Surkea eläinsuojelulaki ei ole eläinten eikä tuottajien etu

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari on pettynyt hallituksen uuteen esitykseen eläinten hyvinvointilaiksi. Uusi esitys jättää kaikki tärkeimmät kansalaisten ja asintuntijoiden vaatimat parannukset toteuttamatta. Lakiluonnos keräsi lähes 400 lausuntoa. Maa- ja metsätalousministeriö esitteli tänään keskiviikkona uudet linjauksensa.

“Hallituksessa ei ole lainkaan huomattu, että maailma ympärillä muuttuu. Ihmiset ovat koko ajan kiinnostuneempia ruuan eettisyydestä ja he haluavat, että eläimiä kohdellaan hyvin. Siitä kertoo paljon se, että ensimmäinen lakiluonnos keräsi valtavan määrän lausuntoja, joissa vaadittiin parannuksia eläinten oloihin. Näitä huolia ei kuultu. Eläimiä saa jatkossakin pitää pitkäaikaisesti kytkettynä ja eläinten hyvinvointitutkijoiden näkemykset sivuutettiin”, Kari sanoo.

Useat Suomen kilpailijamaat ovat kieltäneet porsitushäkit ja uusien parsinavettojen rakentamisen. Hallituksen lakiesitys ei puutu näistä kumpaankaan. Suurena parannuksena hallitus esittää nisäkkäille ja linnuille pysyviin pitopaikkoihin jatkuvaa veden juontimahdollisuutta, mutta tämäkään ei koske kaikkia eläimiä.

“Turkistarhaus on eläintuotannon julmimpia muotoja, joka ei mahdollista eläimen lajityypillistä käytöstä. Vedensaanti on keskeistä eläimen hyvinvoinnille, mutta edes tätä ei voitu hoitaa kunnolla. Esimerkiksi turkiseläinten kohdalla oikeus olisi vain siitoseläimiä ja suurin osa turkiseläimistä jäisi edelleen ilman oikeutta veteen. Siitoseläimienkin kohdalla vesi tulisi kohtuuttoman pitkän, yhdeksän vuoden siirtymäajan jälkeen. Näin pitkä siirtymäaika on absurdi. Jos se on meistä kiinni, koko turkistarhaus ehditään kieltää ennen siirtymäajan päättymistä”, Kari sanoo.

Kari on huolissaan siitä, että näin vanhentunut laki lähettää suomalaisille viestin, ettei suomalaisen eläintuotannon eettisyyteen voi luottaa. Kari vaatiikiin lakiesitykseen merkittäviä muutoksia ja siirtymäaikojen selvää lyhentämistä.

“Hallituksen uusi esitys sisältää vain pieniä parannuksia, eikä se korjaa yhtäkään suurinta ongelmaa. Se, että lainsäädäntömme on uudistuksen jälkeenkin pahasti naapurimaita jäljessä, heikentää suomalaisen ruuantuotannon mainetta. On surullista, jos hallitus saa huonolla lailla eettiset kuluttajat suosimaan ulkomaista eläintuotantoa. Hallituksen lakiesitys ei ole tuottajien eikä eläinten etu”, Kari sanoo.

Milloin alatte puolustaa naisten oikeuksia, Orpo ja Sipilä?

Suomen ulkoministeri on jälleen kerran käyttänyt ulkoministerin asemaansa naisten oikeuksia vastaan. Argentiinan senaatti päätti olla höllentämättä maan tiukkaa aborttilainsäädäntöä. Päätös oli surullinen takaisku naisten oikeuksien edistymiselle.

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaatii Juha Sipilää ja Petteri Orpoa vihdoin tuomitsemaan Timo Soinin jyrkän naisvihamieliset ja Suomen linjan vastaiset aborttikannanotot.

“On järkyttävää, että Suomen ulkopolitiikasta vastaava ministeri voi jatkuvasti käyttää asemaansa naisten oikeuksia vastaan ilman, että muiden hallituspuolueiden puheenjohtajat reagoivat lainkaan. Pidetäänkö naisten oikeuksien puolustamista niin pienenä asiana, ettei sen haluta antaa horjuttaa miesministereiden hyvää yhteishenkeä?”, Kari ihmettelee.

Kari muistuttaa, ettei raskauden keskeyttämisen kieltäminen ole estänyt niitä tapahtumasta myöskään Argentiinassa. Epämääräisissä olosuhteissa ja vaarallisilla menetelmillä tehdyt raskaudenkeskeytykset vievät vuosittain useita kymmeniä tuhansia naisia sairaalahoitoon. Kuolemat lasketaan vähintään kymmenissä.

“Naiset ansaitsevat sen, että heidän oikeuksiaan puolustetaan. Suomen ulkopolitiikan virallinen linja korostaa naisten oikeuksia ja seksuaali- ja lisääntymisterveyttä. Tämän luulisi olevan myös kokoomuksen ja keskustan linja. Keskustan ja kokoomuksen puheenjohtajien hiljaisuus on vastuutonta. Ei voi olla niin, että vuonna 2018 Suomessa on hallitus, jonka ulkopolitiikasta vastaava ministeri saa vapaasti käyttää arvovaltaansa ja asemaansa naisten oikeuksia vastaan hyökkäämiseen”, Kari sanoo.

Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan maailmassa vammautuu vuosittain viisi miljoonaa naista laittoman abortin aiheuttamiin komplikaatioihin ja kuolee vuosittain kymmeniä tuhansia naista. Siksi aborttioikeuden puolustaminen on naisten oikeuksien keskiössä.

“Aborttioikeuden vastustaminen ei ole elämän puolustamista. Se on puuttumista naisten oikeuteen päättää omasta kehostaan. Sillä ei puolusteta elämää vaan aiheutetaan naisille vammoja, surua ja kuolemaa. Hallituksen miesjohtajien on vihdoin selkeästi tuomittava ulkoministerin kannanotot”, Kari vaatii.

Koulutuksen eriarvoistamista ei paikata muumilaastareilla

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari on pettynyt valtiovarainministeri Petteri Orpon budjettiesitykseen ja vaatii loppua koulutuksen tasa-arvon romuttamiselle. Karin mukaan hallituksen on pienten karkkirahojen sijaan korjattava itse tekemänsä virheet.

“Kun on ensin leikannut vesurilla, on vaikea paikata muumilaastarilla. Ministeri Orpon budjettiesitys oli jälleen uusi pettymys lasten tasa-arvoisille mahdollisuuksille. Suomalainen koulutus on pyrkinyt tasoittamaan lasten taustoista johtuvia eroja. Nyt suunta on toinen. Hallitus on lisännyt myös varhaiskasvatuksen alueellista eriarvoisuutta lopettamalla tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden ja kasvattamalla ryhmäkokoja. Nyt tätä itse tehtyä haavaa paikataan ‘haasteellisten alueiden’ tuella. Ensin pitäisi korjata se, jonka on itse rikkonut”, Kari sanoo.

Kari muistuttaa, ettei kokoomuksen harjoittama varhaiskasvatuksen hehkuttaminen riitä. Yhtäkään varhaiskasvatukseen kohdistettua heikennystä ei budjettiriihessä peruttu. Näistä leikkauksista ovat kärsineet juuri kaikkein heikoimmassa asemassa olevat lapset.

“Köyhyyteen on puututtava. Ministeri Orpo väittää vähentävänsä eriarvoisuutta 30 miljoonalla eurolla, vaikka leikkaa ensi vuonna indeksijäädytyksillä köyhiltä ihmisiltä 300 miljoonaa euroa lisää. Samalla kokoomus on myöntämässä satojen miljoonien eurojen verohelpotuksia parempiosaisille. Näin ei torjuta eriarvoisuutta, näin sitä lisätään”, Kari sanoo.

Kari muistuttaa, että Suomen johtava koulutusleikkaajapuolue kokoomus yrittää vaalien lähestyessä kaikin tavoin väittää massiivisia koulutusleikkauksiaan ja eriarvoistavaa politiikkaansa koulutuksen kehittämiseksi.

“Kokoomus toivoo, että ihmiset unohtaisivat puolueen pettämän koulutuslupauksen. Mutta leikkausten takia ammatillisista oppilaitoksista irtisanotut 1 600 opettajaa eivät varmasti unohda. Eivätkä ne tuhannet työttömyydestä kärsivät perheet, joiden lapsilta vietiin tasa-arvoinen oikeus päivähoitoon. Kauniit puheet kasvatuksen ja koulutuksen merkityksestä eivät riitä, kun tehdyn politiikan jäljet ovat näin karut”, Kari sanoo.

Vihreät ovat vaatineet tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden palauttamista, ryhmäkokojen pienentämistä, esiopetuksen aikaistamista vuodella ja varhaiskasvatuksen maksuttomuutta kolmivuotiaista ylöspäin.

“Vaikuttaa siltä, että parasta mitä koulutuksen tasa-arvolle voi tehdä, on pitää kokoomus kaukana koulutuspolitiikasta”, Kari sanoo.

Puolueiden on paljastettava ilmastokorttinsa

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaatii, että seuraavassa hallitusohjelmassa Suomi säätää fossiilisille polttoaineille laillisesti sitovat viimeiset käyttöpäivät. Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää uskottavaa ja sitovaa aikataulua hiilen, turpeen, öljyn ja maakaasun käytön lopettamiselle.

”Puolueiden puheita päästöjen vähentämisen tärkeydestä on kuultu jo vuosia. Viimeistään nyt, polttavan kuuman kesän jälkeen, kaikille pitäisi olla selvää, että on tekojen aika. Pehmeät keinot eivät enää riitä. Fossiilienergiasta on päästävä eroon nopeasti”, Kari sanoo.

Kari ehdottaa, että jo olemassa olevaa ilmastolakia vahvistetaan asettamalla päivämäärät, jonka jälkeen fossiilisten energialähteiden käyttö Suomessa on kiellettyä.

Suuntaa antava aikataulu:
     2025 öljy lämmityskäytössä
     2029 kivihiili (tästä hallitus on jo päättänyt)
     2029 turve
     2035 maakaasu
     2035 öljy pl. lentoliikenne
     2040 öljy lentoliikenteessä

“Tarvitsemme sitovaa lainsäädäntöä fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamiseksi. Näin varmistetaan, että investoinnit fossiilisten polttoaineiden käyttöön loppuvat, eivätkä sijoittajat voi uskotella itselleen, että ehkä ilmastotoimet eivät koskekaan heitä. Näin Suomeen luodaan ennustettava energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa suosiva liiketoimintaympäristö. Mitä nopeammin sitovista takarajoista päätetään, sitä enemmän sopeutumisaikaa jää ja sitä kustannustehokkaammin muutos voidaan viedä läpi”, Kari sanoo.

Kari pitää huolestuttavana poliitikkojen löysiä ilmastopuheita ja vaatii puolueita välittömästi julkaisemaan sitoumuksensa fossiilienergiasta luopumisen aikataulusta.

”Vaalien lähestyessä myös ilmastoasiat näyttävät nousseen yhä useamman poliitikon huulille. Puheista tekoihin matka on kuitenkin pitkä. Viimeistään nyt olisi aika selkiyttää kunkin puolueen linja. Ihmisillä on oikeus tietää puolueiden todelliset tavoitteet. Epämääräiset lupaukset päästövähennyksistä eivät enää riitä”, Kari sanoo.

Polttava kesä on varoitus hallitukselle – lopettakaa ilmastonsuojelun vesittäminen

Vihreiden kansanedustaja Emma Karin mukaan polttavan kuuman kesän metsäpalot ja sinilevät ovat varoitus hallitukselle ilmastonmuutoksen todellisuudesta. Kari toivoo Sipilän hallituksen viimein heräävän siihen, ettei kenelläkään ole varaa olla ilmastonmuutoksen vapaamatkustaja. Kari vaatii Sipilän hallitusta karsimaan rajusti ilmastolle haitallisia yritystukia.

”Kesän ääri-ilmiöt ovat osoittaneet, ettei meillä ole enää varaa viivytellä ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa. Tutkijat ovat toistuvasti kritisoineet hallituksen ilmastopolitiikkaa, joka on nojannut metsien hakkaamisen ja saastutustukien lisäämiseen. On surullista, että hallitus on keskittynyt kuuntelemaan teollisuuden lobbareita mieluummin kuin ilmastotutkijoiden varoituksia. Toivottavasti kesä on saanut hallituksen heräämään. Vapaamatkustajuuteen ei ole enää varaa”, Kari sanoo.

Kari istui vihreiden edustajana parlamentaarisessa yritystukityöryhmässä, joka ei vastoin vihreiden esityksiä kyennyt leikkaamaan euroakaan ympäristölle haitallisista tuista. Yritystukia myönnetään laskutavasta riippuen 4–8 miljardin euron edestä ja näistä isoa osaa pidetään hyödyttöminä tai jopa haitallisina. Tukia on lisätty tällä hallituskaudella.

”Tämä hallitus on vesittänyt ilmastonmuutoksen torjuntaa ottamalla käyttöön uuden päästökauppatuen raskaalle teollisuudelle. Tuki tulee välittömästi lakkauttaa ilmastolle haitallisena. Se vie viimeisetkin kannusteet teollisuudelta uudistua vähähiilisemmäksi. Lisäksi hallitus on alentanut kaivosten ja turpeen verotusta, jotka ovat molemmat niin luonnon kuin ilmaston kannalta käsittämättömiä päätöksiä”, Kari sanoo.

Kari vaatiikin hallitusta heti kesän jälkeen lopettamaan viivyttelyn ilmastolle haitallisten tukien karsimisessa.  Näitä rahoja on kohdennettava tutkimukseen, koulutukseen ja ilmastotyöhön.

”Sipilän hallitus on pystynyt leikkaamaan koulutuksesta ja kaikkein köyhimmiltä ihmisiltä ilman työryhmiä tai sen syvällisempiä selvityksiä. Sen sijaan ilmastolle haitallisiin yritystukiin hallitus ei ole kyennyt koskemaan, vaan se on jopa lisännyt haitallisia tukia! Tällaiseen politiikkaan meillä ei ole enää varaan. Jos tämä kesä ei saa keskustaa ja kokoomusta heräämään, niin ei mikään”, Kari sanoo

Suomesta kasvisruoan kärkimaa

Kesä on jälleen tuonut ympäristökriisit ihmisten tietoisuuteen. Suomalaisten lihankulutus kasvaa edelleen, vaikka tietoisuus eläinperäisen tuotannon haitoista on lisääntynyt ja kasvisruokien suosio kasvanut. Vihreiden kansanedustaja Emma Kari toivoo Suomen ottavan tavoitteekseen kasvisruuan edistämisen ja nousevan kasvisruuan kärkimaaksi.

“Itämeren tila, metsäpalot ja helleaalto ovat herättäneet ihmiset pohtimaan vastuutamme ympäristöstä. Jatkuvan lihankulutuksen kasvamisen ongelmat on vihdoin myönnettävä. Ilmastovaikutusten vähentämisessä on pystytty tekemään monella sektorilla paljon, mutta ruoantuotannossa ei ole samaa edistystä. Suomen pitäisi olla edelläkävijä siinä, miten ruokapolitiikka nähdään osana ympäristöpolitiikkaa”, Kari sanoo.

Tutkimusten mukaan ruoantuotanto aiheuttaa jopa 60 prosenttia suomalaisen keskimääräisestä Itämeri-jalanjäljestä ja ruoantuotannon on arvioitu aiheuttavan noin viidesosan ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä. Suurimmat hiili- ja itämerijalanjäljet ruuantuotannossa ovat lihantuotannolla.

“Suomesta voi tulla kestävän tuotannon ja kasvisruuan kärkimaa. Yhteiskunnan tehtävä on tukea vastuullista toimintaa. Suomen on suunnattava tukia kasvisperäisen tuotannon osuuden kasvattamiseen. Samalla kasvisruokaa on selkeästi suosittava julkisissa hankinnoissa. Kasvisruuan osuuden kasvattaminen on järkevää niin terveydellisistä kuin ympäristösyistä”, Kari sanoo.

Kari muistuttaa, että myös uusi eläinsuojelulaki on tulossa eduskuntaan näillä näkyminen heti kesän jälkeen. Kari näkee tämän yhtenä mahdollisuutena olla eettisen tuotannon edelläkävijä.

“Kysymys ei ole siitä, että kaikkien pitäisi ryhtyä kasvissyöjiksi. Kysymys on siitä, että ihmisten kannattaa syödä vähemmän, laadukkaampaa ja eettisempää lihaa ja lisätä kasvisperäisen ruuan syöntiä. Maailman markkinoilla pärjäävät nyt edelläkävijät. Siksi myös yrityksiä on kannustettava kasvispohjaisten tuotteiden kehittämiseen. Nyhtökaura ja Härkis ovat hienoja esimerkkejä suomalaisten yritysten innovaatioista”, Kari sanoo.

Kari toivoo myös toimia sen eteen, että lihantuontia voitaisiin rajoittaa maista, joiden eläinsuojeluvaatimukset eivät vastaa Suomen vaatimuksia.

“Jos me haluamme pysäyttää ympäristökatastrofin, meidän on katsottava myös lautasellemme. Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, Itämeren pelastamiseksi ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisen estämiseksi vaaditaan muutoksia myös ruokapolitiikkaan. Me emme voi syödä tätä maailmaa”, Kari sanoo.

Turvevimma saatava loppumaan

Suomessa nostetaan tänä kesänä ennätysmäärä turvetta. Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaatii Sipilän hallitusta pysäyttämään turvevimman ja lopettamaan turpeen energiakäytön. Kari kysyi aiheesta ympäristöministeri Tiilikaiselta kesän alussa.

“Ennätyksellinen turvekesä on surullinen uutinen sekä Suomen luonnolle että ilmastolle. On sekopäistä, että poikkeuksellisen helleaallon vuoksi voimme nostaa ennätysmäärän turvetta, jonka poltto entisestään kiihdyttää ilmaston lämpenemistä. Suomen on torjuttava ilmastonmuutosta ja luovuttava turpeen energiakäytöstä viivyttelemättä”, Kari sanoo.

Turpeen polton hiilidioksidipäästöt ovat kivihiilen luokkaa. Turpeesta luopumisen sijaan Sipilän hallitus on kasvattanut turpeen käytön tukia alentamalla turpeen verotusta.

“Samaan aikaan kun hallitus on päättänyt lopettaa kivihiilen käytön vuoteen 2029 mennessä, se edistää turpeen käyttöä. Ilmaston kannalta on järjetöntä, jos korvataan yhtä fossiilista polttoainetta toisella fossiilisella. Siksi kysyin kesäkuussa ympäristöministeri Tiilikaiselta, mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtymässä turpeen energiakäytön lopettamiseksi. Sain vastaukseksi pelkää turpeen käytön puolustelua. Mitään ei aiota tehdä”, Kari toteaa.

Kari muistuttaa, että Pohjoismaiden suolintulajien kannat ovat pienentyneet kolmanneksen lyhyessä ajassa ja huonoin tilanne on juuri Suomessa. Syynä suolintujen kantojen pienenemiseen on luonnontilaisten soiden väheneminen.

“Ihmiskunnan kaksi suurinta haastetta ovat ilmastonmuutoksen hillitseminen ja kuudennen sukupuuttoaallon pysäyttäminen. Jos jatkamme turpeenkäyttöä nykyiseen tapaan, olemme osa ongelmaa, emme sen ratkaisua”, Emma Kari sanoo.

Suomen luontoa on suojeltava kaivosteollisuudelta

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari on huolissaan kaivosteollisuuden rynnistyksestä luontoarvoiltaan herkille alueille. Kari vaatii kaivoslakiin pikaista uudistusta.

“Me päättäjät emme voi seurata hiljaa vieressä, mitä esimerkiksi Kuusamon Juomasuolla, Heinäveden Kermajärvellä tai Sodankylän Viiankiaavalla on tapahtumassa. Suomen nykyinen kaivoslaki ei huomioi luontoa, ympäristöä eikä paikallisia asukkaita, vaan palvelee ensisijaisesti kaivosfirmojen intressejä”, Kari sanoo.

Suomessa kaivosten toimintaa tuetaan vuosittain alemmilla verokannoilla, mikä pienentää kaivosteollisuuden sähkölaskua. Verohelpotusten sijaan Kari vaatii louhitun aineksen määrään perustuvan louhintaveron käyttöönottoa.

“Nykyisin kaivosjätit vievät voitot ja jättävät ympäristöongelmat meille. Sipilän hallitus päätti heti kautensa alussa tukea kaivosfirmoja myöntämällä niille lähes 20 miljoonalla eurolla verohelpotuksia. Verohelpotusten sijaan on otettava käyttöön louhintavero. Näillä rahoilla voitaisiin kompensoida luonnonsuojeluun tehtyjä massiivisia leikkauksia”, Kari toteaa.

Asiantuntijat ovat kritisoineet Suomen kaivoslakia siitä, että Suomi luovuttaa uusiutumattomat luonnonvaransa ulkomaille verrokkimaita helpommin. Kyseessä ovat suomalaisten yhteiset uusiutumattomat luonnonvarat.

“Kestävälle kaivostoiminnalle on oltava tilaa. Meidän on kuitenkin luovuttava “Löytäjä saa pitää” -logiikasta, jonka mukaan mineraalivarat kuuluvat sille, joka varaa alueen ensimmäisenä itselleen. Ei ole oikein, että ylikansalliset kaivosfirmat voivat marssia paikallisten vastustuksen yli tai ohittaa demokraattisia päätöksentekoelimiä. Kuntien ja alkuperäiskansojen päätösvaltaa omiin alueisiinsa on lisättävä”, Kari sanoo.

Kari muistuttaa, että kaivoshankkeet ovat aina riski lähialueen ympäristölle ja vesistölle.

“Malmien etsintä luonnonsuojelualueilta tulee yksiselitteisesti kieltää”, Kari sanoo.

Maataloustuet uusiksi Itämeren suojelemiseksi

Myrkylliset levälautat saapuivat helteiden myötä ja aiheuttavat haittaa luonnossa liikkujille sekä vesistöille. Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaatii hallitusta vihdoin uudistamaan maatalouden tukijärjestelmää, jotta rannikkovesiemme tila saadaan jatkossa paremmaksi.

“Itämeren tilanne on häpeällinen. Vaikka tämänhetkisen levätilanteen yksi syypää ovat suolapulssit, emme voi vain syytellä muita Itämeren maita uimavesiemme tilasta. Tutkijoiden mukaan rannikkovesiemme huono tila johtuu yleensä pääasiassa omista päästöistä. Meidän perintömme lapsillemme ei voi olla myrkyllinen meri”, Kari sanoo.

Sinilevää eniten ruokkivat ravinnepäästöt ovat typpi-  ja fosforipäästöt. Tutkijoiden mukaan vajaat kaksi kolmasosaa Suomen alueelta Itämereen päätyvästä fosforista ja yli puolet typestä on peräisin maataloudesta.

“Maatalouden ravinnekuormitusta ei ole Suomessa ratkaisevasti onnistuttu vähentämään. Maataloustukijärjestelmää pitäisi uudistaa niin, että se palkitsisi vesistöjä mahdollisimman vähän kuormittavista ratkaisuista. Vika ei ole tuottajissa, vaan politiikassa, joka ei tue vesistöjen suojelua. Jokainen suomalainen voi myös itse pienentää omaa Itämeri-jalanjälkeään vähentämällä lihansyöntiä”, Kari toteaa.

Kari peräänkuuluttaa hallitukselta myös Itämeri-tutkimuksen rahoituksen nostamista.

“Merentutkimus on edellytys meren tilan kohentamiselle. Itämeren tutkimuksen lippulaiva, merentutkimusalus Aranda, on vastikään remontoitu huippukuntoon. Uutisten mukaan Aranda uhkaa kuitenkin jäädä vajaakäytölle resurssipulan vuoksi. Tämä on noloa. Merentutkimuksen rahoitus on saatava riittävälle tasolle, jotta Itämeri saadaan pelastettua”, Kari sanoo

Emma Kari vaatii avohakkuukieltoa valtion metsiin: “Hallituksen metsäpolitiikka on häpeäksi Suomelle”

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaati hallitusta ryhtymään toimiin metsäluonnon suojelemiseksi ja kieltämään avohakkuut valtion mailla. Kari kysyi avohakkuiden rajoittamisesta maa- ja metsätalousministeri Jari Lepältä alkukesästä.

“Suomen metsiä hakataan nyt enemmän kuin koskaan. Meidän on syytä olla hyvin huolissaan siitä, että tämän maan metsäpolitiikkaa ohjaavat edelleen metsäteollisuuden eturyhmien intressit. Suomalaisen metsätalouden pakkomielle metsäluonnolle haitallisiin avohakkuisiin pohjaa vanhentuneille käsityksille metsistä”, Kari sanoo.

Kari kummastelee Sipilän hallituksen vähättelevää suhtautumista tutkijoiden viestiin avohakkuiden haitallisuudesta.

“Maa- ja metsätalousministeri Leppä totesi minulle, että avohakkuiden rajoittaminen ja siirtyminen eri-ikäisrakenteiseen metsätalouteen yksipuolistaisi metsäluontoa. Hallitus on sanonut, ettei se aio tehdä mitään muutoksia metsille tuhoisiin hakkuukäytäntöihin. On käsittämätöntä, ettei Sipilän hallitus kuuntele tässäkään asiassa tutkijoita”, Kari sanoo.

Metsät ovat kaikkein tärkein elinympäristö Suomen luonnon uhanalaisille lajeille sekä tärkeä hiilinielu ilmastonmuutoksen hillinnässä. Hallitus on kuitenkin kasvattanut metsien hakkuumäärät historiallisen suuriksi.

“Suomi on aikaisemmin sitoutunut kansainväliseen tavoitteeseen pysäyttää luonnon monimuotoisuuden hupeneminen vuoteen 2020 mennessä. Kuitenkin Sipilän hallitus on luopunut tästä tavoitteesta ja kohdistanut luonnonsuojeluun suhteellisesti kaikkein suurimmat leikkaukset. Tämä on Suomelle häpeäksi, kun koko maailma käy taistelua kuudetta sukupuuttoa vastaan”, Kari sanoo.

Ympäristöjärjestöt aloittivat 17.5. nimienkeruun kansalaisaloitteeseen avohakkuiden kieltämiseksi valtion mailla. Kansalaisaloitteen on allekirjoittanut jo lähes 40 000 ihmistä. Voit allekirjoittaa aloitteen täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3184