Avainsana: korona

Pandemia pakottaa muuttamaan suhdettamme luontoon ja eläimiin

6.11.2020 / Emma Kari

Minkkien koronavirustartuntoja aletaan testaamaan Pohjanmaalla. Tarhaminkeillä on todettu koronavirusta eri puolilla maailmaa ja viimeksi tällä viikolla Tanskassa päätettiin lopettaa kaikki tarhojen minkit, sillä tartuntoja on siirtynyt myös ihmisiin. Riski tartunnoista on todellinen myös Suomessa.

Jatkuvasti kasvava eläinten tehotuotanto ja turkistarhaus tarjoavat suotuisan ympäristön vaarallisten virustautien leviämiselle. Turkistarhaus aiheuttaa kärsimystä eläimille, mutta se voi olla näin ollen myös terveysriski ihmisille.

Arvioiden mukaan jopa 75 prosenttia hiljattain ilmaantuneista tartuntataudeista on peräisin eläimistä. Tähän joukkoon kuuluvat koronan lisäksi esimerkiksi Ebola, lintuinfluenssa, Zika-virus ja SARS. Jos emme muuta suhdettamme eläimiin lienee varmaa, ettei tämä pandemia jää viimeiseksi.

Liiallinen lihansyönti ja eläimiin nojaava ruokakulttuuri ovat vain yksi syy tartuntatautien leviämiseen. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ja luontokato lisäävät tautiriskejä. YK listaakin nämä eläinten syömisen lisäksi niiksi tekijöiksi, jotka kasvattavat tartuntatautien leviämisen riskiä. Mahdollisuuksia tartuntatautien synnylle on nyt olemassa enemmän kuin koskaan.

Sen lisäksi, että torjumme tartuntatauteihin rajaamalla liikkumista ja kehittämällä rokotteita, tulee pandemian uhkaa ennaltaehkäistä myös ennakoivasti. Meidän pitää pysäyttää luontokato ja ilmastonmuutos. Meidän pitää muuttaa suhdettamme eläinteollisuuteen.

Turkistarhoilla leviävät koronavirustartunnat osoittavat, että turkistarhaus ei enää ole riski, jota kannattaa ottaa. Suomessa ala kärsii muutenkin heikosta kannattavuudesta. Olen esittänyt turkistarhauksesta luopuville tarhaajille tukea, jotta tuottajat eivät jäisi yksin ahdinkoon.

Ilmastokriisin ja luontokadon lisäksi myös pandemiat ovat osoitus kestämättömästä elämäntavastamme. Sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen ja sukupuuttojen lisäksi myös pandemiat tulee nähdä osana kokonaisuutta joka johtuu siitä, että suhteemme luontoon ja eläimiin vaatii nopeasti korjaamista.

Rokotukset eivät saa jäädä ottamatta koronan takia

19.5.2020 / Emma Kari

Kaikkia pienten lasten rokotteita on otettu alkuvuoden aikana vähemmän kuin ennen. Olen tästä todella huolissani.

Moni kunta on rajannut neuvolapalveluita koronan vuoksi. Vanhemmat ovat myös peruneet neuvola-aikoja epidemian vuoksi. Samalla kouluterveydenhuollon palveluita on saatettu karsia. Se, että rokotteita on alkuvuonna annettu normaalia vähemmän, ei saa johtaa siihen, että nämä rokotteet jäävät kokonaan ottamatta. Rokotekattavuus ei saa heikentyä koronan vuoksi.

Rokotteiden ottamisessa ei ole kyse pelkästään siitä, pelkääkö itse saavansa kurkkumädän, tuhkarokon tai influenssan. On hyvä muistaa, että samalla, kun rokote suojaa itseä, se suojaa ennen kaikkea muita ihmisiä. Mitä useampi on ottanut rokotteen, sitä epätodennäköisemmin tartuntatauti leviää väestössä. Silloin myös ne ihmiset, jotka eivät syystä tai toisesta voi ottaa rokotetta (esimerkiksi sairauden vuoksi), ovat suojassa. Jos taas rokotteita ei oteta riittävästi ja rokotekattavuus laskee liian alas, ovat pienet lapset ja vaikkapa syöpää sairastavat ihmiset vaarassa.

Suomessa tilanne on ollut pitkään hyvä. Suomalaiset vanhemmat haluavat huolehtia paitsi itsestään ja lapsistaan, myös muista ihmisistä. Joissain Euroopan maissa tilanne on paljon heikompi, ja esimerkiksi tuhkarokkoepidemiat ovat yleistyneet. Sen vuoksi myös Suomessa törmätään toisinaan tuhkarokkotapauksiin. Ne eivät kuitenkaan muutu tässä maassa epidemioiksi, koska valtaosa väestöstä on rokotettu. Tästä on syytä pitää kiinni.

Siksi nyt on tärkeää huolehtia siitä, että ne rokotteet, jotka ovat epidemian vuoksi jääneet ottamatta, tulevat otetuksi. Kaikkien kunnissa peruttujen neuvola-aikojen tilalle on pikaisesti löydettävä uudet ajat. Kouluissa on tärkeää huolehtia siitä, että terveystarkastukset saadaan pyörimään ja rokotteet annettua.

Jos vanhemmalla on pelkoja ja huolia rokotteisiin liittyen, on terveydenhuollon henkilöstön hyvä löytää aikaa keskustelulle ja kuuntelulle. Virheelliset pelot ja luulot, joita rokotteisiin toisinaan liittyy, on tärkeää saada korjattua. Toisinaan asiat voidaan ratkaista jo sillä, että vaikkapa rokotteiden oton aikatauluun ja jaksotukseen löydetään yhteisymmärrys.

Rokotteet ovat yksi merkittävä syy siihen, että tämän maan lapset selviävät nykyään hengissä aikuisuuteen saakka. Koronapandemian rinnalle ei tarvita muita epidemioita. Pidetään lapsistamme huolta ja hoidetaan rokotukset kuntoon!

Sinä olet riittävän hyvä äiti

8.5.2020 / Emma Kari

Äitiyteen liittyy enemmän odotuksia, kuin mihinkään muuhun rooliin yhteiskunnassa.

Me olemme epävarmoja. Kyseenalaistamme itseämme. Podemme huonoa omatuntoa. Kasaamme itsellemme loputtomia listoja tavoitteista, joita kenenkään ei ole mahdollista saavuttaa. Lapsemme ovat meille tärkeintä maailmassa. Siksi äitiys on se asia, jota emme halua mokata.

Riittämättömyyden tunne on myös minulle liiankin tuttua. Päivät venyvät. Koti on usein hyrskyn myrskyn. En ole koskaan tehnyt itse luomusoseita. Olen ollut usein se viimeinen äiti päiväkodin pihalla. Olen myöhästynyt jalkapallopelistä. Olen unohtanut luistimet urheilupäivänä. Enkä soittanut lapsilleni Mozartia heidän kasvaessa vatsassani.

En missään nimessä ole täydellinen äiti. Mutta olen riittävän hyvä äiti.

Äitiyden hyvyys ei määrity uhrautumisen määrästä tai huippusuoritusten sarjoista. Se määrittyy sinun rakkautesi täydellisestä itsestäänselvyydestä lapsesi maailmassa. Ja siitä turvallisuudentunteesta, jonka tämä itsestäänselvyys hänelle antaa.

Riittävän hyvän äitiyteen riittää se, että vastaan näihin kahteen kysymykseen kyllä:

1. Rakastatko lastasi juuri sellaisena kuin hän on?

2. Onko rakkautesi lapsellesi itsestäänselvyys?

Ja sen jälkeen kannattaa vielä opetella vastaamaan kyllä myös kolmanteen kysymykseen:

3. Hyväksytkö itsesi juuri sellaisena kuin olet?

Varsinkin poikkeustilan aikana vanhemmista on tullut yksiä epidemian sankareita. Moni meistä tekee työnsä samalla, kun vahtii päiväkoti-ikäistä lasta tai toimii apuopettajana koululaiselle. Nämä viikot ovat vaatineet monelta poikkeuksellista venymistä. Jos tiskivuori on päässyt kasvamaan, rutiinit natisseet liitoksistaan ja valmisruokaa kulunut, aivan sama. Me selvisimme tästä. Siitä on syytä olla ylpeä.

Samalla kun rakastamme lapsiamme juuri sellaisina kuin he ovat, on meidän opeteltava rakastamaan myös itseämme tällaisina kuin olemme. Ja muistetaan pitää itsestämme huolta. Jos uuvuttaa, on ihan okei hakea apua. Avun hakeminen ei tee sinusta huonoa äitiä. Se tekee sinusta äidin, joka välittää itsestään ja lapsistaan.

Meillä on oikeus nauttia lastemme rakkaudesta ilman loputtomia vaatimuslistoja ja uhrautumista. Ja meillä on oikeus olla muutakin kuin äitejä.

Jokainen meistä on riittävän hyvä äiti. Hyvää äitienpäivää!

Päiväkodit ja koulut aukeavat 14.5.

29.4.2020 / Emma Kari

Hallitus on juuri päättänyt, että päiväkoteihin ja kouluihin palataan torstaina 14.5. hallitusti ja porrastetusti. Suomessa politiikan lähtökohtana on lapsen etu ja kaikkien lapsien yhdenvertainen oikeus oppia. Sitä ei voida taata päiväkotien ja koulujen ollessa pitkään suljettuina.

Samalla kun turvataan lasten oikeus opetukseen, suojellaan oppilaiden ja koulussa työskentelevien aikuisten terveyttä. Lapset eivät kuulu taudin riskiryhmään, mutta riskiryhmiä suojellaan edelleen. Opetukseen palaamisen porrastaminen tehdään jakamalla lapsiryhmiä erilaisiin opetustiloihin ja järjestämällä opetusta vuoroissa. Päiväkodeille ja kouluille annetaan ohjeet turvallisiin järjestelyihin.

Oppimiserot ovat kasvaneet koko 2010-luvun. Oppimistuloksiin vaikuttavat entistä enemmän lapsen perhetausta. Etäopetuksen aikana perhetaustan vaikutus oppimiseen on kasvanut entisestään, mikä on lisännyt lasten välisiä eroja. Monen lapsen hyvinvointi on heikentynyt koronakriisin aikana. Lähiopetukseen palaaminen on lasten etu.

Perusoikeuksien ja lapsen oikeuksien suoja on Suomessa vahva. Kynnys käyttää valmiuslakia on todella korkea. Epidemiatilanteen muututtua hallitsemattomasta hallituksia, hallituksella ei ole enää mahdollista käyttää valmiuslakia.

Epidemia ei kuitenkaan ole ohi. Viranomaisten ohjeita on edelleen noudatettava tiukasti niin päiväkodeissa, kouluissa kuin kaikkialla muuallakin.

Neuvolapalvelut järjestettävä myös kriisiaikana

21.4.2020 / Emma Kari

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari on huolissaan kuntien vaihtelevista käytännöistä toteuttaa neuvolapalveluita epidemian aikana. Lastensuojelun keskusliiton kuntakartoituksessa kävi ilmi, että useassa kunnassa neuvolapalveluita on rajattu.

“Neuvolakäyntien karsiminen voi johtaa siihen, että perheiden ongelmat kärjistyvät entisestään. Jos lasten neuvolatarkastuksia jätetään pitämättä, on iso riski, että tukea tarvitsevia perheitä ei tunnisteta. Moni perhe on nyt kovilla. Jos perheiden tukipalveluista ei huolehdita, koronakriisin jälkeen käsissämme voi olla lastensuojelukriisi”, Kari sanoo.

Hallitus on paraikaa valmistelemassa tukipakettia myös lasten hyvinvoinnin tukemiseen. Kari pitää tärkeänä, ettei pienten lasten ja perheiden tukemista unohdeta.

“Neuvola on yksi tämän maan rakastetuimpia palveluita. Se on malliesimerkki ennaltaehkäisevästä palvelusta. Nyt, kun suurin osa lapsista on kotona, tämä on entistäkin tärkeämpää. Epidemian päätyttyä lisäresurssien tarve neuvoloihin ja päiväkotien tukipalveluihin on ilmeinen”, Kari sanoo.

Käytännöt vaihtelevat kunnittain ja monessa kunnassa on päädytty esimerkiksi rajaamaan neuvolakäynnit vain alle 2-vuotiaille tai rokoteohjelman mukaisiin rokotuskäynteihin. Kunnat myös itse toivoivat tilanteeseen selkeitä, valtakunnallisia ohjeita.

“Lapset ja perheet ovat eriarvoisessa asemassa eri puolella Suomea. Nyt tarvitaan valtakunnallinen ohjeistus siitä, että neuvolapalvelut täytyy järjestää myös kriisiaikana. Samoin perheitä on tärkeää ohjeistaa, että neuvolakäyntejä ei tarvitse perua tai siirtää. Perheitä ei saa jättää nyt yksin”, Kari sanoo.

Kouluruuan järjestämiseen tarvitaan selvä ohjeistus

20.4.2020 / Emma Kari

Kouluruuan ajatus on, ettei yksikään lapsi olisi tässä maassa nälkäinen ja aliravittu. Nyt jopa 18 prosenttia nuorista on kertonut kyselyssä kokeneensa koronakriisin aikana nälkää tai huonoa ravitsemusta kouluruuan loputtua. Tämä ei ole oikein.

Kouluruoka on ollut monelle lapselle ja nuorelle päivän ainoa lämmin ateria. Koulujen siirryttyä etäopetukseen kouluruokailun järjestämisessä on aivan liian suurta vaihtelua kuntien välillä. Alle puolet kunnista järjestää ruokailun kaikille halukkaille. Monessa kunnassa ruokailua ei välttämättä järjestetä kuin lähiopetukseen osallistuville.

Maksuton lämmin kouluruoka on tämän maan ylpeyden aihe, joka on jo vuosikymmenten ajan turvannut sen, että jokainen lapsi ja nuori saa koulupäivänsä aikana terveellisen ja ravitsevan aterian. Se on lapselle perustuslain takaama oikeus. Tämä kertoo jotain kaunista hyvinvointivaltiosta. Syödään yhdessä. Lapsista pidetään tasa-arvoisesti huolta.

Jokaisen ruokaa tarvitsevan lapsen on sitä myös saatava, tavalla tai toisella. Nyt tarvitaan valtakunnallisesti yhtenäinen ohjeistus kouluruoan järjestämiseen. Suomi ei saa edes poikkeusoloissa olla maa, jossa lapset joutuvat kokemaan nälkää.

Nyt ei ole leikkauslistojen aika

8.4.2020 / Emma Kari

Me olemme keskellä poikkeuksellista kriisiä, joka osuu kipeästi myös talouteen. Hallitus on tänään päättänyt välittömistä toimista talouden koronakriisin torjumiseksi. 1990-luvun laman virheitä ei toisteta. Nyt ei ole leikkauslistojen aika.

Kriisin takia talouden näkymät ovat äärimmäisen synkät. On pelastettava se, mitä voidaan. Nyt laitetaan rahaa erityisesti terveydenhuoltoon, ihmisten toimeentuloon, yritysten selviytymiseen, kuntien tukemiseen sekä kulttuuritoimijoiden auttamiseen. Tänään päätetty 3,6 miljardin euron kriisipaketti on jatkoa jo aikaisemmille kriisitoimille. Ja toukokuussa taloustoimet jatkuvat.

Monet koronakriisin seurauksista näkyvät jo nyt kunnissa ja ihmisten elämässä. Koulut, kirjastot, teatterit ja harrastuspaikat ovat suljettuina. Moni on lomautettuna ja yrittäjät ovat vaikeuksissa. Samaan aikaan kuntien verotulot laskevat nopeasti, mikä vaikeuttaa toimintaa kriisissä.

Ensi toimena kriisitilanteessa kuntien verotulojen menetyksiä korvataan yli puolella miljardilla eurolla. Ihmisten toimeentulon turvaamiseen varaudutaan noin 1,4 miljardilla eurolla. Lisäksi turvataan yrittäjille oikeus työttömyystukeen.

Tärkeää on auttaa mahdollisimman monia yrityksiä selviytymään kriisin yli. Yrityksiä tuetaankin nyt lähes miljardin euron kokoisella tukipaketilla. Lisäksi kulttuuria, liikuntaa ja nuorisotyötä tuetaan 60 miljoonalla eurolla. Parasta taloudelle on kuitenkin se, että Suomi saadaan auki mahdollisimman nopeasti.

Koronarajoitusten seuraukset osuvat kipeästi lasten ja nuorten oppimistuloksiin, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. Itse olen erityisen huolissani lastensuojelun tilanteesta ja perheväkivallan lisääntymisestä. Hallitus käynnistää tärkeän ja laajan toimenpideohjelman lasten ja nuorten tukemiseksi. Ohjelman rahoitus tarkentuu toukokuussa.

Me haluamme varmistaa, että koronaepidemian voittaminen ei jää kiinni ainakaan terveydenhuollon rahoituksesta. Suojavarusteiden, laitteiden ja lääkkeiden hankintaan osoitetaan 600 miljoonaa euroa.

Lue koko paketti tästä.

Nyt päätetty paketti on suunnattu akuutin koronakriisin hoitamiseen. Tilanteen rauhoituttua on pystyttävä polkaisemaan talouden elpyminen nopeasti käyntiin. Se on parasta ihmisille ja taloudelle. Me emme aio toistaa 90-luvun laman virheitä. Leikkauslistojen laatiminen tässä tilanteessa olisi juuri sitä.

Me emme halua luisua yhdestä kriisistä toiseen. Näemme paraikaa, miltä nopeasti eskaloituva globaali kriisi voi näyttää. Vastuuttominta olisi tehdä se johtopäätös, että muut kriisit voi tässä tilanteessa unohtaa. Koronan tavoin myös ilmastokriisi tulee koettelemaan koko maailmaa ja sen pysäyttämisen on oltava koronan jälkeisen jälleenrakentamisen perusta. Siksi taloutta tuetaan nyt toimilla, jotka eivät nosta meitä yhdestä kriisistä pahentamalla toista kriisiä, vaan torjumalla sitä. Hallitus on sitoutunut siihen, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen.

Taloutta elvyttävät toimet tehdään niin, että ne tukevat hallituksen ilmastotavoitetta ja irtautumista fossiilisista polttoaineista.

Korona ei saa johtaa lastensuojelukriisiin

2.4.2020 / Emma Kari

Nykytiedon valossa lapset eivät kuulu koronaviruksen riskiryhmään. Lapset ovat kuitenkin riskiryhmää, kun puhutaan epidemian estämiseksi tehtyjen toimenpiteiden seurauksista.

Suomessa on otettu lyhyessä ajassa käyttöön historiallisen tiukkoja rajoitteita koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi. Tämä kaikki on tehty johtavien terveysviranomaisten suosituksesta, jotta voimme pelastaa ihmishenkiä helposti leviävältä virukselta. Tiukoilla rajoituksilla on kuitenkin myös inhimillinen hinta. Rajoitusten pelätään aiheuttavan päihdeongelmien, mielenterveyden ja lastensuojelun kriisin Suomessa.

Koulut tulevat olemaan kiinni vielä pitkään. Tiukat rajoitukset aiheuttavat monissa perheissä taloushuolia. Tässä maassa on monia perheitä, joissa vanhempien jaksaminen on normaalioloissakin kortilla. On perheitä, joissa lapset joutuvat pelkäämään. Perheitä, joissa lämmintä ruokaa ei saada. Perheitä, joissa arjesta selvitään koulujen ja varhaiskasvatuksen, oppilashuollon ja lastensuojelun tai päihde- ja mielenterveyspalveluiden tarjoaman tuen voimin. Jos tämä tuki katoaa arjesta, voivat ongelmat kasvaa nopeasti.

Kun perheet jäävät yksin, myös lasten tilanne voi muuttua synkemmäksi. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan määrä kasvaa yleensä jouluisin ja juhlapyhien aikaan, kun perheet ovat paljon yhdessä. Lastensuojelun piirissä on tällä hetkellä 73 000 lasta. Pelkään, että tämä määrä kasvaa tulevien viikkojen aikana. Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat tulevat kaikella todennäköisyydellä poikkeustoimien aikana lisääntymään. Myös ne perheet, jotka eivät ole aikaisemmin tarvinneet tukea, voivat nyt olla avun tarpeessa. Tätä ei voi jättää huomioimatta, eikä näitä perheitä saa jättää yksin.

Kiitos jokaiselle ihmiselle, joka toimii perheiden tukena myös poikkeusoloissa. Juuri nyt yhteiskunnan turvaverkkoja tarvitaan. Kun lasten ja perheiden tuen tarve kasvaa, resurssien on oltava kunnossa. Perhepalvelut ja lastensuojelu on turvattava sekä oppilashuolto saatava toimimaan poikkeusoloissakin. Mielenterveyspalveluiden on kuuluttava niihin kriittisiin aloihin, joiden toiminta ei lakkaa. Erityisesti etäpalvelveluita tarjoaville toimijoille on nyt annettava lisätukea. Hinta voi olla kova sille, jos perheet jäävät nyt yksin.

Kaikissa päätöksissä on huomioitava vaikutukset lapsiin. Näin on tehtävä myös nyt.