Emma Kari

Tekijä: Emma Kari (Page 36 of 40)

Östersundom

10.4.2012 /

Koko sen ajan, jonka olen ollut valtuutettu, Östersundomin kaavasta on puhuttu tämän kauden tärkeimpänä asiana. Helsingissä on kuitenkin keskitytty joopas-eipäs-Guggenheim -keskusteluun ja Östersundom on saatu kaavoittaa kaikessa rauhassa. Vantaan ja Sipoon kaupunginhallitukset ovat yleiskaavaluonnoksen jo hyväksyneet. Tänään siunauksensa sille antoi Helsingin kaupunginhallitus.

Vihreät vaativat kaupunginhallituksessa alueen luontoarvojen parempaa huomioimista ja äänestivät kaavaa vastaan. Jäimme vaatimustemme kanssa yksin. Kaupunginhallituksen enemmistö päätyi luontoarvojen huomioimisen sijaan poistamaan pohjaesityksestä luonnonsuojelualueita turvaavia kohtia. Mitään järkevää perustetta enemmistön päätökselle on vaikea löytää.

Östersundomin alue rajautuu pohjoisessa Sipoonkorven kansallispuistoon. Sipoonkorpi on yksi harvoista suurista yhtenäisistä metsäalueista pääkaupunkiseudun lähellä. Tämän laajan metsän eteläraja määritellään tässä kaavaprosessissa. Lisäksi noin puolet Östersundomin eteläisistä rannoista on EU:n Natura-ohjelmaan kuuluvia lintualueita, joiden suojeluarvoja kaupunginhallituksen tänään hyväksymä kaavaluonnos todennäköisesti tuhoaa.

Kahden Natura-alueen välissä sijaitsevan ja tärkeitä luontoarvoja sisältävän Talosaaren rakentaminen on kaavan suurimpia ongelmakohtia. Säästämällä Talosaari rakentamiselta turvattaisiin lintulahtien rauha ja Östersundomin uudet asukkaat saisivat virkistyskohteen upean luonnon keskelle. Lisäksi vihreät ovat vaatineet Porvarinlahden ja Bruksvikenin Natura-alueiden väliin jäävän niemen säästämistä. Tämän muutoksen vaikutus alueen asukasmääriin olisi pieni, mutta sen merkitys luonnonarvojen kannalta merkittävä.

Vihreät halusivat palauttaa kaavan uudelleen valmisteltavaksi, jotta rakentaminen ei heikentäisi Natura-alueiden suojeluarvoja tai rajoittaisi mahdollisuuksia laajentaa Sipoonkorven kansallispuistoa Helsingin alueelle. Vihreät eivät missään vaiheessa ole väittäneet, etteikö Helsinki tarvitsisi kipeästi uusia asuntoja ja etteikö Östersundomiin voisi näitä asuntoja rakentaa. Verrattuna luontojärjestöjen valmistelemaan varjokaavaan vihreiden esitys oli hyvin maltillinen ja sisälsi jo valmiiksi vaikeita kompromisseja.

Vihreät ovat myös saaneet Östersundomin kaavoitusprosessissa monia tavoitteita läpi. Valtaosa uudesta asutuksesta keskittyy Porvoon moottoritien ja Uuden Porvoontien välissä oleville luontoarvoiltaa vähäisemmille alueille. Lisäksi uusi asuinalue on pääsääntöisesti suunniteltu tiiviiksi ja joukkoliikenteeseen nojaavaksi. Tämä on ekologisen kaupunkirakenteen perusta. Tämän päiväinen päätös oli kuitenkin pettymys.

Ekologiseen rakentamiseen kuuluu myös luontoarvojen huomioinen. Tämän vihreät olisivat halunneet varmistaa.

Helsinki versomaan

22.3.2012 /

Osallistuin eilen ympäristöjärjestö Dodon hyötyviljelyseminaariin Kiasmassa. Tilaisuus oli tupaten täynnä, yleisö innostunutta ja puhujat ihanan inspiroivia.

Mutta miksi kaupungin pitäisi olla kiinnostunut näistä laareissa porkkanaa kasvattavista hipeistä? Suomessa kaupunkiviljelyä vielä vierastetaan ja asia tuntuu marginaaliselta ilmiöltä. Maailmalla kaupunkiviljelyä harjoittaa kuitenkin yli 800 miljoonaa ihmistä ja arvioiden mukaan 15-20 prosenttia maailman ruoasta tuotetaan kaupungeissa.

Kaupunkiviljely voidaan nähdä osana muutosta, jossa ruuantuotanto kehittyy hajautettuun ja ympäristöystävälliseen suuntaan. Dodon visioissa tulevaisuuden kaupungit vihertävät kattopuutarhoineen, hedelmäpuubulevardeineen ja marjapensaspuistoineen. Itseeni tämä visio vetoaa.

Seminaarin perusteella kaikkialla Helsingissä tuntuu tapahtuvan. Pasilan viljelykeskus Kääntöpöydälle nousee parhaillaan kasvihuone ja kahvila, Dodo on saanut ympäristöpalkinnon Kalasataman kaupunkipuutarhatoiminnasta, Herttoniemen ruokaosuuskunnan toiminta laajenee, ravintola Savoyn katolle perustettava puutarha on suunnitteilla, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys käynnistää parhaillaan viljelyhankkeita koulujen ja päiväkotien kanssa sekä nuorisotalo Hapen parvekkeelle on rakennettu nuorten oma kattopuutarha.

Paitsi että kaupunkiviljelyllä voidaan tuottaa ruokaa, on siitä muutakin hyötyä. Kerrostalojen yhteiset puutarhat lisäävät yhteisöllisyyttä ja asumisviihtyisyyttä. Viherpintojen lisääminen kaupungissa vähentää ilmansaasteita ja hulevesien tulvimista. Kasvit vaimentavat melua ja parantavat ilmanlaatua. Viherkattojen on todettu vähentävät energiankulutusta, sillä niiden luoma eristys lämmittää talvella ja jäähdyttää kesällä. Ja ehkä ennen kaikkea puutarhat ja pienviljelmät ovat hauskoja. Ne tekevät kaupungista mukavan paikan.

Kaupungin rooli viljelijöiden silmissä on kaksinainen. Joitain hankkeita kaupunki on lähtenyt tukemaan, mutta monet kokevat kaupungin tahmean ja ristiriitaisen byrokratian lannistavana. Kaupungin ei pitäisi olla estämässä tätä hienoa trendiä. Helsingissä olisi nyt mietittävä keinoja, joilla kaupunkivilelyä ja viherkattorakentamista voitaisiin edistää.

Ja ainakin olisi käytävä läpi ne säädökset ja käytännöt, jotka vaikeuttavat kaupunkilaisten omatoimista asuinympäristönsä viherryttämistä.

Aloite metsäisen suojeluverkoston perustamiseksi

14.3.2012 /

Helsinkiläisille lähimetsät ovat tärkeitä. Varsinaisia suojelualueita ei Helsingissä ole paljon ja erityisesti metsäisiä suojelualueita on vähän.

Kaupunginhallitus hyväksyi vuonna 2010 Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2008-2017 (LUMO), jonka tueksi hyväksyttiin vuotta myöhemmin luonnonhoidon linjaukset. Lisäksi Helsingin ympäristökeskus on laatinut kaupungille luonnonsuojeluohjelman. Ohjelmat ja linjaukset ovat suuri parannus Helsingin luonnonhoidon periaatteisiin ja niissä korostetaan metsäluonnon monimuotoisuuden lisäämistä niin arvokkaissa vanhoissa metsissä kuin hoidettavissa kaupunkimetsissä.

Kaikkia luontoalueiden käyttöön liittyviä keskeisiä ongelmia ei silti ole pystytty ratkaisemaan. Esimerkiksi Meri-Rastilan luonnonhoitosuunnitelman toimeenpano on herättänyt suurta vastustusta. Helsingin metsäiset alueet tulisikin arvioida kokonaisuutena olemassa olevien selvitysten pohjalta. Yllämainitulla Meri-Rastilan alueella tehdyt METSO-kartoitukset eivät ole tulleet poliittiseen käsittelyyn.

LUMO-toimintaohjelmassa esitetään luonnonvaraisten metsäalueiden verkoston muodostamista jättämällä metsäalueiden ytimet, suot, metsäluonnon tärkeät elinympäristöt ja arvokkaat luontokohteet kehittymään luonnontilaisen kaltaisiksi. Arvokkaiden alueiden suojelu tukisi hyvin verkoston muodostamista. Suojellut alueet voisivat parhaimmillaan toimia virkistysalueverkoston helminä ja auttaa mm. koulujen luontokasvatuksessa. Nykyisillä rauhoitusmääräyskäytännöillä suojelu voidaan toteuttaa tavoilla, jotka eivät haittaa alueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia tai heikennä turvallisuutta.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsingin ympäristökeskus kartoittaa olemassa olevan tietoaineiston, kuten luontotietojärjestelmän ja METSO-selvityksien, perusteella metsäiseen suojeluverkostoon soveltuvat alueet Helsingissä. Selvityksen pohjalta valmistellaan kaupunginhallitukselle esitys metsäisen suojeluverkoston perustamiseksi yhdessä rakennusviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

Emma Kari

Helsinki 14.3.2012

Palmuöljydieselin aika Helsingissä on ohi

13.3.2012 /

Helsingin seudun liikenne (HSL) on tänään päättänyt lopettaa palmuöljydieselin suosimisen joukkoliikenteen kilpailutuksissa. Päätös tehtiin vähin äänin, mutta se on pitkän kampanjoinnin ja useiden neuvotteluiden tulos.

Pääkaupunkiseudun busseissa alkoi Neste Oilin palmuöljydieselin testaamisen syksyllä 2007. Kokeilu kesti vuoden 2010 loppuun, jolloin oli tarkoitus päättää palmuöljydieselin käytön jatkamisesta ja laajentamisesta. Toisin kuitenkin kävi.

Neste Oilin kehittämän NExBTL-dieselin piti olla biopolttoaineiden ihmelapsi. Teknologia oli huippulaatua, piipunpääpäästöt olivat vähäisiä ja kaikki näytti hetken hyvältä. Neste Oilin raaka-ainevalinta osoittautui kuitenkin katastrofaalisen huonoksi.

Palmuöljyn tuotanto on suurimpia sademetsien hävitykseen johtavia tekijöitä Indonesiassa ja Malesiassa. Metsäkadon takia palmuöljydieselin ilmastopäästöt ovat pahimmillaan moninkertaiset tavalliseen dieseliin verrattuna. Palmuöljyn käyttämisen seurauksena Neste Oil äänestettiin viime vuonna maailman vastuuttomimmaksi yhtiöksi.

Helsingissä palmuöljykiista käynnisti keskustelun kaupungin globaalista vastuusta. Onko oikein vähentää omia piipunpääpäästöjämme tavalla, joka aiheuttaa suurta vahinkoa muualla? Kritiikki oli suurta ja kokeilu heikensi myös Helsingin joukkoliikenteen mainetta. Lopulta kokeilu pääkaupunkiseudun busseissa ei saanut jatkoa, mutta HSL päätyi myöntämään palmuöljypohjaisen polttoaineen käytöstä kilpailutuksissa extra-pisteitä.

Kaupunginvaltuusto ei pitänyt tätä linjausta oikeana ja hyväksyi puolitoista vuotta sitten tekemäni ponnen siitä, että HSL:n bussiliikenteen kilpailutuskriteereissä asetetaan etusijalle jätteistä ja muista kuin trooppisista ruokakasveista valmistetut biopolttoaineet.
Eli suomeksi sanottuna palmuöljypohjaisten polttoaineiden käyttämisestä ei enää saisi hyötyä joukkoliikenteen kilpailutuksissa.

Ponnen hyväksymisen jälkeen mitään ei näyttänyt tapahtuvan. Kuitenkin tänään HSL:n hallitus hyväksyi uuden ympäristöbonusjärjestelmän, joka toimii ponnen mukaisesti. Palmuöljyn käytöstä ei enää saa kilpailuetua. Kunnallispolitiikassa asiat etenevät usein hitaasti ja voitot jäävät helposti huomaamatta. Päätös on tärkeä. Asiakas toisensa jälkeen viestittää Neste Oilille, etteivät halua sademetsää tankkiinsa.

Ja Indonesian orangit kiittävät.

Luomumaidon pullonkaula

5.3.2012 /

Vihreiden tavoitteena on nostaa luomun osuutta julkisissa hankinnoissa.

Helsingissä asiaa saatiin eteenpäin ruokalinjauksissa, joiden mukaan vuonna 2015 puolet helsinkiläisten päiväkotien ruuasta on oltava luomua. Tavoitetta on pidetty tärkeänä ja valtuusto lisäsi tämän vuoden budjettiin lisärahan päiväkotien luomuruuan lisäämiseksi. Tammikuussa Helsingin päiväkotien puurot muuttuivatkin luomuksi ja maaliskuusta alkaen tarjotaan kerran viikossa luomuraaka-aineista valmistettu pääruoka.

Helppo tapa saavuttaa tavoite, olisi vaihtaa päiväkodeissa käytettävät maitotuotteet luomuksi. Monelle tuli yllätyksenä se, ettei näin voida tehdä. Ongelmana on D-vitamiini. Suomalaisten D-vitamiinin saannin parantamiseksi maitoon lisätään D-vitamiinia. Ainoa maito, johon D-vitamiinia ei lisätä, on luomumaito.

Suomessa on perinteisesti lähdetty siitä, että lapset saavat päiväkoti- ja kouluruuasta kaikki tarpeelliset ravinteet. Tästä syystä kunnalliset ruokapalvelut pitävät D-vitaminointia luomumaidon käytön ehtona. D-vitamiinin lisääminen kasvattaisi luomumaidon kysyntää, mutta yllättäen suurimmat vastustajat löytyvät juuri luomun kannattajista.

Nykyinen teknologia edellyttää vitaminoinnin yhteydessä luomumaidon homogenointia, mikä vähentäisi maidon luonnollisuutta. Luomutuotantoa säätelevän EU-lainsäädäntö sallii vitamiinien lisäämisen luomuelintarvikkeisiin vain, jos niiden käyttö on kyseisissä elintarvikkeissa lakisääteistä. Suomessa maidon D-vitaminointi voidaan säätää pakolliseksi vain, jos sillä on vahvat kansanterveydelliset perusteet.

D-vitaminoinnin vastustajat painottavat sitä, että D-vitamiiniravintolisien käyttö riittää turvaamaan D-vitamiinin saannin. He siis korostavat vanhempien vastuuta lasten ravitsemuksesta. Ongelma on se, että vanhempien kiinnostus ja tietoisuus ravitsemuksesta vaihtelee paljon. Keskimäärin asiaan kiinnitetään enemmän huomiota perheissä, joissa asiat ovat muutenkin paremmin. Siksi päiväkodeissa halutaan tarjota D-vitaminoituja maitotuotteita.

Ruotsissa maidon D-vitaminointi on lakisääteistä ja niinpä luomumaitoa tarjotaan myös päiväkodeissa ja kouluissa. Itse en näe mitään syytä, miksi näin ei voitaisi tehdä myös Suomessa.

Mitsubishit, Nikonit ja tonnikalat

21.2.2012 /

Miten sinievätonnikalat liittyvät Mitsubishiin? Toinen on Nikon-kameroita, ydinvoimaloita ja autoja valmistava suuryritys, toinen dipataan syömäpuikoilla soijakastikkeessa ja wasabissa. Toinen on kuolemassa sukupuuttoon ja toinen tekee sillä rahaa.

Sushivillitys on koitumassa sinievätonnikalan kohtaloksi. Sinievä on tonnikaloista suurin, halutuin ja uhanalaisin. Kaupallisen kalastuksen päästyä vauhtiin sen kannat maailman valtamerillä ovat romahtaneet. Se hetki ei ole enää kaukana, jolloin viimeinen sinievätonnikala nostetaan merestä.

EU:n vesillä sinievätonnikalojen laajamittainen pyynti kiellettiin kaksi vuotta sitten. Lajia yritettiin pelastaa YK:n kokouksessa Qatarissa, jossa Monaco ehdotti sinievätonnikalan kansainvälinen kaupan kieltoa.
Japani ankaran lobbauksen tuloksena myyntikielto kaatui. Luonnonsuojelijat raivostuivat, mutta kaikille tonnikalan uhkaavat sukupuutto ei ollut pelkästään huono uutinen.

Sukupuutolla voi tehdä myös bisnestä ja tämän Mitsubishi on ymmärtänyt. Kun tuotetta on vähän ja kysyntää paljon, hinnat nousevat taivaisiin. Harvinaistuvasta kalasta ollaan valmiita maksamaan tähtitieteellisiä summia: muutama viikko sitten Tokiossa maksettiin yhdestä 269 kiloa painaneesta sinievätonnikalasta 560 000 euron hinta .

Mitsubishin arvioidaan hallitsevan 40 prosenttia kaikesta kalastetuista sinievätonnikaloista. Kun sinievätonnikalan sukupuutto alkoi näyttää todennäköiseltä, alkoi yritys pakastaa tuhansia tonneja sinievätonnikalaa. Nyt Mitsubishin varastoissa muhii kultakaivos. Kun Tyynenmeren ja Atlantin sinievätonnikalakannat ovat kuolleet sukupuuttoon, näyttävät tällä hetkellä tonnikaloista maksetut huippusummat karkkirahoilta.

Tonnikala on lohen jälkeen suosituin kala myös Suomessa. Tietenkään kaikki tonnikala ei ole sinievää, mutta varsinkin tuoretonnikala on lähes poikkeuksetta peräisin uhanalaisista kannoista. Myös suuri osa purkkitonnikalasta on uhanalaista kalaa. Kaikki tonnikalakannat ovat suuressa riskissä hävitä kokonaan, jos kalastusta ei vähennetä. Tonnikalojen pelastuminen vaatii suurta muutosta.

Monet helsinkiläiset sushiravintolat ovat jo jättäneet tuoreen tonnikalan ruokalistoiltaan. Jätä sinä ravintolavalikoimastasi ne sushiravintolat, jotka eivät ole näin tehneet. Jos haluat auttaa tonnikaloja, jätä purkit kaupanhyllyille ja tue niitä järjestöjen toimintaa, jotka kampanjoivat kansainvälinen sinievätonnikalakaupan kiellon puolesta.

Näytä ystävillesi Charles Cloverin mykistävä dokumentti End of the line.
Ja jätä Nikon-kamera ostamatta ja kerro se Mitsubishille.

Viikistä, nutasta ja hitaudesta

17.2.2012 /

Osallistuin viime viikolla asukasiltaan Viikissä. Tilaisuuteen osallistuneet asukkaat olivat raivoissaan. Ja syystä.

Viikki on Helsingin nuorisovaltaisimpia kaupunginosia ja nuorten määrä kasvaa. Silti se on uusista isoista asuinalueista ainoa, josta puuttuu yhä nuorisotalo. Alueen asukkaat ovat vaatineet taloa jo vuosia, mutta hanke on jatkuvasti lykkäytynyt.

Nuorisotalon piti saada Viikkiin jo 2003, mutta toisin kävi. Kyseessä oli yhteistyöhanke, josta muut vetäytyivät viime hetkellä. Nuorisotoimi joutui palaamaan alkuun ja lähti suunnittelemaan hanketta omana hankkeenaan. Ja sitten tuli lama ja rahojen saaminen mihinkään hankkeisiin muuttui todella vaikeaksi. Uusien nuorisotalojen rakentamisen sijaan nuorisolautakunta on joutunut luopumaan useista nuorisotiloista.

Nuorisotaloista luovuttiin osana koko kaupungin laajuista “palveluverkkotarkastelua”. Tarkastelun tarkoitus luopua tiloista siellä, missä niiden käyttö on vähäisempää, jotta voitaisiin rakentaa uutta sinne, missä tarve on suuri. Mutta vaikka nuorisotoimi luopui vanhoista tiloista, uusien tilojen rakentamiseen ei saatu luvattuja varoja.

Nuorisotoimi ja nuorisolautakunta ovat joka vuosi vaatineet rahoja Viikin nuorisotalon rakentamista varten. Tämän vuoden raamibudjettiin rahat jo saatiinkin, mutta kaupunginjohtajan varsinaisesta budjettiesityksestä ne puuttuivat. Vihreät vaativat rahoja takaisin, mutta budjettineuvotteluissa ne saatiin takaisin vasta kahden vuoden viiveellä.

Nykyisen budjettisuunnitelman mukaan talo valmistuisi vuonna 2017. Tämä aikataulu on viikkiläisten nuorten kannalta aivan liian hidas, mutta se on tyhjää parempi. Nyt kun talo on budjetissa, on sitä mahdollista aikaistaa.

Nuorisotoimi on joutunut vuokraamaan alueelta väliaikaisen nuorisotilan, joka aukeaa huhtikuun alussa. Kaikki puolueet ovat vakuutelleet ymmärtävänsä Viikin tilanteen. Demarit ovat jopa lupailleet paluuta alkuperäisen raamiesityksen aikatauluun. Tämä on kuitenkin mahdotonta, sillä se olisi edellyttänyt rahojen budjetointia jo tämän vuoden budjettiin. Niin ei tehty.

Talo saadaan ainoastaan budjetoimalla siihen tarvittavat rahat. Ja tämä vaatii valtuuston enemmistön. Tämä halu testataan ensi vuoden budjettia neuvotellessa.

Lisää aiheesta voit lukea Viikin Nutan Ritarien facebook-ryhmästä.

Koulut luontoon

16.2.2012 /

Koko elämän kestävä luontosuhde alkaa omaan lähiluontoon tutustumisesta. Rakkaus luontoa kohtaan syttyy helposti luontokoulussa.

Luontokouluissa päivähoidossa olevat lapset ja koululaiset pääsevät metsiin tai saariluontoon oppimaan siitä, kuinka luonto toimii ja miten me ympäristöömme vaikutamme. Muissa Pohjoismaissa luontokouluja on pidetään hyvänä ja tärkeänä osana kasvatusta. Ruotsissa luontokouluja on lähes sata ja Tanskassa 700 000 lasta vuodessa käy luontokouluissa. Mutta Suomessa toimintaa ei ole kostain syystä lähdetty laajasti tukemaan.

Kestävän elämäntavan taidot tulisi saada mukaan päiväkotien ja koulujen arkea myös täällä. Suomessa vain 70 000 lasta käy luontokouluissa, eli 92 % alakoululaisista jää ilman tätä opetusta. Helsingissä luontokoulutoiminta kattaa tällä hetkellä vain osan päiväkoti-ikäisten ja koululaisten ikäluokista.

Päiväkodeille tarjottava luontokoulutoiminta on Helsingissä hyvin vähäistä, eikä luontokoulupäiviä pystytä tarjoamaan kuin murto-osalle koululaisista. Nykyisen toiminnan turvaaminen on luontokoulutoiminnan kannalta keskeistä. Vaaditaan suurta sitoutumista luontokoulutoimintaan ennen kuin pääsemme muiden pohjoismaiden tasolle.

Kataisen hallituksen ohjelma asettaa tavoitteeksi kehittää Suomesta “maailman ympäristötietoisimman kansakunnan”. Juuri tällaiset lauseet kirjataan hallitusohjelmiin tyhjiksi korulauseiksi, mutta niiden ei pitäisi antaa jäädä sellaisiksi. Katseet kääntyvät opetushallinnon suuntaan.

Opetusministeri Gustafssonin asetti viime vuonna virkamiestyöryhmän valmistelemaan perusopetuksen tuntijaon uudistamista lupauksenaan vahvistaa ympäristökasvatuksen asemaa. Odotukset eivät ole korkealla, mutta tavoitteena on oltava kestävän elämäntavan taitojen sisällyttäminen kansalaisen perustaitoihin omana taitonaan.

Tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan myös kuntia. Helsingissä toimii tällä hetkellä ainoastaan viisi luonto- ja ympäristökoulua, eikä kaikkien niidenkään tulevaisuus ole varmalla pohjalla. Helsingissä opetusviraston on tavoiteltava luontokouluopetuksen lisäämistä, ei vähentämistä. Nykyisten luontokoulujen toiminta on turvattava.

Tavoitteena on oltava, että yhä suurempi osa helsinkiläisistä lapsista pääsee Harakan saarelle oppimaan Itämerestä tai kuulemaan kohtuullisesta kuluttamisesta Lennu Liito-oravan ympäristökerhoon.

Talousarvioaloite luontokoulutoiminnan turvaamisesta

15.2.2012 /

Helsingin kaupungille ekologisuus ja kestävän kehityksen edistäminen ovat keskeisiä arvoja.

Luonto- ja ympäristökoulut toimivat päivähoidon ja perusopetuksen tukena. Niiden opetuksessa keskeistä on luonnon toiminta ja ihmisen vaikutus ympäristöönsä. Luonto- ja ympäristökoulut edistävät kestävän kehityksen mukaisten elämäntapojen omaksumista, ympäristövastuullisuutta ja luonnontuntemusta.

Pohjoismaissa luontokouluja on pidetty tehokkaana ja tärkeänä toimintamuotona. Ruotsissa luontokouluja on lähes sata ja Tanskassa 700 000 ihmistä vuodessa käy luontokouluissa. Suomessa vastaava luku on vain 70 000, jättäen 92 % alakoululaisista ilman tätä opetusta. Helsingissä luontokoulutoiminta kattaa tällä hetkellä vain osan päiväkoti-ikäisten ja koululaisten ikäluokista.

Helsingissä toimii tällä hetkellä viisi luonto- ja ympäristökoulua. Luontokoulu Töyhtöhyyppä toimii Gardeniassa, Luontokoulu Arkki Korkeasaaressa, Luontokoulu Harakka Harakan saaressa, Luontokoulu Meriharju Vuosaaressa sekä Ympäristökoulu Polku Kierrätyskeskuksessa.

Päiväkodeille tarjottava luontokoulutoiminta on Helsingissä hyvin vähäistä, eikä luontokoulupäiviä pystytä tarjoamaan kuin murto-osalle koululaisista. Nykyisen toiminnan turvaaminen on luontokoulutoiminnan kannalta keskeistä. Vaaditaan suurta sitoutumista luontokoulutoimintaan ennen kuin pääsemme muiden pohjoismaiden tasolle.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että vuoden 2013 talousarvioon varataan ja korvamerkitään tarvittavat varat luontokoulutoiminnan jatkamiseen vähintään nykyisessä laajuudessaan.

Helsinki 15.2.2012
Emma Kari

Ryhmäpuhe vuoden 2014 talousarvioehdotuksen valmistelusta

13.2.2012 /

Arvoisa puheenjohtaja,

Vihreät haluaa alkavalla valtuustokaudella tehdä talouspolitiikkaa, jolla emme jätä velkoja lastemme maksettavaksi.

Ensinnäkin: emme halua olla tekemässä helsinkiläisten palveluita huonontavia leikkauksia. Meillä ei ole mitään syytä toistaa niitä virheitä, joita aikaisemmin on tehty. Huono säästäminen tulee kalliiksi.

Toiseksi: haluamme investoida ympäristön ja ihmisten kannalta kestävämmän Helsingin rakentamiseen. Emme halua jättää päästöjä, homehtuvia rakennuksia tai huonoa kaupunkirakennetta tulevien helsinkiläisten taakaksi.

Kolmanneksi: haluamme kantaa vastuuta jokaisesta veroeurosta. Helsinki tuhlaa tällä hetkellä rahojaan raskaisiin rakenteisiin ja kankeisiin käytäntöihin. Tänään otettu laina on maksettava takaisin. Jatkuvan, liian kovan menokasvun sijaan voimme tehdä asioita paremmin.

Arvoisa puheenjohtaja,

Läpi viime valtuustokauden vihreä valtuustoryhmä keskittyi aiempien, huonojen leikkausten purkamiseen. Niitä tehtiin 2000-luvun alussa helsinkiläisiin kouluihin. Luokkakokomme olivat paisuneet liian suuriksi. Viime kaudella saimme luokkakoot pienentymään ja tästä meidän on syytä olla ylpeitä.

Toinen asia, johon päätimme käyttää lisää rahaa, oli joukkoliikenteen parantaminen ja lippujen hintojen pitämiseen edullisina. Helsingin julkinen liikenne on koko maan edullisinta ja kaupunkilaiset ovat siihen tyytyväisiä. HSL:n perustaminen on myös esimerkki hyvästä rakenteellisesta uudistuksesta.

Vihreä ryhmä haluaa keskittyä siihen, että myös tällä kaudella pidetään huolta pienimmistä ja rakennetaan kestävää kaupunkia. Me emme halua, että helsinkiläiset lapset kasvavat luokkayhteiskunnassa. Vahvistamalla perhetyötä neuvoloissa voimme tukea perheitä ja ehkäistä mahdollisia ongelmia. Paras tapa arvioida budjettimme onnistumista on katsoa, miten hyvin onnistumme torjumaan eriarvoistumista Helsingissä.

Pyörätieinvestointeja kannattavampia investointeja saa hakea. Kaupunki on itse todennut pyöräilyinvestointien hyöty-kustannussuhteen olevan huikea. 20 miljoonan euron investoinnilla pyöräilyyn saadaan yli 150 miljoonan hyöty. Vaikuttavuus on moninkertainen esimerkiksi tavanomaisiin liikennehankkeisiin verrattuna.

Joukkoliikenteen käyttöä lisäävät raidehankkeet on saatava käyntiin nopeasti. Hyvä tapa lisätä joukkoliikenteen matkustajamääriä on parantaa poikittaisliikennettä. Ei ole mitään kunnon syytä sille, miksi Raide-Jokerin Helsingin osuuden rakentamista ei voisi aloittaa jo ensi vuonna.

Arvoisa puheenjohtaja,

Helsinki ei ole syöksykierteessä, jonka takia nyt olisi paniikkiratkaisujen aika. Hyvää kaupunkia ei rakenneta jättämällä homeiset koulut korjaamatta tai tekemällä uusista asuinalueista huonoja.

Vihreät ovat olleet aikaisemminkin valmiita tarkastelemaan investointisuunnitelmia kriittisesti. Tähän olemme valmiita myös nyt.

Meistä ei ole järkevää rakentaa helikopterikenttää Hernesaareen yritystueksi kahdelle yritykselle, varsinkin kun samalla hinnalla saataisiin Helsinkiin kaikkia kaupunkilaisia palveleva Keskustakirjasto. Yhtä viisaalta kuulostaa Hakaniemen torin repiminen auki kaupungin rahoilla parkkihallihankkeella, jonka yksityiset toimijat olivat jo todenneet huonoksi investoinniksi. Toivomme, että myös salin oikealla laidalla ollaan valmiita tunnustamaan tosiasiat ja luopumaan taloudellisesti järjettömistä investoinneista.

Samalla me toivomme, että myös salin vasemmalla laidalla otetaan todesta se, etteivät menot voi loputtomasti kasvaa nopeammin kuin tulot. Me emme halua jättää velkaamme lastemme maksettavaksi. Vaikka uudistaminen on vaikeaa, meidän on pystyttävä katsomaan entistä tarkemmin, että käytämme kaupunkilaisten verorahoja parhaalla mahdollisella tavalla. Tällä kaudella meidän on oltava valmiita entistä tarkempaan taloudenpitoon. Ikääntyvän ja kasvavan kaupungin täytyy tälläkin kaudella palkata lisää työntekijöitä, mutta menojen kasvu ei voi jatkua yhtä nopeana kuin aikaisemmin.

Taloustilanteen korjaaminen vaatii ennen kaikkea rakenteellisia uudistuksia. Satunnaisten leikkausten sijaan käsien siirtäminen hallinnosta palveluihin on nyt tarpeen.

Olemme kyllästyneitä kuulemaan ehdotuksia siitä, että taloustilanteen takia leikkipuistotädeistä voidaan luopua tai kaduilla tehtävä lähisosiaalityö voidaan lakkauttaa, kun meille ei samalla kyetä tuottamaan mitään todellisia ehdotuksia hallinnon tehostamisesta.

Arvoisa puheenjohtaja,

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat luoneet valtaosan Helsingin työpaikoista viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tuoreen yritysbarometrin mukaan nämä yritykset suhtautuvat talouden kehitykseen aikaisempaa positiivisemmin. Juuri pk-yritysten toimintamahdollisuuksien parantaminen on järkevää työllisyys- ja elinkeinopolitiikkaa.

Ollakseen kiinnostava ja hauska, kaupungin on hieman rentouduttava. Myös hallinnossa on osattava ottaa uudet ideat vastaan. Meillä ei ole varaa lannistaa yrittäjiä turhalla byrokratialla ja ikuisuuksiin venyvillä lupaprosesseilla. Kahvivaunut, pienet putiikit ja katutapahtumat tekevät kaupungistamme elävän. Ne tekevät Helsingistä kaupungin, johon halutaan investoida matkustaa ja muuttaa asumaan.

« Older posts Newer posts »
WordPress › Virhe
Unauthorized User: Unable to save Feeds!