Avainsana: ydinvoima (Page 2 of 2)

Helsinki irti Olkiluoto 4:sta – sijoitetaan tuulivoimaan!

22.5.2014 / Emma Kari

Tällä viikolla Teollisuuden Voima (TVO) kertoi tarvitsevansa lisäaikaa Olkiluoto 4:n rakentamislupahakemuksen jättämiselle. Nykyisen luvan määräaika on ensi vuoden kesäkuussa. Viivästyminen johtuu siitä, ettei edellistäkään laitosyksikköä ole saatu sähköntuotantoon. Olkiluoto 3:n valmistumisaikataulu ei kukaan jaksa enää arvailla.

Kolme vuotta sitten Helsingin valtuusto päätti neljän äänen niukalla enemmistöllä osallistua Olkiluoto 4 -ydinvoimalan suunnitteluun 30 miljoonalla eurolla. Asiaa tukivat erityisesti kokoomus ja sosialidemokraatit. Epäilin tuolloin hankkeen taloudellista mielekkyyttä. Nyt kolme vuotta myöhemmin päätös näyttää entistäkin huonommalta.

Yhtään sen järkevämmältä ei tunnu kaupunginhallituksen vuosi sitten tekemä päätös laittaa 30 miljoonaa euroa lisää rahaa Olkiluoto 3 -hankkeeseen. Tällöin esitin, että Helsinki ei osallistuisi osakeantiin vaan alkaisi valmistella Olkiluoto 3:n omistuksista luopumista. Esitys hävisi äänin 5-10.

Tämä valtuusto tekee lopullisen päätöksen siitä, onko Helsinki mukana Olkiluoto 4:ssa. Se tarkoittaisi satojen miljoonien lisäinvestointia. Voi tietenkin hyvin olla, että hanke kaatuu ennen tätä. Epävarmojen ydinvoimahankkeiden sijaan Helsingin tulisi käyttää energiainvestointeihin tarkoitetut rahansa kaupungin oman energiantuotannon ja kaukolämpöverkoston parantamiseen sekä uusiutuviin energianlähteisiin investoimiseen.

Eilen valtuusto puhui tunnin tuulivoiman rakentamisesta Helsinkiin. Pääasiassa samat tahot, jotka suoltavat miljoonia kalliiden ja epävarmojen ydinvoimalahankkeisiin, kritisoivat uusiutuviin sijoittamista hintaan ja olosuhteisiin vedoten. Ylitsepääsemättömänä ongelmana pidettiin jälleen sitä, että aina ei tuule. Kuitenkin muualla maailmassa tuulivoimaan investoidaan jopa 60 miljardia euroa vuodessa.

Uusiutuviin liittyvät kysymykset ovat melko pieniä verrattuna käynnissä olevien ydinvoimalahankkeiden ongelmiin. Sijoittajien livetessä yksi kerrallaan Fennovoiman ydinvoimahankkeesta ja Olkiluodon aikataulujen paukkuessa pitäisi fanaattisimmillekin ydinvoiman kannattajille olla selvää, että ydinvoiman kulta-ajat ovat ohi.

Menneeseen ei ole paluuta. Helsingin on parempi sijoittaa uusiutuvaan energiantuotantoon ja energiatehokkuuden parantamiseen. Siksi rahat on vedettävä pois Olkiluoto 4:sesta kun se on vielä mahdollista.

Sinäkin voit osoittaa kannatuksesi uusituville ja paikalliselle tuulivoimalle allekirjoittamalla kuntalaisaloitteen!

Fennovoima: Venäjän sähköntuotannon korvaajasta tulikin venäläinen ydinvoimala

5.3.2014 / Emma Kari

Kesällä 2010 eduskunnassa käytiin kuumaa väittelyä uusista ydinvoimaluvista, myös Fennovoiman luvasta, jonka kohtalo on nyt uudelleen auki. Hankkeessa kaikki on mennyt uusiksi, mutta aivan erityisesti on muuttunut omistuspohja. Saksalaisvetoinen hanke on muuttunut Venäjän valtionkorporaatio Rosatomin hankkeeksi kaikin tavoin.

Rosatom toimittaa reaktorin, hoitaa rahoituksen, tuo mukaanaan ydinenergia-alan asiantuntemuksen ja vastaa ydinpolttoaineen toimittamisesta. Rosatom omistaa hankkeesta ainakin kolmanneksen, mutta todennäköisesti lähemmäs puolet. Rahoitusta varten Venäjän valtion öljyrahastosta on haettu 2,4 miljardin euron lainaa.

Siinä menikin sitten keskeinen Fennovoiman rakentamisen puolesta esitetty argumentti: vähennetään riippuvuutta Venäjästä.

Timo Heinonen (kok) kyseli 2010 keskustelussa: “Voi kysyä, paljonko me haluamme siitä tuoda Venäjältä ydinsähköä. Minä en halua yhtään.” Tähän näkemykseen monet hanketta tukeneet kansanedustajat yhtyivät keskustelussa.

Edustajat huolehtivat myös venäläisten ydinvoimaloiden turvalisuudesta.
“Venäjällä eivät ydinvoimaloiden turvallisuusvaatimukset ole sitä luokkaa kuin Suomessa”, totesi Lauri Kähkönen (sd).

Vasemmistoliiton Matti Kangas kehotti huolehtimaan ulkomaille rakennettavien ydinvoimaloiden turvallisuudesta: “Eli täällä ei pitäisi puhua Suomen ydinvoimaloista, vaan kun tämä on globaali ongelma, mistä päin sattuu tuulemaan, niin kuin Tšernobylinkin kohdalla, niin sinne pitäisi nyt tämän salin keskittää voimansa ja todeta, kun tuonne Suomenlahden toiselle puolelle rakennetaan ydinvoimaloita, että niitä ei tehtäisi.”

Ja Toimi Kankaanniemi (kd) totesi: “Ydinvoimaan liittyy kolme ongelmaa ainakin. Turvallisuus on yksi. Suomessa laitokset ovat turvallisempia kuin esimerkiksi Venäjällä, josta nyt tuomme liian paljon sähköä.”

Nämä argumentit haihtuivat Fennovoiman alkuperäisen saksalaisen osakkaan E.ONin mukana. Valtionkorporaationa Rosatomilla on erityisasema suoraan presidentti Vladimir Putinin ja Venäjän hallituksen alaisuudessa. Tämä on tietenkin luontevaa, huolehtiihan Rosatom myös maan ydinaseista.

Fennovoiman hanke ei ainakaan vähennä energiariippuvuutta Venäjästä, pikemminkin ehkä lisää sitä.

Ydinvoimaloihin laitetuille miljoonille ei saada vastinetta

18.3.2013 / Emma Kari

Helsingin kaupunginhallitus päätti tänään Olkiluoto 3:n lisärahoituksesta 30 miljoonalla eurolla.

Vihreät pitävät Olkiluoto 3:sta epäonnistuneena hankkeena, jonka rahoittamiselle kaupungin verorahoista ei ole olemassa järkeviä perusteita. Vihreät esittivät, ettei Helsinki osallistuisi osakeantiin ja samalla kaupunki alkaisi valmistella Olkiluoto 3:n omistuksista luopumista. Esitys hävisi äänin 5-10.

– Olkiluoto 3:n rakentaminen alkoi vuonna 2005 ja valmista piti olla vuonna 2009. Tänään myönnetyllä lisärahoituksella halutaan varmistaa hankkeen eteneminen valmistumisen lykkääntyessä jo kohti vuotta 2016. Seitsemän vuoden viivästymisen on arvioitu kasvattaneen sähkön tuotantokustannuksia yli kipurajan ja pidentäneen takaisinmaksuajan kymmeniin vuosiin, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Helsinki osallistuu 30 miljoonalla eurolla myös Olkiluoto 4:n hankkeen suunnitteluun. Jos voimala päätetään rakentaa, Helsinki tulisi osallistumaan kustannuksiin vähintään 600 miljoonalla eurolla. Äänestys hankkeeseen osallistumisesta meni kaupunginvaltuustossa läpi niukalla neljän äänen enemmistöllä lokakuussa 2011. Vihreät esitti tuolloin päätöksen hylkäämistä.

– Olkiluoto 3:ssa koettujen valtavien epäonnistumisten luulisi soittavan hälytyskelloja Olkiluoto 4:n rahoittamisesta päätettäessä. Ei ole mitään järkeä laittaa rahaa tuottamattomiin voimaloihin, joiden sähköä emme Helsingissä edes tarvitse, sanoo Helsingin Energian johtokunnan jäsen Piia Häkkinen.

Helsingin Energia tuottaa sähköä yli sen asiakkaiden tarpeen, eikä Helsingin sähkönkulutus näytä enää kasvavan. Kannattamattomien ydinvoimahankkeiden sijaan Helsingin tulisi käyttää energiainvestointeihin tarkoitetut rahansa kaupungin oman energiantuotannon ja kaukolämpöverkoston parantamiseen sekä uusiutuviin energianlähteisiin investoimiseen. Samaan aikaan Olkiluoto 3:n lisärahoituksen kanssa Helsingin Energia tarvitsee rahaa myös omiin huomattaviin voimalainvestointeihinsa.

– Ydinvoimaan investointi ei vähennä Helsingin päästöjä, se ei lisää uusiutuvaa energiaa eikä paranna energiatehokkuutta, Kari kiteyttää.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801
Piia Häkkinen, 040 824 1649

Ydinvoimalat ovat Helsingille huono investointi

18.3.2013 / Emma Kari

Kaupunginhallituksen enemmistö päätyy tänään hyvin todennäköisesti kannattamaan kaupungin lisärahoitusta Olkiluoto 3:n vaikeuksissa olevalle ydinvoimahankkeelle. Päätös on huono. Sen sijaan olisi alettava valmistelemaan Olkiluoto 3 -omistuksesta luopumista. Niin taloudelliset kuin ympäristölliset seikat puhuvat selvää kieltä siitä, ettei Helsingin kannata olla mukana uusissa ydinvoimahankkeissa.

Helsinki on suoraan mukana niin Olkiluoto 3:ssa kuin suunnitteilla olevassa Olkiluoto 4 -hankkeessa. Lisäksi Helsinki omistaa merkittävän osan Vantaan energiasta, joka puolestaan on osallisena kaatumisen partaalla olevassa Fennovoiman hankkeessa.

Helsingin päästöjen vähentäminen on tärkeää, kun Helsingin energian osuus koko Suomen päästöistä on 5 %. Neljä Suomen 50 eniten saastuttavasta laitoksesta sijaitsee Helsingissä, joista kaksi on top 10:ssä. Kaksi kolmasosaa Helsingin päästöistä syntyy kaukolämmöstä ja liikenteestä.

Ydinvoimahankkeisiin osallistuminen ei Helsingin päästöjä vähennä. Helenin fossiilivoimalat pyörivät tasan sen mukaan, kuinka paljon kaupungissa tarvitaan kaukolämpöä. Sähköä riittää myytäväksi kaupungin ulkopuolellekin.

Helsingin päästöjen vähentämiseksi merkittävällä tavalla on parasta:

– vähentää lämmityksen tarvetta eli parantaa rakennusten energiatehokkuutta
– korvata maakaasua ja kivihiiltä biokaasulla ja biomassalla
– pienentää liikenteen päästöjä

Sen sijaan, että rahaa heitetään kalliisiin ydinvoiman ikuisuushankkeisiin, Helsingin pitäisi investoida energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvan energian lisäämiseen kaukolämmön tuotannossa.

Ydinvoiman kustannukset kohoavat. Ydinvoimahankkeiden kustannukset näyttävät liikkuvan vain yhteen suuntaan: ylöspäin. Olkiluoto 3:n piti olla kiinteällä hinnalla toteutettu, avaimet käteen projekti ja silti omistajilta tullaan nyt hakemaan lisärahaa. Arviot uusien reaktorien hinnasta ovat nousseet jo 8 miljardin euron kieppeille. Suunnitteilla olevan Olkiluoto 4:n kohdalla se merkitsisi Helsingille 800 miljoonan euron investointia.

Helsingin pitäisi nyt irrottautua ydinvoimahankkeiden riskeistä ja ryhtyä järjestelmällisesti investoimaan lämmitystarpeen ja kaukolämmön tuotannon päästöjen vähentämiseen.

Helsingin rahat pois Olkiluoto 4:stä

26.10.2012 / Emma Kari

Päivälleen vuosi sitten Helsingin valtuusto päätti niukalla enemmistöllä (44-40) osallistua Olkiluoto 4 -ydinvoimalan suunnitteluun 30 miljoonalla eurolla. Asiaa tukivat erityisesti kokoomus ja sosialidemokraatit. Epäilin tuolloin hankkeen taloudellista mielekkyyttä. Nyt vuotta myöhemmin tämä päätös näyttää entistäkin huonommalta.

Tällä viikolla saksalainen energiajätti E.ON lähti Fennovoiman ydinvoimahankkeesta. E.ONin lähtö ei ollut mikään ydinvoiman vastainen protesti vaan selvää taloudellisten seikkojen punnintaa. Samasta syystä S-ryhmä ja muutama muu osakas jättivät hankkeen jo aiemmin.

Tämä on suurella todennäköisyydellä Fennovoiman loppu. Nyt esimerkiksi Raumalla ja monessa muussa kunnassa mietitäänkö, menetetäänkö Fennovoimaan kiinni pistetyt rahat kokonaan.

Ydinvoiman taloudellinen mielekkyys on heikentynyt nopeasti – ei vähiten Olkiluoto 3:n surkeasti edenneen rakennushankkeen vuoksi. Se on pistänyt arviot uuden ydinvoiman hinnasta täysin uusiksi. Fukushiman onnettomuus vain nostaa kustannuksia.

Kaikki maailmalla esitetyt arviot uuden ydinreaktorin rakennuskustannuksista ovat olleet vähintään 7-8 miljardia euroa. Valtuuston kannattaman uuden Olkiluoto 4 -hankkeen kustannusarvio on nyt 6 miljardia euroa. Realistisempi arvio uuden laitoksen hinnasta liikkuu yli 8 miljardissa eurossa. Tällöin Helsingin osuus kustannuksista tulisi olemaan yli 800 miljoonaa.

Helsingin täytyy investoida päästöjen vähentämiseen. Ydinvoima on riskialtista niin turvallisuuden kuin talouden kannalta. Helsingin on parempi sijoittaa uusiutuvaan energiantuotantoon ja energiatehokkuuden parantamiseen kuin Olkiluoto 4:seen.

Seuraava valtuusto tulee tekemään lopullisen päätöksen siitä, onko Helsinki mukana Olkiluoto 4:ssä – ellei koko hanke sitten keikahda itsekseen.

Helsinki irti Olkiluoto 4-hankkeesta

27.10.2011 / Emma Kari

Valtuusto päätti eilen tiukan äänestyksen (44-40) jälkeen sijoittaa 30 miljoonaa euroa Olkiluoto 4 –hankkeen suunnitteluun. Osallistumista tukivat äänekkäimmin kokoomus, mutta sen puolesta äänesti myös suurin osa sosialidemokraateista. Vihreille päätös oli pettymys.

Sen jälkeen kun itselleni on valjennut Helsingin energian suuri merkitys kaupungin koulujen, päiväkotien ja kirjastojen rahoittamiseen, olen tehnyt parhaani, että ihmiset pysyisivät oman sähköyhtiömme asiakkaana. Tämä ei ole ollut helppoa. Itse asiassa tehtävä on osoittautunut mahdottomaksi. Olen tällä hetkellä omassa tuttavapiirissäni ainoa Helsingin energian asiakas. Muut ovat siirtyneet niiden energiayhtiöiden asiakkaiksi, jotka tarjoavat puhtaasti vihreää sähköä.

Ihmisten mielissä Helsingin energia on hiiltä ja ydinvoimaa. Nyt tehty päätös ei ainakaan helpota tämän mielikuvan muuttamista.

Moni puhuu siitä, kuinka Helsinki tahkoaa rahaa aikaisemmista ydinvoima sijoituksistaan ja nämä rahat ovat osa kaupungin terveydenhoitajien ja päiväkotitätien palkkoja. Tämä pitää paikkansa. Tai siis se pitää paikkaansa, kun puhutaan 1970-luvulla rakennetuista ydinvoimaloista. Silloin ydinvoimalat valmistuivat alle kahdessa vuodessa ja maksoivat murto-osan siitä, mitä ydinvoimalan rakentaminen maksaa nyt.

Tshernobylin onnettomuuden jälkeisessä maailmassa ydinvoiman kulta-aika on ohi. Viimeisin esimerkki löytyy juuri Olkiluodosta. Olkiluoto 3 –reaktorin rakentaminen on ollut katastrofi. Parhaillaan käydään oikeutta siitä, kuka kantaa vastuun käsistä karanneista kustannuksista ja valmistumisaikataulusta ollaan vuosia jäljessä. Reaktorin rakentamiskustannusten piti olla 3,2 miljardia euroa, mutta nyt liikutaan lähes 7 miljardissa eurossa. Pahimmassa tapauksessa Helsinki on maksajien joukossa. Enää ei voida puhua turvallisesta tai kannattavasta hankkeesta. Jos Olkiluoto 3 jossain vaiheessa käynnistyy, se ei tule tuottamaan luvattua halpaa sähköä.

Valtuuston kannattaman uuden Olkiluoto 4 -hankkeen kustannusarvio on nyt 6 miljardia euroa. Realistisempi arvio uuden laitoksen hinnasta liikkuu 7,9–8,6 miljardissa eurossa. Tällöin Helsingin osuus kustannuksista tulisi olemaan yli 800 miljoonaa. Tiedossa on kallis ja riskialtis hanke, joka tuottaa kallista sähköä. Lisäksi ydinvoimaan sijoittaminen on pois uusiutuvan energiantuotantoon panostamisesta.

Ydinvoiman lisärakentamiseen osallistuminen on huono päätös. Hanke ei vähennä Helsingin hiilidioksidipäästöjä eikä tue sitä kehitystä, jonka haluaisin Helsingin energiassa nähdä. Helsinkiläisten rahat sijoitettaisiin järkevämmin, jos nämä rahat käytettäisiin uusiutuvia edistäviin hankkeisiin. Uusiutuviin sijoittaminen kannattaa.

Helsingillä on vielä mahdollisuus perääntyä itse hankkeesta, kun valtuusto tekee päätöksen itse hankkeeseen osallistumisesta. Toivon, että näin käy. Kaupunkilaisten rahoja ei tule laittaa enää euroakaan kiinni epävarmoihin ydinvoimahankkeisiin.

Helsinki panostaa ydinvoimaan

25.9.2011 / Emma Kari

Helsingin energian on saanut osakseen paljon kritiikkiä kivihiilen käytöstä ja uusiutuvaa energiaa hyödyntävien hankkeiden hidastelusta. Tällä viikolla Helsingin Energian johtokunta päätti osallistua Teollisuuden Voiman (TVO) Olkiluoto 4 –ydinvoimayksikön kilpailu- ja suunnitteluvaiheeseen.

Paitsi itse hanketta myöskään päätöksentekoprosessia ei voi paljoa kehua. Hankkeeseen osallistuminen ei ollut lainkaan johtokunnan alkuperäisellä esityslistalla, vaan lisälistalla, joka toimitettiin kokouksen jäsenille muutamaa tuntia ennen kokouksen alkua. Yllättäen asiattoman lyhyt valmistautumisaika ei vaivannut johtokunnan kokoomus-demari-koalitiota, jotka saivat osallistumispäätöksen läpi vihreiden ja RKP:n vastustuksesta huolimatta. Päätöstä ei kuitenkaan voitu panna toimeen, sillä asian esitellyt virkamies todettiin myöhemmin asian suhteen jääviksi. Tänä keskiviikkona sama päätös uusittiin, esittelijä vaihdettiin.

Kyse on sen verran suuresta päätöksestä, että moni voisi kuvitella keskustelun olevan tarpeellista. Helsingin kaupungin osallistumiskustannukset kilpailu- ja suunnitteluvaiheeseen ovat enintään 29,5 miljoonaa euroa. Tämä on siis alustavaa karkkirahaa verrattuna lopullisiin kustannuksiin. Kokonaisuudessa Olkiluoto 4 reaktorin rakentamiskustannuksien arvellaan olevan 6 miljardia euroa. Ja siis tämä on alustava arvio.

TVO:n näytöt eivät ole kovinkaan vakuuttavat. Olkiluoto 3:n alkuperäinen hinta-arvio oli 3,2 miljardia euroa ja kaupallisen sähköntuotannon oli tarkoitus alkaa vuonna 2009. Tämän hetkiset hinta-arvioiden mukaan kustannukset ovat kaksinkertaistuneet ja optimistit toivovat yksikön aloittavan sähkön tuotannon vuoden 2013 lopussa. Rakennusprojekti on ollut jatkuvasti skandaalien keskellä heikon rakentamislaadun, turvallisuusongelmien ja työvoiman huonon kohtelun takia.

Silti Helsinki haluaa työntää kätensä samaan suohon. Kun muualla Euroopassa tehdään päätöksiä luopua ydinvoimasta, miljoonia euroja helsinkiläisten veronmaksajien rahoja tullaan käyttämään uuteen ydinvoimahankkeeseen. Valtuuston hyväksymissä energiapoliittisissa linjauksissa tavoitteena oli kasvattaa uusiutuvan energian osuutta ja panostaa energiatehokkuuteen. Näihin investointeihin on nyt vaikea löytää rahaa, toisin kuin ydinvoimaan.

Ympäristötietoisten asiakkaiden pako Helsingin Energiasta Kraft och kulturille tai Lumituuli Oy:lle tulee siis jatkumaan. Surullista tämä on siksi, että Helsingin Energian tuloutukset rahoittavat kaupunkilaisten terveysasemia, päiväkoteja ja kouluja sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa.