Avainsana: Meri-Rastila

Valtuustossa pyyhitään Meri-Rastilan kansanliikkeellä lattiaa

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti tänään niukalla enemmistöllä rakentaa Meri-Rastilan rantametsään 2000 asukkaan asuinalueen. Vihreät ovat hyvin pettyneitä haluun rakentaa asunnot luontoarvoiltaan merkittävään metsään, kun tarjolla olisi ollut vaihtoehto kaavoittaa sama määrä asuntoja olemassa olevan asuinalueen sisään ja metroradan varteen.

– Jos jokin asia viime viikkoina on tullut selväksi, se on, että helsinkiläiset rakastavat metsiään. On asukasdemokratian ja kansanliikkeen pilkkaamista, jos puolustetun rantametsän tuhoamisen jälkeen aletaan valmistelemaan asukkaiden ehdottamaa täydennysrakentamista. Jos me haluamme kaupunkilaisten tuen Helsingin rakentamiseen, meidän on otettava heidän näkemyksensä ja arvostuksensa tosissaan, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Helsingin pitää pystyä vastaamaan asuntotuotantotavoitteeseensa, mikä ei kuitenkaan saa tarkoittaa huonojen kaavojen hyväksymistä. Rantametsän säilyttämisen lisäksi vaihtoehtokaavalla olisi voitu kohentaa nykyistä asuinaluetta hyväksyttyä rantakaavaa paremmin. Vaihtoehto olisi myös ollut todennäköisesti saatettavissa lainvoimaiseksi nopeammin, ja koko prosessi olisi voinut toimia merkittävänä vuorovaikutteisen suunnittelun pilottina.

– Sinä aikana, kun Helsingin asukasluku on kaksinkertaistunut, olemme kymmenkertaistaneet sen maa-alan, jonka käytämme rakentamiseen. Me voisimme rakentaa oikeaa kaupunkia, mutta sen sijaan viemme nyt uudet talot metsään. Tiivis kaupunki tarvitsee tilaa missä hengittää, missä pienet helsinkiläiset voivat kiipeillä puihin ja missä vanhemmat helsinkiläiset voivat liikkua, Kari painottaa.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801

Puhe Meri-Rastilan metsien puolesta valtuustossa

Se, mikä on tullut viime viikkoina selväksi, on se, että helsinkiläiset rakastavat metsiään.

Usein lähiluonnon puolustajia syytetään nimbyiksi, ihmisiksi, jotka vastustavat kaikkea muutosta lähialueillaan. Nyt ei ole kyse siitä. Kun Meri-Rastilan kaavaa alettiin suunnitella, alueen ihmiset tekivät juuri niin kuin pitääkin. He alkoivat ideoida, miten alueelle voitaisiin rakentaa metsiä tuhoamatta. Asukkaat tuottivat vaihtoehtokaavan, joka perustuu jo rakennetun alueen täydennysrakentamiseen. Suunnitelmassa jopa suurempi määrä asukkaita voidaan asuttaa jo rakennetuille alueille, asunnot ovat lähempänä metroasemaa ja arvokas rantametsä säilyy.

Kun asukkaat tekevät oma-aloitteisesti tällaisen tarjouksen, ei siitä pitäisi kovin helpolla kieltäytyä. Niin me olemme nyt kuitenkin tekemässä. Tämä on surullista paisti asukkaiden ja Meri-Rastilan metsien vuoksi, myös siksi, että näin me jatkamme Helsingin huonoa rakentamista. Sinä aikana, kun Helsingin asukasluku on kaksinkertaistunut, olemme kymmenkertaistaneet sen maa-alan, jonka käytämme rakentamiseen. Me voisimme rakentaa oikeaa kaupunkia, sen sijaan me haluamme rakentaa metsään. Tällaisen kaavoittamisen jatkaminen ennustaa huonoa kasvavalle Helsingille, jossa ennustetaan asuvan noin 860 000 asukasta jo vuonna 2050.

Jos me haluamme kaupunkilaisten tuen Helsingin rakentamiseen, meidän on otettava heidät tosissaan. Ja silloin meidän on ymmärrettävä lähiluonnon merkitys. Tiivis kaupunki tarvitsee tilaa missä hengittää, missä pienet helsinkiläiset voivat kiipeillä puihin ja missä vanhemmat helsinkiläiset voivat liikkua. Meri-Rastilan metsät kuuluvat kaupungin arvokkaimpiin ja monimuotoisimpiin metsiin. Ympäristöjärjestöt ovat tehneet kaupungille esityksen Meri-Rastilan metsäalueen suojelemisesta. Ehdotusta olisi hyvä pohtia ennen kuin päätämme tuhota tämän hienon metsän.

On helppoa olla samaa mieltä yleisten töiden puheenjohtajan, kokoomuksen Jarmo Niemisen kanssa, joka vähän aikaa sitten kirjoitti Helsingin Sanomiin siitä, että on aika erikoista, että nyt kaavoitetaan Helsingin arvokkaimmat vanhat metsät juuri ennen yleiskaavaesityksen valmistumista. Toivoisin, että kokoomuksessa osattaisiin arvostaa Niemisen asiantuntemusta Helsingin metsäkysymyksissä.

Myös sosialidemokraattien kaupunginsuunnittelulautakunta jäsen Jape Loven, joka asuu Vuosaaressa ja tuntee alueen hyvin, on puhunut hienosti näiden metsien merkityksestä ihmisille. Olenkin jättänyt kokousjärjestelmään palautusesityksen, joka on sama kuin minkä tein kaupunginhallituksessa, joka sisällöltään vastaa Jape Lovenin tekemää esitystä kaupunginsuunnittelulautakunnassa.

“Meri-Rastilan osayleiskaavaesitys palautetaan valmisteluun siten, että alueen suunnittelussa painotetaan metroaseman läheisiä alueita niin, että pohjaksi otetaan olemassa olevan asuinalueen tiivistäminen, esim. Our City -projektin kaavaehdotuksen mukaisesti, sekä mahdollinen leirintäalueen rakentaminen. Tavoitteena on säilyttää arvokas ja ainutlaatuinen kaupunkimetsä asukkaiden ja kaikkien helsinkiläisten ulkoilu- ja virkistyskäytössä.”

Asuntotuotantoa ja arvokkaita luontoalueita ei pidä asettaa vastakkain

Tämän syksyn aikana Itä-Helsingin arvokkaat luontoalueet ovat uhattuina yksi toisensa jälkeen. Meri-Rastilan rantametsää, Kivinokkaa ja Vartiosaarta koskevat suunnitelmat halutaan saada pois alta ennen uuden yleiskaavan käsittelyä.

– On surullista, että ainutlaatuisen arvokkaat luontoalueet asetetaan vastakkain asuntotuotannon kanssa. Kuitenkin lienee selvää, että jos esityksenä olisi esimerkiksi Malmin lentokentän tai Talin golfkentän rakentaminen, ääni myös kokoomuksen kellossa olisi erilainen, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Ryhmät ovat sopineet valtuustostrategian yhteydessä metsäisen suojeluverkoston perustamisesta, jonka tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuutta. Jos rakentamisessa lähdetään liikkeelle arvokkaimmista luontoalueista, kuljetaan täysin päinvastaiseen suuntaan.

– Meri-Rastilan metsä on luontoarvoiltaan erittäin arvokas ja ympäristöjärjestöt ovat esittäneet alueen suojelua jo kauan ennen rakentamisuhkaa. Vartiosaaren luonnon kokonaisuus on ainutlaatuinen valtakunnan mittakaavassa. Kivinokan suojelu tukisi Vanhankaupunginlahden suojelualueen, Viikin peltojen ja Vantaanjoen luontokokonaisuutta, Kari painottaa.

Helsingin väkimäärän on arvioitu kasvavan lähes 300 000 kaupunkilaisella seuraavien vuosikymmenten aikana. Kaikille kaupunkilaisille täytyy löytää kodit, mutta ensisijaisesti tulisi rakentaa olemassa olevan rakenteen sisään ja valmiiden toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrelle.

– Kaupunkisuunnitteluviraston selvityksen mukaan muuttamalla kaupungin sisääntuloväylät kaduiksi, kattamalla ja tunneloimalla saadaan kodit jopa puolelle uusista asukkaista. Toinen puolikas saa kodin täydennysrakentamalla. Uusia asuinalueita tulee rakentaa ainoastaan valmiiden toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Harkittavia kohteita voivat olla Roihupelto, Tali ja Malmi, toteaa kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Elina Moisio.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801
Elina Moisio, 040 575 5988

Helsingin metsäluonnon hienouksien täytyy säilyä

(Teksti julkaistu Helsingin Sanomien mielipidekirjoitussivulla 18.6.)

Kevättalvella keskeytettiin hakkuut Helsingin Meri-Rastilan arvokkaissa metsissä. Hakkuiden lopettamista vaativat luonnonsuojelijat ja paikalliset asukkaat. Meri-Rastilan hienoissa metsissä on vuosikymmenten aikana liikkunut iso joukko helsinkiläisiä eri puolilta kaupunkia. Helsinkiläiset rakastavat metsiään ja siksi rakennusviraston rankka metsänkäsittelytapa on usein herättänyt vastustusta.Yksi syy Meri-Rastilan hakkuiden keskeyttämiseen oli metsissä tehdyt luontoarvionnit.

Metsien monimuotoisuutta on nyt kartoitettu Helsingissä ja tulokset ovat erinomaiset. Ympäristöministeriön rahoittamassa helsinkiläisten metsien kartoituksessa arvokkaita suojeltavia kohteita löytyi paljon. Kartoitus tehtiin Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) kriteerien mukaan. Arvokkaita kohteita löytyi yhteensä 1150 hehtaaria, eli yli 10 neliökilometriä.

Helsingin arvokkaista metsistä yli puolet on runsaslahopuista kangasmetsää. METSO-ohjelman tavoitteena on turvata metsäluonnon monimuotoisuuden säilyminen ja pysäyttää metsälajien uhanalaistuminen. Toistaiseksi vasta kaksi prosenttia Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

Kuntien metsillä on tärkeä rooli METSO-ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. Helsingissä on luontevaa sovittaa yhteen metsien suojelu ja virkistyskäyttö. METSO-ohjelmalla edistetään luonnon virkistyskäyttöä: liikuntaa ja luontoharrastusta. On mahtavaa, että pääkaupungin asukkailla on ympärillään koko maan mittakaavassa arvokkaita metsiä. Luontorakkauden takia helsinkiläisten ei tarvitse matkustaa kauas.

Helsingissä on siis paljon arvokasta metsäluontoa, mutta suojeltuja metsäkohteita niukasti. Helsingin rakennusviraston metsänkäsittely on turhan tehokasta ja monimuotoisen metsäluonnon kannalta tärkeä lahopuu halutaan korjata pois. Metsienhoitoa suunniteltaessa ei oteta huomioon luontojärjestöjen asiantuntemusta.

On välttämätöntä, että näyttö Helsingin metsien merkittävistä luontoarvoista johtaa muutoksiin kaupungin metsienhoidossa ja suojelupäätöksissä. Helsingin on siirryttävä metsien luonnonarvojen säilyttämistä tukevaan metsien käyttöön. Nyt tehdyissä luontoinventoinneissa löydetyt merkittävimmät alueet on otettava osaksi metsien suojeluverkostoa.

Suuri osa tärkeimmistä luontokohteistä löytyi Östersundomin alueelta, jonka kaavaluonnos on juuri hyväksytty. Nyt täytyy varmistua siitä, että nämä alueet otetaan huomioon ja jätetään rakentamisen ulkopuolelle, kun Östersundomin lopullinen kaava hyväksytään.

Laajimmat arvokkaat kokonaisuudet löytyvät Keskupuiston ohella Helsingin itäiseltä rannikkovyöhykkeeltä: Östersundomista, Uutelasta ja Laajasalosta. Näiden alueiden keskinäinen kytkeytyneisyys tulee varmistaa. Lajien siirtyminen metsäiseltä alueelta toiselle on niiden elinvoiman kannalta tärkeää. Helsingissä tulee siirtyä yksittäisten pienten luonnonsuojelualueiden ajattelusta laajempiin kokonaisuuksiin. Tämä toiminta on perusteltua aloittaa juuri itäiseltä rannikolta.

Luonnoltaan hienoja METSO-kohteita löytyy varmasti myös Viikistä, Latokartanosta, Pukinmäestä ja Tapanilasta, alueilta, jotka nyt jäivät kartoituksen ulkopuolelle. Vielä kartoittamattomat alueet tulee kartoittaa ja kartoitustulokset tulee ottaa huomioon kaupungin metsienkäsittelyssä. Helsingin METSO I ja II -luokan metsiä tulee kohdella suojelukohteina.

Emma Kari
kaupunginvaltuutettu (Vihr.)

Anni Sinnemäki
kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu (Vihr.)