Emma Kari

Avainsana: talous (Page 2 of 4)

Mikä on Sipilän, Soinin ja Stubbin visio?

21.9.2015 /

Kun puhutaan vaikeista ajoista ja yhteen hiileen puhaltamisesta, kysymys on, että millaisen ulospääsyn hallitus meille tarjoaa. Millaisen tulevaisuuden eteen nyt on tehtävä kipeitä päätöksiä?

On vaikea ymmärtää, mikä on Sipilän, Soinin ja Stubbin visio. Hallitus ei tarjoa mitään toivoa paremmasta. Kun katsotaan hallituksen esityksiä, sen näkemys tulevaisuuden Suomesta aukenee synkkänä.

Sipilän hallituksen kovimmat leikkaukset osuvat varhaiskasvatukseen, kouluihin, yliopistoihin ja tutkimukseen. Eli tulevan sukupolven koulutustasoa lasketaan, eikä suomalaiseen osaamiseen tai tuotekehitykseen enää uskota.

Kasvua haetaan palkkoja alentamalla. Tämä tarkoittaa pienipalkkaisten (pääasiassa naisten) entistä huonompaa toimeentuloa. Rahaa sen sijaan laitetaan lisää navettojen, Talvivaaran ja teollisuuslaitosten tukiin. Tällainen ajatus kasvualoista oli ajankohtainen viimeksi 50 vuotta sitten.

Sipilän hallituksen visiossa maamme uudet painopisteet ovatkin tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen ja huipputeknologian sijaan alkutuotanto, halpatyövoima ja koulutustason laskeminen. Ja tämä tehdään, vaikka Sipilä vielä itse sanoi muutama vuosi sitten, että “Suomi voi kilpailla vain osaamisella, ei työvoiman hinnalla”.

Suomi tarvitsee kasvua. Suomalaiset ovat valmiita kipeisiinkin uudistuksiin, jos nämä tehdään oikeudenmukaisesti ja ne luovat pohjaa paremmalle huomiselle. Sipilän hallitus ei tällaista tarjoa.

Lakkotunnelmia

18.9.2015 /

Aamulla oli harmaata. Päiväkoti oli kiinni. Metrot, sporat ja bussit eivät kulkeneet. Lapset pyörivät mukana eduskunnassa koko päivän.

Matkalla töihin selitin lapsille, mikä on lakko ja miksi tänään on mielenosoitus. Kerroin että bussikuskien, lastentarhanopettajien ja terveydenhoitajien työstä aiotaan maksaa vähemmän palkkaa, vaikka nämä ihmiset tekevät paljon tärkeää työtä.

Mielenosoituksen alun lähetessä alkoi sataa kaatamalla. Mietin, lähteäkö kahden lapsen kanssa sateeseen. Poikani kysyi, että eikö sinne mennä Jukan ja Kaijan takia. Sanoin, että kyllä. ”Sitten mennään”, poika totesi. Ja niin mentiin. Kaija ja Jukka ovat tärkeitä. Päiväkotien ja esikoulujen aikuiset ovat iso osa lasten arkea. Jos he ovat näin rakkaita, he ovat tehneet työnsä loistavasti ja ovat palkkansa ansainneet.

Pienen ihmisen solidaarisuus tärkeitä ihmisiä kohtaan on vahva. Niin sen pitäisi olla meillä kaikilla. Siksi oli hienoa nähdä, että vaikka oli kylmää ja märkää, kymmenet tuhannet ihmiset osoittivat mieltään pienipalkkaisten ihmisten puolesta. Sateesta huolimatta Rautatientori oli tupaten täynnä ja kaikkien viesti oli sama: ”Nämä ihmiset ovat palkkansa ansainneet”.

On helppo sanoa, että julkiselta sektorilta pitää leikata. On helppo sanoa, että vaihtoehtoja ei ole. Mutta nämä ovat oikeita ihmisiä. He tekevät sen kaikista tärkeimmän työn. He hoitavat meitä, kun sairastumme, he opettavat lapsiamme, he pitävät heistä huolta. Kaiken tämän he tekevät pienillä palkoilla. Ja palkkansa he käyttävät Suomen talouden pyörittämiseen.

Työtä ja kasvua ei saada leikkaamalla pienituloisten naisten palkkoja ja vähentämällä heidän työpaikkojaan. Tämä ainoastaan vähentää näiden ihmisten ostovoimaa ja lisää työttömyyttä. Kasvua ei myöskään saada leikkaamalla lastemme koulutuksesta, se vie pohjan tulevaltakin kasvulta.

On arvovalinta laittaa satoja miljoonia Talvivaaran tukemiseen ja ympäristölle haitallisiin tukiin, kun nämä rahat voitaisiin laittaa uuden teknologian tukemiseen ja tutkimukseen. Ja lapsikin näkee, mitä ammattikuntia tässä maassa pitäisi arvostaa enemmän: lastentarhanopettajia, bussikuskeja ja terveydenhoitajia.

Koska Sipilä puhuu ympäristökriisistä?

17.9.2015 /

Pääministeri piti eilen kriisipuheen, jossa hän perusteli jälleen sitä, miksi nyt on leikattava kaikkein pienituloisimmilta ihmisiltä.

Puhetta kuunnellessani luin juuri julkaistua raporttia maapallon tilasta. Se oli jäätävää luettavaa. Selkärankaisten eläinten määrä merissä on pienentynyt rajusti koko maailmassa. Kalojen sekä merinisäkkäiden, -lintujen ja -matelijoiden määrä on enää puolet siitä, mitä se oli vielä neljä vuosikymmentä sitten. Suurimmat syyt ovat liikakalastus, elinympäristöjen tuhoutuminen ja ilmastonmuutos, eli meidän elämäntapamme. Ilmastonmuutoksen seurauksena meret muuttuvat nopeammin kuin koskaan aiemmin viimeisten miljoonien vuosien aikana.

Tämä on kriisi joka uhkaa koko olemassaolomme perustaa ja lastemme mahdollisuutta elää hyvää elämää. Silti tästä ei pidetä kriisipuheita. Sen sijaan se ohitetaan lähes kokonaan Suomen politiikassa. Joskus olisi hienoa kuulla kriisipuhe pääministeriltä, jossa Sipilän lauseet: ”Näin emme voi jatkaa. Nyt on korkea aika miettiä missä mennään. Me emme pääse pakoon tosiasioita” kutsuisivat ihmisiä työhön yhteisen elinympäristömme pelastamiseksi.

Suomessa on aikaisemmin ohjattu päästökauppatulot kestävää kehitystä tukevaan kehitysyhteistyöhön, mutta nyt hallitus ohjaa nuo rahat teollisuuslaitosten tukemiseen. Suomi on vastustanut päästökaupan nopeaa korjaamista, eli vaikeuttanut päästöjen tehokasta leikkaamista. Maataloudessa ei ole haluttu tukea Itämeren tilaa parantavia toimia ja Suomen vaelluskalajoista on tuhottu patoamalla yli 90 prosenttia. Tämä kaikki voidaan kuitenkin korjata. Jos vain tahtoa löytyy yhtä paljon kuin Suomen valtionvelan pienentämiseen.

Koska kuten Sipilä sanoi, ”Tekemättä ei voi jättää. Emme voi siirtää laskua tämän päivän hyvinvoinnista tuleville sukupolville.”

Kysymyksiä Soinin leikkauspolitiikasta

11.5.2015 /

Ihmettelin Facebookissa niitä kevyitä heittoja, joilla Timo Soini vastasi esitettyihin huoliin hallituspohjan valitsemasta kovasta leikkauspolitiikasta.

Puolue vastasi puolueen lehden päätoimittajan suulla. Tai siis ei vastannut. Puolueen lehdessä todetaan, että kyllä suomalaisten pitää saada katsoa formulaa ja saunoa. Muuten ihan hyvä, mutta kukaan ei ole ollut kieltämässä saunomista tai formulaa. Kukaan ei edes maininnut niitä. Miksi perussuomalaisen puolueen edustajat heittävät löysää läppää formuloista, kun ihmiset pelkäävät lastensa päiväkotien ja koulujen puolesta? Ovatko nämä leikkaukset heistä vain hyvä vitsi?

Ennen vaaleja julkaistussa talouspoliittisessa ohjelmassa perussuomalaiset sanoivat sopeuttamistarpeen olevan 2-3 miljardia euroa. Myöhemmin Soini sanoi 6 miljardin leikkausten olevan mahdollisia, mutta ei yhden vaalikauden aikana. Nyt lähtökohdaksi on Juha Sipilä mukaan otettu 10 miljardin euron sopeutustarve. Tämä tarkoittaa Sipilän mukaan 6 miljardin leikkauksia ja 4 miljardin rakennepoliittisin toimin tehtävää sopeutusta.

Kuusi miljardia on todella paljon rahaa. Perussuomalaisen puolueen talouspoliittiset linjaukset eivät vastaa kysymykseen siitä, mistä rahat otetaan. Päinvastoin kovin moni ohjelman linjaus tuntuu edellyttävän lisärahaa. Puolue haluaa esimerkiksi poistaa autoveron, pistää vanhuspalvelut kuntoon ja lisätä puolustusmenoja. Pelkästään autoveron poisto tarkoittaa miljardin euron lovea tuloihin.

Ohjelmassa ei edes mainita kuntataloutta, johon nyt ollaan kohdistamassa 1-2 miljardin leikkaukset. Tämä siis tarkoittaa pahimmillaan viidennestä kuntien valtionosuuksista. Nämä rahat leikataan päiväkodeista, kouluista, terveyskeskuksista ja vanhusten palvelutaloista. Mistä Timo Soini siis aikoisi valtiovarainministerinä leikata?

Näin valtavat leikkaukset tulevat tekemään pahaa jälkeä suomalaisille perheille tärkeissä peruspalveluissa. Kiristävä talouspolitiikka keskellä taloudellista taantumaa on huono ajatus. Seurauksena on työttömyyden pahentuminen ja kasvun heikentyminen. Pahimmillaan tämä heikentämään julkista taloutta entisestään.

Perussuomalaisen puolueen reaktiot vaikuttavat siltä, että puolue ei välttämättä ole valmis kantamaan vastuuta niistä leikkauksista, joihin se on sitoutunut. Tavallisesti on ollut selvää, että valtiovarainministerin salkku kuuluu hallituksen toiseksi suurimmalle puolueelle. Puolue kuitenkin välttelee kysymyksiä talouspolitiikasta ja leikkauksista tavalla, joka saa kysymään, onko Soinilla edes rohkeutta ottaa vastaan valtiovarainministerin salkkua?

Soinin halvat heitot

9.5.2015 /

Timo Soini kommentoi tänään blogissaan ihmisten huolta tulevan hallituksen sopimista kovista leikkauksista:

”Kyllä me nyt olemme tuhon omia, kun saunominen ei ole synti, formuloissa ja raveissa voi käydä ilman lupaa, lihansyöntiä ei kielletä, eikä kouluihin tule pakollista kasvisruokapäivää. Kanarian saarilla voi vierailla ilman tasa-arvoluentoja. Metsän riistaa voi paistaa parilalla, ajaa autolla Helsingin keskustassa ja pyyhkiä pöytää jäniksenkäpälällä.”

Soinista on hyvin todennäköisesti tulossa seuraava valtiovarainministeri. Hänen esityksestään tullaan tekemään useiden miljardien säästöjä suomalaisten palveluihin ja tukiin. Tämän mittaluokan leikkaukset tulevat sattumaan jokaiseen suomalaiseen.

Ihmiset ovat huolissaan lastensä päiväkodeista, kouluista ja omista työpaikoistaan. Sen sijaan, että Soini osoittaisi millään tavalla ymmärtävänsä ihmisten huolta tai tekemiensä päätösten seurauksia, hän turvautuu halpoihin heittoihin kasvisruokapäivistä tai saunomisesta. Kummallakaan asialla ei ole mitään tekemistä tavallisten ihmisten todellisen huolen kanssa.

Tämä on Soinilta uskomattoman ylimielistä. Lisäksi se kertoo jotain todella huolestuttavaa siitä, kuinka kevyesti perussuomalaiset suhtautuvat niihin edessä oleviin leikkauksiin, joista suomalaiset tulevat maksamaan kovan hinnan.

Parempi maailma ei synny itsestään, se pitää tehdä

8.4.2015 /

 

Minusta yhteiskunnan hyvyyttä mittaa se, miten kohtelemme heikoimpia. Tasa-arvoinen Suomi, joka ei jätä kadulle edes paperitonta siirtolaisäitiä, on meille kaikille parempi paikka elää. Hyvinä aikoina monilla poliitikoilla riittää mielenkiintoa köyhyyden vähentämiselle, luonnolle ja jopa eläinten oikeuksille. Arvot kuitenkin testataan vaikeina aikoina, kun jaettavaa on vähemmän. Olen ehdolla eduskuntavaaleissa, koska haluan olla rakentamassa parempaa maailmaa, jossa pidetään huolta sekä heikoimmista että luonnosta.

Hyvinvointivaltion purkaminen ja tuloerojen kasvu esitetään usein väistämättöminä, mutta eivät ne ole. Kyse on politiikasta ja valinnoista. Taloutta ei saada kuntoon pienituloisilta ottamalla. Ihmisen tulevaisuutta ei saa määrätä, millaiseen perheeseen tai minne hän sattuu syntymään. Haluan tehdä kaikkeni lasten luokkayhteiskuntaa vastaan ja sen puolesta, että Suomea uudistetaan tasa-arvoisesti.

Maapallo on meillä vain lainassa tulevilta sukupolvilta. Luonto on kaiken elämän ehto ja sen kauneus on jotain, mitä rakastan. Ilmastonmuutos, kokonaisten lajien häviäminen sukupuuttoaaltoon ja Itämeren saastuminen ovat tehdyn politiikan seurausta. Kestävä talous ei synny metsiä repimällä ja soita polttamalla. Voimme valita toisenlaisen maailman ja sitä haluan olla tekemässä. Meillä ei koskaan ole ollut näin mahtavia keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Uusiutuva energia kulkee maailmalla voitosta voittoon – meidän pitää mennä mukaan. Se on valinta sekä ympäristön, työllisyyden että turvallisuuden puolesta. Maailma voidaan rakentaa kestävämmäksi.

Olen valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja ja kahden lapsen äiti.

Helsingissä olemme tämän valtuustokauden aikana saaneet aikaan paljon. Vihreät ovat nousseet kaupungin vaikutusvaltaisimmaksi ryhmäksi. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa olemme panostaneet lapsiin ja niihin ihmisiin, jotka tarvitsevat kaupungin tukea eniten.

Olemme rakentaneet kaupunkia, joka laittaa rahansa moottoritieliittymien sijaan pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Olemme puolustaneet kaupunkimetsiä ja tehneet kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Olemme rakentaneet päiväkoteja ja laittaneet rahaa homekoulujen korjaamiseen. Olemme ajaneet terveydenhuoltoa myös niille lapsille ja äideille, jotka ovat Helsingissä paperittomina ja äärimmäisen turvattomassa asemassa. Olemme rakentaneet tasa-arvoisempaa ja ekologisempaa Helsinkiä. Seuraavaksi haluan rakentaa parempaa maailmaa eduskunnassa.

Tässä vielä tiivistetysti vaaliteemani:

  1. Uusiutuvaa energiaa! Torjutaan ilmastonmuutosta luopumalla hiilestä, turpeesta ja öljystä. Leikataan ympäristölle haitallisista tuista ja tuetaan uusiutuvia.
  2. Tasa-arvo ei ole valmis! Uudistetaan vanhempainvapaat ja annetaan isille tilaa kotona. Sanotaan ei rasismille, homofobialle ja kaikelle syrjinnälle!
  3. Puolustetaan luontoa ja eläimiä! Suojellaan soita, koskia, metsiä ja Itämerta. Lopetetaan turkistarhaus ja tuetaan luomua!
  4. Torjutaan köyhyyttä! Estetään tuloerojen kasvu, torjutaan lasten luokkayhteiskuntaa ja uudistetaan sosiaaliturva. Nyt on perustulon aika!

19.4. Vaalipäivä – kaikki äänestämään! 

Äänestää voi vain omalla äänestyspaikalla, jonka voi tarkistaa täältä. Äänestyspaikat ovat auki klo 9 – 20. Henkilöllisyystodistus riittää.

Lisää vastauksia eri aiheisiin löytyy myös Ylen ja Helsingin Sanomien vaalikoneista.

Seuraa Emmaa Facebookissa!

Emman lista: Tulevaisuutta ei luoda leikkaamalla

5.4.2015 /

 

Vaalikeskusteluiden huutokauppa siitä, kenellä on suurin leikkauslista, ei lupaa hyvää. Etenkin kokoomuksessa hyvinvointivaltion purkaminen ja tuloerojen kasvattaminen esitetään väistämättöminä “korjausliikkeinä”. Todellisuudessa kyse on politiikasta ja valinnoista.

Pelkkä leikkaaminen ei ole mitään tulevaisuuspolitiikkaa. Se on kurjistamista ja lannistamista. Erityisen katastrofaalista olisi indeksien jäädyttäminen, sillä se rokottaisi kaikkein ankarimmin juuri pienituloisia. Perusturva on jo nyt jäänyt ansioturvasta kohtuuttomasti jälkeen, ja moni perusturvan saaja elää köyhyysrajan alapuolella.

Sisällöttömän leikkaamisen sijaan tarvitaan tarkasti kohdennettua elvytystä, joka auttaa uudistamaan Suomen taloutta. Elvytyksen rinnalla on toteutettava välttämättömät rakenneuudistukset. Nykyisin tuhlaamme arvokkaita veroeuroja järjettömiin asioihin, kuten raskaan polttoöljyn käytön tukemiseen.

Suomen talous ja ennen kaikkea elinkeinorakenne kaipaavat kuitenkin oikeita muutoksia. Toteuttamalla vihdoin pitkään veivatut rakenneuudistukset sekä elvyttämällä oikein voimme antaa uutta kurssia Suomen elinkeinoelämälle ja nostaa maan talouden nousuun. Vaikka palveluista ei kannatakaan leikata, voidaan valtion tukia karsimalla pienentää menoja ja tervehdyttää yrityssektoriamme: nämä leikkaukset voisivat keskittyä ympäristölle haitallisiin tukiin sekä epätasa-arvoisiin tulonsiirtoihin.

Sote-uudistus on tärkeä kahdesta syystä. Ensinnäkin sosiaali- ja terveyspalvelujen kokoaminen saman järjestäjäorganisaation vastuulle parantaisi sekä tehokkuutta, että palveluja eniten tarvitsevia. Vielä tärkeämpi syy on se, että sote-uudistus on tähän mennessä ollut ainoa iso rakenteellinen muutos, josta on vallinnut edes kohtalainen yksimielisyys eri puolueiden välillä. Vihreiden, keskustan ja vasemmiston kannattama demokraattinen maakuntamalli lienee paras etenemistie. Myös vihreiden pitkään ajama perustulo on vihdoin alkanut löytyä myös muiden puolueiden ohjelmista. Perustulo olisi yksi ratkaisu, jolla nykyistä järjestelmää voitaisiin yksinkertaistaa.

Kun valtio kerran saa lainaa jopa negatiivisella korolla, ei sen käyttämistä koko maan taloutta hyödyttäviin hankkeisiin pidä pelätä. Näistä kaikkein tärkein ja tulevaisuuteen suuntaavin on totta kai energiaremontti ja uusiutuvan energian infrastuktuurin rakentaminen. Suomen on korkea aika ymmärtää, että kestävä talous ei synny metsiä repimällä ja soita polttamalla. Uusiutuva energia kulkee maailmalla voitosta voittoon ja meidän pitää mennä siihen mukaan. Puhtaaseen teknologiaan investoiminen on valinta sekä ympäristön, työllisyyden että turvallisuuden puolesta.

Alla on lyhyesti konkreettisemmin elvytyksen kohdentamisesta, leikkauksista ja rakenteellisista uudistuksista. Tärkeintä eivät ole yksittäiset toimet vaan kokonaisuus, joka uudistaa Suomen taloutta ihmisten ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Vihreät ovat hahmotelleet näitä askeleita myös tiekartassa kestävään talouteen.

Miten elvytetään?
Elvytyksen tavoitteena on käynnistää hankkeita, jotka luovat työpaikkoja ja samalla tukevat Suomen uudistumista keskipitkällä aikavälillä. Suomi saa lainaa halvalla, siksi tarkoin harkitut suurimittaisetkin työllistävät hankkeet kannattaa käynnistää nyt. Alla muutamia mahdollisia kohteita. Lähtökohtana on, että menolisäykset ovat luonteeltaan väliaikaisia.

  1. Investoinnit energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvaan energiaan niin, että korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. Ympäristö ja vaihtotase kiittävät.
  2. Vuokra-asuntojen rakentaminen. Varsinkin Helsingissä asuminen on jo niin kallista, että siitä on itsessään tullut talouskasvun este. Valtio voisi vauhdittaa tätä merkittävästi.
  3. Koulujen ja muiden laitosten korjausrakentaminen. Aivan liian moni koulu ja julkinen tila homehtuu käyttökelvottomaan kuntoon. Nyt olisi oiva aika vähentää tätä korjausvelkaa.
  4. Tärkeimmät ratainvestoinnit kannattaisi käynnistää nyt.
  5. Helsinki-Tallinna-tunneli olisi kokoluokaltaan valtava projekti, mutta kytkisi Helsingin ja koko Suomen aivan eri mittakaavassa eurooppalaiseen junaverkkoon. Samoin Helsingin ja Tallinnan jo nyt yhteenkietoutuneet alueet hyötyisivät projektista.
  6. Sähköautojen latausjärjestelmä + autoveron poisto sähköautoilta.

Leikkaukset ympäristölle haitallisista tuista ja epätasa-arvoisista etuuksista
Tällä tavoin on mahdollista saavuttaa noin miljardin vuositason säästöt. Näiden lisäksi Vihreä verouudistus sisältäisi paljon polttoaineiden alennettujen verokantojen poistamisia, jotka teknisesti ovat veronkiristyksiä, mutta suuntaisivat talouttamme uudistumaan kestävään suuntaan.

  1. Poistetaan yksityisen terveydenhuollon Kela-korvaukset asteittain. Toteutetaan osana terveydenhuollon rahoituksen muuttamista yksikanavaiseksi.
  2. Poistetaan asuntolainojen korkovähennykset asteittain.
  3. Poistetaan kilometrikorvauksen ylikompensoiva osa sekä vapaan autoedun verotuki.
  4. Poistetaan kuljetustuki ja kaivosteollisuuden budjettituki.
  5. Järkeistetään maataloustuet ja yritystuet.

Tärkeimmät rakenneuudistukset
Näillä uudistuksilla kehitetään Suomen sosiaalipalveluita sekä varmistetaan, että julkinen sektori tuottaa jatkossakin tasa-arvoisia palveluita kaikille. Osa uudistuksista, kuten sote-uudistus ja vanhempainvapaiden 6+6+6-malli, pitää tehdä vihdoin tulevalla vaalikaudella. Toiset, kuten perustuloon siirtyminen, vaativat hieman pidemmän ajan. Tavoitteena on järkevöittää hyvinvointivaltion keskeisiä rakenteita sekä lisätä työn tarjontaa.

  1. Sote-uudistus toteutetaan demokraattisen maakuntahallinnon mallin pohjalta.
  2. Toteutetaan terveydenhuollon rahoituksen yksikanavaisuus.
  3. Helpotetaan ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamista luopumalla työvoiman saatavuusharkinnasta.
  4. Tarjotaan ulkomaalaisille opiskelijoille pysyvä oleskelulupa valmistumisen jälkeen.
  5. Ratkaistaan Helsingin seudun erityisongelmia ja vahvistetaan sen kilpailukykyä kokoamalla maankäytön, asumisen, liikenteen, elinkeino- ja työvoimapolitiikan päätöksenteko sekä maahanmuuton ja kotouttamisen koordinointi metropolihallinnolle.
  6. Jaetaan vanhemmuuden kulut työnantajien kesken tavoitteena vanhempainvapaissa 6+6+6 -malli.
  7. Siirrytään kohti perustuloa.

Seuraavien kahden viikon aikana jokaisella on valtaa vaikuttaa siihen, millaisia päätöksiä tulevien neljän vuoden aikana Suomessa tehdään. Keskitytäänkö leikkauslistoihin ja indeksien jäädyttämiseen, vai yritetäänkö ottaa suomalaisten osaamisesta kaikki irti ja kehittää taloutta kestävämpään suuntaan?

Seuraa Emman kampanjaa täällä!

Vihreiden ryhmäpuhe vuoden 2015 budjetista

5.12.2014 /

Arvoisa puheenjohtaja, rakkaat valtuustotoverit,

Haluamme tehdä Helsingissä politiikkaa, joka ei jätä velkoja lasten maksettavaksi. Me emme myöskään halua rakentaa säästämisellä epätasa-arvoista kaupunkia.

Vihreiden linja Helsingissä on vastuullinen talouspolitiikka. Siis sellaista, jossa säästölistan ensimmäisinä eivät ole leikkipuistot ja lasten opetus. Mutta myös sellaista, että uudistetaan rakenteita ja leikataan löysiä pois sieltä, missä se on mahdollista.

Arvoisa puheenjohtaja,

Lapsiperheet haluavat jälleen asua Helsingissä. Uusi, aiempaa suurempi urbaani sukupolvi tekee kaupungille hyvää. Alle puolella helsinkiläisistä kodeista on auto. Ihmiset haluavat suurten neliömäärin sijaan lähellä olevat palvelut.

Luulimme pitkään, että kaikki lapsiperheet haluaisivat omakotitalon Nurmijärveltä. Kun ajateltiin kaikkien muuttavan maalle, aliarvioitiin vuodesta toiseen kaupungin lasten määrää. Tämä aiheutti lapsiperheille isoja ongelmia. Hoitopaikat ovat olleet kiven alla ja usein väärässä paikassa. Tämän korjaaminen on ollut pitkään vihreille tärkeä tavoite.

Tässä budjetissa on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan varattu tarpeeksi rahaa lapsimäärän kasvuun. Näin pitää olla myös jatkossa.

Peruskoulu on meillä perinteisesti mielletty tasa-arvon kivijalaksi. Kaikki saman alueen lapset, taustastaan riippumatta, ovat käyneet samaa lähikoulua. Pienten helsinkiläisten mahdollisuuksiin vaikuttaa kuitenkin entistä enemmän se, mihin kaupunginosaan ja sosiaaliluokkaan hän syntyy. Siksi vihreiden tärkein tavoite näissä neuvotteluissa oli saada rahaa kouluihin. Budjettineuvotteluiden suurimmat lisäpanostukset tehtiinkin opetukseen.

Näillä rahoilla voidaan säilyttää tokaluokkalaisten iltapäiväkerhopaikat ja perusopetuksen koulunkäyntiavustajat. Samalla voimme estää leikkaukset oppituntien määrästä ja erityistä tukea tarvitsevien koulujen rahoista. Vihreät esittivät vielä suurempaa panostusta opetukseen, mutta tämä on tässä tilanteessa hyvä saavutus.

Koulujen ryhmäkokoja on Helsingissä pystytty viime vuosina pienentämään. Tämä on hieno saavutus. On tärkeää, että pystymme tarjoamaan kaikille helsinkiläisille lapsille hyvää ja laadukasta opetusta tarpeeksi pienissä ryhmissä. Erityisesti kouluissa eniten tukea on kohdistettava sinne, missä tuen tarve on suurin. Me haluamme pitää huolta siitä, että jokainen helsinkiläinen koulu on hyvä koulu.

Arvoisa puheenjohtaja,

Helsinki tarvitsee Keskustakirjaston. Tämä budjetti tukee selvästi uuden kirjastokeskuksen syntymistä Helsingin ytimeen.

Suuren yleisen kirjaston rakentaminen kaupungin keskustaan on hyvää kaupunkisuunnittelua. Kaupungin ydin ei voi olla varattu läpikulkuliikenteelle ja ostosten tekemiselle. Me tarvitsemme keskustaan tilan, jonne kuka tahansa voi tulla riippumatta siitä, onko taskussa rahaa. Kirjasto palvelee elävän keskustan syntymistä. Kirjastoon kaikki ovat tervetulleita.

Viime viikolla, juuri budjettineuvotteluiden päättymisen jälkeen, julkistettiin Suomen historian suurin yksityinen lahjoitus kulttuurille: Rafaela Seppälä lahjoitti 15 miljoonaa euroa tanssin talon perustamiseen. Lahjoitus ei ollut kuitenkaan vain vapaa shekki tehdä mitä huvittaa. Jotta tämä upea yksityinen satsaus Helsinkiin ja tanssiin tapahtuisi, on Helsinginkin osallistuttava talon rakentamiseen.

Ja jo ensi vuonna meidän on kyettävä sitoutumaan Tanssin taloon – paitsi seiniin, myös toimintaan. 15 miljoonan euron lahjoitusta ei joka päivä ole tulossa, otetaan tästä koppi. Helsinki on myös Suomen kulttuuripääkaupunki. Suomen pääkaupunki ei voi säästää per asukas mm. kulttuurista vaan meidän pitää tuntea vastuumme koko maan veturina.

Arvoisa puheenjohtaja,

Helsinki kasvaa ja se on meistä hyvä asia. Tämä tarkoittaa, että meidän on myös uskallettava luottaa kasvuun. On typerää hidastaa uusien asuinalueiden syntymistä tai järkevien joukkoliikennehankkeiden tekemistä. Ei ole järkevää jättää homekouluja korjaamatta tai sulkea suosittuja leikkipuistoja kuten Kontulan Lampi, joka onneksi nyt saadaan avattua uudelleen.

Helsinki ei ole kriisissä. Meidän veroprosenttimme on alhainen. Meillä ei ole syytä paniikkisäästämiseen tai palveluiden kurjistamiseen. Sen sijaan meidän pitää käyttää helsinkiläisten veroeurot mahdollisimman tehokkaasti. Raskaaseen hallintoon meillä ei ole varaa, hyviin palveluihin on.

On hyvä, että käymme vuoden alussa läpi yhdessä päättämiämme tavoitteita strategian puolivälitarkastelun yhteydessä. Vaikka budjetin aikana käydyistä keskusteluista voisi muuta luulla, tuottavuustavoite ei ole ainoa valtuustostrategian tavoite.

Meidän on selvitettävä, estääkö nykyisen mallinen investointikatto järkevien investointien tekemistä. Meidän on varmistettava, että politiikkamme tekee tasa-arvoista Helsinkiä. Meidän on pidettävä huolta siitä, että Helsingin ilmastotavoitteet toteutuvat. Ja meidän on seurattava sitä, kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus liikenteestä tavoitteiden mukaisesti.

Yksi tavoite ei saa vaarantaa kaikkia muita.

Arvoisa puheenjohtaja,

Tiukassa budjetissa Helsingissä panostetaan sivistykseen ja helsinkiläisten lasten koulutukseen.

Tästä syystä vihreä valtuustoryhmä kannattaa budjetin hyväksymistä.

Vihreät: Käpylän kouluja ei yhdistetä, opetukselle lisää rahaa

8.9.2014 /

Käpylän ja Yhtenäiskoulun peruskouluja ei tule yhdistää hallinnollisesti, Helsingin Vihreät toteavat. Vihreän valtuustoryhmän enemmistö on päätynyt tähän kantaan punnittuaan perusteellisesti eri vaihtoehtoja. Kouluverkkotarkastelun prosessi on ollut pitkä ja opetusviraston valmistelu monin osin puutteellista. Vihreät tulevat vaatimaan lisää rahaa opetukselle syksyn budjettineuvotteluissa.

– Vihreät ovat vaatineet pitkin matkaa lisää läpinäkyvyyttä opetusviraston valmisteluun. Päätöksenteon valmistelu on ollut epämääräistä ja esimerkiksi koulutilojen remonttitarpeisiin, tilojen käyttöasteeseen ja oppilasmääriin liittyy edelleen monia epäselvyyksiä. Viraston tulee vastata julkisesti kaikkiin vanhempien esittämiin tarkentaviin kysymyksiin. Tämän hetkisen tiedon valossa enemmistö vihreistä valtuutetuista ei näe syytä toimivien rakenteiden rikkomiseen Käpylässä, kertoo vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Vihreät vaativat pian alkavissa budjettineuvotteluissa lisää rahaa opetustoimelle, jotta hyvät lähikoulut ja laadukas opetus voidaan taata kaikille koululaisille. Vihreille tärkeää on, ettei heikoimmassa asemassa olevien oppilaiden opetuksesta tai koulunkäyntiavustajien määrästä leikata.

– Ei ole mitään järkeä säästää sieltä, missä syrjäytymistä ja eriarvoistumista ehkäistään kaikkein tehokkaimmin. Helsingillä on oltava varaa huolehtia erityisen tuen tarpeessa olevista oppilaista. Rahaa on saatava sinne, missä tuen tarve on suurin, Kari painottaa.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801

Aika purkaa maa- ja metsätalousministeriö

25.8.2014 /

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo avasi keskustelun ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhdistämisestä. Ministeriöiden tarpeellisuutta onkin syytä tarkastella. Omasta mielestäni on jo korkea aika purkaa maa- ja metsätalousministeriö ja jakaa sen toiminnot ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kesken.

Maa-, metsä ja kalatalouden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on alle kolme prosenttia. On ymmärrettävää, että 1950-luvun Suomessa tämä toiminta tarvitsi oman ministeriön, mutta ajat ovat nyt toiset. On entistä selvempää, että hyvä ympäristösääntely on nykyaikaisen talouden ja erityisesti cleantech-alan kulmakivi. Keskellä muuten alavireistä taloutta, cleantech kasvaa.

Maa- ja metsätalousministeriö on valitettavasti profiloitunut lähinnä etujärjestöpolitiikan jatkeeksi ja esimerkiksi Itämeren suojelun ja kestävän kalastuspolitiikan jarrumiehenä. Olisi luontevaa siirtää maatalouden, metsätalouden ja kalatalouden elinkeinoasiat työ- ja elinkeinoministeriöön. Siellähän muutkin elinkeinoasiat istuvat. Jo nyt TEM tekee paljon työtä esimerkiksi metsäalan strategisen kehittämisen parissa.

Vastaavasti luonnonvarojen kestävään hoitoon liittyvät asiat kuten kalastusasiat on siirrettävä ympäristöministeriöön. Esimerkiksi kestävistä kalastuskiintiöistä päättäminen on tieteellinen ja ekosysteemin kunnosta huolehtimiseen liittyvä päätös – ei elinkeinopolitiikkaa.

Ekosysteemin kunnosta huolehtiminen on myös parasta elinkeinopolitiikkaa, mutta valitettavan usein pitkän aikavälin edut jäävät lyhyen tähtäimen hyödyn tavoittelun jalkoihin. Maa- ja metsätalousministeriön purkaminen olisi oikea askel kohti kestävämpää Suomea!

« Older posts Newer posts »
WordPress › Virhe
Unauthorized User: Unable to save Feeds!