Avainsana: vihreät (Page 2 of 2)

Seuraavat neljä vuotta

8.5.2015 / Emma Kari

Eilen oli pitkä päivä. Sipilä ilmoitti haluavansa konservatiivisen oikeistohallituksen. Kaduilla ihmiset tulevat jatkuvasti juttelemaan ja olen saanut teiltä paljon viestejä. Moni on huolissaan ja jopa vähän peloissaan siitä, mitä seuraavan neljän vuoden aikana tapahtuu.

Vaalikonevastauksien perusteella hallituspuolueet ovat valmiita käyttämään enemmän verorahoja ainoastaan puolustusvoimiin ja asumisen hajauttamiseen. Sen sijaan palveluista ja etuuksista ollaan valmiita leikkaamaan. Hallituspuolueiden kansanedustajien enemmistö vastustaa tasa-arvoista avioliittoa ja rikkaiden palkkaverotuksen kiristämistä. Enemmistö kannattaa lisäydinvoimaa ja vastustaa fossiilisten polttoaineiden alasajoa.

Tämä ei kuitenkaan määritä sitä, mitä seuraavan neljän vuoden aikana tapahtuu.

Sipilän ilmoituksen jälkeen lähdin eduskunnasta aika surkeissa tunnelmissa kohti vihreiden toimistoa, jossa olin luvannut puhua uusien iltassa. Ja mikä tunnelma siellä odotti! Koko puoluetoimisto oli tupaten täynnä uusia vihreistä kiinnostuneita ihmisiä! Oli opettajia ja opiskelijoita. Oli yrittäjiä ja terveydenhoitajia. Oli mummoja ja vauvoja. Oli ihmisiä, jotka ovat syntyneet täällä, oli ihmisiä, jotka ovat muuttaneet tänne. Puhuimme tasa-arvosta, luonnosta, solidaarisuudesta ja kaikesta tärkeästä. Illasta tuli hyvä ja lämmin olo.

Joten ei pelätä, vaan puolustetaan kaikkea tärkeää ja rakennetaan parempaa maailmaa. Meitä on niin paljon ja meitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan!

Fennovoimapaatos on tie menneisyyteen

18.9.2014 / Emma Kari

Kaksitoista vuotta sitten seisoin Eduskunnan nurmikolla epäuskoisena. Eduskunta oli juuri myöntänyt luvan Olkiluodon kolmannelle ydinvoimalalle. Vieressä kokoomuslaiset ydinvoimanuoret poksauttelivat samppanjapulloja auki ja hurrasivat. Tiesin, että oli tapahtunut suuri virhe.

Yhtä järjetön päivä oli tänään, kun hallituksen enemmistö äänesti Fennovoiman Rosatomin ydinvoimalan periaateluvan puolesta. Jopa verrattuna Olkiluoto 3:een kyseessä on kaikin tavoin huonoin mahdollinen ydinvoimahanke.

Suomeen ei ole valmistunut yhtäkään uutta ydinvoimalaa koko minun elinikäni aikana. 12 vuotta sitten myönnetty lupa Olkiluoto 3:lle on muodostunut suuren epäonnistumisen symboliksi ja se on jo nyt maailman kallein rakennus.

Eikä Olkiluoto 3 ole poikkeus. Rosatom ei ole 20 vuoteen saanut ainuttakaan ydinvoimalaa valmiiksi aikataulussa ja budjetin puitteissa. Olkiluoto 3:n oli tarkoitus valmistua vuonna 2008 ja sen piti olla keino saavuttaa Suomen Kioton ilmastotavoitteet vuoteen 2012 mennessä. Ilmastotavoitteet saavutettiin, vaikka Olkiluoto 3 ei tule valmistumaan vielä vuosiin. Tällä hetkellä sen arvioidaan valmistuvan kymmenen vuotta alkuperäisestä aikataulusta jäljessä.

Jahkaamalla kaikki nämä vuodet paikoillaan junnaavien ydinvoimahankkeiden kanssa me olemme menettäneet mahdollisuutemme olla uusiutuvan energian edelläkävijöitä. Fennovoima sai ensimmäisen lupansa 2010. Kun Suomessa kerjätään epätoivoisesti sijoittajia Rosatomin huonolle ydinvoimahankkeelle, Ruotsissa rakennetaan vuosina 2010–2015 yhden Fennovoiman verran tuulivoimaa.

Fennovoiman hanketta perustellaan täysin samoilla argumenteilla kuin Olkiluoto 3:sta. Tämänkin ydinvoimalan pitäisi olla ratkaisu ilmastonmuutokseen. Kun muu Eurooppa rakentaa energiaomavaraisuutta, Suomi lisää riippuvuuttaan Venäjän energiaan sitoutumalla Rosatomiin. Montako kertaa samat valheet voidaan toistaa?

Nyt näyttää siltä, että kokoomus ja SDP jatkavat 1970-luvun energiapolitiikkaa. Meistä ei ole näillä näkymin tulossa puhtaan energiateollisuuden suurvaltaa. Sen sijaan me siivoamme Villen kanssa työpöytämme ympäristöministeriössä.

Perussuomalaiset eivät ole kansa

8.7.2014 / Emma Kari

Perussuomalaiset samaistavat itsensä mieluusti kansaan. Nyt he maalaavat seinille myös kansanvihollisia. Meistä kalliolaisista vihreistä on tullut tämän retorisen taktiikan väline – kansan vastapooli.

Silmiini sattui Perussuomalaiset -lehdessä julkaistu Marko Hamilon teksti ”Kallion punavihreästä kuplasta”, jossa eletään eri tavalla kuin muussa Suomessa. Muualla Suomessa vallitsee Hamilon mukaan ”edelleen enemmän tai vähemmän yhtenäiskulttuuri”. Hamilon keskeisenä väitteenä on, että me emme kykene ymmärtämään muun Suomen elämäntapaa.

Minä olen kalliolainen vihreä, joten muutama sana Hamilon aivoituksista, jotka kertovat enemmän kirjoittajasta kuin todellisuudesta. Itselläni vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajana ei muuten ole koskaan ollut vaikeuksia helsinkiläisessä kunnallispolitiikassa tehdä yhteistyötä myös perussuomalaisten kanssa.

Suurimpana punavihreää kuplaa erottavana tekijänä Hamilo pitää homojen suvaitsemista. Tasa-arvoinen avioliittolaki tuntuu olevan vaikea paikka perussuomalaisille. On hankalaa olla populistipuolue asiassa, jossa kansan suuri enemmistö on eri mieltä.

Pakotettuaan tasa-arvoista avioliittoa kannattavan perussuomalaisen jäämään pois ratkaisevasta valiokuntaäänestyksestä, Timo Soini väitti blogissaan: ”Kansan syvät rivit ovat sitä mieltä, että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto.” Myös Soini on ottanut meidät kalliolaiset silmätikukseen: ”Niin se on, vaikka miten liberaali punaviherstö muuta väittää. Koko maailma ei ole Kalliossa ja Käpylässä.”

Tämä lieneekin tarkoituksenmukaisempaa, kun tietää, että esimerkiksi itäsuomalaisista 49 prosenttia kannattaa samaa sukupuolta olevien parien adoptio-oikeutta. Se on vähemmän kuin Helsingissä, mutta silti kannattajia on enemmän kuin vastustajia. Jopa perussuomalaisten omista äänestäjistä enemmistö kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia.
Tavalliset suomalaiset ihmiset kaikkialla kannattavat tasa-arvoista avioliittolakia.

Toinen Hamilon esiin nostama helsinkiläisiä ja etenkin Helsingin kantakaupunkilaisia muusta maasta erottava tekijä on autottomuus. Tämä on aivan totta – me vihreät edistämme autotonta Helsinkiä juuri siksi, että täällä se on mahdollista. Vihreille on täysin selvää, että suurimmassa osassa Suomea autoja tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Autot voivat kuitenkin olla paljon nykyistä vähäpäästöisempiä.

Hamilon jutussa erityisen huvittavaa on kuvateksti: ”Kuva: Helsingin Kalliossa asuu tutkimusten mukaan ”suvaitsevaisia” ihmisiä. Heikki Hurstin ruuan ja vaatteiden jakelupiste Helsinginkadulla ei kuitenkaan herätä lähialueiden asukkaissa ihastusta.”

Kallio-liike synty, kun taloyhtiö halusi häätää Heikki Hurstin jakelupisteen. Kalliossa nimittäin ”suvaitaan” homojen lisäksi myös asunnottomien asuntoloita, vastaanottokeskusta, huumeiden käyttäjien neulojen vaihtoa ja vastaavia sosiaalitoimen palveluita.

En väitä, että tekemäni politiikka aina edustaisi ”kansan enemmistön” mielipidettä. En koskaan kehtaisi väittää omien mielipiteideni edustavan ”kansan syviä rivejä”. On kuitenkin mukava huomata, että suurempi joukko suomalaisia on huolissaan ilmastonmuutoksesta kuin maahanmuuttajien määrästä Suomessa. Olen samaa mieltä suomalaisten enemmistön kanssa siitä, että Suomen tulisi lisätä humanitääristä apua Syyriaan ja otettava vastaan sotaa pakenevia. Myös kehitysyhteistyötä pitää erittäin tai melko tärkeänä suuri enemmistö suomalaisista.

Perussuomalaiset sen sijaan tekeytyvät kansaksi kerta toisensa jälkeen, tämä aivan riippumatta siitä, kuinka marginaalisen joukon puolesta he kulloinkin puhuisivat.

Tarvitsen tukeasi matkalle eduskuntaan

30.5.2014 / Emma Kari

Helsingin Vihreät järjestävät neuvoa antavan jäsenäänestyksen eduskuntavaaliehdokkaista 30.5.-13.6. Olen ehdolla jäsenäänestyksessä ja pyydän ääntäsi.

Olen toiminut vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajana nyt puolitoista vuotta. Olemme tämän valtuustokauden aikana saaneet aikaan paljon. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa olemme panostaneet lapsiin ja niihin ihmisiin, jotka tarvitsevat kaupungin tukea eniten.

Olemme rakentaneet kaupunkia, joka laittaa rahansa moottoritieliittymien sijaan pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Olemme puolustaneet kaupunkimetsiä ja tehneet kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.

Olemme rakentaneet päiväkoteja ja laittaneet rahaa homekoulujen korjaamiseen. Olemme ajaneet terveydenhuoltoa myös niille lapsille ja äideille, jotka ovat Helsingissä paperittomina ja äärimmäisen turvattomassa asemassa.

Helsinki on ekologisempi ja tasa-arvoisempi kaupunki tekemäni työn tuloksena. Seuraavaksi haluaisin päästä jatkamaan tätä työtä eduskuntaan.

ASIAT, JOIDEN PUOLESTA HALUAISIN KAMPANJOIDA

“Vihreää politiikkaa”
Metsien, merten, ilmaston ja eläinten puolesta

“Tasa-arvoista politiikkaa”
Eroon köyhyydestä, syrjinnästä ja lasten luokkayhteiskunnasta

“Onnellista talouspolitiikkaa”
Verotetaan saastuttajia ja veronkiertäjiä, tuetaan uusiutuvia ja pienituloisia

ÄÄNESTYSOHJEET

Äänestysaika on 30.5.-13.6.2014. Äänestykseen voivat osallistua kaikki jäsenmaksun maksaneet Helsingin Vihreiden jäsenyhdistysten jäsenet, joiden sähköpostiosoite on tiedossa. He ovat saaneet sähköpostitse henkilökohtaisen linkin, jonka kautta pääsee äänestämään.

Vihreä vuosi 2013 – Mitä saimme aikaan?

31.12.2013 / Emma Kari

Tänään päättyy ensimmäinen vuoteni vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajana. Vuoteen mahtui voittoja ja muutama pettymys. Tässä listattuna joitain Vihreiden aikaansaamia asioita:

Ilmasto
– Vihreiden pitkä aikainen tavoite vähentää Helsingin hiilidioksidipäästöjä 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta kirjattiin valtuustostrategiaan. Aikaisemmin tavoite on ollut 20 % päästövähennys.
– Ilmastotyöhön lisättiin budjettineuvotteluissa rahaa.

Perheet
– Neuvoloiden ja ennalta ehkäisevän lastensuojelun rahoitusta parannettiin
– Lapsiperheiden palveluiden kokoaminen perhekeskuksiin edistyy, ensimmäinen pilotti käynnistyy ensi vuonna
– Vihreiden pitkäaikainen tavoite lopettaa päiväkotilapsien väärin laskeminen loppuu, kun laskentatapa uudistetaan. Lapsimäärien väärinarviointi on vaikeuttanut päivähoitopaikan saamista läheltä kotia.
– Koulujen korjaamiseen lisättiin rahaa.
– Paperittomille lapsille ja odottaville äideille turvattiin oikeus terveydenhuoltoon.

Pyöräily ja kävely
– Helsingin tavoitteena on kasvattaa pyöräilyn ja kävelyn osuutta liikenteestä kunnianhimoisesti.
– Liikennehankkeissa priorisoidaan pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuutta nostavia hankkeita.
– Pyöräilyn rahoitusta nostettiin merkittävästi seuraavan kymmenen vuoden investointisuunnitelmassa.
– Pyöräilynedistämisohjelma valmistui ja sen suosituksia toteutetaan
– Baanaverkkosuunnitelma valmistui.
– Vaasankadulla toteutettiin kävelykatukokeilu.

Joukkoliikenne
– Helsingin tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen osuutta liikenteestä kunnianhimoisesti.
– Liikennehankkeissa priorisoidaan joukkoliikenteen kulkutapaosuutta nostavia hankkeita.
– Kruunuvuoren joukkoliikennesillan rakentamista aikaistettiin.
– Joukkoliikenteen rahoitusta nostettiin tämän valtuustokauden investointisuunnitelmassa.
– Perustettiin ratikkaprojekti kehittämään raitioliikennettä ja valmistautumaan sen laajentamiseen.
– Hämeentien muuttamista joukkoliikennekaduksi selvitetään.
– Yömetroa kokeillaan parhaillaan Helsingissä.

Luonto
– Helsinkiin perustetaan metsäinen suojeluverkosto tavoitteena nostaa suojelualueiden määrä kaupungin maa-alueista luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi.
– Metsien suojeluun lisättiin budjettineuvotteluissa rahaa.

Kulttuuri ja kirjastot
– Keskustakirjaston rakentaminen etenee aikataulussa.

Demokratia ja solidaarisuus
– Helsingin johtamisjärjestelmä uudistetaan. Tavoitteena on, että kaupunginjohto olisi kunnallisvaalituloksen mukainen ja kaupunginvaltuuston ja -hallituksen rooli vahvistuisi kaupungin johtamisessa. Uuden johtamisjärjestelmän on tarkoitus astua voimaan vuoden 2017 alussa.
– Helsinkiin perustettiin Vihreiden ehdotuksesta kaupunginhallituksen IT-jaosto valvomaan kaupungin IT-investointeja ja edistämään muun muassa avointa dataa. Jaostolle valittiin Vihreä puheenjohtaja, Otso Kivekäs.
– Helsingistä tuli kesällä Reilun kaupan kaupunki.

Kiitos kaikille tästä vuodesta ja vihreämpää vuotta 2014!

Millaisia vihreät ovat?

26.9.2013 / Emma Kari

Vihreiden äänestäjät ovat ympäristönsuojelua ja tasa-arvoa kannattavia sosiaaliliberaaleja hyvinvointivaltion ystäviä. Näin kertoo tällä viikolla julkaistu Elinkeinoelämän Valtuuskunnan raportti: “Politiikan sekahaku – Mitkä asiat yhdistävät ja erottavat puolueita?”

Tulokset ovat melko yllätyksettömiä. Vihreät ovat maltillinen vasemmistopuolue, jonka lähimpänä puolueena ovat demarit ja kauimpana kokoomus. Silti vihreiden kannattajien asemoiminen perinteisellä vasemmisto-oikeistoakselilla on hakalaa. Vihreät kannattavat tuloerojen tasaamista verotuksella, mutta suhtautuvat huomattavasti perinteistä vasemmistoa positiivisemmin markkinatalouteen ja yrittäjyyteen. Lisäksi vihreille tärkeimmät kysymykset eivät korreloi tällä akselilla.

Vihreillä on vahva oma agendansa. Luonnonsuojelu ja maahanmuuttomyönteisyys ovat tärkeitä kysymyksiä. Vihreitä äänestävät suhtautuvat näihin asioihin huomattavasti muiden puolueiden kannattajia myönteisemmin. Lisäksi vahva sosiaaliliberaalius leimaa suhtautuminen arvokysymyksiin. Vihreiden kannattajat ovat ainoa ryhmä, jonka top-10 listalle mahtuu mukaan vaatimus sukupuolten tasa-arvon lisäämisestä.

Vihreiden tukijat eivät kaipaile vahvoja johtajia. EU-jäsenyyteen suhtaudutaan positiivisesti ja suomalaisina he kokevat olevansa maailmassa etuoikeutettuja. Yrityksiltä vaaditaan vastuullista toimintaa ja sokean talouskasvun tavoittelun pelätään koituvat ihmiskunnan luonnon tuhoksi. Ihmisiin sen sijaan halutaan luottaa, eikä yksilöiden kyttäämisen ja valvonnan lisääminen ei saa kannatusta.

Vaikka raportti sinällään on monella tapaa yllätyksetön, on se hyvä osoitus siitä, että puoluekentissä on eroja. Ja että puolueet ovat äänestäjiensä näköisiä.

Mari Puoskari Helsingin valtuuston puheenjohtajaksi, Emma Kari vihreän valtuustoryhmän johtoon

3.12.2012 / Emma Kari

Helsingin Vihreiden uusi valtuustoryhmä valitsi sunnuntaina Mari Puoskarin valtuuston puheenjohtajaksi ja Emma Karin valtuustoryhmän puheenjohtajaksi.

Puoskari aloittaa vuoden alussa kolmannen kauden valtuutettuna. Hän on toiminut aiemmin muun muassa vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajana ja Vihreän liiton varapuheenjohtajana.

– Suurimpia asioita tulevalla valtuustokaudella ovat mielestäni pääkaupunkiseudun kuntarakenteen muuttaminen, uuden yleiskaavan laatiminen sekä Helsingin energiantuotannossa tarvittavat muutokset. Yleiskaavassa tärkeää on etenkin viheralueiden suojelu, ilmastonmuutoksen torjuminen sekä perheasuntojen tarjonnan lisääminen, Puoskari toteaa.

Toista kauttaan valtuutettuna aloittava Kari on toiminut nuorisolautakunnan puheenjohtajana sekä vihreän valtuustoryhmän varapuheenjohtajana.

– Vihreiden tavoitteena on tasa-arvoinen Helsinki. Lapsiköyhyys on lisääntynyt hälyttävästi ja entistä useammin köyhyys periytyy. Se, että käymme kaikki samoissa leikkipuistoissa, kouluissa, kirjastoissa ja terveyskeskuksissa, on tasa-arvoisen kaupungin perusta. Terveyserojen kaventamisen on oltava tämän valtuustokauden päätavoitteita, Kari painottaa.

Vihreät ajavat Helsingissä voimakkaasti läpinäkyvämpää päätöksentekoa ja kaupungin demokratiamallien uudistamista. Kari oli mukana keväällä työnsä päättäneessä kaupungin demokratiatyöryhmässä, missä hän halusi lisätä suoraa demokratiaa kaupungin päätöksenteossa sekä raivata tilaa kaupunkilaisten omaehtoiselle toiminnalle.

– Valmistelussa olevat asiat ja kaikki virastojen tuottama tieto on oltava avoimesti kaupunkilaisten saatavilla, ellei niiden salaamiseen ole erityisen hyvää syytä. Valtaa pitää pyrkiä siirtämään virkamiehiltä poliitikoille ja poliitikoilta kaupunkilaisille, Kari toteaa.

Eilisessä kokouksessa valittiin myös vihreät edustajat tammikuussa 2013 työnsä aloittavaan kaupunginhallitukseen. Emma Kari valittiin vihreän ryhmän puheenjohtajuuden lisäksi kaupunginhallituksen toiseksi varapuheenjohtajaksi.

Kaupunginhallituksen vihreiksi jäseniksi valittiin lisäksi Tuuli Kousa, Hannu Oskala sekä Erkki Perälä. Kousa aloittaa toisen kauden valtuustourallaan. Edeltävällä kaudella Kousa on toiminut terveyslautakunnan jäsenenä. Hannu Oskala ja Erkki Perälä nousivat tänä syksynä varavaltuutetuista ensimmäisen kauden valtuutetuiksi. Oskala on Helsingin Vihreiden puheenjohtaja ja toiminut edeltävällä kaudella kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa. Perälä on puolestaan ollut vuodet 2009-2012 nuorisolautakunnan jäsen.

Lisätietoja:

Mari Puoskari, 050 537 2595
Emma Kari, 044 300 6801
Outi Silfverberg, toiminnanjohtaja, 040 754 3313

Tasa-arvoa veroilla

28.11.2010 / Emma Kari

Tasa-arvoiset yhteiskunnat menestyvät parhaiten.

Tasa-arvoisuus kertoo enemmän maassa asuvien ihmisten hyvinvoinnista kuin varallisuus. Taloudellinen tasa-arvo vaikuttaa myönteisesti ihmisten onnellisuuteen, terveyteen, eliniänodotteeseen ja ihmisten väliseen luottamukseen. Sen sijaan isot erot rikkaiden ja köyhien välillä lisäävät yhteiskunnassa ilmeneviä ongelmia kuten rikollisuutta ja mielenterveysongelmia.

Tasa-arvon tavoittelu on siis hyvän yhteiskunnan tavoittelua.

Hyväksyimme tänään puoluevaltuuskunnassa Vihreiden verolinjaukset. Tavoitteena on tuloerojen kaventaminen ja palveluiden turvaaminen. Tällä hetkellä valtion tulot eivät kata menoja. Kun on valittava leikkauksien tai veron korotusten väliltä, valitsen korotukset.

Suomi on monien mittareiden mukaan tasa-arvomaiden kärkijoukossa. Laman jälkeen eriarvoisuus on kuitenkin kasvanut. Yhä suurempi osa rikkaimpien tuloista on pääomatuloja. Eriytetty ansio- ja pääomatulojen verotus on kasvattanut ylimpiä tulo-osuuksia ja laskenut verotuksen progressiivisuutta. Suhteellinen köyhyys on lisääntynyt samanaikaisesti kun rikkaimpien tulot ovat kasvaneet. Suuntaa on muutettava.

Tuloeroja ei siis tasata puuttumatta pääomaverotukseen. Veron kevennykset on kohdennettava pienituloisille. Verotettavan tulon alarajaa on korotettava ja pienituloisen työn verotusta on kevennettävä. Tulojen tasaamisesta eivät hyödy vain pienituloiset, vaan koko yhteiskunta.

Eriarvoisuuden lisääntyminen ei ole luonnonlaki, vaan seurausta poliittisista päätöksistä.