Kategoria: Tiedotteet (Page 12 of 15)

Vihreät: Päivähoidon rahat turvattiin budjettiraamissa

Poliittiset ryhmät pääsivät viime viikolla sopuun vuoden 2015 budjettiraamista, jossa määritellään suuntaviivat ensi vuoden taloudenpitoon. Vihreille tärkeitä tavoitteita oli varmistaa riittävät rahat perheiden tukeen, lasten eriarvoistumisen torjuntaan ja päivähoitoon. Nyt keväällä varhaiskasvatukseen onnistuttiin lisäämään rahat, jotka riittävät välittömiin tarpeisiin. Syksyllä varsinaisten budjettineuvotteluiden yhteydessä päivähoidon tarpeita on tarkasteltava uudelleen.

– Vihreiden tavoitteena on ollut pitkään lopettaa vuodesta toiseen jatkunut päivähoidossa olevien lasten määrän arviointi alakanttiin. Suunta päivähoidon budjetoinnissa alkaa isojen vääntöjen jälkeen olla vihdoin oikea, vaikka edelleen rahoista joudutaan ilmeisesti joka kerta erikseen taistelemaan, sanoo vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Neuvotteluissa budjettiraamiin päätettiin lisätä 26,5 miljoonaa euroa, josta 10 miljoonaa jaetaan virastoille nyt keväällä ja lopun jakamisesta sovitaan syksyllä. Kevään rahoista 7 miljoonaa euroa kohdennetaan varhaiskasvatukseen ja 3 miljoonaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa painotetaan erityisesti vammaispalveluita, päihdetyötä ja vanhuspalvelulain toteutusta. Tavoite terveys- ja hyvinvointierojen taittamisesta ohjaa rahojen käyttöä.

– Tiukassa taloudellisessa tilanteessa tulee huolehtia ensisijaisesti heikoimmassa asemassa olevista. Syksyn budjettineuvotteluissa rahaa tulee kohdentaa erityisesti lasten eriarvoistumisen torjuntaan, lastensuojeluun ja niihin päiväkoteihin sekä kouluihin, joissa tuen tarve on suurin, sanoo valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Otso Kivekäs.

– Vihreät ovat onnistuneet lisäämään neuvoloiden ja ennaltaehkäisevän lastensuojelun rahoja myös aiemmissa neuvotteluissa. Päiväkodin, neuvolan ja lastensuojelun yhteistyön tulisi olla saumatonta, jotta matalankynnyksen tuki toteutuisi parhaiten. Helsingin täytyy pystyä turvaamaan hyvä ja tasa-arvoinen lapsuus kaikille pienille kaupunkilaisille, Kari painottaa.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801
Otso Kivekäs, 044 333 6338

Irti parkkinormista – kohtuuhintaisempaa asumista Helsinkiin

Helsingin kaupunginhallitus päätti pysäköintipolitiikan uusista linjoista maanantaina. Eniten julkista keskustelua on noussut asukaspysäköinnin hinnasta, mutta se ei ole keskeisin avaus, vaan ohjelmassa on monia kestävän suunnittelun kannalta lähes vallankumouksellisia linjauksia.

Pysäköintipolitiikan päivittäminen tarkoittaa monien vihreille tärkeiden tavoitteiden toteutumista. Parkkipaikkojen käyttöä tehostetaan, pyöräpysäköintiä kehitetään, asukaspysäköinti varataan sitä todella tarvitseville, pysäköintinormia uudistetaan ja parkkipaikat irrotetaan asuntojen hinnoista.

Kaikki puolueet ovat yksimielisiä rakentamisen kalleudesta ja asumisen hintaa toivotaan alemmaksi.  Pysäköintinormi, eli velvoite autopaikkojen rakentamiseen, nostaa tällä hetkellä asuntojen hintaa keskimäärin 40 000 euroilla ja paikoista maksavat myös autottomat perheet. Tuoreessa ohjelmassa kirjattuna tavoitteena on kohdentaa autopaikkojen kustannukset paikkojen käyttäjille. Kaavoittaminen nopeutuu ja asuntorakentamisen kustannukset laskevat.

“Uusilla tiiviisti rakennetuilla kaupunkimaisilla alueilla, joiden liikenne pohjautuu kävelyyn, pyöräilyyn ja hyviin julkisiin liikenteen yhteyksiin pysäköintipaikkojen tarvetta on vaikeaa virkamiehen ennakoida. Tulevaisuudessa niitä rakennetaan tarpeen mukaan, markkinaehtoisesti, jolloin kustannukset maksavat paikkojen käyttäjät.” toteaa vihreän kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Hannu Oskala.

Alle puolet helsinkiläisistä kotitalouksista omistaa auton ja kantakaupungissa autottomien kotitalouksien osuus on monilla alueilla jopa 80%.

“Perustelemme autopaikkojen kustantamisen yhteisestä kukkarosta lapsiperheiden tarpeilla, vaikka samalla nostamme asuntojen hinnat niin korkeiksi, ettei monilla lapsiperheillä ole niihin varaa. Liikkumiskulttuurimme on muuttumassa ja moni perhe valitsee nykyään autottomuuden.” sanoo vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Myös täydennysrakentaminen helpottuu, kun pysäköintinormeja ei tarvitse tulkita orjallisesti.  Uusi pysäköintiohjelma tuleekin vaikuttamaan Helsingin kehittämiseen pitkäjänteisesti. Rakennamme parempaa kaupunkia, Helsinkiä helsinkiläisille. Tulevaisuudessa pysäköintiä suunnitellaan enemmän Töölön kuin Espoon tapaan.

Kun Helsingin kantakaupunkiin muuttaa 80 000 uutta asukasta, ei autoliikenteen määrä voi kasvaa asukasmäärän kasvun mukana. Pysäköintipolitiikan on omalta osaltaan kannustettava kaupunkilaisia kestävien kulkumuotojen, kävelyn, ratikan ja fillarin valintaan.

Lisätietoja:

Hannu Oskala
puh. + 358 44 5304712
hannu.oskala@vihreat.fi

Emma Kari
puh. +358 44 3006801
emma.kari@vihreat.fi

Emma Kari ministeri Niinistön ympäristöpolitiikkaan keskittyväksi erityisavustajaksi

Luonnontieteiden kandidaatti Emma Kari aloittaa ympäristöministeri Ville Niinistön ympäristöasioihin keskittyvänä erityisavustajana 3.2.2014. Kari on Helsingin Vihreän kaupunginvaltuustoryhmän puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja.

Ministeri Niinistön nykyinen erityisavustaja Paloma Hannonen siirtyy Suomen luonnonsuojeluliittoon suojeluasiantuntijaksi.

Vihreän hallitusryhmän erityisavustajien tehtävänjaossa Timo Juurikkala keskittyy talous- ja yleispolitiikkaan sekä hallitusyhteistyöhön, Kari ympäristöministeriön asioihin.

Lisätiedot:

Emma Kari, puh. 044 300 6801, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (3.2. alkaen)

Vihreiden päivähoitoteesit: Ei lasten luokkayhteiskuntaa

Helsingin vihreä valtuustoryhmä julkaisi tänään hyvän kaupunkilapsuuden teesit. Kaupunki voi olla paras mahdollinen kasvuympäristö lapselle. Hyvällä päivähoidolla ja lasten eriarvoistumisen torjumisella rakennetaan reilua ja tasa-arvoista Helsinkiä.

– Meidän on uskallettava kohdistaa enemmän rahaa niille päiväkodeille, joissa tuen tarve on suurin. Helsinkiin on syntymässä lasten luokkayhteiskunta, jossa sosiaalinen eriytyminen alkaa jo hyvin kohdussa. Tämä kehitys on pysäytettävä, sanoo vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Lapsiperheet haluavat asua Helsingissä. Muuttovirta kehyskuntiin on hiipunut ja moni 2000-luvun alussa pois muuttanut perhe palaa nyt takaisin.

– Päivähoito on eniten perheiden arkeen vaikuttava palvelu. Perheet tarvitsevat joustavia hoitoaikoja sekä monipuolisesti erilaisia vaihtoehtoja, sillä vanhempien kahdeksasta neljään kestävät työpäivät eivät enää ole helsinkiläisten perheiden todellisuutta. Perusasiat pitää panna kuntoon ihan ensiksi: hoitopaikka omalta alueelta, riittävästi hoitajia lasta kohti ja sopivan kokoiset ryhmät, sanoo varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtaja Sanna Vesikansa.

Päiväkodin, neuvolan ja lastensuojelun yhteistyön tulisi olla saumatonta. Vihreät haluavat erottaa neuvolat terveysasemista ja keskittää perheiden palveluita perhekeskuksiin. Vihreiden aloitteesta syntynyt ensimmäinen perhekeskuskokeilu käynnistyy Helsingissä vuonna 2014.

– Joka kymmenes helsinkiläinen lapsi on lastensuojelun asiakas. Perhekeskuksessa lapsiperheet saisivat vertaistukea kahvinjuonnin lomassa vauvakahvilassa, ja neuvolan terveydenhoitajat ja perhetyöntekijät tarjoaisivat matalan kynnyksen tukea arjessa jaksamiseen ja lasten kasvamiseen. Kun apua saa ajoissa, ongelmat eivät kasaudu, Kari linjaa.

Hyvän kaupunkilapsuuden teesit: http://helsinginvihreat.fi/helsingin-vihreat/arvot/kaupunkilapsuus/

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801
Sanna Vesikansa, 040 745 9586

Valtuustossa pyyhitään Meri-Rastilan kansanliikkeellä lattiaa

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti tänään niukalla enemmistöllä rakentaa Meri-Rastilan rantametsään 2000 asukkaan asuinalueen. Vihreät ovat hyvin pettyneitä haluun rakentaa asunnot luontoarvoiltaan merkittävään metsään, kun tarjolla olisi ollut vaihtoehto kaavoittaa sama määrä asuntoja olemassa olevan asuinalueen sisään ja metroradan varteen.

– Jos jokin asia viime viikkoina on tullut selväksi, se on, että helsinkiläiset rakastavat metsiään. On asukasdemokratian ja kansanliikkeen pilkkaamista, jos puolustetun rantametsän tuhoamisen jälkeen aletaan valmistelemaan asukkaiden ehdottamaa täydennysrakentamista. Jos me haluamme kaupunkilaisten tuen Helsingin rakentamiseen, meidän on otettava heidän näkemyksensä ja arvostuksensa tosissaan, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Helsingin pitää pystyä vastaamaan asuntotuotantotavoitteeseensa, mikä ei kuitenkaan saa tarkoittaa huonojen kaavojen hyväksymistä. Rantametsän säilyttämisen lisäksi vaihtoehtokaavalla olisi voitu kohentaa nykyistä asuinaluetta hyväksyttyä rantakaavaa paremmin. Vaihtoehto olisi myös ollut todennäköisesti saatettavissa lainvoimaiseksi nopeammin, ja koko prosessi olisi voinut toimia merkittävänä vuorovaikutteisen suunnittelun pilottina.

– Sinä aikana, kun Helsingin asukasluku on kaksinkertaistunut, olemme kymmenkertaistaneet sen maa-alan, jonka käytämme rakentamiseen. Me voisimme rakentaa oikeaa kaupunkia, mutta sen sijaan viemme nyt uudet talot metsään. Tiivis kaupunki tarvitsee tilaa missä hengittää, missä pienet helsinkiläiset voivat kiipeillä puihin ja missä vanhemmat helsinkiläiset voivat liikkua, Kari painottaa.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801

Kaupunginhallitus päätti tarjota terveydenhuollon kaikille paperittomille lapsille

Vihreä kaupunginhallitusryhmä kiittää kokoomusta paperittomien siirtolaisten terveydenhuollon nostamisesta uudelleen kaupunginhallituksen käsittelyyn. Viikko sitten sosiaali- ja terveyslautakunta päätti tarjota laajat terveydenhuollon palvelut heikoimmassa asemassa oleville paperittomille ihmisille, rajaten oikeuden raskaana oleville naisille ja neuvolaikäisille lapsille.

– Vaikka kokoomus itse on vastustanut näiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeutta saada perusterveydenhuollon palveluita, heidän toimintansa ansiosta kaupunginhallituksen enemmistö pystyi laajentamaan oikeutta terveydenhuollonpalveluihin koskemaan kaikkia alle 18-vuotiaita paperittomia lapsia. Tämä on merkittävä parannus lasten asemaan, kiittelee vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari. Kari teki paperittomien terveydenhuollon hoitamisesta valtuustoponnen yli vuosi sitten.

Paperittomilla tarkoitetaan ilman voimassa olevaa viisumia tai oleskelulupaa maassa asuvia ihmisiä. Heidän lisäkseen on ihmisiä, joilta puuttuu oikeus julkiseen terveydenhuoltoon. Nyt heitä hoitaa lääkäreiden vapaaehtoistyön varassa toimiva paperittomien klinikka, Global Clinic.

– YK:n lapsen oikeuksien sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia, ei ainoastaan neuvolaikäisiä. Suomi on sopimuksessa sitoutunut suojelemaan lasta kaikenlaiselta syrjinnältä, joka perustuu hänen vanhempiensa asemaan. Tämä velvoittaa meitä takaamaan kaikille paperittomille lapsille pääsyn kiireellistä laajempaan terveydenhoitoon, toteaa vihreän kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Hannu Oskala.

Paperittomien lasten ja odottavien äitien oikeuden terveydenhoitoon puolesta ovat vedonneet useat järjestöt, kuten Lääkäriliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pakolaisneuvonta, Pelastakaa Lapset, Punainen Risti ja UNICEF.

– Asian kanssa on vetkuteltu yli vuosi, vaikka päätös terveydenhuollon tarjoamisesta paperittomille on tehty Helsingissä jo kahdeksan kertaa. Kansallisen tason ohjeistusta paperittomien terveydenhuollosta vielä odotetaan, mutta on tärkeää, että asia saadaan vihdoin Helsingissä kuntoon kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten kohdalla, Kari toteaa.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801
Hannu Oskala, 044 530 4712

Kasvavan Helsingin on huolehdittava metsistään

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa hyväksyttiin tällä viikolla Visio tulevan yleiskaavatyön pohjaksi. Visiossa on rohkeat ekologiset lähtökohdat, jollaisia Helsingin kaupunkisuunnittelussa ei olla ennen nähty. Kantakaupunkia laajennetaan ja uudet asunnot rakennetaan valmiiden toimivien joukkoliikenneyhteyksien varsille. Liikkumista ohjataan voimakkaasti raiteille ja pyöräteille.

Vihreiden esityksestä on sovittu, että yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä perustetaan metsäinen suojeluverkosto luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Budjettineuvotteluissa tähän työhön kohdistettiin vihreiden esityksestä myös lisärahaa. Vaikka asukasmäärä lisääntyy hurjasti, kaupunki ei saa kasvaa viheralueille.

Pääkaupunkiseutu jatkaa joka tapauksessa tulevina kymmeninä vuosina voimakasta kasvuaan. Jos emme varaudu asukasmäärän kasvuun, asuntojen hinnat karkaavat täysin käsistä. Sellaisessa Helsingissä on varaa asua ainoastaan rikkailla.

Helsinki voi vaikuttaa siihen, miten uudet asukkaat tulevat seudulla asumaan. Rakentamalla oikeaa kaupunkia hyvien joukkoliikenneyhteyksien päähän ehkäisemme uusien haja-asutusalueiden syntymistä ympäri Uuttamaata. Ainoa tapa säästää arvokkaat metsät on rakentaa uudet asunnot valmiin kaupunkirakenteen sisään.

Rakentamisessa täytyy lähteä liikkeelle kantakaupungin jatkamisesta keskustan ympärille, täydennysrakentamisesta ja väylien muuttamisesta kaupunkibulevardeiksi. Rakentamalla väylien ja ratojen varsille onkin mahdollista saada kodit jopa 200 000 uudelle helsinkiläiselle. Tämä on valtava määrä. Ja koska kaupunkirakennetta tiivistämällä saadaan näin paljon uusia koteja, ei ole mitään syytä lähteä kaavoittamaan kaupungin luontoa.

Korulauseiden sijaan metsien kohtalo päätetään kuitenkin lopulta yksittäisistä kaavoista ja suunnitelmista äänestettäessä. Juuri pari viikkoa sitten esitimme kaupunginhallituksessa Meri-Rastilan rantametsien säästämistä ja hävisimme äänestyksen 5-8. Viime viikolla vihreiden Elina Moisio esitti kaupunkisuunnittelulautakunnassa Vartiosaaren rakentamisen torppaamista. Tätä esitystä tuki ainoastaan vasemmistoliiton Eija Loukoila. Aiomme myös puolustaa Kivinokkaa ja tukea Vanhankaupunginlahden suojelualueen laajentamista.

Helsingin luonto on ainutlaatuista ja arvokasta. Tiivis rakentaminen tarvitsee vastapainokseen metsiä, joissa ihmiset voivat hengittää ja joissa helsinkiläiset lapset pääsevät kiipeilemään puihin ja tonkimaan multaa. Emme saa rakentaa kaupunkia kieltämällä tulevilta helsinkiläisiltä oikeutta lähiluontoon.

Emma Kari
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

Vihreät iloitsevat paperittomien terveydenhuollon toteutumisesta

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti tänään kokouksessaan, että Helsinki takaa paperittomille ihmisille pääsyn kiireelliseen terveydenhuoltoon. Useista EU-maista poiketen Suomessa paperittomien kiireellisestä hoidosta on peritty korkea maksu. Kiireetöntä hoitoa ei ole tarjottu. Asia oli käsittelyssä mm. vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajan Emma Karin tekemän valtuustoponnen takia.

“Tästä lähtien pienet lapset saavat samat terveyspalvelut riippumatta siitä, missä asemassa heidän vanhempansa ovat. Samalla paperittomien odottavien äitien asema paranee, kun he pääsevät neuvolajärjestelmän piiriin. Tämä on iso ja inhimillinen muutos Helsingissä”, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajan Emma Kari.

Paperittomilla tarkoitetaan ilman voimassa olevaa viisumia tai oleskelulupaa maassa asuvia ihmisiä. Heidän lisäkseen on ihmisiä, joilta puuttuu oikeus julkiseen terveydenhuoltoon. Nyt heitä hoitaa lääkäreiden vapaaehtoistyön varassa toimiva paperittomien klinikka, Global Clinic.

“Nykytilanne rikkoo kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja suosituksia. Lääkäriliitto sekä useat ihmisoikeus- ja lapsijärjestöt ovat jo pitkään toivoneet tilanteen korjaamista. Monelle lääkärille on ollut vaikea paikka huomata, etteivät he saa työssään hoitaa kaikki sairaita ja apua tarvitsevia ihmisiä. Siksi osa lääkäreistä on alkanut hoitaa paperittomia ihmisiä vapaaehtoisesti työaikansa jälkeen. On selvää, että tämä on kohtuuton tilanne”, toteaa vihreiden edustaja sosiaali- ja terveyslautakunnassa Laura Nordström.

Nordströmin esityksestä sosiaali- ja terveyslautakunta päätti tänään, että Helsinki tarjoaa kaikkien aikuisten kiireellisen hoidon. Lisäksi kaikille raskaana oleville ja neuvolaikäisille lapsille laajat terveydenhuollon palvelut, sekä neuvola- että sairaanhoitopalvelut samaan hintaan kuin helsinkiläisille.

“Emme voi vain teeskennellä, että paperittomat ihmiset eivät ole olemassa. Kyse on ihmisoikeuksista. Erityisesti lasten ja odottavien äitien osalta Suomea sitovat ihmisoikeussopimukset ovat varsin yksiselitteisiä. On hienoa, että tästä lähtien Helsinki takaa oikeuden terveyteen näille kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ihmisille”, Kari toteaa.

Lisätiedot:

Emma Kari 044 300 6801
Laura Nordström 050 367 6671

Asuntotuotantoa ja arvokkaita luontoalueita ei pidä asettaa vastakkain

Tämän syksyn aikana Itä-Helsingin arvokkaat luontoalueet ovat uhattuina yksi toisensa jälkeen. Meri-Rastilan rantametsää, Kivinokkaa ja Vartiosaarta koskevat suunnitelmat halutaan saada pois alta ennen uuden yleiskaavan käsittelyä.

– On surullista, että ainutlaatuisen arvokkaat luontoalueet asetetaan vastakkain asuntotuotannon kanssa. Kuitenkin lienee selvää, että jos esityksenä olisi esimerkiksi Malmin lentokentän tai Talin golfkentän rakentaminen, ääni myös kokoomuksen kellossa olisi erilainen, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Ryhmät ovat sopineet valtuustostrategian yhteydessä metsäisen suojeluverkoston perustamisesta, jonka tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuutta. Jos rakentamisessa lähdetään liikkeelle arvokkaimmista luontoalueista, kuljetaan täysin päinvastaiseen suuntaan.

– Meri-Rastilan metsä on luontoarvoiltaan erittäin arvokas ja ympäristöjärjestöt ovat esittäneet alueen suojelua jo kauan ennen rakentamisuhkaa. Vartiosaaren luonnon kokonaisuus on ainutlaatuinen valtakunnan mittakaavassa. Kivinokan suojelu tukisi Vanhankaupunginlahden suojelualueen, Viikin peltojen ja Vantaanjoen luontokokonaisuutta, Kari painottaa.

Helsingin väkimäärän on arvioitu kasvavan lähes 300 000 kaupunkilaisella seuraavien vuosikymmenten aikana. Kaikille kaupunkilaisille täytyy löytää kodit, mutta ensisijaisesti tulisi rakentaa olemassa olevan rakenteen sisään ja valmiiden toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrelle.

– Kaupunkisuunnitteluviraston selvityksen mukaan muuttamalla kaupungin sisääntuloväylät kaduiksi, kattamalla ja tunneloimalla saadaan kodit jopa puolelle uusista asukkaista. Toinen puolikas saa kodin täydennysrakentamalla. Uusia asuinalueita tulee rakentaa ainoastaan valmiiden toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Harkittavia kohteita voivat olla Roihupelto, Tali ja Malmi, toteaa kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Elina Moisio.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801
Elina Moisio, 040 575 5988

Sote-palveluiden järjestämisvastuu metropolihallinnolle

Helsingin, Espoon ja Vantaan vihreiden valtuustoryhmien johto kannattaa metropolialueen sosiaali- ja terveyspalveluita tutkineen työryhmän suositusta palveluiden järjestämisvastuun siirtämisestä ylikunnalliselle tasolle. Luontevaa olisi, että tehtävä annettaisiin perustettavalle metropolihallinnolle.

– Kuntarajan ei pitäisi määrittää, minkälaista hoivaa seudulla saa. Kaikilla pääkaupunkiseudun asukkailla tulee olla tasa-arvoiset oikeudet ja mahdollisuudet laadukkaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, toteaa Helsingin Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Vihreiden tavoitteena on ollut jo pitkään perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon kokoaminen saman järjestäjän vastuulle. Nykyjärjestelmässä potilaita pompotellaan terveyskeskuksista erikoissairaanhoidon jonoihin, eikä kokonaisvastuuta oikea-aikaisesta ja mahdollisimman hyvästä hoidosta kanna kukaan.

– Yhteinen järjestäminen ei edellytä yhteistä tuottamista. Palvelut kannattaa säilyttää lähellä, helposti saavutettavina ja ne kannattaa tuottaa paikallisesti. Metropoli hoitaisi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja kuntien omistamat sosiaali- ja terveysasemat toimisivat palvelujen tuottajina, korostaa Espoon Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu.

Niin sosiaali- ja terveyspalveluiden, maankäytön, asumisen kuin joukkoliikenteenkin järjestämisen osalta päästään koko seudun kannalta parhaisiin tuloksiin, kun kuntarajat eivät ohjaa päätöksentekoa. Terveydenhuollossa valinnanvapaus lisääntyy jo ensi vuonna, kun asukkaat saavat hakeutua haluamalleen terveysasemalle yli kuntarajojen.

Tulevan metropolihallinnon tehtäviä määritellään parhaillaan. Sote-työryhmän selvityksen suositus osoittaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kannattaa ottaa osaksi metropolihallinnon tehtävien tarkastelua.

– Tavoitteena pitää olla vahva metropoliratkaisu, jolla turvataan seudun tasapainoinen kehitys, taataan asukkaille laadukkaat palvelut ja viihtyisä asuinympäristö sekä pystytään paikkaamaan julkisen talouden vajetta, päättää Vantaan Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Riikka Åstrand.

Lisätietoja:

Inka Hopsu, inka.hopsu(at)gmail.com, 040-7589545
Emma Kari, emma.kari(at)helsinki.fi, 044 300 6801
Riikka Åstrand, riikka.astrand(at)vantaanvihreat.fi, 050-5394555

« Older posts Newer posts »