Avainsana: energia

Salmisaaren kivihiilivoimala on suljettava!

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaatii Helsinkiä käynnistämään välittömästi valmistelun myös Salmisaaren kivihiilivoimalasta luopumiseksi. Kari jättää Salmisaaren kivihiilivoimalasta aloitteen seuraavassa valtuustossa. Vihreiden aloitteesta Helsinki on jo päättänyt Hanasaaren kivihiilivoimalan sulkemisesta vuoteen 2024 mennessä.

“Ajatus kieltää kivihiili energiatuotannossa on Sipilän hallituksen vastuuttoman ilmastopolitiikan harvoja valopilkkuja. Helsingin on nyt nopeasti luotava askelmerkit Salmisaaren hiilivoimalasta luopumiseksi. Myös kokoomuksen on vihdoin sitouduttava kivihiilen nopeaan alasajoon Helsingissä. Ilmastonsuojelussa ei voi ajaa kaksilla rattailla. Jos kokoomus on maan hallituksessa kieltämässä kivihiiltä, ei se samalla voi vastustaa alasajoa maan pääkaupungissa”, Kari toteaa.

Karin aloitteesta Helsinki on selvittänyt uusiutuvan energian potentiaalia Helsingissä. Mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseksi, hajautetun uusiutuvan energian tuottamiseksi ja hukkalämpöjen hyödyntämiseksi ovat Helsingissä suuret. Hiilestä luopuminen edellyttää tuotannon ja kulutuksen muuttamisen lisäksi myös systeemitason tarkastelua.

“Kivihiilestä kokonaan luopuminen vaatii Helsingiltä uudenlaista tapaa ajatella energian tuotantoa ja sen käyttöä. Kivihiilestä luopuminen ei onnistu nykyisen energiajärjestelmän hienosäädöllä, vaan todennäköisesti tarvitaan systeemitason muutoksia. Kaupungin on pikaisesti käynnistettävä aikaisempaa kokonaisvaltaisempi ja kunnianhimoisempi valmistelu, jossa kaikki vaihtoehdot energiajärjestelmän muuttamiseksi hiilivapaaksi selvitetään”, Kari sanoo.

Kari toivoo, että kivihiilestä luopuminen osattaisiin nähdä Helsingissä mahdollisuutena luoda tilaa uudelle yrittäjyydelle ja ilmastoedelläkävijyydelle. Samalla hän toivoo maan hallitukselta todellisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ilmastotutkijoiden kuuntelemista.

“Kivihiilen kieltämisen lisäksi Suomen pitää päästä eroon myös kivihiiltäkin haitallisemmasta turpeen poltosta. Hallitus on kuitenkin alentanut turpeen verotusta ja lisännyt ilmastolle haitallisen toiminnan tukemista.”

“Maailma käy epätoivoista kamppailua ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. On käsittämätöntä, että tässä tilanteessa Suomen hallitus on käyttänyt kaiken vaikutusvaltansa EU:n ilmastopolitiikan vesittämiseen lisätäkseen metsien hakkuita. Tämä on vastuutonta”, Kari toteaa.

Tiedote julkaistu 11.1.2018

Trump ja fossiiliteollisuuden heikkous

Yhdysvaltojen presidentti Trump pyrkii nyt kieltämään ilmastonmuutoksen. Presidentti on hyökännyt voimakkaasti maan ympäristövirastoa vastaan. Trumpin hallinto on määrännyt ympäristöviraston poistamaan ilmastonmuutokseen liittyvän aineiston verkosta ja virkamiehiä on käsketty vaikenemaan ilmastonmuutoksesta.

Uutiset Trumpin ensimmäisistä päivistä saattavat helposti ahdistaa ja suututtaa. Mutta kertovatko nämä päätökset lopulta Trumpin voimasta tai niiden hiili- ja öljy-yhtiöiden voimasta, joiden etua Trump ajaa?

Tosiasissa uusiutuvan energian voittokulku on viime vuosina edennyt niin nopeasti, että fossiiliteollisuus on ollut hätää kärsimässä. Sähköautojen esiinmarssi horjuttaa öljy-yhtiöiden ennusteita öljyn kulutuksen ”ikuisesta” kasvusta.

Itse asiassa fossiiliteollisuus on niin hätää kärsimässä, että tarvitsee avukseen autoritäärisen presidentin. Faktat ilmastonmuutoksen aiheuttamasta uhasta meidän kaikkien hyvinvoinnille ovat niin selkeitä ja niin yksinkertaisia, että hallinnon on pakko yrittää vaientaa virkamiehet ja tutkijat. Vanhat fossiilidinosaurukset yrittävät vielä viimeisen kerran taistella olemassa olostaan. Tämä ei ole hetki lamaantua vaan juuri nyt pitää jatkaa työtä puhtaamman ympäristön puolesta myös Suomessa.

Ei auta pöyristyä jokaisesta Donald Trumpin päätöksestä tai Suomen hallituksen avauksesta. On ymmärrettävä, että on monia asioita, joita on itse pitänyt itsestäänselvyyksinä, mutta joista Trumpin kaltaiset poliitikot haluavat eroon. Pöyristymisen sijaan näille kiusaajille on vastattava selkeästi ja jämäkästi.

Meidän on taas kerran käytävä alusta asti keskustelut siitä, miksi naisella on oikeus päättää omasta kehostaan, miksi tutkijoilla pitää olla sananvapaus ja miksi tarvitsemme kansainvälisiä sopimuksia.

Pääministeri Juha Sipilän vastaus kansanedustaja Emma Karin kirjalliseen kysymykseen valtionyhtio Arctia Shippingin jäänmurtajien osallistumisesta arktiseen öljynporaukseen

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 37/2015 vp

Vastaus kirjalliseen kysymykseen valtionyhtiö Arctia Shippingin jäänmurtajien osallistumisesta arktiseen öljynporaukseen

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Emma Karin /vihr näin kuulu- van kirjallisen kysymyksen KK 37/2015 vp:

Miten arktisten öljykenttien avaaminen sopii yhteen ilmastonmuutoksen torjunnan ja arktisen alueen kestävän kehityksen reunaehtojen kanssa ja

miten Arctia Shippingin liiketoimintastrategian rakentaminen arktisen öljynporauksen varaan sopii yhteen Suomen ilmastopoliittisten tavoitteiden kanssa?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Arctian Shippingin laivasto on kokonaisuudessaan uusittava vuoteen 2029 mennessä. Laivaston uusimisen kokonaisinvestointi on noin miljardi euroa. Mittavan investointiohjelman toteuttami- sesta muodostuu merkittävä jäänmurron kustannustehokkuuteen ja Itämeren jäänmurron kustannuksiin vaikuttava tekijä. Jäänmurron hinnankorotuspaineiden laskemiseksi ja uusien jäänmurtajien rahoittamiseksi kaupallisilta markkinoilta Arctia Shippingin on pystyttävä nostamaan laivastonsa käyttöastetta.

Ilmastonmuutoksen torjunta tulee todennäköisesti vaikuttamaan fossiilisten polttoaineiden hyödyntämiseen tulevaisuudessa. Ice management markkinan kehitys on monessakin suhteessa epävarmaa. Arctia Shipping ei ole investoinut aluskalustoon, jonka kysyntään arktisella alueella liittyisi riskiä. Polaarimurtajaan investointi edellyttää lähtökohtaisesti aina pitkäaikaisia sopimuksia, joilla varmistetaan alusinvestointien taloudellinen hyöty Suomen merialueiden jäänmurrolle ja tätä kautta valtiolle, jonka budjetista jäänmurto maksetaan. Arctian liiketoiminta- mahdollisuudet liittyvät lisäksi myös kaivostoiminnassa ja tutkimustoiminnassa tarvittavaan väyläjäänmurtoon arktisella alueella.

Energiayhtiöt perustelevat öljynetsintää ja porausprojekteja arktisella alueella lyhyen tähtäimen kysyntään vastaamisella, jotka liittyvät väestönkasvuun ja kehittyvien maiden taloudelliseen kehitykseen. Energy Agencyn (IEA) mukaan maailman energiankulutus kasvaa 40 % vuoteen 2030 mennessä. Maailman hyödyntämättömistä öljy- ja kaasuvaroista 22 % on arktisilla alueilla.

Ammattitaitoista ice management -palvelua tarvitaan öljynporaus- ja öljyn etsintätoiminnassa ympäristölle turvallisen toiminnan varmistamiseksi. Ympäristön suojelu on Arktisilla alueilla erityisen tärkeää, joten ice management -palveluiden laadukkuus ja turvallisuus on ympäristön

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 37/2015 vp

kannalta hyvin kriittistä. Arctia Shippingillä on globaalissakin mittakaavassa ainutlaatuista osaamista erittäin haastavissa jääolosuhteissa toimimisesta ja yhtiö on asiantuntemuksensa ja osaamisensa myötä mukana turvaamassa kestävää kehitystä näillä alueilla samalla hyödyntäen arktisen alueen liiketoimintamahdollisuuksia.

Shell on investoinut öljynetsintään arktisilla alueilla lähes viisi miljardia euroa. Ice management on öljynporaus ja etsintätoiminnoissa tukitoiminto, jonka osuus kokonaisinvestoinnista, jopa uuden aluskaluston tilaamisvaihtoehdossa, on marginaalinen. Operaatiossa on lukuisia erilaisia avustavia aluksia, joiden kokonaismäärä voi olla useita kymmeniä. Shellillä on jo käytössään Arctian kilpailijalta rahdattu polaariseen ice managementiin ja jäänmurtoon kykenevä alus. Täs- tä syystä Fennican ja Nordican poisjättäytymisellä kyseisestä liiketoiminnasta olisi tuskin vaiku- tuksia Shellin poraussuunnitelmiin. Päinvastoin ice management -palvelua olisi tässä tapaukses- sa toimittamassa todennäköisesti toinen operaattori, jonka turvallisuusstandardit ja osaamistaso haastavista jääolosuhteista olisi todennäköisesti Arctiaa heikompi. Ilmastonmuutos on globaali ongelma. Shell ja muutkin energiayhtiöt toimivat hallitusten ja kansallisten viranomaisten antamien lupien turvin.

Arktisten alueiden liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen on selkeä osa Suomen arktista strategiaa. Strategian taustalla on arktisen alueen painoarvon kasvu ja vahvistunut näkemys ko- ko Suomesta arktisena maana. Arktisen strategian ja arktisen alueen neuvottelukunnan mukaan arktisten liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisen tavoitteina ovat mukanaolo arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntämisessä ja sitä tukevien palveluiden sekä infrastruktuurin kehit- tämisessä ja rakentamisessa huomioiden kestävän kehityksen periaatteet ja halliten liiketoimin- nan ympäristöriskit. Tavoitteena on hyödyntää arktisilla alueilla tehtävien energia-alan investointien tuomat liiketoimintamahdollisuudet sekä pitää Suomi tulevaisuudessakin arktisen meriteollisuuden ja varustamotoiminnan johtavana asiantuntijamaana.

Helsingissä 3.7.2015

Pääministeri Juha Sipilä

Migritin jäljet johtavat Venäjälle

Fennovoiman ydinvoimalan uuden ”kotimaisen” osakkaan taustat alkavat hahmottua. Ja yllättäen jäljet johtavat suoraan Venäjälle.

Myöntäessään luvan Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimalalle, eduskunta asetti sen toteutumisehdoksi 60 prosentin kotimaisen omistuksen. Tätä ei ole saatu kasaan, koska hanke ei kannata. Nyt Fennovoima väittää ”kotimaisen” omistuksen toteutuvan yhtäkkiä kuvioihin ilmaantuneen pikkuiruisen kroatialaisen Migrit Solarna Energija -omistusten avulla. Migritillä ei ole juurikaan omaa pääomaa eikä omia työntekijöitä.

Migrit on osa Titan-ryhmää. Sillä on sama osoite, puhelin- ja faksinumero kuin kiinteistöyhtiö Titan Nekretninellä. Titanin taustalla on venäläinen kiinteistöyhtiö Inteco. Intecon puolestaan omisti aiemmin Jelena Baturina, Venäjän rikkain nainen ja Moskovan entisen pormestarin Juri Lužkovin vaimo.

Baturina myi Intecon vuonna 2011 venäläiselle miljardöörille Mikhail Shishkanoville ja Venäjän valtion omistamalle Sberbankille. Venäläinen Sberbank on keskeinen toimija Rosatomin voimalahankkeiden rahoituksen hoitamisessa.

Rosatom haluaa Fennovoiman ydinvoimalan toteutuvan hinnalla millä hyvänsä, koska se haluaa saada jalansijaa länsimaisilla ydinvoimamarkkinoilla. Pienen energiayhtiön käyttäminen bulvaanina on Rosatomille tässä farssissa pieni hinta ydinvoimalan rakentamisluvasta.

Nyt testataan Sipilän ja Rehnin rehtiys. Puhaltavatko he vihdoin pelin poikki? Vai saako tässä maassa tehdä ihan mitä vaan?

Hallitusohjelma sinetöi Hanasaaren hiilikasojen kohtalon

Tuleva hallitus esitteli eilen synkän hallitusohjelman. Ohjelmasta löytyy kuitenkin ainakin yksi hyvä asia, sillä siinä vahvistetaan edellisen hallituksen linjaus siitä, että kivihiilen käyttö energiantuotannossa ajetaan alas 2020-luvun aikana. Tämä sinetöi lopullisesti Hanasaaren hiilikasojen tulevaisuuden.

Valtuusto päättää syksyllä Hanasaaren hiilivoimalan tulevaisuudesta. Päätöstä varten on pitkään selvitetty kahta vaihtoehtoa: Hanasaaren hiilivoimalan korjaamista tai uuden uusiutuvia käyttävät monipolttolaitoksen rakentamista Vuosaareen. Vihreiden aloitteesta tänä keväänä alettiin selvittää myös kolmatta, hajautettuun uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen perustuvaa vaihtoehtoa.

Olisi täysin järjetöntä laittaa satoja miljoonia euroja kivihiilenpolton jatkamiseen Hanasaaressa tilanteessa, jossa kivihiilen käyttö ajetaan valtakunnallisesti alas. Uuden hallituksen päätös poistaa yhteistuotantolaitosten CO2-veroalennus osoittaa, että hiilen polton perustelut ovat loppumassa.

Tervetullutta kivihiililinjausta lukuun ottamatta uuden hallituksen ohjelma on ilmaston ja ympäristön kannalta vaikeaselkoinen ja huolestuttava. On hyvin erikoista, että samalla kun puhutaan uusiutuvan energian edistämisestä, hallitus leikkaa massiivisesti tuulivoiman syöttötariffia ja jatkaa fossiilisen turpeen polttoa. Toivottavasti jatkossa saadaan kuulla myös jotain konkretiaa uusiutuvan energian ja puhtaan osaamisen edistämisessä. Uusiutuva energia ei edisty pelkillä kirjauksilla.

Vaikka hallitukselta ei konkretiaa saataisikaan, Helsingin on oltava pysäyttämässä ilmastonmuutoksen etenemistä. Kivihiilestä luopuminen pitäisi osata nähdä Helsingissä mahdollisuutena luoda tilaa uudelle yrittäjyydelle ja ilmastoedelläkävijyydelle. Se tarkoittaa hyvin konkreettisesti, ettei hiilikasoilla ole enää mitään sijaa kaupungissa.

Voimme tehdä Helsingistä cleantech-pääkaupungin isolla energiaremontilla. Tarvitsemme energiatehokkuuden parantamista koko kaupungissa, tarvitsemme hajautettua uusiutuvaa energiantuotantoa laajalla paletilla ja älykkään energiajärjestelmän.

Vihreiden Emma Kari: helsinkiläisten rahat kaatuvien ydinvoimahankkeiden sijaan uusiutuviin

Tiedote
vapaa julkaistavaksi

TVO:n hallitus ei aio hakea rakentamislupaa Olkiluodon neljännelle ydinreaktorille. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti syksyllä 2011 tiukan äänestyksen (44-40) jälkeen sijoittaa 30 miljoonaa euroa kaupunkilaisten rahoja Olkiluoto 4 –hankkeen suunnitteluun. Vihreät vastustivat hanketta, mutta kokoomus ja sosialidemokraatit runnoivat sijoituspäätöksen valtuustosta läpi.

Syynä Olkiluoto 4:n kaatumiselle on Olkiluodon surullisenkuuluisan kolmosreaktorin rakentamisen paha viivästyminen. Olkiluodon nelosreaktorin periaatelupa vanhenee, jos lupahakemusta ei jätetä.

“Toimme esiin Olkiluoto 4:n taloudellista kannattavuuteen liittyviä ongelmia, mutta niitä ei haluttu huomioida. Nyt, kolme ja puoli vuotta myöhemmin on selvää, että helsinkiläisten verorahat olisi pitänyt sijoittaa kannattavammin uusiutuvaan energiaan”, sanoo vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Emma Kari.

Myös TVO:n edelleen keskeneräiseen Olkiluoto 3 -hankkeeseen pumpattiin kokoomuksen ja demareiden tuella 30 miljoonaa lisää helsinkiläisten veroeuroja vuonna 2013.

“Olkiluodon kolmannen reaktorin piti olla alun perin valmis jo 2009.  Enää kukaan ei jaksa arvailla, minä vuonna reaktori joskus oikeasti valmistuu.  Se ei ole tuottanut vielä yhtään sähköä. Samaan aikaan kun Suomessa kaadetaan miljoonia epätoivoisiin ydinvoimahankkeisiin, maailmalla sijoitetaan uusiutuviin”, sanoo Kari.

Seuraava suuri energiapoliittinen päätös Helsingin valtuustolla on edessään syksyllä, kun Helsinki päättää Hanasaaren kivihiilivoimalan jatkosta. Vihreät ovat vaatineet kivihiilestä luopumista ja uusiutuvaan energiaan sijoittamista.

“Helsinki on omalla energiapolitiikallaan ajanut itseään perässähiihtäjien joukkoon. Nyt viimeistään on aika siirtyä nykyaikaan. Toivottavasti Olkiluoto 4 -hankkeen kaatumisesta opitaan jotain ja uskalletaan vihdoin sijoittaa uusiutuvaan energiaan keskitettyjen ja vanhanaikaisiin energialaitoksiin panostamisen sijaan”, sanoo Kari.

“Kaupunkilaisten rahoja ei tule laittaa enää euroakaan kiinni epävarmoihin ydinvoimahankkeisiin. On energiaremontin aika!”

Lisätietoja:
Emma Kari, puh. 044 300 6801

Avoin kirje Juha Sipilälle energiaremontista

Hyvä Juha Sipilä,

Olen iloinen siitä, että ilmoittauduitte Energiaremontti2015-kampanjan tukijaksi. Olemme yhtä mieltä siitä, että suomalaisessa energiapolitiikassa on aivan liian kauan ylenkatsottu kotimaisen uusiutuvan energian lisäämisen ja energiatehokkuuden parantamisen mahdollisuuksia. Energiaremontti voisi tuoda Suomeen kymmeniä tuhansia paljon kaivattuja työpaikkoja.

Olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että esimerkiksi täällä Helsingissä kivihiilellä ei ole tulevaisuutta. Tulevat investoinnit eivät saa sitoa Helsinkiä hiilen polttoon vaan niillä on lisättävä uusiutuvaa energiaa ja parannettava energiatehokkuutta.

Energiaremontti2015-kampanjan tavoitteena on sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla toimiva Suomi. Kampanjan tavoitteena ovat:

  • Suomi siirtyy käyttämään ainoastaan uusiutuvaa energiaa vuoteen 2050 mennessä ja että muutos alkaa välittömästi.
  • Kivihiilestä luovuttaisiin 2025 mennessä.
  • Kaikista fossiilisista polttoaineista – siis myös turpeesta – luovutaan sähkön ja lämmöntuotannossa viimeistään vuoteen 2035 mennessä.
  • Tiekarttaa tavoitteisiin pääsemiseksi alettaisiin laatia välittömästi.

Energiaremontissa ei ole kyse siitä, että koskiensuojelulaki avattaisiin viimeisten luonnontilaisten koskien patoamiseksi. Energiaremontin sivu toteavat viisaasti: “Vesivoiman tuotantoa voidaan laitteistoja uusimalla kasvattaa joitakin prosentteja.”

Kun puolueen puheenjohtaja lähtee mukaan sellaiseen kampanjaan kuin Energiaremontti2015 niin mielestäni tällainen sitoumus on otettava vakavasti.

Haluaisinkin siis selvyyden vuoksi kysyä teiltä asiaan liittyen kolme tarkentavaa kysymystä:

1) Monessa aiemmassa yhteydessä nimenomaan keskustalaiset ovat halunneet asettua puolustamaan turpeen energiakäytön jatkamista hamaan tulevaisuuteen. Energiaremontti-kampanja tunnustaa tosiasiat eli sen, että myös turve on fossiilinen polttoaine ja siitä täytyy luopua. Mitkä ovat teidän askelmerkkinne siihen, että Suomi luopuu turpeen energiakäytöstä 2035 mennessä?

2) Suomalaisessa energiapoliittisessa keskustelussa on käytetty kohtuuttomasti aikaa väittelyyn vesivoiman lisärakentamisesta. Se olisi energiapoliittisesti merkityksetöntä, mutta luonnonarvojen kannalta tuhoisaa. Olisitteko te jo valmis hautaamaan keskustelun Vuotoksesta ja Kollajasta ja keskittymään tulevaisuuden energiaratkaisuihin?

3) Energiaremontti2015-kampana ei sinänsä ota kantaa Suomen nykyisten ydinvoimaloiden kohtaloon tai myönnettyihin ydinvoimalupiin. Toisaalta kampanjan yksiselitteisenä tavoitteena on sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla toimiva Suomi vuoteen 2050 mennessä. Kannatitte Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimalupaa, vaikka jopa elinkeinoministeri Vapaavuori on myöntänyt sen syövän markkinoita ja potentiaalia kotimaiselta uusiutuvalta energialta. Miten ajattelette ydinvoiman roolin Suomen energiapolitiikassa kehittyvän tulevina vuosina?

Ystävällisin terveisin,

Emma Kari

Seuraa Emmaa Facebookissa! 

 

Vihreiden Emma Kari: Helsinki tarvitsee energiaremontin

Helsingin kaupunginhallitus päätti tänään, että Helsingissä käynnistetään selvitystyö hajautetun energiantuotannon edistämisestä ja kaupungin energiatehokkuuden parantamisesta. Tavoite on ollut vihreille tärkeä.

 

“Helsingin Energialla on edessään suuria investointipäätöksiä. Keskustelu on kuitenkin pyörinyt hiilen käytön jatkamisen ja ison, korvaavan biomassavoimalan rakentamisen välillä. Helsinki tarvitsee ison energiaremontin, jossa ei katsota ainoastaan isoja voimaloita vaan koko kaupunkia, niin energiankulutusta kuin energian tuotantoa. Pitää katsoa pidemmälle vuoteen 2050 asti ja koko Helsinkiä yhtenä energiajärjestelmänä”, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Tällä hetkellä Helsinki on ainoa pohjoismainen pääkaupunki, joka ei ole sitoutunut 100-prosenttisesti uusiutuvaan energiajärjestelmään 2050 mennessä. Viime vuonna hiilen kulutus laski jopa Kiinassa, ja uusiutuvan energian läpimurto on viime vuosina edennyt häkellyttävän nopeasti.

“Helsingin pitää olla pysäyttämässä ilmastonmuutoksen etenemistä. Se tarkoittaa hyvin konkreettisesti, ettei  hiilikasoilla ole enää mitään sijaa kaupungissa. On aika sanoa Hanasaaren hiilikasoille vihdoin hyvästi ja siirtyä 2000-luvulle. On selvää, ettei helsinkiläisten rahoja voida sijoittaa hiilen polton jatkamiseen, kun kaikkialla maailmassa hiilestä pitää päästä mahdollisimman äkkiä eroon”, Kari jatkaa.

Nykyaikaisessa hybridiratkaisussa korostuvat voimakkaat parannukset kiinteistöjen energiatehokkuuteen, lämpöpumput niin yksittäisiin kiinteistöihin kuin kaukolämpöverkkoon, matalalämpöinen kaukolämpöverkko, aurinkolämpö sekä aurinkosähkön ja tuulivoiman lisääminen biomassan ohella.

“Voimme tehdä Helsingistä cleantech-pääkaupungin isolla energiaremontilla. Tarvitsemme energiatehokkuuden parantamista koko kaupungissa, tarvitsemme hajautettua uusiutuvaa energiantuotantoa laajalla paletilla ja älykkään energiajärjestelmän. Helsingissä riittää kattopinta-alaa aurinkoenergian talteen ottamiseksi. Miljoona neliömetriä aurinkopaneeleita Helsingin katoilla olisi alkuun hyvä tavoite”, sanoo Kari.

 

Lisätiedot:

Emma Kari

044 300 6801

emma.kari@vihreat.fi

Lumisten joulujen puolesta

emma lumisten joulujen puolesta2

Kun nousin Lapin yöjunaan Helsingin rautatieasemalta viime perjantaina, maassa ei ollut vielä lunta. Tämä vuosi tulee olemaan maailmassa mittaushistorian lämpimin. Ensi jouluun mennessä toivotaan uuden ilmastosopimuksen syntyä, sen hengessä Helsingissä pitää päättää Hanasaaren hiilivoimalan sulkemisesta.

Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen vaikuttaa, että maailmalla ollaan tosissaan heräämässä ilmastonmuutoksen torjuntaan. Yhdysvalloissa Barack Obama näyttää tekevän päästöjen hillitsemiseksi, minkä valtaoikeuksiensa puitteissa kykenee. Kiinalaiset ovat tosissaan kääntämässä hiilen kulutuksen laskuun jo kaupunkien hirvittävän savusumunkin vuoksi.

Kansainväliset neuvottelut ovat tärkeitä, mutta ne eivät korvaa paikallisia tekoja. Emme voi vai istua ja odotella, että suuri sopimus ratkaisee kaiken. On toimittava itse. Turha kuvitella, että niin kauan kuin hallitukset kotona sallivat kaikenlaisia ilmastorikoksia, ne yhtäkkiä sopisivat kunnianhimoisesta kansainvälisestä sopimuksesta.

Helsingin ilmastopolitiikan häpeä on hiilikasoissa. Meidän tehtävämme on hankkiutua niistä eroon. Helsingin sähkö ja lämpö pitää tulevaisuudessa tuottaa paljon pienemmin päästöin, 2050 mennessä käytännössä päästöttä.

Ensi vuoden suuri kysymys on Hanasaaren hiilivoimala. Pöydällä on ehdotus vanhojen voimaloiden remontoimisesta 40-50 prosenttisiksi biovoimaloiksi. Saattaa kuulostaa hyvältä, mutta käytännössä tämä tarkoittaisi hiilen polttamisen jatkamista hamaan tulevaisuuteen.

Vaihtoehtona on luopua Hanasaaren hiilivoimalasta ja korvata se uudella laitoksella, joka voi käyttää 100 prosenttisesti biomassaa. Tarvitsemme parempaa energiatehokkuutta, jotta lämmitystarve olisi pienempi. Tarvitsemme Helsingin edustalle tuulivoimaloita, tarvitsemme katoille aurinkopaneeleita. On hyvä, että Helen rakentaa Kalasatamaan Suomen suurimman aurinkovoimalan.

Kamppailua lumisten joulujen puolesta ja ilmastonmuutosta vastaan käydään jokaisen hiilivoimalan ja jokaisen energiahankkeen kohdalla. Me Helsingissä emme voi olla ilmastopolitiikan vapaamatkustajia. Meidän on investoitava uusiutuviin. Koska jos emme me, niin kuka?