Suomen luontotyypeistä jopa puolet on uhanalaisia. Tilanne on kehittynyt huonompaan suuntaan viimeisen vuosikymmenen aikana.

Suotyypeistä 54% arvioitiin uhanalaisiksi. Uhanalaisista suotyypeistä kaksi, välipintakoivuletot ja kalkkiletot, arvioitiin äärimmäisen uhanalaisiksi ja 11 erittäin uhanalaisiksi. Suoluontoa uhkaavat ojitus ja turpeennosto.

Suoluonnon turvaksi valmisteltiin viime hallituskaudella soidensuojeluohjelma. Silloinen kokoomuksen ympäristöministeri Grahn-Laasonen kuitenkin päätti hylätä lokakuussa 2014 jo valmiin ohjelman ja kunnianhimoinen soidensuojeluohjelma jäi toteuttamatta. Nyt esimerkiksi Pirkanmaalla Kaitasuota, joka on yksi soidensuojeluohjelmaan kirjatuista suojeltavista arvosoista ja yksi harvoja luonnontilaisia Etelä-Suomen soita, ollaan kuivattamassa turpeennostoa varten. Lisäksi Sipilän hallitus on leikannut suhteessa eniten juuri luonnonsuojelusta.

Suunta ei myöskään tulevaisuudessa näytä hyvältä. Selvityksessä arvioidaan, että 76 prosenttia arvioiduista suoluontotyypeistä heikkenee entisestään lähitulevaisuudessa. Etelä-Suomen soista jopa 83 prosentilla arvioidaan olevan heikkenevä kehityssuunta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus valmis suojelemaan soita ja ottamaan soidensuojeluohjelman toteutukseen?

Vihreiden kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Emma Kari on tyytyväinen kasvatus- ja koulutuslautakunnan päätökseen suositella helsinkiläisille kouluille kahdeksan aamuista luopumista. Lautakunta suosittelee, että peruskoulujen 7–10 -luokkien ja lukioiden koulupäivien alkamisaikoja myöhennetään syksystä 2019 alkaen.

Lautakunnan päätös tehtiin Karin tekemän valtuustoaloitteen pohjalta.

“Kahdeksalta alkavat kouluaamut ovat haitallisia erityisesti murrosikäisille. Tutkimusten mukaan aikaiset aamut lyhentävät nuorten nukkumisaikaa ja voivat haitata oppimista. Meidän pitää huolehtia siitä, että lapset saavat tarpeeksi unta. On hienoa, että Helsingissä halutaan liittyä niiden edelläkävijäkuntien joukkoon, jotka panostavat lasten hyvinvointiin suosittamalla koulujen alkamisajankohdan myöhentämistä”, Kari sanoo.

Tutkimusten mukaan nuorten luonnollinen unirytmi siirtyy myöhäisemmäksi varhaisteini-iässä, minkä vuoksi nukahtaminen myöhentyy. Nuoren unentarve ei kuitenkaan vähene. Suomen Lukiolaisten liitto on toistuvasti vaatinut kahdeksan aamuista luopumista nuorten hyvinvointiin vedoten.

“Univaje on riski nuorten hyvinvoinnille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn mukaan noin puolet lukiolaisista kokee väsymystä vähintään viikoittain. Suomen lukiolaisten liitto toteutti keväällä kyselyn koulupäivien aikatauluista omille jäsenilleen. Kyselyyn vastanneista lukiolaisista 69 prosenttia kannatti luopumista kahdeksan aamuista. Kahdeksan aamuista luopuminen on koululaisten etu”, Kari sanoo.

Vihreä eduskuntaryhmä vaatii, että yhdeksi seuraavan hallituksen tärkeimmiksi tavoitteiksi asetetaan lapsiperheköyhyyden vähentäminen ja lasten eriarvoistumisen pysäyttäminen. Vihreät julkisti askeleet yhdenvertaiseen lapsuuteen 11.12.2018. Niissä esitetään panostuksia perheiden etuuksiin, tukipalveluihin sekä koulutuspolulle.

– Lasten eriarvoistuminen on hyvinvointivaltion suurin epäonnistuminen. Suomessa noin joka kahdeksas lapsi elää köyhyydessä. Se on seurausta tehdystä politiikasta. Ensi vaalikaudella politiikan lähtökohdaksi on otettava, ettei lapsen asemaa heikentäviä päätöksiä tehdä. Nyt tehdyt, lapsia eriarvoistavat, päätökset on peruttava, vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Emma Kari sanoo.

Perheiden taloudellista ahdinkoa Vihreät helpottaisi palauttamalla lapsilisät indeksiin ja korottamalla opintorahan huoltajakorotusta, toimeentulotuessa alaikäisten lasten perusosuuksia ja lapsilisän yksinhuoltajakorotusta. Lisäksi Vihreät esittää toimeentulotukeen joululisää.

– Köyhyys ei kannusta, se lannistaa. Oikeus yhdenvertaiseen lapsuuteen kuuluu jokaiselle lapselle. Köyhän perheen lapsi jää myös helposti yksin, kun harrastuksiin tai kavereiden kanssa oleskeluun ei ole varaa. Etuuksien korottamisen lisäksi kynnystä harrastamiseen on madallettava. Kuntia on velvoitettava tarjoamaan jokaiselle lapselle harrastus koulupäivän yhteydessä, Kari sanoo.

– Joskus pienet asiat voivat olla suuria. Erityisesti joulun aikaan monessa vähävaraisessa perheessä joudutaan murehtimaan sitä, millä tavoin iloista juhlaa ylipäätään voidaan viettää. Pieni, mutta joulun aikaan merkittävä, ele olisi tehdä toimeentulotukeen joululisä lapsiperheille. Se olisi suuruudeltaan 50 euroa lasta kohden, Kari sanoo.

Perheille on tarjottava myös riittävää tukea ja apua. On perheiden etu, että apua saadaan ajoissa ja ennaltaehkäisevästi. Lapsiperheiden matalan kynnyksen palveluiden kuten kotipalveluiden ja perhetyön saatavuutta onkin helpotettava.

– Perheitä ei saa jättää yksin elämän vaikeissa hetkissä. Hätkähdyttävän moni lapsi elää perheessä, jossa vähintään yksi vanhemmista kärsii päihde- tai mielenterveysongelmista. Nämä vaikeudet vaikuttavat väistämättä lapsiin. Vihreät haluaa ottaa käyttöön perhetuen takuun, jolla helpotetaan ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palveluiden, kuten lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön, saatavuutta. Tukemalla vanhempia autetaan lapsia, Kari sanoo.

Tehokkain keino puuttua eriarvoistumiseen on panostaa tasa-arvoiseen koulutukseen. Tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ja ryhmäkokojen kasvattaminen ovat olleet päätöksiä, jotka osuvat kipeimmin juuri niihin lapsiin, jotka eniten tukea tarvitsevat. Ryhmäkokoihin tulee kiinnittää huomiota myös perusopetuksessa. Opettajat tekevät ihmeitä oppimispolun jokaisella askeleella, jos heille annetaan siihen työrauha.

– Koulutusleikkauksissa on kyse on paljon suuremmasta asiasta kuin yhdestä vaalilupauksesta tai yksittäisistä säästöistä. Siinä on kyse tämän maan tulevaisuuslupauksesta, että me teemme työtä, jotta tulevaisuudessa asiat olisivat paremmin ja että Suomessa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Kaikkein tärkeintä on, että lasten tasa-arvoa heikentäneet päätökset perutaan ja että turvaamme koulujen ja oppilaitosten riittävän perusrahoituksen, Kari sanoo.

Helsinki on osoittanut edelläkävijyyttä tuomalla neuvolat päiväkoteihin. Perheille tarjotaan neuvolan 3-vuotistarkastus päiväkotipäivän yhteydessä. Malliin kuuluu lapsen etukäteishavainnointi päiväkodissa ja neuvolapäivänä terveydenhoitajan suorittama terveystarkastus sekä hammashoitajan tekemä suun terveyden tarkastus.

Palveluiden tuominen päiväkotipäivien yhteyteen rikkoo hallinnollisia rajoja, madaltaa perheiden kynnystä käyttää palveluita ja nostaa lapsen hyvinvoinnin keskiöön. Palveluihin pääsy on tärkeä osa perheiden ongelmien ennaltaehkäisyä.

Matalan kynnyksen palveluilla pyritään saavuttamaan niitä lapsia ja vanhempia, jotka ovat jääneet syystä tai toisesta palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Tavoite madaltaa perheiden kynnystä käyttää ennaltaehkäiseviä palveluita on tärkeä lasten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Kynnyksinä palveluihin voivat olla esimerkiksi hoitoon pääsyn menettelyt tai pelko leimautumisesta.

Perhetyöllä tuetaan erityistä tukea tarvitsevien lasten terveyttä ja kehitystä. Perhetyö on lapsen ja hänen perheensä hyvinvoinnin tukemista. Palvelun tarkoituksena on perheen voimavarojen vahvistaminen ja vuorovaikutuksen parantaminen. Helsingin olisikin hyvä madaltaa perheiden kynnystä perhetyön palveluiden piiriin pääsemiseksi esimerkiksi kokeilemalla perhetyön tuomista päiväkotipäivien yhteyteen.

Me allekirjoittaneet edellytämme, että Helsinki ryhtyy toimiin madaltaakseen kynnystä perhepalveluiden piiriin pääsemiseksi kokeilemalla esim. perhetyön tuomista päiväkoteihin.

Niittyjen lajistoon kuuluu paljon uhanalaisia lajeja, ja erityisesti pölyttäjähyönteisten vähentyminen on huolestuttava ilmiö maailmanlaajuisesti. Kaupunkialueiden niittyjen roolia luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden ylläpitäjinä on siten alettu pitää yhä tärkeämpänä.

Niityillä on usein erittäin monipuolinen lajisto ja ne sitovat ravinteita toimien vesistöihin valuvien pintavesien luontaisena suodattajana. Helsingin uudessa yleiskaavassa ja sen valmistelutyöhön liittyvässä kaupunkiekologisessa tutkimusraportissa “Helsingin kestävä viherrakenne” nostettiin esiin kehittää niittyverkostoa.

Helsingissä on monipuolinen niittyjen ja muiden avointen biotooppien verkosto, joka sisältää monia luonnoltaan ja kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan ainutlaatuisia kohteita. Niittyverkoston kehittämisessä tärkeää on niittyjen säilyminen ja kytkeytyneisyyden turvaaminen. Samalla tulee myös pyrkiä niittyverkoston laajentamiseen ja monipuolistamiseen koko kaupungin alueella.

Niittyjä on syntynyt luonnostaan meren- ja joenvarsille sekä ihmisen toiminnan tuloksena varsinaisiset perinnebiotooppeina. Noin 90 prosenttia perinnebiotooppien luontotyypeistä on luokiteltu joko äärimmäisen tai erittäin uhanalaisiksi. Suomen lajien uhanalaisarvioinnin mukaan maamme uhanalaisista lajeista 31 prosenttia eli elää ensisijaisesti perinnebiotoopeilla.

Helsingin valtuustrategiassa linjataan kaupungin tavoitteeksi luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Niityt voivat olla tässä keskeisessä roolissa. Niittyjen monimuotoisuutta ja määrää voitaisiin kasvattaa nurmikoiden tai muiden vähälajisten avointen alueiden korvaamisella niittymäisellä kasvistolla.

Me allekirjoittaneet edellytämme, että Helsinki ryhtyy toimiin kartoittaakseen ne avoimet alueet, jotka on mahdollista muuttaa niityiksi. Tavoitteena on kasvattaa niittyjen määrää ja lisätä kaupunkiluonnon monimuotoisuutta.

Helsingin vuoden 2018 talousarviosta päätettäessä sovittiin, että Vartiosaaren asemakaavoituksen suunnittelu keskeytetään tämän valtuustokauden ajaksi. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Vartiosaaren osayleiskaavaa koskevan Helsingin valituslupahakemuksen 8.11. julkaistussa päätöksessään.

Vartiosaareen ei ole mahdollista suunnitella asuinrakentamista, eikä uusia kaavoituspäätöksiä ole suunnitelmissa tämän valtuustokauden aikana. Tilanteen muututtua ja asuinrakentamisen keskeydyttyä Vartiosaaren virkistyskäyttöä on mahdollista edistää pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Vartiosaarta tulisi kehittää kaikkien helsinkiläisten yhteisenä luonto- ja virkistyskohteena, sillä sen luontoarvot ovat ainutlaatuiset.

Kulkuyhteydet ja virkistysmahdollisuudet saaressa ovat rajalliset. Vartiosaaresta on kuitenkin mahdollista tehdä Vallisaaren veroinen Helsingin uusi houkutteleva luontomatkailukohde. Saareen ei johda siltaa, vaan pääsy on kesäaikaan harvaan liikennöivän veneyhteyden varassa.

Vartiosaaressa ei myöskään ole kunnollista yleistä venelaituria. Vartiosaaren virkistyskäytön kehittäminen edellyttääkin ennen kaikkea sujuvan kulkuyhteyden rakentamista. Laaja virkistyskäyttö olisi mahdollista, mikäli kulkuyhteyksiä parannettaisiin sillan ja vesiliikenteen kehittämisen avulla. Myös kaupunkilaisten omien veneiden rantautumismahdollisuuksia tulee parantaa.

Vartiosaaren virkistyskäyttö edellyttää lisäksi, että palveluita saarella parannetaan. Lisäksi Vartiosaaren virkistysmahdollisuuksia tulisi kehittää parantamalla palveluita vierailijoille ja retkeilijöille esimerkiksi polkuja vahvistamalla, lisäämällä opasteita, roskiksia ja WC:itä, sekä rakentamalla levähdys- ja uimapaikkoja. Lisäksi tulisi selvittää, miltä osin Vartiosaari voisi kuulua Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan ulkoilupalveluiden ylläpidon piiriin.

Kaupunginhallitus vastasi 13.6. Aloitteeseen, että Vartiosaaren virkistyskäytön kehittäminen voisi tässä tilanteessa perustua lähinnä väliaikaisluonteisiin, verrattain kevyisiin ratkaisuihin, jotka eivät vaikuta jatkosuunnitteluun. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen johdosta väliaikaiset ratkaisutkin ovat muuttuneet pitkäaikaisemmiksi, sillä alueelle ei ole tällä hetkellä vireillä kaavoitusta.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että tilanteen muututtua korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen Helsinki ryhtyy toimiin Vartiosaareen virkistyspalveluiden kehittämikseksi ja saaren kulkuyhteyksien parantamiseksi. Samalla Vartiosaaren virkistyskäytön edistäminen tulisi ottaa osaksi Helsingin merelliseen strategiaan.

Euroopan unionin perusoikeusviraston tuoreen tutkimuksen mukaan Suomi koetaan tutkituista EU-maista rasistisimmaksi. Suomessa haastatelluista 63 prosenttia kertoi kokeneensa rasistista häirintää kuten loukkaavia eleitä, kommentteja tai uhkauksia.

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaatii hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin rasismin kitkemiseksi Suomessa. Kari jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

“Hyssyttelyn on loputtava ja ongelma on vihdoin tunnustettava ääneen. On järkyttävää, että Suomessa rasistisen väkivallan kohteeksi joudutaan selvästi useammin kuin muissa tutkituissa maissa. Suomessa 14 prosenttia vastanneista kertoi joutuneensa fyysisen hyökkäyksen kohteeksi, kun keskiarvo eri maissa oli viisi prosenttia”, Kari sanoo.

Jo vuosi sitten Suomi osoittautuu EU:n perusoikeusviraston tutkimuksessa yhdeksi Euroopan syrjivimmistä maista.  Muissa maissa tilanne on parantunut, mutta Suomessa pysynyt lähes samana. Vihreät on esittänyt useita lakimuutoksia rasismin estämiseksi.

“Vastuu rasismin torjumisesta kuuluu ennen kaikkea lainsäätäjille. Hallitukselta tarvitaan nopeita toimia, joilla varmistetaan rasismin kitkeminen. Yhdistyslakia on muutettava niin, että järjestäytynyt rasismi kielletään, ja rikoslakia niin että rasistiseen toimintaan osallistuminen säädetään rangaistavaksi. Mahdollisuudet puuttua vihapuheeseen lainsäädännöllä on selvitettävä”, Kari sanoo.

Kari muistuttaa, että poliittisilla päättäjillä on myös vastuu toimia esimerkkeinä, sillä sanat ja teot vaikuttavat asenneilmapiiriin. Samalla Kari toivoo kaikilta ihmisiltä puuttumista häirintään ja häirintään.

“On tärkeää, ettei syrjinnän kohteeksi joutunut ihminen koe jäävänsä yksin. Tuen osoittaminen on yksinkertaista ja pienikin ele usein riittää. Viestin tulee olla selvä: Meidän Suomemme ei ole rasistinen. Ihmisoikeudet eivät ole mielipidekysymys”, Kari sanoo.

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaatii polttomoottoriautoille viimeistä myyntipäivää. Suomen ilmastopaneeli antoi tänään vahvan viestin niistä toimenpiteistä, joihin Suomen tulisi ryhtyä, jotta ilmastotavoitteet saavutettaisiin. Yksi keino on fossiiliautoilusta luopuminen.

“Liikenteen päästöt ovat noin 20 prosenttia Suomen päästöistä. Niitä tulisi vähentää kunnianhimoisesti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että uusien polttomoottorihenkilöautojen myynti lopetetaan 2020-luvun loppuun mennessä. Emme voi laskea kaikkea vastuuta kuluttajien harteille, vaan nyt tarvitaan selkärankaa poliitikoilta”, Emma Kari sanoo.

Yksityisautoilun vähentämisen sijaan hallitus edistää polttomoottoriautoilua. Hallitus on esittänyt biopolttonesteiden sekoitevelvoitetta, joka sitoo Suomen fossiilitalouteen. Lisäksi valtiovarainvaliokunnassa käsiteltiin tänään 50 miljoonan euron kevennystä ajoneuvoveroon. Kari vastusti esitystä.

“On täysin käsittämätöntä, että hallitus haluaa keventää autoilun verotusta. Se johtaa yksityisautoilun lisääntymiseen ja on ympäristölle haitallista. Meidän pitäisi sähköistää joukkoliikenne ja yksityisautot. Polttomoottoriautoille on asetettava viimeinen myyntipäivä. Myös polttomoottoriautojen maahantuonti on kiellettävä”, Kari sanoo.

Vihreät on esittänyt sähköautojen vapauttamista auto- ja ajoneuvoverosta määräajaksi, jotta autokanta uusiutuisi nopeammin. Samaan aikaan latausverkkoa tulisi laajentaa, jotta ihmiset rohkaistuvat hankkimaan sähköautoja. Myös sähköpyörien hankintaa tulisi määräaikaisesti tukea.

“Suomessa on valtavasti osaamista niin teknologiassa kuin ympäristöalallakin. Me voimme olla etujoukoissa torjumassa ilmastonmuutosta ja kehittämässä ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Ensi kevään vaaleista on tehtävä ilmastovaalit, sillä ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii toimenpiteitä nyt”, Kari sanoo.

Vihreä kansanedustaja Emma Kari toivoo Sipilän hallitukselta toimenpiteitä kasvisruuan edistämiseksi. Syksyllä Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti teki selväksi, että ihmisten on tehtävä merkittäviä muutoksia, jotta maapallon lämpeneminen saataisiin rajoitettua 1,5 asteeseen. Lihansyönnin vähentäminen on yksi keskeisistä keinoista ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Kari jätti aiheesta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.

“Kasvisruuan lisäämisellä voitaisiin leikata tuntuvasti kasvihuonekaasupäästöjä sekä parantaa ihmisten terveyttä. Tiedelehti Naturessa julkaistun tutkimuksen mukaan länsimaiden lihankulutusta tulisi vähentää jopa 90 prosenttia, jotta vaaralliselta ilmaston lämpenemiseltä vältyttäisiin. Vastuuta ei voi vierittää ainoastaan kuluttajien niskoille, vaan hallituksen on tiedostettava ruokapolitiikan merkitys ilmastopolitiikassa”, Kari sanoo.

Tutkimusten mukaan ruoantuotanto aiheuttaa jopa 60 prosenttia suomalaisen keskimääräisestä Itämeri-jalanjäljestä ja ruoantuotannon on arvioitu aiheuttavan noin viidesosan ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä.

“Kysymys ei ole siitä, että kaikkien pitäisi ryhtyä kasvissyöjiksi. Kysymys on siitä, että ihmisten kannattaa syödä vähemmän ja eettisempää lihaa sekä lisätä kasvisperäisen ruuan syöntiä. Suurimmat hiili- ja itämerijalanjäljet ruuantuotannossa ovat lihantuotannolla. Hallituksen tulisi ottaa kasvisruuan osuuden lisääminen tavoitteeksi. Suurimmat hiili- ja itämerijalanjäljet ruuantuotannossa ovat lihantuotannolla”, Kari sanoo.

Vihreät on tänä syksynä tehnyt vaihtoehtoisen esityksen uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi. Lisäksi vihreät on esittänyt eläinperäisten tuotteiden haittaveron selvittämistä. Vero määräytyisi tuotannon kokonaispäästöjen mukaan.

“Kasvisruokaa tulisi suosia esimerkiksi julkisissa hankinnoissa ja verotusta uudistaa kasvisruokaa tukevaksi. Kasvisruokailun tulisi aina olla kuluttajalle edullisempi valinta. Jos ilmastonmuutos halutaan pysäyttää, meidän tulee katsoa myös lautasillemme”, Emma Kari sanoo.