Avainsana: rasismi (Page 2 of 2)

Olemme antaneet nettikiusaajien pilata internetin

Me olemme antaneet nettikiusaajien pilata internetin.

Tällä viikolla sekä Helsingin Sanomat että MTV ovat ilmoittaneet, että joutuvat sulkemaan kommenttiosiot uutisistaan. Kommentit ovat muuttuneet jatkuvasti aggressiivisemmiksi ja sairaimmiksi. Rasismi ja ihmisviha ovat karanneet käsistä. Nyt kohteena ovat sotaa pakenevat ihmiset, mutta vihan kohde voi olla kuka tahansa.

Tämä on tappio sananvapaudelle ja avoimuudelle. Samalla se kertoo jotain todella surullista meistä suomalaisista. Silti on oikein, että mediatalot yrittävät puuttua uhkailuun ja vihapuheeseen. Keskustelupalstoista on tullut kiusaajien temmellyskenttä, jolla naiset, homot ja maahanmuuttajat ovat jatkuvien hyökkäysten kohteena.

Saan usein viestejä naisilta, jotka kertovat, etteivät enää uskalla kirjoittaa mielipiteitään seinälleni. Naispoliitikkona olen jo tottunut törkeään ulkonäön arvosteluun, haukkumiseen sekä raiskaus- ja väkivaltauhkausviesteihin. Nyt käytävä keskustelu on hyvä muistutus minulle itsellenikin, ettei siihen olisi pitänyt tottua. Se ei ole oikein.

Lienee varmaan paikallaan sanoa ääneen, että lähes poikkeuksetta solvauksia ja uhkauksia lähettävät miehet. Se on julmaa vallankäyttöä ja tapa yrittää vaimentaa naiset poliittisessa keskustelussa. Tähän ei pidä suostua.

Me emme saa antaa kiusaajille valtaa. Siksi tällä sivulla keskusteltaessa on oltava kunnioittava ja asiallinen. Naisvihalle, rasismille ja homofobialle on nollatoleranssi. Aggressiivisuus, haukkuminen ja uhkailu johtavät välittömään bannaukseen. Meidän on vallattava internet takaisin kiusaajilta.

Pääministeri Sipilä, ketkä ovat ääripäitä?

Pääministeri Juha Sipilä on tänään sanonut, että tällä hetkellä keskustelussa pakolaiskriisistä kärjistyvät ääripäät. Samaa ovat viime päivinä toistelleet useat hallituspuolueiden kansanedustajat.

Haluaisin kuulla pääministeriltä, mikä on se toinen ääripää? On selvää, että rasistiset ja henkensä edestä pakenevien syyrialaisten hätää pilkaavat kirjoitukset edustavat ääripäätä, mutta mikä muu?

Ovatko ne lukemattomat suomalaiset ääripäätä, jotka parhaillaan vievät vaatteitaan vastaanottokeskuksiin turvapaikanhakijoille? Ovatko ne ihmiset ääripäätä, jotka ovat alkaneet tukea Punaista Ristiä, Unicefia tai Pelastakaa Lapset -järjestöä? Ovatko ne ihmiset ääripäätä, jotka toivovat inhimillisyyttä ja lähimmäisen rakkautta sotaa pakenevia ihmisiä kohtaan?

Vai onko vain helpompaa olla ottamatta kantaa vaikeisiin kysymyksiin leimaamalla koko keskustelu ääripäiden keskusteluksi?

Meneillään on suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Välimereen on tänä vuonna hukkunut tuhansia ihmisiä. Meillä on velvollisuus auttaa, koska meitäkin on autettu. Ja koska se on oikein.

Helsinki käy rasismia vastaan

Tänään kaupunginhallituksessa päätettiin, että Helsinki hakee jäsenyyttä European Coalition of Cities Against Racism (ECCAR) -verkostossa. Vihreät ovat iloisia halusta liittää Helsinki rasismin vastaisen työn etujoukkoihin.

Jäsenyyden hakemisesta linjattiin viime syksynä kaupungin globaalin vastuun strategiassa. Linjaus vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä syrjinnän vähentämisessä lisättiin strategiaan vihreiden ehdotuksesta.

– Helsingissä on halua puuttua entistä voimakkaammin rasismiin. Jokainen voi kyseenalaistaa omia ennakkoluulojaan, mutta tarvitaan myös kaupunginlaajuisia toimia. Verkoston jäsenyys edellyttää, että kaupungit osoittavat, millaisin täsmällisin keinoin aiotaan edistää rasismin tiedostamista, vahvistaa kaupunkilaisten osallistumista sekä tukea rasismin uhreja, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

– Rasismin ja sen eri ilmenemismuotojen kitkemiseen on etsittävä uusia välineitä. Verkostoon kuuluu yli 100 eurooppalaista kaupunkia jotka jakavat onnistumisia ja parhaita toimintamalleja rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseksi sekä yhdenvertaisuuden ja kulttuurisen monimuotoisuuden edistämiseksi, toteaa vihreän kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Tuuli Kousa.

Eurooppalaisista pääkaupungeista verkostossa ovat mukana Berliini, Bern, Dublin, Lontoo, Madrid, Nikosia, Pariisi, Pietari, Riika, Rooma, Sarajevo ja Tukholma.

Verkoston nettisivut: http://www.eccar.info/

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801
Tuuli Kousa, 050 543 7374

Antiziganismin ytimessä

Eilinen oli kummallinen päivä.

Ilmojen lämmettyä Helsinkiin on jälleen saapunut Romanian romaneja, kuten joka kesä vuodesta 2008 lähtien. Sosiaaliviraston arvioiden mukaan romaneja on Helsingissä 50 henkeä. Osalle ihmiset ovat tarjonneet mahdollisuuden yöpyä kotonaan ja osa nukkuu autoissaan. Sosiaalikeskus Sataman pihalle oli vielä eilen aamulla leiriytynyt 26 romania.

Pelastuslaitos oli aikaisemmassa tarkastuksessaan todennut Sataman leirin turvattomaksi asuinpaikaksi romaneille ja se haluttiin purkaa. Sataman romanit olivat valmiita nukkumaan yönsä kylmissä autoissa. He olivat valmiita luopumaan sähköstä ja lämmityksestä. Romanit olivat valmiita oikeastaan mihin tahansa, heidän ainoa toiveensa oli, että he saisivat olla rauhassa. Läpi päivän kestäneiden neuvottelujen jälkeen päädyttiin väliaikaiseen kompromissiin. Romanit asuvat maanantaihin saakka Sosiaalikeskus Sataman alakerrassa.

Tilanne oli ajoittain melko absurdi. Paikalla olivat pelastuslaitos, kaupunginvaltuutettuja, ihmisoikeusaktivisteja, korkeassa asemassa olevia virkamiehiä, Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Iltalehti, YLE, Nelosen uutiset ja Mtv3. Kaiken keskellä seisoi 26 hämmentynyttä romania, joille tulkki yritti selittää, mitä ympärillä tapahtuu.

Sataman piha-alueeseen tutustunut ei voi olla kuin pelastuslaitoksen kanssa samaa mieltä. Kenenkään ei pitäisi elää näin. Oikeastaan en voi edes ymmärtää, miten kukaan voi selvitä niissä oloissa.

Romanit selviytyvät, sillä heidän on pakko. He joutuvat systemaattisen syrjinnän ja rasismin kohteeksi kaikkialla. Ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineet toistuvasti romaneihin kohdistuvia viharikoksia ja pakkohäätöjä eri puolilla Eurooppaa. Romanien asunnot ovat usein huonokuntoisia ja jopa asumiskelvottomia, heitä syrjitään systemaattisesti työmarkkinoilla eikä romanilapsia aina päästetä tavallisiin kouluihin. Lisäksi monilta romaneilta puuttuu henkilötodistus, mikä vaikeuttaa pääsyään palveluihin ja perusoikeuksien toteutumista. Sama tilanne on jatkunut jo satoja vuosia.

Romaneja kohtaan koettu viha elää vahvana myös Suomessa. Romanit nähdään pelkkinä rikollisina ja loisina. Ihmiset puhuvat mieluummin järjestäytyneestä rikollisuudesta kuin köyhyydestä. Monelle on aivan sama mitä näille ihmisille tapahtuu, kunhan he katoavat katukuvasta. Näin ei kuitenkaan tule tapahtumaan. Maailma on muuttunut ja oikeus vapaaseen liikkumiseen koskee myös meidän hyväosaisten lisäksi huono-osaisia. Ihmisiä ei voi käännyttää rajalla ihonvärin tai kansallisuuden takia.

Romanit eivät katoa, vaikka heidän olonsa tehtäisiin kuinka kurjiksi tahansa. Ja koska he eivät tule häviämään Helsingistä, on heille varmistettava ihmisarvoiset olot. Eivätkä olot parane hajottamalla leiri toisensa jälkeen ja ajamalla romanit taas taivasalle.

Amnesty on toistuvasti vaatinut Euroopan unionia ja sen jäsenmaita ryhtymään toimiin, jotta romaneihin kohdistuva rasismin ja köyhyyden kierre saataisiin katkaistua. Meidän on oltava mukana parantamassa romanien oloja, ei kurjistamassa niitä. Tämä tarkoittaa toimintaa niin EU:n tasolla kuin Helsingissäkin.

Newer posts »