Avainsana: työelämä

Valtuustoaloite Helsingin kaupungista perheystävällisenä työpaikkana

9.9.2020 / Emma Kari

Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Kaupunki on sitoutunut edistämään työntekijöidensä yhdenvertaisuutta sekä tasa-arvoa. Perheen ja työn yhteensovittaminen on keskeinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysymys.

Perheystävällinen työpaikka ajaa kaikkien etua. Perheen ja työn yhteensovittaminen koskee eri elämäntilanteissa ja elämänvaiheissa olevia työssäkäyviä ihmisiä. Kyse on sekä asenteista että teoista, joilla tehdään mahdolliseksi työteon ja perhe-elämän sujuvuus arjessa.

Perheystävällisyyden kehittäminen on osa työkyvyn ja työssä jaksamisen tukemista, työn tuloksellisuuden vaalimista, monimuotoisuuden toteutumista, tasa-arvoisuutta ja eri-ikäisten työntekijöiden johtamista. Kun työntekijät voivat hyvin, voi kaupunkikin paremmin. Samalla Helsingille on tärkeää profiloitua perheystävällisenä työnantajana.

Yksi tapa edistää perheystävällisyyttä kaupungin organisaatiossa on liittyä Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelmaan. Väestöliittö myöntää ohjelmaan osaallistuneille organisaatioille Perheystävällinen työpaikka -tunnuksen.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsinki ryhtyy toimiin parantaakseen perheystävällisyyttä ja helpottaakseen perheen ja työn yhteensovittamista kaupungin eri toimialoilla. Tämä edellyttää nykytilan kartoittamista ja arvioimista yhdessä kaupungin työntekijöiden kanssa sekä uusien perheystävällisten toimintatapojen ja ohjeistuksien ottamista käyttöön. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi liittymällä Väestöliiton perheystävällinen työpaikka -ohjelmaan.

Emma Kari

Helsingissä 9.9.2020

Myös isät tarvitsevat tasa-arvoa

8.11.2015 / Emma Kari

Isät tarvitsevat tasa-arvoa siinä missä äiditkin. Epätasa-arvoisesta yhteiskunnasta kärsivät myös isät. Töissä mies nousee helpommin johtajaksi, mutta perheessä äiti nähdään edelleen päävanhempana. Siis sinä, jota neuvolassa ensi sijaisesti puhutellaan.

Läheinen suhde omaan lapseen on vanhemman elämässä se arvokkain asia. Se on jotain, mitä keneltäkään ei saisi kieltää. Asenteet lapsiaan hoitavia isiä kohtaan muuttuvat kuitenkin hitaasti. Läheskään kaikki isät eivät Suomessa käytä ainoastaan isille tarkoitettua isyysvapaata. Kotihoidontuen saajista noin 94 prosenttia oli viime vuonna naisia.

Naisten ja miesten välinen palkkaepätasa-arvo osuu myös miehiin, sillä isät kokevat olevansa suuremmassa vastuussa perheen elättämisestä. Yli puolet isistä, jotka eivät pidä hoitovapaata, kertovat syyksi ratkaisuun perheen taloudellisen tilanteen. Jos naisten ja miesten palkkaerot saataisiin kurottua umpeen, valinta olisi perheissä helpompi.

Moni isä törmää edelleen työnantajan asenteeseen siitä, että ei ole miehen homma olla lapsen kanssa kotona. Työnantajien ja muun yhteiskunnan asenne isien kotiinjäämista kohtaan paranisi, jos vauvoja hoitavista isistä saataisiin normi. Vanhempainvapaat on saatava jakautumaan taisemmin. Isälle korvamerkittyä oikeutta vanhempainvapaaseen on laajennettava, jotta isien oikeus perheestä paranee. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaajärjestelmään tarvitaan laaja uudistus. Tämä on isien etu.

Yksikään tuntemani isä, joka on jäänyt vauvan kanssa kotiin, ei ole tätä päätöstä katunut. Yhä useammat isät ottavat heille kuuluvan paikan kotona ja haluavat olla mukana lastensa elämässä aivan yhtä paljon kuin äiditkin. Heidän rinnallaan on kuitenkin monia isiä jotka haluaisivat niin tehdä, mutta eivät voi. Heille tarvitaan tasa-arvoa!

Hyvää isänpäivää kaikki ihanat isät!

Hallitus kiirehtii kotiäiyhteiskunnan edistämistä

28.8.2015 / Emma Kari

Sipilän hallitus aloittaa säästötalkoonsa kiirehtimällä päivähoidon huonontamista ja kotiäitiyhteiskunnan edistämistä. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen esitteli tänään paketin, jolla kasvatetaan päiväkotien ryhmäkokoja, nostetaan päivähoitomaksuja ja rajataan työttömien vanhempien lasten oikeutta varhaiskasvatukseen. Ja kaikki tämä tehdään nopemmin kuin kukaan osasi odottaa.

Kun päiväkotien työntekijöillä on yhä enemmän lapsia vastuullaan, ei lapsille voida taata hyvää ja yksilöllistä hoitoa. Hoito-oikeuden rajaaminen liittyy myös kunnan harkintaa, eli se lisää hallintoa, mikä taas tulee kalliiksi ja siirtää päivähoidon henkilöstöä lastemme kasvattamisesta hakemusten käsittelyyn.

Varsinkin äidit tekevät paljon pätkätöitä ja monien perheiden tilanne muuttuu usein. Perheiden jatkuvasti muuttuvat tilanteet aiheuttavat sen, että lapsen päivähoitoon joudutaan jatkossa hakemaan toistuvasti muutoksia. Se, ettei lapsella ole kokopäiväistä hoitopaikkaa, vaikeuttaa erityisesti äitien mahdollisuutta ottaa vastaan uusia töitä.

Helsingissä on haluttu karsia päiväkotien hallinnosta ja panostaa hyvään hoitoon. Olemme halunneet palkata lisää ihmisiä hoitamaan lapsiamme, emme käsittelemään hakemuksia. Hallituksen esitys toimii tätä tavoitetta vastaan. Se heikentää lasten, naisten ja perheiden asemaa. Lisäksi se ei edes luo säästöjä.

Tämä on yksinkertaisesti järjetöntä.