Avainsana: lapset (Page 1 of 9)

Valtuustoaloite luonnon tuomisesta päiväkoteihin

29.8.2022 / Emma Kari

Luonnon kanssa kosketuksissa oleminen parantaa lasten immunijärjestelmää. Tämän yksi syy siihen, että myös Helsingissä on pyritty lisäämään päiväkoti-ikäisten lasten mahdollisuuksia luontoretkiin.

Tutkijat ovat huolissaan lasten vastustuskyvyn laskusta. Immuunijärjestelmän häiriöt kuten allergiat, astma, atopia ja tyypin 1 diabetes ovat lisääntyneet luonnossa liikkumisen vähenemisen ja monimuotoisen luonnon hupenemisen myötä. Tutkimus toisensa jälkeen osoittaa, että kosketus monimuotoiseen luonnon mikrobistoon parantaa lasten immuunijärjestelmää.

Tuoreessa Luonnonvarakeskuksen, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston tekemässä tutkimuksessa päiväkodin hiekkalaatikkoon lisättiin mikrobirikastettua hiekkalaatikkohiekkaa. Näiden lasten immuunijärjestelmä koheni jo kahdessa viikossa verrattuna lapsiin, jotka leikkivät tavallisessa hiekassa. Samoja tuloksia ovat osoittaneet jo aiemmat tutkimukset, joissa päiväkotien pihalle on tuotu metsänpohjaista kasvustoa.

Aina ei ole mahdollista viedä lapsia päivittäin luontoon. Luontoa voidaan uusien tutkimusten perusteella tuoda lasten luokse jopa hiekkalaatikon hiekan mukana.

Helsingin tuleekin selvittää tavat, joilla varhaiskasvatuksessa voidaan lisätä lasten päivittäistä kosketusta monimuotoisen luonnon mikrobistoon nojaten uusiin tutkimustuloksiin.

Olemme jättäneet asiasta 24.8.2022 Helsingin kaupunginvaltuustossa aloitteen luonnon tuomisesta päiväkoteihin.

Emma Kari

Valtuustoaloite Helsingin kaupungista perheystävällisenä työpaikkana

9.9.2020 / Emma Kari

Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Kaupunki on sitoutunut edistämään työntekijöidensä yhdenvertaisuutta sekä tasa-arvoa. Perheen ja työn yhteensovittaminen on keskeinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysymys.

Perheystävällinen työpaikka ajaa kaikkien etua. Perheen ja työn yhteensovittaminen koskee eri elämäntilanteissa ja elämänvaiheissa olevia työssäkäyviä ihmisiä. Kyse on sekä asenteista että teoista, joilla tehdään mahdolliseksi työteon ja perhe-elämän sujuvuus arjessa.

Perheystävällisyyden kehittäminen on osa työkyvyn ja työssä jaksamisen tukemista, työn tuloksellisuuden vaalimista, monimuotoisuuden toteutumista, tasa-arvoisuutta ja eri-ikäisten työntekijöiden johtamista. Kun työntekijät voivat hyvin, voi kaupunkikin paremmin. Samalla Helsingille on tärkeää profiloitua perheystävällisenä työnantajana.

Yksi tapa edistää perheystävällisyyttä kaupungin organisaatiossa on liittyä Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelmaan. Väestöliittö myöntää ohjelmaan osaallistuneille organisaatioille Perheystävällinen työpaikka -tunnuksen.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsinki ryhtyy toimiin parantaakseen perheystävällisyyttä ja helpottaakseen perheen ja työn yhteensovittamista kaupungin eri toimialoilla. Tämä edellyttää nykytilan kartoittamista ja arvioimista yhdessä kaupungin työntekijöiden kanssa sekä uusien perheystävällisten toimintatapojen ja ohjeistuksien ottamista käyttöön. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi liittymällä Väestöliiton perheystävällinen työpaikka -ohjelmaan.

Emma Kari

Helsingissä 9.9.2020

Rokotukset eivät saa jäädä ottamatta koronan takia

19.5.2020 / Emma Kari

Kaikkia pienten lasten rokotteita on otettu alkuvuoden aikana vähemmän kuin ennen. Olen tästä todella huolissani.

Moni kunta on rajannut neuvolapalveluita koronan vuoksi. Vanhemmat ovat myös peruneet neuvola-aikoja epidemian vuoksi. Samalla kouluterveydenhuollon palveluita on saatettu karsia. Se, että rokotteita on alkuvuonna annettu normaalia vähemmän, ei saa johtaa siihen, että nämä rokotteet jäävät kokonaan ottamatta. Rokotekattavuus ei saa heikentyä koronan vuoksi.

Rokotteiden ottamisessa ei ole kyse pelkästään siitä, pelkääkö itse saavansa kurkkumädän, tuhkarokon tai influenssan. On hyvä muistaa, että samalla, kun rokote suojaa itseä, se suojaa ennen kaikkea muita ihmisiä. Mitä useampi on ottanut rokotteen, sitä epätodennäköisemmin tartuntatauti leviää väestössä. Silloin myös ne ihmiset, jotka eivät syystä tai toisesta voi ottaa rokotetta (esimerkiksi sairauden vuoksi), ovat suojassa. Jos taas rokotteita ei oteta riittävästi ja rokotekattavuus laskee liian alas, ovat pienet lapset ja vaikkapa syöpää sairastavat ihmiset vaarassa.

Suomessa tilanne on ollut pitkään hyvä. Suomalaiset vanhemmat haluavat huolehtia paitsi itsestään ja lapsistaan, myös muista ihmisistä. Joissain Euroopan maissa tilanne on paljon heikompi, ja esimerkiksi tuhkarokkoepidemiat ovat yleistyneet. Sen vuoksi myös Suomessa törmätään toisinaan tuhkarokkotapauksiin. Ne eivät kuitenkaan muutu tässä maassa epidemioiksi, koska valtaosa väestöstä on rokotettu. Tästä on syytä pitää kiinni.

Siksi nyt on tärkeää huolehtia siitä, että ne rokotteet, jotka ovat epidemian vuoksi jääneet ottamatta, tulevat otetuksi. Kaikkien kunnissa peruttujen neuvola-aikojen tilalle on pikaisesti löydettävä uudet ajat. Kouluissa on tärkeää huolehtia siitä, että terveystarkastukset saadaan pyörimään ja rokotteet annettua.

Jos vanhemmalla on pelkoja ja huolia rokotteisiin liittyen, on terveydenhuollon henkilöstön hyvä löytää aikaa keskustelulle ja kuuntelulle. Virheelliset pelot ja luulot, joita rokotteisiin toisinaan liittyy, on tärkeää saada korjattua. Toisinaan asiat voidaan ratkaista jo sillä, että vaikkapa rokotteiden oton aikatauluun ja jaksotukseen löydetään yhteisymmärrys.

Rokotteet ovat yksi merkittävä syy siihen, että tämän maan lapset selviävät nykyään hengissä aikuisuuteen saakka. Koronapandemian rinnalle ei tarvita muita epidemioita. Pidetään lapsistamme huolta ja hoidetaan rokotukset kuntoon!

Sinä olet riittävän hyvä äiti

8.5.2020 / Emma Kari

Äitiyteen liittyy enemmän odotuksia, kuin mihinkään muuhun rooliin yhteiskunnassa.

Me olemme epävarmoja. Kyseenalaistamme itseämme. Podemme huonoa omatuntoa. Kasaamme itsellemme loputtomia listoja tavoitteista, joita kenenkään ei ole mahdollista saavuttaa. Lapsemme ovat meille tärkeintä maailmassa. Siksi äitiys on se asia, jota emme halua mokata.

Riittämättömyyden tunne on myös minulle liiankin tuttua. Päivät venyvät. Koti on usein hyrskyn myrskyn. En ole koskaan tehnyt itse luomusoseita. Olen ollut usein se viimeinen äiti päiväkodin pihalla. Olen myöhästynyt jalkapallopelistä. Olen unohtanut luistimet urheilupäivänä. Enkä soittanut lapsilleni Mozartia heidän kasvaessa vatsassani.

En missään nimessä ole täydellinen äiti. Mutta olen riittävän hyvä äiti.

Äitiyden hyvyys ei määrity uhrautumisen määrästä tai huippusuoritusten sarjoista. Se määrittyy sinun rakkautesi täydellisestä itsestäänselvyydestä lapsesi maailmassa. Ja siitä turvallisuudentunteesta, jonka tämä itsestäänselvyys hänelle antaa.

Riittävän hyvän äitiyteen riittää se, että vastaan näihin kahteen kysymykseen kyllä:

1. Rakastatko lastasi juuri sellaisena kuin hän on?

2. Onko rakkautesi lapsellesi itsestäänselvyys?

Ja sen jälkeen kannattaa vielä opetella vastaamaan kyllä myös kolmanteen kysymykseen:

3. Hyväksytkö itsesi juuri sellaisena kuin olet?

Varsinkin poikkeustilan aikana vanhemmista on tullut yksiä epidemian sankareita. Moni meistä tekee työnsä samalla, kun vahtii päiväkoti-ikäistä lasta tai toimii apuopettajana koululaiselle. Nämä viikot ovat vaatineet monelta poikkeuksellista venymistä. Jos tiskivuori on päässyt kasvamaan, rutiinit natisseet liitoksistaan ja valmisruokaa kulunut, aivan sama. Me selvisimme tästä. Siitä on syytä olla ylpeä.

Samalla kun rakastamme lapsiamme juuri sellaisina kuin he ovat, on meidän opeteltava rakastamaan myös itseämme tällaisina kuin olemme. Ja muistetaan pitää itsestämme huolta. Jos uuvuttaa, on ihan okei hakea apua. Avun hakeminen ei tee sinusta huonoa äitiä. Se tekee sinusta äidin, joka välittää itsestään ja lapsistaan.

Meillä on oikeus nauttia lastemme rakkaudesta ilman loputtomia vaatimuslistoja ja uhrautumista. Ja meillä on oikeus olla muutakin kuin äitejä.

Jokainen meistä on riittävän hyvä äiti. Hyvää äitienpäivää!

Psykologit päiväkoteihin

6.5.2020 / Emma Kari

Vihreiden Emma Kari toivoo psykologipalveluiden tuomista varhaiskasvatukseen osaksi päiväkotien arkea. Tällä hetkellä muilla koulutusasteilla psykologipalvelut ovat osa lasten oppimisen tukea, mutta varhaiskasvatuksesta ne puuttuvat lähes täysin.

“Koronan rajoitustoimien seuraukset ovat osuneet kipeästi niihin lapsiin, jotka tarvitsevat eniten tukea. Kriisin jäljet voivat näkyä pienissä lapsissa vasta viiveellä. Varhaiskasvatuksessa olevat lapset ovat eriarvoisessa asemassa vanhempiin lapsiin verrattuna, sillä päiväkodeista puuttuvat psykologipalvelut. Paras tapa tarjota tukea pienille lapsille on tuoda se lapsen arkeen, päiväkotiin, jossa lapsi viettää suurimman osan päivästään”, Kari sanoo.

Hallitusohjelmassa on sovittu oppimisen tukimallin rakentamisesta päiväkoteihin, mutta työ on edistynyt hitaasti. Hallitus kuitenkin valmistelee paraikaa lasten tukipakettia kriisin jälkihoitoon. Kari toivoo päiväkotilasten tuen olevan osa tukipakettia.

“Pienimmät eivät saa jäädä jalkoihin kriisin jälkihoidossa. Toisin kuin peruskouluissa ja toisella asteella, varhaiskasvatuksessa lapsella ei ole oikeutta etäopetukseen. Samaan aikaan monessa kunnassa on karsittu neuvolapalveluita. Oppimisen tuki on tuotava lasten lähelle: päiväkodissa olevilla lapsilla pitää olla sama oikeus erityisopettajan, kuraattorin, psykologin ja lääkärin tukeen kuin peruskoulussa olevilla lapsilla”, Kari sanoo.

Lasten väliset oppimiserot ovat kasvaneet koko 2010-luvun. On uhkana, että kriisin aikana perhetaustan vaikutus on kasvanut entisestään, mikä lisää lasten välisiä eroja. Monessa kunnassa psykologipalveluiden tuomista varhaiskasvatukseen on jo kokeiltu hyvin tuloksin.

“Jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus saada yksilöllistä tukea kasvuun ja oppimiseen. Opintien varhaiset askeleet ovat niitä kaikkein tärkeimpiä. Panostamalla varhaiskasvatukseen tuemme lasten oppimista ja ennaltaehkäisemme ongelmia. Ei ole oikein, että kaikkein pienimmille annetaan vähiten tukea. Varhaiskasvatus on vuosia jäänyt Suomessa muiden koulutusasteiden varjoon. Nyt niin ei saa enää käydä”, Kari sanoo.

Viisi toimenpidettä varhaiskasvatuksen tukemiseen

4.5.2020 / Emma Kari

Koronakriisin aikana perhetaustan vaikutus oppimiseen kasvaa entisestään, mikä lisää lasten välisiä eroja. Toisin kuin muilla oppijoilla, varhaiskasvatuksessa olevilla lapsilla ei ole oikeutta etäopetukseen. Lisäksi varhaiskasvatuksessa lapsilla ei ole samaa oikeutta oppilashuoltoon ja oppimisen tukeen kuin perusopetuksessa.

Hallitusohjelmassa on sovittu useita toimia varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseksi. Nämä parannukset ovat nyt kiireellisempiä kuin koskaan.

Varhaiskasvatus ei saa enää jäädä jalkoihin.

1. Oppimisen tukea varhaiskasvatukseen

Jokainen lapsi tarvitsee yksilöllistä tukea kasvuun ja oppimiseen. Varhaiskasvatukseen panostaminen on parasta mahdollista oppimisen tukemista ja ongelmien ennaltaehkäisyä. Mitä aikaisemmassa vaiheessa ongelmiin puututaan, sitä paremmin lapset ja perheet voivat.

Tuki on tuotava lähelle lapsia ja perheitä. Varhaiskasvatuksessa oleville lapsille on luotava oppilashuolto ja oppimisen tuki. Päiväkoteihin on lisättävä erityisopettajia, kuraattoreita, psykologeja, lääkäreitä ja neuvolan palveluita. On myös tärkeää turvata resurssit, jotta päiväkodeissa on riittävästi henkilökuntaa ja toimintaa voidaan toteuttaa pienryhmissä.

2. Viisivuotiaiden varhaiskasvatus maksuttomaksi

Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on edelleen matala muihin Pohjoismaihin verrattuna. Suomessa joka viides 3–5-vuotias on varhaiskasvatuksen ulkopuolella. Suomessa varhaiskasvatuksen piirissä oli 79 prosenttia lapsista vuonna 2017, kun muissa Pohjoismaissa osallistumisaste oli 94–98 prosenttia.

Koronakriisi kohtelee perheitä hyvin epätasaisesti. Kriisi on lisännyt lasten eriarvoisuutta. Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen on tehokas keino tasata lasten perhetaustoista johtuvia eroja. Onkin tärkeää jatkaa ja laajentaa viisivuotiaiden maksutonta varhaiskasvatusta, jotta yhä useampi lapsi pääsee varhaiskasvatuksen piiriin.

Lisäksi kotihoidontuen sisaruslisä tulisi poistaa viisi- ja kuusivuotiailta. Näin perheillä ei olisi kannusteita pitää viisivuotiaita kotona silloin, kun toinen vanhemmista on kotihoidontuella hoitamassa perheen pienempiä lapsia.

3. Esikoulu kaksivuotiseksi

Oppimisen erot kasvavat koronaepidemiassa, kun kasvatusvastuu on pääosin vanhempien harteilla. Kaksivuotiseen esikouluun siirtyminen tarkoittaa, että yhä useampi lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen jo viisivuotiaana. Näin tasaamme lasten välisiä oppimiseroja ja pystymme puuttumaan mahdollisiin haasteisiin varhaisemmassa vaiheessa. Onkin tärkeää jatkaa kaksivuotisen esikoulun kehittämistä osana varhaiskasvatuksen laatu- ja kehittämisohjelmaa.

Pitkällä tähtäimellä on tavoiteltava oppimisen joustavampaa aloitusta, eli siirtymistä joustavaan esi- ja alkuopetukseen. Näin myös lapset oppivat enemmän toisaltaan, kun esikoululaiset ja ensimmäisen sekä toisen luokan oppilaat toimisivat tiiviimmin yhdessä.

4. Tukea varhaiskasvatuksen ammattilaisten työhyvinvointiin

Kriisi on koetellut paljon myös varhaiskasvatuksen opettajia, sosionomeja ja lastenhoitajia, jotka ovat omalla työllään mahdollistaneet sen, että yhteiskunnan kriittisillä aloilla toimivat henkilöt ovat päässeet töihin. Kriisi on ollut kuormittava varhaiskasvatuksen työntekijöille. Heillä on voinut olla pelkoa tartunnasta ja huolia lomautuksista. Työntekijöiden hyvinvointia on tuettava kriisin jälkihoidossa.

5. Lisää varhaiskasvatuksen opettajia ja erityisopettajia

Yliopistokoulutuksen saaneista varhaiskasvatuksen opettajista on edelleen pulaa. Tutkimusten mukaan pedagoginen ja suunniteltu varhaiskasvatus on hyödyllisintä lasten kasvun ja oppimisen tukemisessa. Yliopistosta valmistuneilla varhaiskasvatuksen opettajilla on pedagogiset valmiudet auttaa ja tukea lasta oppimisen haasteissa jo varhaisessa vaiheessa. Lisäämällä varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien aloituspaikkoja yliopistoihin voimme varmistaa, että myös tulevaisuudessa jokainen lapsi saa laadukasta varhaiskasvatusta.

Päiväkodit ja koulut aukeavat 14.5.

29.4.2020 / Emma Kari

Hallitus on juuri päättänyt, että päiväkoteihin ja kouluihin palataan torstaina 14.5. hallitusti ja porrastetusti. Suomessa politiikan lähtökohtana on lapsen etu ja kaikkien lapsien yhdenvertainen oikeus oppia. Sitä ei voida taata päiväkotien ja koulujen ollessa pitkään suljettuina.

Samalla kun turvataan lasten oikeus opetukseen, suojellaan oppilaiden ja koulussa työskentelevien aikuisten terveyttä. Lapset eivät kuulu taudin riskiryhmään, mutta riskiryhmiä suojellaan edelleen. Opetukseen palaamisen porrastaminen tehdään jakamalla lapsiryhmiä erilaisiin opetustiloihin ja järjestämällä opetusta vuoroissa. Päiväkodeille ja kouluille annetaan ohjeet turvallisiin järjestelyihin.

Oppimiserot ovat kasvaneet koko 2010-luvun. Oppimistuloksiin vaikuttavat entistä enemmän lapsen perhetausta. Etäopetuksen aikana perhetaustan vaikutus oppimiseen on kasvanut entisestään, mikä on lisännyt lasten välisiä eroja. Monen lapsen hyvinvointi on heikentynyt koronakriisin aikana. Lähiopetukseen palaaminen on lasten etu.

Perusoikeuksien ja lapsen oikeuksien suoja on Suomessa vahva. Kynnys käyttää valmiuslakia on todella korkea. Epidemiatilanteen muututtua hallitsemattomasta hallituksia, hallituksella ei ole enää mahdollista käyttää valmiuslakia.

Epidemia ei kuitenkaan ole ohi. Viranomaisten ohjeita on edelleen noudatettava tiukasti niin päiväkodeissa, kouluissa kuin kaikkialla muuallakin.

Neuvolapalvelut järjestettävä myös kriisiaikana

21.4.2020 / Emma Kari

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari on huolissaan kuntien vaihtelevista käytännöistä toteuttaa neuvolapalveluita epidemian aikana. Lastensuojelun keskusliiton kuntakartoituksessa kävi ilmi, että useassa kunnassa neuvolapalveluita on rajattu.

“Neuvolakäyntien karsiminen voi johtaa siihen, että perheiden ongelmat kärjistyvät entisestään. Jos lasten neuvolatarkastuksia jätetään pitämättä, on iso riski, että tukea tarvitsevia perheitä ei tunnisteta. Moni perhe on nyt kovilla. Jos perheiden tukipalveluista ei huolehdita, koronakriisin jälkeen käsissämme voi olla lastensuojelukriisi”, Kari sanoo.

Hallitus on paraikaa valmistelemassa tukipakettia myös lasten hyvinvoinnin tukemiseen. Kari pitää tärkeänä, ettei pienten lasten ja perheiden tukemista unohdeta.

“Neuvola on yksi tämän maan rakastetuimpia palveluita. Se on malliesimerkki ennaltaehkäisevästä palvelusta. Nyt, kun suurin osa lapsista on kotona, tämä on entistäkin tärkeämpää. Epidemian päätyttyä lisäresurssien tarve neuvoloihin ja päiväkotien tukipalveluihin on ilmeinen”, Kari sanoo.

Käytännöt vaihtelevat kunnittain ja monessa kunnassa on päädytty esimerkiksi rajaamaan neuvolakäynnit vain alle 2-vuotiaille tai rokoteohjelman mukaisiin rokotuskäynteihin. Kunnat myös itse toivoivat tilanteeseen selkeitä, valtakunnallisia ohjeita.

“Lapset ja perheet ovat eriarvoisessa asemassa eri puolella Suomea. Nyt tarvitaan valtakunnallinen ohjeistus siitä, että neuvolapalvelut täytyy järjestää myös kriisiaikana. Samoin perheitä on tärkeää ohjeistaa, että neuvolakäyntejä ei tarvitse perua tai siirtää. Perheitä ei saa jättää nyt yksin”, Kari sanoo.

Kouluruuan järjestämiseen tarvitaan selvä ohjeistus

20.4.2020 / Emma Kari

Kouluruuan ajatus on, ettei yksikään lapsi olisi tässä maassa nälkäinen ja aliravittu. Nyt jopa 18 prosenttia nuorista on kertonut kyselyssä kokeneensa koronakriisin aikana nälkää tai huonoa ravitsemusta kouluruuan loputtua. Tämä ei ole oikein.

Kouluruoka on ollut monelle lapselle ja nuorelle päivän ainoa lämmin ateria. Koulujen siirryttyä etäopetukseen kouluruokailun järjestämisessä on aivan liian suurta vaihtelua kuntien välillä. Alle puolet kunnista järjestää ruokailun kaikille halukkaille. Monessa kunnassa ruokailua ei välttämättä järjestetä kuin lähiopetukseen osallistuville.

Maksuton lämmin kouluruoka on tämän maan ylpeyden aihe, joka on jo vuosikymmenten ajan turvannut sen, että jokainen lapsi ja nuori saa koulupäivänsä aikana terveellisen ja ravitsevan aterian. Se on lapselle perustuslain takaama oikeus. Tämä kertoo jotain kaunista hyvinvointivaltiosta. Syödään yhdessä. Lapsista pidetään tasa-arvoisesti huolta.

Jokaisen ruokaa tarvitsevan lapsen on sitä myös saatava, tavalla tai toisella. Nyt tarvitaan valtakunnallisesti yhtenäinen ohjeistus kouluruoan järjestämiseen. Suomi ei saa edes poikkeusoloissa olla maa, jossa lapset joutuvat kokemaan nälkää.

Korona ei saa johtaa lastensuojelukriisiin

2.4.2020 / Emma Kari

Nykytiedon valossa lapset eivät kuulu koronaviruksen riskiryhmään. Lapset ovat kuitenkin riskiryhmää, kun puhutaan epidemian estämiseksi tehtyjen toimenpiteiden seurauksista.

Suomessa on otettu lyhyessä ajassa käyttöön historiallisen tiukkoja rajoitteita koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi. Tämä kaikki on tehty johtavien terveysviranomaisten suosituksesta, jotta voimme pelastaa ihmishenkiä helposti leviävältä virukselta. Tiukoilla rajoituksilla on kuitenkin myös inhimillinen hinta. Rajoitusten pelätään aiheuttavan päihdeongelmien, mielenterveyden ja lastensuojelun kriisin Suomessa.

Koulut tulevat olemaan kiinni vielä pitkään. Tiukat rajoitukset aiheuttavat monissa perheissä taloushuolia. Tässä maassa on monia perheitä, joissa vanhempien jaksaminen on normaalioloissakin kortilla. On perheitä, joissa lapset joutuvat pelkäämään. Perheitä, joissa lämmintä ruokaa ei saada. Perheitä, joissa arjesta selvitään koulujen ja varhaiskasvatuksen, oppilashuollon ja lastensuojelun tai päihde- ja mielenterveyspalveluiden tarjoaman tuen voimin. Jos tämä tuki katoaa arjesta, voivat ongelmat kasvaa nopeasti.

Kun perheet jäävät yksin, myös lasten tilanne voi muuttua synkemmäksi. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan määrä kasvaa yleensä jouluisin ja juhlapyhien aikaan, kun perheet ovat paljon yhdessä. Lastensuojelun piirissä on tällä hetkellä 73 000 lasta. Pelkään, että tämä määrä kasvaa tulevien viikkojen aikana. Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat tulevat kaikella todennäköisyydellä poikkeustoimien aikana lisääntymään. Myös ne perheet, jotka eivät ole aikaisemmin tarvinneet tukea, voivat nyt olla avun tarpeessa. Tätä ei voi jättää huomioimatta, eikä näitä perheitä saa jättää yksin.

Kiitos jokaiselle ihmiselle, joka toimii perheiden tukena myös poikkeusoloissa. Juuri nyt yhteiskunnan turvaverkkoja tarvitaan. Kun lasten ja perheiden tuen tarve kasvaa, resurssien on oltava kunnossa. Perhepalvelut ja lastensuojelu on turvattava sekä oppilashuolto saatava toimimaan poikkeusoloissakin. Mielenterveyspalveluiden on kuuluttava niihin kriittisiin aloihin, joiden toiminta ei lakkaa. Erityisesti etäpalvelveluita tarjoaville toimijoille on nyt annettava lisätukea. Hinta voi olla kova sille, jos perheet jäävät nyt yksin.

Kaikissa päätöksissä on huomioitava vaikutukset lapsiin. Näin on tehtävä myös nyt.