Turpeen energiakäyttö on lopetettava

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaatii Sipilän hallitusta lopettamaan turpeen energiakäytön. Suomi on päättänyt lopettaa kivihiilen käytön vuoteen 2029 mennessä hillitäkseen ilmastonmuutosta. Samanaikaisesti turpeen käytön tukia on kasvatettu. Turve aiheuttaa kivihiiltä vastaavat tai jopa suuremmat kasvihuonepäästöt.

“Suot ovat metsiäkin suurempi hiilivarasto ja turpeen polton hiilidioksidipäästöt ovat kivihiilen luokkaa. Turpeen energiakäyttö yksiselitteisesti vauhdittaa ilmastonmuutosta ja siitä on luovuttava. Turpeen nosto on myös tuhoisaa arvokkaalle suoluonnolle”, Kari sanoo.

Suomen hiilidioksidipäästöistä 15 % muodostuu turpeen energiakäytöstä. Poltosta aiheutuvien päästöjen lisäksi turpeen energiakäyttö johtaa metaanipäästöihin turvetuotantoalueella. Metaani on vielä hiilidioksidiakin haitallisempi kasvihuonekaasu.

Suoluonto tuhoutuu turpeen nostossa ja palautuu ennalleen hitaasti. Kari muistuttaa, että Pohjoismaiden suolintulajien kannat ovat pienentyneet kolmanneksen kolmessa vuosikymmenessä ja kaikkein huonoin tilanne on Suomessa. Syynä suolintujen kantojen pienenemiseen on luonnontilaisten soiden väheneminen turvetuotannon ja ojituksen vuoksi.

“Ihmiskunnan kaksi suurinta haastetta ovat ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ja kuudennen sukupuuttoaallon estäminen. Hallituksen ilmasto- ja ympäristöpolitiikka on älyllisesti epärehellistä ja kaukana keskustan peräänkuuluttamasta “realistisesta vihreydestä”, jos turpeen energiakäytön annetaan jatkua”, Kari toteaa.

Emma Kari jätti 18.6. vastuuministerille kirjallisen kysymyksen turpeen energiakäytön kieltämisestä.

Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille – hintalappu vain 5 miljoonaa euroa

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari ja Vihreiden nuorten puheenjohtaja Sameli Sivonen vaativat maksutonta ehkäisyä kaikille alle 25-vuotiaille. Maksuttoman ehkäisyn kustannus valtiolle olisi alle 5 miljoonaa, mutta sillä olisi kauaskantoiset vaikutukset nuoren elämään.

Maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen kaikille alle 25-vuotiaille maksaisi noin 4,6 miljoonaa. Maksuttomalla ehkäisyllä vältetään paitsi ei-toivottuja raskauksia ja seksitauteja, myös suojellaan nuoren hedelmällisyyttä.

– Raskauden ehkäisyn kustannukset jakautuvat epätasa-arvoisesti. Nyt suurimman osan kustannuksista maksavat tytöt ja naiset. Toisaalta kaikilla nuorilla ei ole varaa käyttää ehkäisyä lainkaan. Me Vihreät haluamme, että jokaisella nuorella koko maassa on mahdollisuus huolehtia itsestään, kertoo kansanedustaja Emma Kari.

– Nuorilla on oikeus nauttia seksistä siinä missä aikuisillakin. Ei ole reilua, että on nuoria, jotka eivät rahan puutteen vuoksi käytä ehkäisyä lainkaan. Maksuton ehkäisy on edullinen tapa sekä yhteiskunnalle että yksilölle ennaltaehkäistä myöhemmin paljon kalliimmiksi tulevia ongelmia”, korostaa Vihreiden nuorten puheenjohtaja Sameli Sivonen.

Vihreä eduskuntaryhmä sai eduskunnan tietopalvelulta taustapaperin maksuttoman ehkäisyn kustannuksista. Kustannukset osoittautuivat hyvin maltillisiksi. Vihreiden laskelmissa on käytetty tietopalvelun paperin pohjalta Helsingin kaupungin arvioita muun muassa hormonaalisen ehkäisyn ja kondomien hinnoista.

– Haluamme tarjota nuorelle juuri sen hänelle sopivimman modernin ehkäisymuodon oli se sitten esimerkiksi kierukka, pillerit tai kondomi.  Seksitautien määrä on kasvussa, joten varsinkin kondomien jakaminen on tärkeää. Kaikille nuorille pitää myös tarjota laadukasta seksuaalikasvatusta ja -neuvontaa ja palveluiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös sateenkaarinuoret, kertoo Kari.

Vihreiden laskelma perustuu ajatukseen, että kaikki seksuaalisesti aktiiviset saisivat maksutta yhden kondomin viikossa ja puolet seksuaalisesti aktiivisista nuorista valitsisi joko lyhyt- tai pitkäkestoisen hormonaalisen ehkäisyn tai kierukan. On haastavaa ennakoida minkä ehkäisymuodon kukin nuori valitsee. Laskelmassa on liikkumavaraa, sillä mukaan ei ole laskettu aborttien lukumäärän pienenemisestä seuraavaa kustannussäästöä, joka voi lähennellä miljoonaa euroa.

Vihreät haluaa, että valtio korvaa kunnille maksuttoman ehkäisyn kustannukset valtakunnallisesti. THL ja monet järjestöt kuten Väestöliitto ovat pitkään ajaneet maksaneet ehkäisyä nuorille.

– Jokaisen lapsen pitää saada syntyä toivottuna. Siksi me vihreät rakennamme lapsiystävällistä Suomea, kertoo Kari.

Tutkijoiden viestin ohitus on karhunpalvelus

Toimittaja Jukka Koivula kirjoitti kolumnissaan vihreästä metsäpolitiikasta (MT 6.6.). Koivula puolusteli Sipilän hallituksen ajamia metsähakkuiden lisäyksiä ja kritisoi näkemystäni hakkuiden massiivisen kasvattamisen haitallisuudesta. Koivula totesi kolumnissaan, että ”Karin logiikka vaikuttaa erikoiselta, kun metsien kasvun kehitystä tarkastelee lukujen valossa”.

On huolestuttavaa, miten välinpitämättömästi tutkittuun tietoon ja tiedeyhteisön laajasti jakamaan näkemykseen suomalaisessa keskustelussa suhtaudutaan. Lisääntyvät metsähakkuut pahentavat entisestään kahta aikamme suurinta ongelmaa, ilmastonmuutosta ja kuudetta sukupuuttoaaltoa.

Hakkuiden lisääminen pienentää metsiemme hiilinielua merkittävästi. Samalla metsä­luonnon moni­muotoisuus kärsii hakkuiden lisäämisestä ja vanhojen metsien katoa­misesta. Viime vuonna 68 suomalaista johtavaa metsä-­ ja ympäristötutkijaa laati poikkeuk­sellisen vetoomuksen, jonka mukaan Suomen suunnittelema puunkäytön ja metsäbioenergian lisääminen ei hillitse ilmaston­muutosta vuosikymmeniin. Samaa viestiä kertoi Suomen ilmasto­paneeli kootessaan yhteen tiede­yhteisön näkemyksen hakkuiden kasvattamisesta. Syksyllä lähes 200 tutkijaa ympäri maail­man vetosi Suomen hallituksen EU:ssa ajamaa hakkuiden kasvattamista vastaan todeten, että tiedeyhteisö on sivuutettu päätöksenteossa.

Tutkijoiden viestin ohittaminen on karhunpalvelus lapsillemme, jotka joutuvat elämään ilmastonmuutoksen seurausten kanssa. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on tärkein tehtävämme. Se voi olla myös parasta elinkeino­politiikkaa.

Muutoksessa ovat vahvoilla ne, jotka kykenevät sopeutumaan. Nykyisin valtaosa puusta ja metsäteollisuuden sivutuotteista menee lyhyt­aikaisiin tuotteisiin, kuten selluksi, josta hiili vapautuu ilmakehään parissa vuodessa. Parempi olisi panostaa esimerkiksi puu­rakentamiseen, muovin korvaamiseen ja muihin korkean jalostusasteen ja pitkän käyttöiän tuotteisiin.

Jos haluamme pysäyttää ilmastonmuutoksen, tutkijoiden viestiä on kuunneltava. Erityisen toivottavaa tämä on poliitikoilta ja journalisteilta. On vastuutonta, että metsien rooli ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa pyritään häivyttämään muutamien eturyhmien lyhyen tähtäimen intressien vuoksi.

Vastine julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 11.6.2018

Kirjallinen kysymys Jäämeren radasta

Jätin ministerille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen Jäämeren radasta:

Eduskunnan puhemiehelle

Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti 9.3.2018 jatkavansa Jäämeren ratahankkeen suunnittelua ratalinjauksella, joka kulkisi Rovaniemeltä Norjan Kirkkoniemeen. Jäämeren rata halkoisi näin ollen saamelaisalueen ja yhteensä kuusi saamelaisalueen paliskuntaa.

Perustuslain 17 pykälän mukaan “Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.”

Saamelaiset ovat useaan otteeseen tuoneet esille sen, miten ratahanke merkittävästi heikentäisi ja paikoin kokonaan tuhoaisi heidän mahdollisuuksiaan harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan ja ylläpitää kulttuuriaan. Saamelaisille oikeus kieleen ja kulttuuriin on sidoksissa elinkeinoihin ja maankäyttöön. Jäämeren rata ja erityisesti valittu reittivalinta rikkoisi saamelaisten oikeutta omaan kulttuuriin estämällä pääsyn perinteisille maille ja näin ollen estämällä kulttuurin harjoittamisen. Erityisen haitallinen Jäämeren radan suunniteltu linjaus on kolttasaamelaisille, joiden alueen rata halkaisee kahtia. Kolttien kyläkokous, kolttasaamelaisten itsehallintojärjestelmä, on lausunnossaan todennut hankkeen uhkaavan koko kolttasaamelaisen kulttuurin olemassaoloa.

Jäämeren rata on suurin yksittäinen infrastruktuurihanke Suomen puolen Saamenmaalla erittäin pitkään aikaan. Jäämeren rataa suunniteltaessa alkuperäiskansojen oikeudet ovat kuitenkin unohtuneet. Ratahanke vaikuttaakin ristiriitaiselta esimerkiksi YK:n alkuperäiskansojen julistuksen artiklan 26 kanssa:

“1. Alkuperäiskansoilla on oikeus perinteisesti omistamiinsa, hallussaan pitämiinsä tai muutoin käyttämiinsä tai hankkimiinsa maihin, alueisiin ja luonnonvaroihin.

2. Alkuperäiskansoilla on oikeus omistaa, käyttää, kehittää ja hallita niitä maita, alueita ja luonnonvaroja, jotka ovat niiden hallussa perinteisen omistuksen tai muun perinteisen hallussapidon tai käytön perusteella tai jotka ne ovat muutoin hankkineet.

3. Valtiot tunnustavat nämä maat, alueet ja luonnonvarat laissa ja suojelevat niitä lailla. Tässä tunnustamisessa on asianmukaisesti kunnioitettava kyseisten alkuperäiskansojen tapoja, perinteitä ja maanhallintajärjestelmiä.”

Suunniteltu ratalinjaus kulkee useiden kansallispuistojen sekä arvokkaiden luonnonsuojelualueiden ja suojeltujen soiden ympäristössä. Massiivinen ratahanke aiheuttaa väistämättä ympäristöön jälkiä ja hankkeella olisi todennäköisesti suuria vaikutuksia myös Näätämöjoen kalakantoihin. Lisäksi liikenneministeriön selvityksessä rata arvioidaan kannattamattomaksi, mutta esille tuodaan kuitenkin se, että yksi iso kaivos voisi muuttaa tilannetta. Mikäli rata rakennetaan ennen kaikkea palvelemaan kaivosteollisuuden tarpeita, hanke on entistäkin suurempi riski paitsi alkuperäiskansalle, mutta myös pohjoisen alueen luonnolle ja ympäristölle.

Saamelaiskäräjälain 9§ mukaan viranomaisten tulee neuvotella saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ja jotka koskevat saamelaisten kotiseutualueella saamelaisten kieleen, kulttuuriin tai heidän asemaansa alkuperäiskansana vaikuttavaa asiaa. Saamelaiskäräjät ovat yksiselitteisesti todenneet ministeriön tiedotustilaisuuden jälkeen 15.3., ettei Jäämeren radan linjauksesta ole neuvoteltu heidän kanssaan. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja myös kertoi Saamelaisten parlamentaarisen neuvoston kokouksessa, että Saamelaiskäräjät sai alun perin tiedon hankkeesta median kautta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:

Miten hallitus on ratahankkeessa huomioinut perustuslain 17 pykälän turvaaman oikeuden saamelaisille ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan?

Katsooko hallitus toteuttaneensa saamelaiskäräjälain 9§ neuvotteluvelvoitetta?

sekä

Miten hallitus on huomioinut YK:n alkuperäiskansojen julistuksen artiklat 3, 4, 7, 8, 10,11, 12, 19, 22, 26, 27, 28, 32, 37 sekä 40 edistäessään hanketta?

Helsingissä 17.5.2018

Eduskunta tarvitsee ajankohtaiskeskustelun köyhyydestä

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari on huolissaan siitä, miten syvää tietämättömyyttä ihmisten huono-osaisuudesta ja sen syistä eduskunnasta ja erityisesti hallituspuolueiden riveistä löytyy. Kari toivoo eduskunnan käyvän ajankohtaiskeskustelun köyhyydestä, sen syistä ja periytyvyydestä.

“On selvää, että eduskunnassa on tietämättömyyttä ja pahimmillaan jopa välinpitämättömyyttä ihmisten huono-osaisuutta kohtaan. Tämä näkyy myös politiikassa.

Sipilän hallitus on kautensa aikana leikannut työttömiltä, opiskelijoilta, eläkeläisiltä ja sairailta. Se on leikannut suoraan tuista, korottanut omavastuita ja jäädyttänyt etuuksia. Sen sijaan, että hallitus olisi ryhtynyt toimenpiteisiin eriarvoistumisen pysäyttämiseksi, se on heikentänyt kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asemaa”, Kari toteaa.

Vihreät ovat esittäneet perustulokokeilun laajentamista, perusturvan tasokorotusta ja sekä vähimmäisetuuksien että opintotuen nostamista. Vähintään kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin kohdistetut leikkaukset on peruttava.

“Tänä vuonna on kulunut sata vuotta Suomen sisällissodasta. Meidän on ymmärrettävä historiastamme se, että emme saa kasvattaa ihmisten välisiä juopia liian suuriksi. Eduskunnan tulisi osoittaa tätä ymmärrystä ja kunnioittaa sisällissodan satavuotismuistovuotta käymällä ajankohtaiskeskustelu köyhyydestä”, Kari toteaa.

Sipilän hallituksen ohjelmassa sana köyhyys mainitaan kerran, sekin ulkopolitiikan kohdalla. Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeuksien valvontaelimiltä perusturvan tason riittämättömyyden tuomitsevia päätöksiä.

“Suomen suurin vahvuus on se, että jokaiselle lapselle annetaan on samat mahdollisuudet. Köyhyys, matala koulutustaso, heikompi terveydentila ja työttömyys periytyvät. Suomessa jopa 100 000 lasta elää tällä hetkellä pienituloisissa kotitalouksissa. Köyhyys ei kannusta, se lannistaa. Lasten luokkayhteiskunta syntyy silmiemme edessä. On poliitikkojen vastuulla torjua se” Kari jatkaa.

Pojat tarvitsevat tasa-arvotyötä

Poikiemme syrjäytymisen pitäisi olla kansallinen hätätila. Kaikilla pojille ei tietenkään mene huonosti, mutta liian monella menee.

Tasa-arvon mallimaa Suomessa ero tyttöjen ja poikien lukutaidossa on länsimaiden suurin. Työelämän ulkopuolella on pysyvästi lähes 79 000 työikäistä miestä. Kadonneiden poikien ja miesten määrä on viime vuosina kasvanut. Yhä useampi poika syrjäytyy.  Nuorten miesten köyhyys lisääntyy, kun samaan aikaan naisilla se vähentyy. Silti me leikimme edelleen, että ongelmaa ei ole.

Sipilän hallituksen leikkuri on osunut koulutusjärjestelmän jokaiseen portaaseen varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Erityisesti hallituksen toteuttamat heikennykset varhaiskasvatukseen sekä ammatilliseen koulutukseen lisäävät poikien syrjäytymistä. Tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden rajaaminen sekä ryhmäkokojen kasvattaminen heikentävät juuri niiden lasten asemaa, jotka tarvitsisivat eniten tukea koulutuspolulleen.

Ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet massiiviset leikkaukset ovat johtaneet aloituspaikkojen karsintaan, lähiopetukseen vähentämiseen, opetuspisteiden sulkemiseen ja opettajien irtisanomiseen. Tämä on heikentänyt varsinkin maaseudun ja lähiöiden poikien mahdollisuuksia saavuttaa peruskoulun jälkeinen, työllistymisen turvaava tutkinto.

Nuoret tarvitsevat tukea. Etäopetuksen ja työssäoppimisen lisääminen vain säästöjen vuoksi on väärin. Lähiopetuksen määrää lisäämällä voitaisiin kehittää ammattitaitoja ja samalla lisätä yhteisöllisyyttä, joka saa opiskelijat kiinnittymään opintoihin.

On myös tavallista, etteivät kaikki löydä itselleen sopivaa koulutusalaa ensiyrittämällä. Olisikin tärkeää vahvistaa moniammatillista yhteistyötä motivaatiopulasta kärsivien opiskelijoiden tukemisessa ja tarvittaessa uuden polun löytämisessä. Syyllistämisen tai lannistamisen sijaan meidän tulisi kannustaa kaikkia yrittämään uudestaan, jos koulu on jäänyt kesken.

Pojat myös jäävät usein vaille ammattilaisen varhaista tukea, koska oppilashuollon palvelut on alimitoitettu. Olisi hyvä, jos tukea tarvitseva oppilas saisi oikeuden opinto-ohjaajaan ja erityisopettajaan sekä yksilöllistä opinto-ohjausta ja tukea opiskeluun toisen asteen ensimmäisen vuoden loppuun saakka.

Hallituksen leikkauspolitiikan ohella asenteet vahingoittavat poikia. Kapea mieskuva ei anna pojille liikkumatilaa. Meidän on unohdettava “pojat on poikia” -ajattelu ja ymmärrettävä, että pojille pienenä sallittu erivapaus ei ole etuoikeus. Alhaisemmat odotukset johtavat huonompaan koulumenestykseen. Samalla meidän on opetettava poikamme käsittelemään tunteita sekä etsimään tukea ja turvaa vaikeina hetkinä, jotta elämän vastoinkäymiset eivät vie jalkoja alta.

Nyt jos koskaan tarvitaan poikien tasa-arvotyötä.

Julkaistu AMKE ry:n blogissa 27.4.

Synnyttäkää, siskot!

Suomen miespoliitikot ovat heränneet siihen, että syntyvyys laskee. Tähän on vastattu kekkosmaiseen tapaan käskemällä naisia synnyttämään ja vanhalla kunnon syyllistämisellä.

Sotien jälkeen naisille todettiin, että ”neljäs isänmaalle”. Sama tunkkainen tuulahdus 1950-luvun Suomesta tuntuu ohjaavan myös Sipilän hallituksen perhepolitiikkaa.

Samaan aikaan, kun ministeri toisensa jälkeen kauhistelee sitä, mikseivät nuoret naiset synnytä, hallitus tekee työelämän nuorille yhä epävarmemmaksi. Uusimman perhebarometrin mukaan juuri yleinen epävarmuus ja huoli työmarkkina-asemasta ovat naisille keskeisiä syitä olla hankkimatta lapsia.

Sipilän hallitus päätti kehysriihessä, että jatkossa yli kolme kuukautta työttömänä olleen alle 30-vuotiaan voi palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman nykyisen lain mukaista perustetta. Naisten kannalta päätös on karu.

Nuoret naiset ovat jo valmiiksi heikossa asemassa työmarkkinoilla. Heidät nähdään riskeinä työnantajalle, potentiaalisina synnyttäjinä, potentiaalisina kotiinjääjinä.

Nuoria naisia ei nykyisinkään haluta palkata pysyviin työsuhteisiin: 20–29 -vuotiaista naisista 39 prosentilla on määräaikainen työsuhde. Sipilän hallituksen esityksen myötä heidän tilanteensa heikkenee entisestään.

Määräaikaisessa työsuhteessa olevalle nuorelle naiselle lisääntyminen on riski. Todennäköisyys sille, ettei työsuhde saa raskauden jälkeen jatkoa, on suuri.

Naiset kantavat huomattavasti suuremman riskin lapsen hankkimisesta. Palkkakertymä pienenee, asema työmarkkinoilla huononee entisestään ja työura kärsii. Silti ajatellaan, että komentelu korjaa ongelmat. Ei korjaa.

Sipilän hallitus on epäonnistunut täydellisesti päätöksiensä sukupuolivaikutusten arvioinnissa. Hallitus lopetti lasten tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden, mikä osui juuri nuorten naisten työllistymiseen.

Sipilän hallitus leikkasi julkisen sektorin naisvaltaisten alojen työntekijöiden palkkoja kilpailukykysopimuksen yhteydessä. Hallitus jätti tekemättä perhevapaauudistuksen, joka olisi merkittävin nuorten naisten työllistymismahdollisuuksiin vaikuttava asia.

Nyt Sipilän hallitus lisää pätkätöitä ja ikäperustaista syrjintää tekemällä nuorten työelämän entistä epävarmemmaksi, kun jo pitkään on ollut tiedossa määräaikaisten työsopimusten kasautuminen erityisesti nuorille naisille.

Sipilän hallitus on lapsuuteni jälkeen miesvaltaisin hallitus tässä maassa. Silti jopa heidän pitäisi ymmärtää, ettei nuorten naisten epävarmuutta korjata heidän asemaansa heikentämällä.

Jos me haluamme tukea nuoria perheitä, me siirrymme 1950-luvulta 2010-luvulle. Silloin me parannamme naisten asemaa työmarkkinoilla. Me uudistamme perhevapaat ja kannustamme tasa-arvoiseen vanhemmuuteen.

Me tasaamme vanhemmuudesta aiheutuvia kustannuksia työpaikoilla. Me panostamme päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen. Me muutamme työelämää perheystävällisemmäksi.

Naiset eivät ala synnyttää poliitikkojen käskystä. Ja hyvä niin.

Julkaistu Vihreässä Langassa 27.4.

Salmisaaren kivihiilivoimala on suljettava!

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaatii Helsinkiä käynnistämään välittömästi valmistelun myös Salmisaaren kivihiilivoimalasta luopumiseksi. Kari jättää Salmisaaren kivihiilivoimalasta aloitteen seuraavassa valtuustossa. Vihreiden aloitteesta Helsinki on jo päättänyt Hanasaaren kivihiilivoimalan sulkemisesta vuoteen 2024 mennessä.

“Ajatus kieltää kivihiili energiatuotannossa on Sipilän hallituksen vastuuttoman ilmastopolitiikan harvoja valopilkkuja. Helsingin on nyt nopeasti luotava askelmerkit Salmisaaren hiilivoimalasta luopumiseksi. Myös kokoomuksen on vihdoin sitouduttava kivihiilen nopeaan alasajoon Helsingissä. Ilmastonsuojelussa ei voi ajaa kaksilla rattailla. Jos kokoomus on maan hallituksessa kieltämässä kivihiiltä, ei se samalla voi vastustaa alasajoa maan pääkaupungissa”, Kari toteaa.

Karin aloitteesta Helsinki on selvittänyt uusiutuvan energian potentiaalia Helsingissä. Mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi, hajautetun uusiutuvan energian tuottamiseksi ja hukkalämpöjen hyödyntämiseksi ovat Helsingissä suuret. Hiilestä luopuminen edellyttää tuotannon ja kulutuksen muuttamisen lisäksi myös systeemitason tarkastelua.

“Kivihiilestä kokonaan luopuminen vaatii Helsingiltä uudenlaista tapaa ajatella energian tuotantoa ja sen käyttöä. Kivihiilestä luopuminen ei onnistu nykyisen energiajärjestelmän hienosäädöllä, vaan todennäköisesti tarvitaan systeemitason muutoksia. Kaupungin on pikaisesti käynnistettävä aikaisempaa kokonaisvaltaisempi ja kunnianhimoisempi valmistelu, jossa kaikki vaihtoehdot energiajärjestelmän muuttamiseksi hiilivapaaksi selvitetään”, Kari sanoo.

Kari toivoo, että kivihiilestä luopuminen osattaisiin nähdä Helsingissä mahdollisuutena luoda tilaa uudelle yrittäjyydelle ja ilmastoedelläkävijyydelle. Samalla hän toivoo maan hallitukselta todellisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ilmastotutkijoiden kuuntelemista.

“Kivihiilen kieltämisen lisäksi Suomen pitää päästä eroon myös kivihiiltäkin haitallisemmasta turpeen poltosta. Hallitus on kuitenkin alentanut turpeen verotusta ja lisännyt ilmastolle haitallisen toiminnan tukemista.”

”Maailma käy epätoivoista kamppailua ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. On käsittämätöntä, että tässä tilanteessa Suomen hallitus on käyttänyt kaiken vaikutusvaltansa EU:n ilmastopolitiikan vesittämiseen lisätäkseen metsien hakkuita. Tämä on vastuutonta”, Kari toteaa.

Tiedote julkaistu 11.1.2018

Kokoomuksen ja keskustan ministerit kyykyttävät työttömiä

Kokoomuksen ja keskustan ministerit eivät ole puhuneet suomalaisille totta työttömiin kohdistuneista sanktioista. Ministerit ovat antaneet julkisuudessa väärää tietoa juuri ennen joululomaa läpijuntatusta työttömiä kyykyttävästä ns. ”aktiivimallista”.

Kokoomuksen ministeri väitti suomalaisille, että työttömät voivat osoittaa lain edellytämän 18 tunnin aktiivisuuden tekemällä palkatonta talkootyötä. Tämä ei ole totta. Keskustan ministeri Lintilä lupasi, että malli ei rankaise ketään, joka aidosti ja aktiivisesti hakee töihin. Tämäkään ei ole totta.

Joko ministerit eivät itse tunne lakia, jonka runnoivat läpi tai he puhuvat tietoisesti asioita, jotka eivät ole totta. Suomalaisia työttömiä kyykytetään joko epäpätevyydellä tai epärehellisyydellä.

Kokoomus perustelee projektiaan työttömien aseman heikentämistä muihin Pohjoismaihin vedoten. Tosiasiassa he ottavat muiden maiden järjestelmistä ainoastaan heikennykset, eivät asioita, jotka ovat huomattavasti paremmin. He jättävät kertomatta tarinan toisen puolen.

On totta, että esimerkiksi aktiivimallin mallimaassa Tanskassa on työttömille on enemmän velvoitteita kuin Suomessa. Mutta samalla työttömiä auttavia ihmisiä on kymmenen kertaa enemmän. Yhdellä työttömiä auttavalla viranomaisella on Tanskassa 12 asiakasta. Suomessa yhden ihmisen pitäisi pystyä auttamaan lähes 170 työtöntä ihmistä. Esittikö hallitus vastaavia resursseja suomalaisten työttömien tueksi leikatessaan työttömyysturvaa? Ei tietenkään. Kun tavoitteena on kyykyttää ja nöyryyttää, viedään läpi ainoastaan heikennykset.

Kokoomus rakentaa nyt maata, jossa heikossa asemassa olevia ihmisiä rangaistaan ja hyväosaisia palkitaan suurilla veronkevennyksillä.

Hallituksen esitys uudeksi eläinsuojelulaiksi surullinen mahalasku

Vihreiden kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän varapuheenjohtaja Emma Kari vaatii eläinten oikeuksien parempaa kunnioittamista Sipilän hallitukselta. Jo 20 vuotta vanhan eläinsuojelulain uudistusta on valmisteltu pitkään ja lakiluonnos lähti lausunnoille 22.12.

Hallituksen esitys on pettymys.

– Suomen eläinsuojelulainsäädäntö on täysin vanhentunut. Tutkimustieto eläinten käyttäytymisestä, älykkyydestä ja erityisesti tuotantoeläinten kokemasta kärsimyksestä on lisääntynyt merkittävästi. Mikään tästä muutoksesta ei merkittävästi näy hallituksen lakiluonnoksessa. Jatkossakin lehmiä voi pitää parsinavetoissa ja emakkosikoja voi pitää porsimishäkeissä, joissa ei pääse liikkumaan. Hallitukselta on vaadittava eläinten lajityypillistä käyttäytymistä kunnioittavaa lainsäädäntöä, myös tuotantoeläinten kohdalla, Kari sanoo.

Lakiluonnoksessa merkittävimmät muutokset tuotantoeläinten oikeuksissa rajoittuvat sikojen tiineyshäkeistä luopumiseen 15 vuoden siirtymäajalla sekä kivunlievityksen velvoittamiseen tietyissä tilanteissa. Tiineyshäkeistä luopumisen siirtymäaika on todella pitkä. Muutoinkin lakiesityksessä on epäselviä muotoiluja, joita on täsmennettävä. Kivunlievityksen tarvetta aiheuttavia toimenpiteitä kuten nupoutusta, eli vasikan sarvien alkujen polttamista, ei mitenkään pyritä rajoittamaan.

Asiantuntijoiden ja eläinoikeusjärjestöjen toivomia parannuksia kuten parsinavettojen ja porsimishäkkien kieltoa, isompia lajille luontaisia liikkumismahdollisuuksia sekä juoksevan veden saannin turvaamista kaikille kiinteässä pitopaikassa oleville eläimille lakiluonnos ei turvaa.

– Eettisyys ja edelläkävijyys olisi suomalaiselle eläintuotannolle kilpailuetu. Kuluttajat odottavat, että eläimiä kohdellaan hyvin. Suomi ei ole eläinten oikeuksissa niiden maiden joukossa, joiden laki on eettiseen toimintaan ohjaavaa. Nyt on oikea hetki keskustella siitä miten turvaamme oikeuden lajityypilliseen elämään vailla kärsimystä myös tuotantoeläimille. Hallituksen on muutettava lakiluonnostaan eläimille paremmaksi, Kari sanoo.

Turkistuotannosta esitys ei sano mitään, vaikka eduskunta velvoitti käsitellessään kansalaisaloitetta turkistarhauksen kieltämisestä parantamaan turkiseläinten oikeuksia.

– Villieläinten pitäminen pienessä häkissä on lähtökohtaisesti epäeettistä, ja siksi turkistarhaus on kielletty useissa länsimaissa. Niin pitäisi tehdä Suomessakin. Muidenkin tuotantoeläinten oikeuksia on merkittävästi parannettava, jotta suomalainen eläintuotanto voi olla eettisesti kestävämmällä pohjalla. Suomalaisten selvä enemmistö kyselyissä tukee eläinten oikeuksien parantamista, sanoo Kari.

Ylläoleva tiedote julkaistu 27.12.2017