Emma Kari

Kategoria: Aloitteet (Page 2 of 3)

Aloite äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen kutuvaelluksen turvaamiseksi

6.6.2012 /

Vantaanjoen vesistö ja sen taimenkanta elpyvät hitaasti.

Suomen luonnonsuojeluliitto on valinnut taimenen vuoden lajiksi. Kutujokien patoaminen ja vesien likaaminen ovat lähes tuhonneet luonnonvaraiset taimenet Suomesta. Kalan merivaelteiset kannat luokitellaan äärimmäisen uhanalaisiksi. Meritaimenen luonnonkantoja kutee enää muutamassa joessa ja Vantaanjoki on yksi näistä joista.

Virtavesien hoitoyhdistyksen (Virho) julkaisema Vantaanjoki vuonna 2011 -raportti lisäsi toiveita Vantaanjoen meritaimenkannan elpymisestä. Jokeen nousi runsaasti meritaimenia ja luonnonkudusta syntyneitä taimenen poikasia löydettiin kohtalaisesti

Kuitenkin kalastuspaine merellä vaikeuttaa pääsyä kutujokeen. Vaikka kalastajien tavoitteena ei ole uhanalaisten taimenien kalastaminen, kala jää helposti siika- ja kuhaverkkoihin. Meritaimenen pääsyä Vantaanjokeen on pyritty helpottamaan kieltämällä kalastus Vanhankaupunginselällä ja perustamalla Suomenlinnan eteläpuolelta jokisuulle ulottuva kalaväylä. Taimenet eivät kuitenkaan osaa valita vaellusreittiään kalaväylän mukaan ja liian moni kutuvaellus päättyy verkkoihin.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsingin kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin äärimmäisen uhanalaisten meritaimenen vaelluksen turvaamiseksi selvittämällä mahdollisuudet pidentää Kruunuvuorenselän kalastuskieltoa 2-4 viikolla ja laajentaa rajoitus koskemaan koko Suomenlinnan sisäpuolista alueetta.

Emma Kari
Helsinki 6.6.2012

Aloite metsäisen suojeluverkoston perustamiseksi

14.3.2012 /

Helsinkiläisille lähimetsät ovat tärkeitä. Varsinaisia suojelualueita ei Helsingissä ole paljon ja erityisesti metsäisiä suojelualueita on vähän.

Kaupunginhallitus hyväksyi vuonna 2010 Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2008-2017 (LUMO), jonka tueksi hyväksyttiin vuotta myöhemmin luonnonhoidon linjaukset. Lisäksi Helsingin ympäristökeskus on laatinut kaupungille luonnonsuojeluohjelman. Ohjelmat ja linjaukset ovat suuri parannus Helsingin luonnonhoidon periaatteisiin ja niissä korostetaan metsäluonnon monimuotoisuuden lisäämistä niin arvokkaissa vanhoissa metsissä kuin hoidettavissa kaupunkimetsissä.

Kaikkia luontoalueiden käyttöön liittyviä keskeisiä ongelmia ei silti ole pystytty ratkaisemaan. Esimerkiksi Meri-Rastilan luonnonhoitosuunnitelman toimeenpano on herättänyt suurta vastustusta. Helsingin metsäiset alueet tulisikin arvioida kokonaisuutena olemassa olevien selvitysten pohjalta. Yllämainitulla Meri-Rastilan alueella tehdyt METSO-kartoitukset eivät ole tulleet poliittiseen käsittelyyn.

LUMO-toimintaohjelmassa esitetään luonnonvaraisten metsäalueiden verkoston muodostamista jättämällä metsäalueiden ytimet, suot, metsäluonnon tärkeät elinympäristöt ja arvokkaat luontokohteet kehittymään luonnontilaisen kaltaisiksi. Arvokkaiden alueiden suojelu tukisi hyvin verkoston muodostamista. Suojellut alueet voisivat parhaimmillaan toimia virkistysalueverkoston helminä ja auttaa mm. koulujen luontokasvatuksessa. Nykyisillä rauhoitusmääräyskäytännöillä suojelu voidaan toteuttaa tavoilla, jotka eivät haittaa alueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia tai heikennä turvallisuutta.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsingin ympäristökeskus kartoittaa olemassa olevan tietoaineiston, kuten luontotietojärjestelmän ja METSO-selvityksien, perusteella metsäiseen suojeluverkostoon soveltuvat alueet Helsingissä. Selvityksen pohjalta valmistellaan kaupunginhallitukselle esitys metsäisen suojeluverkoston perustamiseksi yhdessä rakennusviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

Emma Kari

Helsinki 14.3.2012

Talousarvioaloite luontokoulutoiminnan turvaamisesta

15.2.2012 /

Helsingin kaupungille ekologisuus ja kestävän kehityksen edistäminen ovat keskeisiä arvoja.

Luonto- ja ympäristökoulut toimivat päivähoidon ja perusopetuksen tukena. Niiden opetuksessa keskeistä on luonnon toiminta ja ihmisen vaikutus ympäristöönsä. Luonto- ja ympäristökoulut edistävät kestävän kehityksen mukaisten elämäntapojen omaksumista, ympäristövastuullisuutta ja luonnontuntemusta.

Pohjoismaissa luontokouluja on pidetty tehokkaana ja tärkeänä toimintamuotona. Ruotsissa luontokouluja on lähes sata ja Tanskassa 700 000 ihmistä vuodessa käy luontokouluissa. Suomessa vastaava luku on vain 70 000, jättäen 92 % alakoululaisista ilman tätä opetusta. Helsingissä luontokoulutoiminta kattaa tällä hetkellä vain osan päiväkoti-ikäisten ja koululaisten ikäluokista.

Helsingissä toimii tällä hetkellä viisi luonto- ja ympäristökoulua. Luontokoulu Töyhtöhyyppä toimii Gardeniassa, Luontokoulu Arkki Korkeasaaressa, Luontokoulu Harakka Harakan saaressa, Luontokoulu Meriharju Vuosaaressa sekä Ympäristökoulu Polku Kierrätyskeskuksessa.

Päiväkodeille tarjottava luontokoulutoiminta on Helsingissä hyvin vähäistä, eikä luontokoulupäiviä pystytä tarjoamaan kuin murto-osalle koululaisista. Nykyisen toiminnan turvaaminen on luontokoulutoiminnan kannalta keskeistä. Vaaditaan suurta sitoutumista luontokoulutoimintaan ennen kuin pääsemme muiden pohjoismaiden tasolle.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että vuoden 2013 talousarvioon varataan ja korvamerkitään tarvittavat varat luontokoulutoiminnan jatkamiseen vähintään nykyisessä laajuudessaan.

Helsinki 15.2.2012
Emma Kari

Aloite Kulosaaren melumuurin avaamisesta katutaiteelle

9.11.2011 /

Vuonna 2012 Helsinki on maailman designpääkaupunki – WDC World Design Capital. Vuoden aikana tuodaan esiin uutta ja vahvistetaan olemassa oleva toimivaa kaupunkikulttuuria. Kalasataman alueella on avattu graffiti- ja muulle taiteelle useita satoja metrejä maalauspintaa, jotka ovat olleet erittäin suosittuja. Maalausaidat ovat nousseet kaupunkilaisten arvostamaksi osaksi Helsingin kaupunkikulttuuria ja ne ovat saaneet lukuisia tunnustuksia.

Kalasataman rakennustöiden edetessä Kalasataman graffitiaidasta suuri osa puretaan marraskuun loppuun mennessä. Kaupunkiin tulisikin saada uusia maalauspintoja, paikkoja, joissa katutaide olisi läsnä erilaisissa ympäristöissä. Samalla voidaan seurata niiden vaikutuksia ympäröivään kaupunkitilaan.

Kulosaaren melumuuri näyttäytyy suurelle yleisölle sen ollessa suoraan metroradan ja Itäväylän vieressä. Muuri tulisi ottaa jälleen maalauskäyttöön. Nuorisoasiainkeskuksen, kulttuurikeskuksen ja rakennusviraston yhteishankkeena maalausaita voisi olla osa elävää kaupunkikulttuuria ja avoin erilaisille katutaiteen muodoille.

Me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin Kulosaaren melumuuri avaamiseksi katutaiteelle ja sen muuttamiseksi jälleen maalausaidaksi.

Helsinki 9.11.2011

Emma Kari

Talousarvioaloite lastenruokailun luomuohjelman rahoituksen turvaamisesta

16.2.2011 /

Kaupunginhallitus hyväksyi 28.6.2010 ehdotuksen Helsingin ruokakulttuurin kehittämisestä. Päätöksellä haluttiin parantaa ruuan laatua ja makua sekä pienentää julkisen ruokapalvelun ja helsinkiläisten ruokaketjun ekologista jalanjälkeä ja torjua ilmastonmuutosta.

Yksi päätetyistä kärkihankkeista oli lastenruokailun luomuohjelma. Helsinkiläisten päiväkotien ruokailussa asetettiin tavoitteeksi nostaa luomuruoka-aineiden osuus 50 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä, ja lisätä asteittain luomun käyttöä myös peruskouluissa ja muissa oppilaitoksissa. Samalla kaupunki sitoutui WWF:n kalojen suosituslistan ohjeistukseen ja julistautui GMO-vapaaksi vyöhykkeeksi. Lisäksi kasvisten syönnin lisääminen nähtiin yksinkertaisimpana tapana vähentää ruokaketjun ympäristörasitusta.

Ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa ruokaketjulla on merkittävä rooli, sillä yleisesti ottaen ruokaketjun osuus kasvihuonekaasujen muodostuksesta arvioidaan jopa 30 prosentiksi, joka on suurempi kuin liikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt. Ruuan tuotantotavalla on väliä, sillä arvioiden mukaan 83 prosenttia ruuan ilmastorasituksesta syntyy jo maatilalla. Vesistöjen rehevöitymisestä elintarvikeketjulla on suurin, yli 50 prosentin osuus. Siksi kaupunginhallituksen hyväksymän ohjelman toteutuminen on varmistettava.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että vuoden 2012 talousarvioon
varataan ja korvamerkitään tarvittavat varat lastenruokailun luomuohjelman toimenpiteiden toteuttamiseen.

Helsinki 16.2.2011
Emma Kari

Aloite nimettömän työnhaun kokeilusta

10.11.2010 /

Vähemmistövaltuutetun Venäjänkielisten työllistyminen ja työsyrjintä 2010 -selvityksessä käy ilmi, että syrjintä venäjänkielisiä kohtaan syntyperän tai kielen takia on tavallista rekrytointitilanteissa. Samantapaisia tuloksia on ilmennyt muualla Euroopassa tehdyissä tutkimuksissa.

Selvityksen yhteydessä vähemmistövaltuutettu suosittelee, että mahdollisuutta järjestää osittaista nimetöntä työnhakua julkisissa viroissa pitäisi tutkia. Nimettömässä työnhaussa työhaastatteluun kutsuttavien hakijoiden työhakemukset käsiteltäisiin nimettöminä.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsinki pyrkii vähentämään syrjintää työnhakutilanteissa ja selvittää mahdollisuudet kokeilla nimetöntä työnhakua kaupungin työpaikkoja täytettäessä.

Helsinki 10.11.2010
Emma Kari

Aloite voimassaolevien luonnonhoitosuunnitelmien päivittämisestä LUMO-ohjelman mukaisiksi

20.10.2010 /

Kaupunginhallitus hyväksyi 8.2.2010 Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2008 – 2017 (LUMO). Hyväksytyn ohjelman on tarkoitus ohjata jatkossa alue- ja luonnonhoitosuunnitelmia. Samassa yhteydessä perustettiin luonnonhoidon asiantuntijatyöryhmä.

Lukuisille tärkeille luonto- ja virkistysalueille on 2000-luvulla tehty luonnonhoitosuunnitelmat. Pisimmillään näitä voimassaolevia “vanhoja” luonnonhoitosuunnitelmia tullaan toteuttamaan vuoteen 2019 asti. Vanhojen suunnitelmien hakkuuehdotuksia ja hoitoluokkia ei ole valmisteltu LUMO-ohjelmaa noudattaen, eivätkä ne näin ollen kaikilta osin vastaa ohjelman tavoitteita. Tämä saattaa johtaa turhiin ristiriitoihin ja huonosti harkittuihin toimenpiteisiin.

Me allekirjoittaneet esitämme, että rakennusvirasto päivittää kaikki ennen 8.2.2010 hyväksytyt voimassaolevat luonnonhoitosuunnitelmat hoitoluokkien ja esitettyjen, vielä toteutumattomien metsänhakkuutoimien ostalta, LUMO-ohjelman mukaisiksi. Päivitystyössä tulee hyödyntää luonnonhoidon työryhmää.

Helsinki 20.10.2010
Emma Kari

Aloite sosiaalisten kriteerien huomioimisesta kaupungin hankinnoissa

21.4.2010 /

Uusi hankintalaki selkeyttää mahdollisuuksia sosiaalisten kriteerien käyttöön julkisissa hankinnoissa. Hankintojen sosiaalisilla näkökohdilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla taataan perusoikeuksien, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyysperiaatteen noudattaminen. Sosiaalisia näkökohtia ovat myös heikommassa asemassa olevien suojelemiseksi sekä syrjäytymisen estämiseksi käytettävä positiivinen syrjintä tai muut kannustavat toimet.

Sosiaalisia kriteereitä voidaan soveltaa kahdella eri tavalla. Niille voidaan antaa jokin paino- tai pistearvo, aivan kuten muillekin tekijöille: esimerkiksi hinnalle, laadulle, toimitusvarmuudelle, referensseille tai ympäristöasioiden huomioimiselle. Sosiaaliset kriteerit voidaan asettaa myös siten, että kilpailun voittanut toimittaja sitoutuu johonkin kilpailutuksessa määriteltyyn seikkaan, kuten esimerkiksi työllistämään tietyn määrän pitkäaikaistyöttömiä tai vajaatyökykyisiä kyseisen hankinnan toteuttamisessa.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsinki selvittää mahdollisuudet huomioida sosiaaliset kriteerit kaupungin hankinnoissa.

Helsinki 21.4.2010
Emma Kari

Aloite autopaikkanormeista luopumisesta

7.4.2010 /

Kaupungin nykyiset autopaikkanormit edellyttävät, että tiettyä asuinneliömäärää kohden on rakennettava tietty määrä autopaikkoja. Autopaikkojen hinnoista suuri osa siirtyy asuntojen hintaan. Asukkaat joutuvat maksamaan autopaikoista riippumatta siitä, haluavatko he autopaikan vai ei.

Autopaikkoja ei ole kohtuullista maksattaa niillä asukkailla, joilla ei autoa ole. Helsingin tulisikin siirtyä kaavoituksessa käytäntöön, jossa pysäköintipaikkojen hinnat irroitettaisiin asuntojen hinnoista.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsinkin selvittää mahdollisuudet irrottaa pysäköinnin hinta asuntojen hinnasta ja luopua nykyisistä autopaikkanormeista.

Helsinki 7.4.2010
Emma Kari

Aloite Reilun kaupan Helsingistä

3.2.2010 /

Valtuustostrategiassa Helsinki sitoutui olemaan eturivin toimija globaalin vastuun kantamisessa. Suurena ostajana Helsingillä on mahdollisuus vaikuttaa tuotannon ekologisuuteen ja sosiaalisiin olosuhteisiin merkittävästi.

Reilun kaupan sertifiointijärjestelmä on luotu parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Reilu kauppa takaa kehitysmaiden pienviljelijöille tuotteistaan vähintään takuuhinnan. Suurtilojen työntekijät saavat vähintään lakien mukaista ja asteittain nousevaa palkkaa, asialliset työolot ja oikeuden liittyä ammattiyhdistyksiin. Lisäksi lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty ja tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristökriteereitä.

Suomessa Tampereelle, Porille, Espoolle, Joensuulle ja Lohjalle on jo myönnetty Reilun kaupan kaupungin titteli. Lisäksi suurin osa helsinkiläisistä seurakunnista omaa Reilun kaupan seurakunnan arvonimen. Helsingin kaupungin on korkea aika liittyä Reilujen toimijoiden joukkoon.

Me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin Reilun kaupan kaupungin arvonimen saamiseksi.

Helsinki 3.2.2010

Emma Kari, Silvia Modig ja Thomas Wallgren

« Older posts Newer posts »
WordPress › Virhe
Unauthorized User: Unable to save Feeds!