Kouluruuan ajatus on, ettei yksikään lapsi olisi tässä maassa nälkäinen ja aliravittu. Nyt jopa 18 prosenttia nuorista on kertonut kyselyssä kokeneensa koronakriisin aikana nälkää tai huonoa ravitsemusta kouluruuan loputtua. Tämä ei ole oikein.

Kouluruoka on ollut monelle lapselle ja nuorelle päivän ainoa lämmin ateria. Koulujen siirryttyä etäopetukseen kouluruokailun järjestämisessä on aivan liian suurta vaihtelua kuntien välillä. Alle puolet kunnista järjestää ruokailun kaikille halukkaille. Monessa kunnassa ruokailua ei välttämättä järjestetä kuin lähiopetukseen osallistuville.

Maksuton lämmin kouluruoka on tämän maan ylpeyden aihe, joka on jo vuosikymmenten ajan turvannut sen, että jokainen lapsi ja nuori saa koulupäivänsä aikana terveellisen ja ravitsevan aterian. Se on lapselle perustuslain takaama oikeus. Tämä kertoo jotain kaunista hyvinvointivaltiosta. Syödään yhdessä. Lapsista pidetään tasa-arvoisesti huolta.

Jokaisen ruokaa tarvitsevan lapsen on sitä myös saatava, tavalla tai toisella. Nyt tarvitaan valtakunnallisesti yhtenäinen ohjeistus kouluruoan järjestämiseen. Suomi ei saa edes poikkeusoloissa olla maa, jossa lapset joutuvat kokemaan nälkää.