maa- ja metsätalousministeri Leppä totesi minulle, että avohakkuiden rajoittaminen ja siirtyminen eri-ikäisrakenteiseen metsätalouteen yksipuolistaisi metsäluontoa. Hallitus on sanonut, ettei se aio tehdä mitään muutoksia metsille tuhoisiin hakkuukäytäntöihin. On käsittämätöntä, ettei Sipilän hallitus kuuntele tässäkään asiassa tutkijoita”, Kari sanoo.

Metsät ovat kaikkein tärkein elinympäristö Suomen luonnon uhanalaisille lajeille sekä tärkeä hiilinielu ilmastonmuutoksen hillinnässä. Hallitus on kuitenkin kasvattanut metsien hakkuumäärät historiallisen suuriksi.

“Suomi on aikaisemmin sitoutunut kansainväliseen tavoitteeseen pysäyttää luonnon monimuotoisuuden hupeneminen vuoteen 2020 mennessä. Kuitenkin Sipilän hallitus on luopunut tästä tavoitteesta ja kohdistanut luonnonsuojeluun suhteellisesti kaikkein suurimmat leikkaukset. Tämä on Suomelle häpeäksi, kun koko maailma käy taistelua kuudetta sukupuuttoa vastaan”, Kari sanoo.

Ympäristöjärjestöt aloittivat 17.5. nimienkeruun kansalaisaloitteeseen avohakkuiden kieltämiseksi valtion mailla. Kansalaisaloitteen on allekirjoittanut jo lähes 40 000 ihmistä. Voit allekirjoittaa aloitteen täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3184

Turpeen energiakäyttö on lopetettava

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaatii Sipilän hallitusta lopettamaan turpeen energiakäytön. Suomi on päättänyt lopettaa kivihiilen käytön vuoteen 2029 mennessä hillitäkseen ilmastonmuutosta. Samanaikaisesti turpeen käytön tukia on kasvatettu. Turve aiheuttaa kivihiiltä vastaavat tai jopa suuremmat kasvihuonepäästöt.

“Suot ovat metsiäkin suurempi hiilivarasto ja turpeen polton hiilidioksidipäästöt ovat kivihiilen luokkaa. Turpeen energiakäyttö yksiselitteisesti vauhdittaa ilmastonmuutosta ja siitä on luovuttava. Turpeen nosto on myös tuhoisaa arvokkaalle suoluonnolle”, Kari sanoo.

Suomen hiilidioksidipäästöistä 15 % muodostuu turpeen energiakäytöstä. Poltosta aiheutuvien päästöjen lisäksi turpeen energiakäyttö johtaa metaanipäästöihin turvetuotantoalueella. Metaani on vielä hiilidioksidiakin haitallisempi kasvihuonekaasu.

Suoluonto tuhoutuu turpeen nostossa ja palautuu ennalleen hitaasti. Kari muistuttaa, että Pohjoismaiden suolintulajien kannat ovat pienentyneet kolmanneksen kolmessa vuosikymmenessä ja kaikkein huonoin tilanne on Suomessa. Syynä suolintujen kantojen pienenemiseen on luonnontilaisten soiden väheneminen turvetuotannon ja ojituksen vuoksi.

“Ihmiskunnan kaksi suurinta haastetta ovat ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ja kuudennen sukupuuttoaallon estäminen. Hallituksen ilmasto- ja ympäristöpolitiikka on älyllisesti epärehellistä ja kaukana keskustan peräänkuuluttamasta “realistisesta vihreydestä”, jos turpeen energiakäytön annetaan jatkua”, Kari toteaa.

Emma Kari jätti 18.6. vastuuministerille kirjallisen kysymyksen turpeen energiakäytön kieltämisestä.

Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille – hintalappu vain 5 miljoonaa euroa

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari ja Vihreiden nuorten puheenjohtaja Sameli Sivonen vaativat maksutonta ehkäisyä kaikille alle 25-vuotiaille. Maksuttoman ehkäisyn kustannus valtiolle olisi alle 5 miljoonaa, mutta sillä olisi kauaskantoiset vaikutukset nuoren elämään.

Maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen kaikille alle 25-vuotiaille maksaisi noin 4,6 miljoonaa. Maksuttomalla ehkäisyllä vältetään paitsi ei-toivottuja raskauksia ja seksitauteja, myös suojellaan nuoren hedelmällisyyttä.

– Raskauden ehkäisyn kustannukset jakautuvat epätasa-arvoisesti. Nyt suurimman osan kustannuksista maksavat tytöt ja naiset. Toisaalta kaikilla nuorilla ei ole varaa käyttää ehkäisyä lainkaan. Me Vihreät haluamme, että jokaisella nuorella koko maassa on mahdollisuus huolehtia itsestään, kertoo kansanedustaja Emma Kari.

– Nuorilla on oikeus nauttia seksistä siinä missä aikuisillakin. Ei ole reilua, että on nuoria, jotka eivät rahan puutteen vuoksi käytä ehkäisyä lainkaan. Maksuton ehkäisy on edullinen tapa sekä yhteiskunnalle että yksilölle ennaltaehkäistä myöhemmin paljon kalliimmiksi tulevia ongelmia”, korostaa Vihreiden nuorten puheenjohtaja Sameli Sivonen.

Vihreä eduskuntaryhmä sai eduskunnan tietopalvelulta taustapaperin maksuttoman ehkäisyn kustannuksista. Kustannukset osoittautuivat hyvin maltillisiksi. Vihreiden laskelmissa on käytetty tietopalvelun paperin pohjalta Helsingin kaupungin arvioita muun muassa hormonaalisen ehkäisyn ja kondomien hinnoista.

– Haluamme tarjota nuorelle juuri sen hänelle sopivimman modernin ehkäisymuodon oli se sitten esimerkiksi kierukka, pillerit tai kondomi.  Seksitautien määrä on kasvussa, joten varsinkin kondomien jakaminen on tärkeää. Kaikille nuorille pitää myös tarjota laadukasta seksuaalikasvatusta ja -neuvontaa ja palveluiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös sateenkaarinuoret, kertoo Kari.

Vihreiden laskelma perustuu ajatukseen, että kaikki seksuaalisesti aktiiviset saisivat maksutta yhden kondomin viikossa ja puolet seksuaalisesti aktiivisista nuorista valitsisi joko lyhyt- tai pitkäkestoisen hormonaalisen ehkäisyn tai kierukan. On haastavaa ennakoida minkä ehkäisymuodon kukin nuori valitsee. Laskelmassa on liikkumavaraa, sillä mukaan ei ole laskettu aborttien lukumäärän pienenemisestä seuraavaa kustannussäästöä, joka voi lähennellä miljoonaa euroa.

Vihreät haluaa, että valtio korvaa kunnille maksuttoman ehkäisyn kustannukset valtakunnallisesti. THL ja monet järjestöt kuten Väestöliitto ovat pitkään ajaneet maksaneet ehkäisyä nuorille.

– Jokaisen lapsen pitää saada syntyä toivottuna. Siksi me vihreät rakennamme lapsiystävällistä Suomea, kertoo Kari.

Tutkijoiden viestin ohitus on karhunpalvelus

Toimittaja Jukka Koivula kirjoitti kolumnissaan vihreästä metsäpolitiikasta (MT 6.6.). Koivula puolusteli Sipilän hallituksen ajamia metsähakkuiden lisäyksiä ja kritisoi näkemystäni hakkuiden massiivisen kasvattamisen haitallisuudesta. Koivula totesi kolumnissaan, että ”Karin logiikka vaikuttaa erikoiselta, kun metsien kasvun kehitystä tarkastelee lukujen valossa”.

On huolestuttavaa, miten välinpitämättömästi tutkittuun tietoon ja tiedeyhteisön laajasti jakamaan näkemykseen suomalaisessa keskustelussa suhtaudutaan. Lisääntyvät metsähakkuut pahentavat entisestään kahta aikamme suurinta ongelmaa, ilmastonmuutosta ja kuudetta sukupuuttoaaltoa.

Hakkuiden lisääminen pienentää metsiemme hiilinielua merkittävästi. Samalla metsä­luonnon moni­muotoisuus kärsii hakkuiden lisäämisestä ja vanhojen metsien katoa­misesta. Viime vuonna 68 suomalaista johtavaa metsä-­ ja ympäristötutkijaa laati poikkeuk­sellisen vetoomuksen, jonka mukaan Suomen suunnittelema puunkäytön ja metsäbioenergian lisääminen ei hillitse ilmaston­muutosta vuosikymmeniin. Samaa viestiä kertoi Suomen ilmasto­paneeli kootessaan yhteen tiede­yhteisön näkemyksen hakkuiden kasvattamisesta. Syksyllä lähes 200 tutkijaa ympäri maail­man vetosi Suomen hallituksen EU:ssa ajamaa hakkuiden kasvattamista vastaan todeten, että tiedeyhteisö on sivuutettu päätöksenteossa.

Tutkijoiden viestin ohittaminen on karhunpalvelus lapsillemme, jotka joutuvat elämään ilmastonmuutoksen seurausten kanssa. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on tärkein tehtävämme. Se voi olla myös parasta elinkeino­politiikkaa.

Muutoksessa ovat vahvoilla ne, jotka kykenevät sopeutumaan. Nykyisin valtaosa puusta ja metsäteollisuuden sivutuotteista menee lyhyt­aikaisiin tuotteisiin, kuten selluksi, josta hiili vapautuu ilmakehään parissa vuodessa. Parempi olisi panostaa esimerkiksi puu­rakentamiseen, muovin korvaamiseen ja muihin korkean jalostusasteen ja pitkän käyttöiän tuotteisiin.

Jos haluamme pysäyttää ilmastonmuutoksen, tutkijoiden viestiä on kuunneltava. Erityisen toivottavaa tämä on poliitikoilta ja journalisteilta. On vastuutonta, että metsien rooli ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa pyritään häivyttämään muutamien eturyhmien lyhyen tähtäimen intressien vuoksi.

Vastine julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 11.6.2018

Kirjallinen kysymys Jäämeren radasta

Jätin ministerille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen Jäämeren radasta:

Eduskunnan puhemiehelle

Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti 9.3.2018 jatkavansa Jäämeren ratahankkeen suunnittelua ratalinjauksella, joka kulkisi Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen. Jäämeren rata halkoisi näin ollen saamelaisalueen ja yhteensä kuusi saamelaisalueen paliskuntaa.

Perustuslain 17 pykälän mukaan “Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.”

Saamelaiset ovat useaan otteeseen tuoneet esille sen, miten ratahanke merkittävästi heikentäisi ja paikoin kokonaan tuhoaisi heidän mahdollisuuksiaan harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan ja ylläpitää kulttuuriaan. Saamelaisille oikeus kieleen ja kulttuuriin on sidoksissa elinkeinoihin ja maankäyttöön. Jäämeren rata ja erityisesti valittu reittivalinta rikkoisi saamelaisten oikeutta omaan kulttuuriin estämällä pääsyn perinteisille maille ja näin ollen estämällä kulttuurin harjoittamisen. Erityisen haitallinen Jäämeren radan suunniteltu linjaus on kolttasaamelaisille, joiden alueen rata halkaisee kahtia. Kolttien kyläkokous, kolttasaamelaisten itsehallintojärjestelmä, on lausunnossaan todennut hankkeen uhkaavan koko kolttasaamelaisen kulttuurin olemassaoloa.

Jäämeren rata on suurin yksittäinen infrastruktuurihanke Suomen puolen Saamenmaalla erittäin pitkään aikaan. Jäämeren rataa suunniteltaessa alkuperäiskansojen oikeudet ovat kuitenkin unohtuneet. Ratahanke vaikuttaakin ristiriitaiselta esimerkiksi YK:n alkuperäiskansojen julistuksen artiklan 26 kanssa:

“1. Alkuperäiskansoilla on oikeus perinteisesti omistamiinsa, hallussaan pitämiinsä tai muutoin käyttämiinsä tai hankkimiinsa maihin, alueisiin ja luonnonvaroihin.

2. Alkuperäiskansoilla on oikeus omistaa, käyttää, kehittää ja hallita niitä maita, alueita ja luonnonvaroja, jotka ovat niiden hallussa perinteisen omistuksen tai muun perinteisen hallussapidon tai käytön perusteella tai jotka ne ovat muutoin hankkineet.

3. Valtiot tunnustavat nämä maat, alueet ja luonnonvarat laissa ja suojelevat niitä lailla. Tässä tunnustamisessa on asianmukaisesti kunnioitettava kyseisten alkuperäiskansojen tapoja, perinteitä ja maanhallintajärjestelmiä.”

Suunniteltu ratalinjaus kulkee useiden kansallispuistojen sekä arvokkaiden luonnonsuojelualueiden ja suojeltujen soiden ympäristössä. Massiivinen ratahanke aiheuttaa väistämättä ympäristöön jälkiä ja hankkeella olisi todennäköisesti suuria vaikutuksia myös Näätämöjoen kalakantoihin. Lisäksi liikenneministeriön selvityksessä rata arvioidaan kannattamattomaksi, mutta esille tuodaan kuitenkin se, että yksi iso kaivos voisi muuttaa tilannetta. Mikäli rata rakennetaan ennen kaikkea palvelemaan kaivosteollisuuden tarpeita, hanke on entistäkin suurempi riski paitsi alkuperäiskansalle, mutta myös pohjoisen alueen luonnolle ja ympäristölle.

Saamelaiskäräjälain 9§ mukaan viranomaisten tulee neuvotella saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ja jotka koskevat saamelaisten kotiseutualueella saamelaisten kieleen, kulttuuriin tai heidän asemaansa alkuperäiskansana vaikuttavaa asiaa. Saamelaiskäräjät ovat yksiselitteisesti todenneet ministeriön tiedotustilaisuuden jälkeen 15.3., ettei Jäämeren radan linjauksesta ole neuvoteltu heidän kanssaan. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja myös kertoi Saamelaisten parlamentaarisen neuvoston kokouksessa, että Saamelaiskäräjät sai alun perin tiedon hankkeesta median kautta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:

Miten hallitus on ratahankkeessa huomioinut perustuslain 17 pykälän turvaaman oikeuden saamelaisille ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan?

Katsooko hallitus toteuttaneensa saamelaiskäräjälain 9§ neuvotteluvelvoitetta?

sekä

Miten hallitus on huomioinut YK:n alkuperäiskansojen julistuksen artiklat 3, 4, 7, 8, 10,11, 12, 19, 22, 26, 27, 28, 32, 37 sekä 40 edistäessään hanketta?

Helsingissä 17.5.2018

Eduskunta tarvitsee ajankohtaiskeskustelun köyhyydestä

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari on huolissaan siitä, miten syvää tietämättömyyttä ihmisten huono-osaisuudesta ja sen syistä eduskunnasta ja erityisesti hallituspuolueiden riveistä löytyy. Kari toivoo eduskunnan käyvän ajankohtaiskeskustelun köyhyydestä, sen syistä ja periytyvyydestä.

“On selvää, että eduskunnassa on tietämättömyyttä ja pahimmillaan jopa välinpitämättömyyttä ihmisten huono-osaisuutta kohtaan. Tämä näkyy myös politiikassa.

Sipilän hallitus on kautensa aikana leikannut työttömiltä, opiskelijoilta, eläkeläisiltä ja sairailta. Se on leikannut suoraan tuista, korottanut omavastuita ja jäädyttänyt etuuksia. Sen sijaan, että hallitus olisi ryhtynyt toimenpiteisiin eriarvoistumisen pysäyttämiseksi, se on heikentänyt kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa”, Kari toteaa.

Vihreät ovat esittäneet perustulokokeilun laajentamista, perusturvan tasokorotusta ja sekä vähimmäisetuuksien että opintotuen nostamista. Vähintään kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin kohdistetut leikkaukset on peruttava.

“Tänä vuonna on kulunut sata vuotta Suomen sisällissodasta. Meidän on ymmärrettävä historiastamme se, että emme saa kasvattaa ihmisten välisiä juopia liian suuriksi. Eduskunnan tulisi osoittaa tätä ymmärrystä ja kunnioittaa sisällissodan satavuotismuistovuotta käymällä ajankohtaiskeskustelu köyhyydestä”, Kari toteaa.

Sipilän hallituksen ohjelmassa sana köyhyys mainitaan kerran, sekin ulkopolitiikan kohdalla. Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeuksien valvontaelimiltä perusturvan tason riittämättömyyden tuomitsevia päätöksiä.

“Suomen suurin vahvuus on se, että jokaiselle lapselle annetaan on samat mahdollisuudet. Köyhyys, matala koulutustaso, heikompi terveydentila ja työttömyys periytyvät. Suomessa jopa 100 000 lasta elää tällä hetkellä pienituloisissa kotitalouksissa. Köyhyys ei kannusta, se lannistaa. Lasten luokkayhteiskunta syntyy silmiemme edessä. On poliitikkojen vastuulla torjua se” Kari jatkaa.