Emma Kari

Avainsana: tasa-arvo (Page 1 of 4)

Vihreiden Kari vappupuheessaan Vantaalla: “Suomi tarvitsee poikien pelastuspaketin”

1.5.2017 /

Vihreiden kansanedustaja ja puheenjohtajaehdokas Emma Kari vaatii hallitusta ryhtymään toimiin poikien syrjäytymiskierteen katkaisemiseksi. EVAn tuoreen raportin mukaan työelämän ulkopuolella on pysyvästi lähes 79 000 työikäistä miestä.

“Poikiemme syrjäytymisen pitäisi olla kansallinen hätätila. Kaksi kolmasosaa syrjäytyneistä nuorista on poikia ja jopa 16 prosentilla pojista ei ole riittävää lukutaitoa peruskoulun päättyessä. Poikien asema koulujärjestelmässämme on tyttöjä heikompi. Meidän on pidettävä parempaa huolta pojistamme”, Kari toteaa puheessaan Vantaan Tikkurilassa.

Ero Suomen tyttöjen ja poikien lukutaidossa on OECD-maiden suurin. Sipilän hallituksen toteuttamat heikennykset varhaiskasvatuksen, peruskouluun ja ammatilliseen koulutukseen lisäävät poikien syrjäytymistä. Kari vaatii siirtymistä maksuttomaan varhaiskasvatukseen, lähiopetuksen lisäämistä sekä toisen asteen koulutuspaikan takaamista jokaiselle nuorelle.

“Paras tapa auttaa on auttaa ajoissa. On paljon helpompaa kasvattaa ehjiä lapsia, kuin korjata rikkinäisiä aikuisia. Sipilän hallituksen koulutusleikkaukset osuvat pahiten juuri niihin poikiin, jotka ovat jo valmiiksi suurimmassa vaarassa syrjäytyä. Tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden lopettaminen sekä ryhmäkokojen kasvattaminen päiväkodeissa ja peruskoulussa heikentävät juuri niiden lasten mahdollisuuksia hyötyä varhaiskasvatuksesta, jotka tarvitsisivat siitä eniten”, Kari jatkaa.

Kari muistuttaa, että pieniä poikia tuetaan parhaiten perheitä tukemalla. Vihreiden perhevapaamalli parantaa isien asemaa perheessä ja äitien asemaa työelämässä. Kari on pettynyt hallituksen haluttomuuteen uudistaa vanhanaikaisia perhevapaita. Useat tahot ovat vaatineet perhevapaiden uudistamista, koska nykyinen perhevapaajärjestelmä ei vastaa perheiden eikä työelämän tarpeisiin.

“Tavoitteena on tehdä Suomesta maailman paras maa olla isä. Perheiden valinnanvapautta ja perhevapaiden joustavuutta on lisättävä. Vihreiden perhevapaamalli kannustaa molempia vanhempia olemaan sekä lapsilleen läsnä että työelämässä mukana. Perhe valitsee itse, mikä sille sopii. Ikävä kyllä Sipilän hallitus on jättänyt tämän perheiden ja Suomen talouden kannalta tärkeän uudistuksen toteuttamisen seuraavalle hallitukselle”, Kari harmittelee.

Kirjallinen kysymys äitiyspakkauksen nimen päivittämisestä

7.3.2017 /

Äitiyspakkaus on suomalaisen perhepolitiikan ylpeydenaihe ja perhetukimuotona pakkaus on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen.

Laki äitiysavustuksesta säädettiin 1937, ja avustusten jakaminen aloitettiin seuraavana vuonna. Avustus oli ensin tarkoitettu vähävaraisille synnyttäjille. Taustalla oli muun muassa huoli suurista lapsikuolleisuusluvuista. Äitiysavustuksen avulla äidit saatiin terveydenhuollon piiriin ja vuonna 1949 se tuli kaikkien äitien saataville. Suomessa lapsi- ja äitikuolleisuus ovat jo pitkään olleet maailman pienimpiä.

Kun itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta, juhlitaan myös äitiyspakkauksen 80-vuotisjuhlavuotta. Tänä aikana suomalainen perhe-elämä on muuttunut merkittävästi ja nimi äitiyspakkaus on vanhentunut. Vauvat eivät ole vain äidin vastuulla, vaan lapsi tulee koko perheelle ja tänä päivänä perheitä on monenlaisia.

Kun tavoitteena on tukea isyyttä ja vahvistaa isien asemaa yhdenvertaisena vanhempana, on äitiyspakkaus-nimi isien asemaa vähättelevä. Yhdenvertaisempi nimitys paketille olisi vauvapakkaus tai perhepakkaus. Nimen päivittäminen olisi vahva viesti Suomen perheille, että vauva tulee molemmille vanhemmille. Vastuu vauvasta on yhteinen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin äitiysavustuslain päivittämiseksi niin että pakkauksen nimi tunnustaisi vanhempien yhdenvertaisuuden?

 

Helsingissä 7.3.2016

Emma Kari/vihr

Meidän on pidettävä huolta pojistamme

20.2.2017 /

Seisoin tänään Porin ostoskeskuksen lavalla ja puhuin pojista. Puhuin siitä, että emme ole heränneet siihen, että pojat tippuvat kyydistä. Poikien lukutaito heikkenee, arvosanat tippuvat ja erot kasvavat. Liian moni on jo pudonnut ja vielä useampi on tippumassa. Totesin, että meidän on pidettävä parempaa huolta pojistamme.

Kun astuin lavalta, luokseni käveli mies. Miehen hampaat olivat amfetamiinin viemät, silmät pälyilivät ja vaatteet haisivat lialta. ”Puhuit musta. Mää olen niitä, kadonneita poikia.” Hätkähdin. Hän sanoi olevansa minun ikäiseni, mutta näytti 20 vuotta vanhemmalta.

Mies puhui nopeasti, melkein hengästyen. Ehkä hän ajatteli, että pitää puhua nopeasti, koska kohta lakkaan kuuntelemasta. Hän kertoi koulusta, jossa oli aluksi kivaa. Hän kertoi havainnosta, että toiset ymmärsivät ja hän ei. Hän kertoi häpeästä ja nöyryytyksen tunteesta. Oppitunnit tuntuivat kiusaamiselta. Lopulta tuli lukihäiriödiagnoosi ja koulukuraattori, mutta hän oli jo päättänyt olevansa tyhmä.

Ongelmat kasaantuivat eikä mikään onnistunut. Hän kertoi siitä, kuinka lopulta amiksessa ote elämästä kirposi. Kuinka hän vielä yritti muutaman kerran uudestaan, mutta enää mikään ei sujunut. Sitten hän antoi periksi. Nyt ei ole kotia, eikä toivoa paremmasta. ”Mun elämä meni jo, mutta pelasta ne muut pojat”, hän sanoin. Lupasin, että teen kaiken minkä voin. ”Se ei vaan taida olla tarpeeksi”, hän sanoi. Se kirpaisi.

Kävellessäni bussille mietin, että hänkin on ollut jonkun pieni poika. Hänellä oli äiti, joka suukotteli varpaita. Hänellä oli isä, joka kutitti vatsasta. Häntä rakastettiin. Hänestä huolehdittiin. Mietin kaikkia niitä poikia, joilla ote on kirpoamassa. Ehkä jos olisi ollut joku, joka olisi tarpeeksi ajoissa ottanut kopin, heidän elämänsä olisi hyvin erilaista. On helpompaa kasvattaa ehjiä lapsia kuin korjata rikkinäisiä aikuisia.

Minulle on selvää, että meidän on pidettävä parempaa huolta pojistamme.

Vihreiden budjettiesitys antaa vaihtoehdon synkkyydelle

21.10.2016 /

Sipilän hallitus kertoo meille jatkuvasti, että vaihtoehtoja sen kylmälle menneisyyteen katsovalle politiikalle ei ole. Tämä ei ole totta. Meillä on vaihtoehto.

Me olemme tänään julkaisseet vihreiden vaihtoehdon hallituksen budjetille. Me perumme koulutuksen ja tutkimuksen leikkaukset. Me vähennämme köyhyyttä ja kavennamme tuloeroja. Me uudistamme perhevapaat. Me suojelemme luontoa. Me investoimme kouluihin, päiväkoteihin ja raiteisiin. Me luomme työtä ja uudistamme taloutta.

Vihreiden vaihtoehtobudjetissa pysyvien menojen ja tulojen suhde on tismalleen sama kuin hallituksella. Se miten rahat käytetään, on arvovalinta. Me leikkaamme mieluummin saastuttamista lisäävistä ja tehottomista yritystuista kuin koulutuksesta ja tasa-arvosta. Me uudistamme Suomea inhimillisesti ja kestävästi.

Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten politiikalle on vaihtoehto. Ja me teemme kaikkemme, että tässä maassa ei vaivuta synkkyyteen ja toivottomuuteen. Koska tämä maa ansaitsee parempaa.

Vihreiden vaihtoehtobudjetti löytyy täältä: https://www.vihreat.fi/vaihtoehto2017

Emma Kari: Hallitus vie lapsiperheiden tuloista yli puoli miljardia euroa

18.5.2016 /

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari kritisoi Sipilän hallituksen perhevastaista politiikkaa. Vihreät on teettänyt eduskunnan tietopalvelussa laskelmia hallituksen päätösten yhteisvaikutuksista lapsiperheiden toimeentuloon. Tulokset ovat hätkähdyttäviä.

Tulosten mukaan lapsiperheet menettävät hallituksen toimien myötä 530 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä. Esimerkiksi kahden julkisella sektorilla työskentelevän aikuisen kaksilapsinen perhe menettää kuukaudessa 227 euroa. Kahden opiskelijan yksilapsinen perhe voi menettää miltei kahdeksan prosenttia tuloistaan (tuloveron kevennykset huomioitu, ks. laskelmat kokonaisuudessaan).

– Luvut ovat hätkähdyttäviä. Sipilän hallitus on linjannut, ettei veroja koroteta, koska se heikentäisi ostovoimaa. Nyt hallituksen leikkaukset ja maksukorotukset leikkaavat lapsiperheiden rahoista yli puoli miljardia euroa. Tämä ei ole oikein, toteaa Vihreiden kansanedustaja Emma Kari.

Päivähoidon leikkaukset, ryhmäkokojen kasvattaminen ja päivähoito-oikeuden rajaus, naisvaltaisten alojen lomarahojen leikkaukset, työajan pidentäminen ilman lisäpalkkaa ja opintotuen perheellisiin osuvat leikkaukset ovat esimerkkejä hallituksen toimista, joiden vaikutukset kertyvät pieni- ja keskituloisille lapsiperheille. Päivähoitomaksujen suuret korotukset ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

– Opetusministerin ajamat massiiviset korotukset perheiden päivähoitomaksuihin vaikeuttavat naisten työhön palaamista ja osuvat ihan tavallisiin perheisiin. Pelkona on, että ne lapset, jotka tarvitsevat laadukasta varhaiskasvatusta eniten, jäävät sen ulkopuolelle. Näin eri kunnissa asuvien lasten eriarvoisuus lisääntyy entisestään. Vihreät vaatii maksukorotusten perumista, sanoo Helsingin varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajana toimiva Kari.

Sipilän hallitus on murtanut suomalaisen tasa-arvopolitiikan pitkän linjan, jolla on haluttu edistää  perhevapaiden tasaisempaa jakautumista vanhempien välillä. Vihreät esittää vanhempainvapaiden uudistamista tasa-arvoa edistäviksi ja nykyistä joustavammiksi. Tavoitteena on lisätä isien osallisuutta ja parantaa naisten asemaa työmarkkinoilla.

– Perheministerin nimittäminen tai kokoomuksen mainoskampanjat eivät tee hallituksen politiikasta perhemyönteistä. Rehellistä on sanoa ääneen, että Sipilän hallitus ajaa naisia pois työelämästä ja heikentää lapsiperheiden asemaa. Kyseessä on keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten arvovalinta. Vihreiden vaihtoehto on toinen, päättää Kari.

Äidit tarvitsevat populismin sijaan tukea

8.5.2016 /

Äitienpäivänä kaikki puhuvat äideistä. Tänään on se päivä, jolloin hallituksen juhlapuheissa piilotellaan sitä tosiasiaa, että Suomessa viedään nyt äitien asemaa vuosikymmeniä taaksepäin. Äidit ansaitsevat äitienpävän kunniaksi vähintäänkin rehellisyyttä.

Kaikkein halvinta populismia on tänä äitienpäivänä todistettu kokoomuksen suunnalta. Puolue, joka on itse vienyt läpi suurimman osan pienten lasten äitien asemaa heikentävistä päätöksistä, kritisoi omia esityksiään äitien edun nimissä ja esittää äitien asemaa parantavia uudistuksia. Mainostempaus on hyvin suunniteltu ja ajoitettu.

Yhtäkään kokoomuksen nyt esiin tuomaa uudistusta ei tietenkään ole hallituksen ohjelmissa, koska puolue ei ole niitä sinne neuvotellut. Ja koska puolue ei ole ajanut äitien aseman parantamista hallituksessa, vaan ainoastaan mainoksissaan, päivähoidon leikkaukset pysyvät eivätkä vanhempainavapaat tule muuttumaan. Tämän muut hallituspuolueet ovat jo todenneet.

Äitien asemaa parannetaan muuttamalla yhteiskunnan rakenteita ja asenteita. Jos politiikkaa ei olla valmiita parantamaan, siitä on kyettävä edes olemaan rehellinen. Sipilän hallitus tekee politiikkaa, joka kannustaa naisia pois työelämästä ja jäämään kotiin. Rehellistä on sanoa tämä ääneen.

Nyt juon aamukahvini loppuun ja lähden lasten kanssa pyöräretkelle. Äitienpäivänä pitäisi voida nauttia siitä, että maailma on ollut minulle niin hyvä, että olen saanut näin ihmeelliset lapset. Hyvää äitienpäivää te kaikki upeat naiset, jotka tasapainoilette lasten, työn ja yhteiskunnan odotusten kanssa. Ansaitsette kaiken mahdollisen tuen!

Vihreiden ryhmäpuhe koulutuksen puolesta eduskunnassa 6.4.2016

6.4.2016 /

Arvoisa puhemies,

Tämän maan tarina, on tarina koulutuksesta ja tasa-arvosta.

Kun 90-luvun lama iski Suomeen, minä aloitin koulun.

Lapsen silmissä lama oli jotain pelottavaa, se mursi koulukavereiden isän, se hajotti koteja, se jätti haavan jokaiseen perheeseen.

Sen pahin teko oli kuitenkin kaiken kattava toivottomuus.

Nyt minun poikani aloittaa koulua ja se sama harmaa aalto on jälleen pyyhkäissyt Suomen yli.

Keskustan Tuomo Puumala kuvasi vuosi sitten kauniisti sen, miten Suomi kampesi itsensä ylös laman synkkyydestä. “Me onnistuimme, kun panostimme tutkimukseen ja koulutukseen. Se oli tietoinen arvovalinta. Uskoimme itseemme ja sivistyksen kantavaan voimaan.”

Näin sanoi nykyinen pääministeripuolue koulusvälikysymyksessä juuri ennen vaaleja.

“Me uskoimme itseemme ja sivistyksen kantavaan voimaan.” Viisaita sanoja.

Keskellä harmaita lamavuosia rakennettiin nykyinen opintotuki. Silloin säädettiin jokaiselle lapselle tasa-arvoinen oikeus varhaiskasvatukseen. Silloin pidettiin kiinni koulutuksesta ja tutkimuksesta, jotta laman satuttamien perheiden lapsilla olisi samat mahdollisuudet kuin muillakin. Jotta tällä maalla olisi jotain, mihin uskoa ja jonka päälle rakentaa uutta.

Arvoisa puhemies,

Nyt sivistysporvarit ovat hylänneet sivistyksen. Koulutusleikkauksissa on kyse on paljon suuremmasta asiasta, kuin yhdestä petetystä vaalilupauksesta tai yksittäisistä säästöistä.

Kyse on suuren tulevaisuuslupauksen rikkomisesta.

Lupaus joka Suomessa on aina annettu omille lapsille ja lapsenlapsille, että me teemme työtä, jotta teillä on  paremmin, että tässä maassa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa.

Arvoisa puhemies,

Tämä lupaus rikotaan murentamalla koulutuspolkua lapsen ensiaskeleista lähtien.

Liian suuressa ryhmässä pieni lapsi pääsee yhä harvemmin syliin. Liian isoissa luokissa opettaja ei näe kiusaamista ja pahaa oloa. Nuoret saavat yhä vähemmän opetusta ja koulu on yhä useammin kaukana kotoa.

Tämä hallitus kaventaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia ja rakentaa lasten luokkayhteiskuntaa.

Arvoisa puhemies,

Opintotuki on Suomen lupaus tasa-arvoisista mahdollisuuksista. Lupaus siitä, että isän lompakon paksuus ei tässä maassa määritä lapsen tulevaisuutta. Nyt hallitus romuttaa opintotuen, ja samalla tämän lupauksen.

Velkaa kammoksuva hallitus siirtää omaa velkaansa opiskelijoiden kannettavaksi.

Minkä muun köyhyysrajan alapuolella elävän ihmisryhmän kohdalla edes keskusteltaisiin näin valtavasta leikkauksesta perustoimeentuloon?

Arvoisa puhemies,

Suhtautumisessa korkeakouluihin hallituksen koulutusvihamielisyys on avointa.

Opetusministeri kutsuu korkeakoulujamme “keskinkertaisiksi” ja “tehottomiksi”. Leikkausten takia työnsä yliopistolla menettävät ihmiset saavat anteeksipyyntöjen sijaan kuulla pääministerin syytöksiä muutosvastarinnasta, ja että niukkuus lisää luovuutta.

Nyt hallitus kehtaa täällä juhlia sitä, ettei tullut leikattua enempää, ja että keksittiin tällainen kertaluokan laastari. kun teidän olisi pitänyt perua tekemänne koulutusleikkaukset.

Sormeen laitettu muumilaastari ei paranna sitä että käsi on murrettu. Eikä sen tarkoituskaan ole parantaa. Sen tarkoitus on peittää ja piilottaa.

Arvoisa puhemies,

Pakkoa ei ole.

Ongelma on hallitus, joka ei usko, että Suomen paras resurssi on ihmisten pään sisällä.

Hallitus, jolle kehittäminen on kurjistamista, jolle uudistaminen on romuttamista.

Hallitus, joka leikkaa mieluummin lastemme päiväkodeista ja kouluista, kuin ympäristön pilaamisesta.

Tämän maan tulevaisuus on liian tärkeä, meidän lapsille annettu lupaus on liian arvokas siihen, että me jättäisimme sen hallituksen lyhytnäköisen leikkausvimman armoille, että me antaisimme periksi.

Arvoisa puhemies,

Vihreät eivät ole antaneet periksi.

Vihreiden arvovalinta on toinen. Me uskomme, että vaikeina aikoina on puolustettava sitä mikä on kaikkein arvokkainta.

Me uskomme edelleen tähän maahan ja sivistyksen kantavaan voimaan. Ja siksi vihreä eduskuntaryhmä kannattaa edustaja Henrikssonin tekemää epäluottamuslausetta.

 

Hallitus rakentaa koulutusleikkauksilla lasten luokkayhteiskuntaa

6.4.2016 /

Eduskunta keskustelee tänään Vihreiden ja muun opposition koulutusvälikysymyksestä. Vihreät vaatii hallitusta perumaan leikkaukset koulutuksesta ja opintotuesta.

***

Tämän maan tarina on tarina koulutuksesta ja tasa-arvosta.

Kun 90-luvun lama iski Suomeen, minä aloitin koulun. Lapsen silmissä lama oli jotain pelottavaa, joka jätti haavan jokaiseen perheeseen. Sen pahin teko oli kuitenkin kaiken kattava toivottomuus. Nyt poikani aloittaa koulua ja sama harmaa aalto on jälleen pyyhkäissyt Suomen yli.

Keskellä harmaita lamavuosia rakennettiin nykyinen opintotuki. Silloin säädettiin jokaiselle lapselle tasa-arvoinen oikeus varhaiskasvatukseen. Silloin pidettiin kiinni koulutuksesta ja tutkimuksesta, jotta laman satuttamien perheiden lapsilla olisi samat mahdollisuudet kuin muillakin. Jotta tällä maalla olisi jotain, mihin uskoa ja jonka päälle rakentaa uutta.

Koulutusleikkauksissa on kyse on paljon suuremmasta asiasta, kuin yhdestä petetystä vaalilupauksesta tai yksittäisistä säästöistä. Kyse on tulevaisuuslupauksen rikkomisesta. Suomessa on aina annettu omille lapsille ja lapsenlapsille lupaus siitä, että me teemme työtä, jotta teillä on paremmin, ja että tässä maassa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa.

Tämä lupaus rikotaan murentamalla koulutuspolkua lapsen ensiaskeleista lähtien. Liian suuressa ryhmässä pieni lapsi pääsee yhä harvemmin syliin. Liian isoissa luokissa opettaja ei näe kiusaamista ja pahaa oloa. Nuoret saavat yhä vähemmän opetusta ja koulu on yhä useammin kaukana kotoa. Hallitus kaventaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia ja rakentaa lasten luokkayhteiskuntaa.

Opintotuki on lupaus siitä, että isän lompakon paksuus ei määritä lapsen tulevaisuutta. Nyt hallitus romuttaa opintotuen, ja samalla tämän lupauksen. Velkaa kammoksuva hallitus siirtää omaa velkaansa opiskelijoiden kannettavaksi. Minkä muun köyhyysrajan alapuolella elävän ihmisryhmän kohdalla edes keskusteltaisiin näin valtavasta leikkauksesta perustoimeentuloon?

Valitettavasti meillä on hallitus, joka ei usko, että Suomen paras resurssi on ihmisten pään sisällä. Hallitus, joka leikkaa mieluummin lastemme päiväkodeista ja kouluista, kuin ympäristön pilaamisesta. Tämän maan tulevaisuus on liian tärkeä, että me jättäisimme sen hallituksen lyhytnäköisen leikkausvimman armoille tai antaisimme periksi.

Vihreät eivät ole antaneet periksi. Vihreiden arvovalinta on toinen. Me uskomme, että vaikeina aikoina on puolustettava sitä, mikä on kaikkein arvokkainta. Me uskomme edelleen tähän maahan ja sivistyksen kantavaan voimaan.

Kirjallinen kysymys koulutuksellisesta tasa-arvosta varhaiskasvatuksessa

25.2.2016 /

Elokuussa 2015 tuli voimaan lakimuutos, jolloin lasten päivähoidosta annettu lain nimi muuttui varhaiskasvatuslaiksi. Lakiin tehdyillä muutoksilla varhaiskasvatus määriteltiin ensimmäistä kertaa lain tasolla ja sille asetettiin kattavat ja vaativat tavoitteet. Lain mukaan varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Lain mukaan varhaiskasvatusta voidaan järjestää päiväkodissa, perhepäivähoidossa ja muussa varhaiskasvatuksessa.

Käsitellessään hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sivistysvaliokunta (6.3.2015) totesi muun muassa seuraavaa: ”Tasa-arvon toteutuminen edellyttää, että varhaiskasvatuksesta luodaan sisällöllisesti vahva kokonaisuus, jonka avulla syrjäytymiskehitykseen voidaan puuttua jo varhaislapsuudessa. Tämä tulee ottaa korostuneesti huomioon varhaiskasvatuslain jatkovalmistelussa.”

Lainsäädännön yhteydessä hyväksyttiin eduskunnassa myös lausuma, että hallitus seuraa varhaiskasvatuslain kokonaisvaikutuksia, vaikutuksia laatuun ja ryhmäkokoihin ja ryhtyy varhaiskasvatuslain toisen vaiheen uudistamisen yhteydessä toimenpiteisiin laista puuttuvien keskeisten määritelmien täsmentämiseksi, jotta turvataan lasten kokonaisvaltainen hoiva, kasvu ja kehitys.

Varhaiskasvatuslaissa säädetyissä varhaiskasvatuksen tavoitteissa todetaan muun muassa, että tavoitteena on tukea oppimisen edellytyksiä sekä edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellista tasa-arvoa.

Päiväkodeissa tapahtuvan varhaiskasvatuksen laatua säädellään monin tavoin muun muassa henkilökunnan koulutustason ja ryhmäkokojen osalta. Sen sijaan perhepäivähoitajilta ei edellytetä tiettyä koulutustasoa eikä niin sanottua muuta varhaiskasvatusta säädellä juuri mitenkään. Henkilöstön kelpoisuudet, henkilöstön määrä, toiminta-aika ja lapsiryhmän koko ovat pitkälti toiminnan järjestäjän päätettävissä. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen THL:n selvityksen mukaan hyvätuloisten koulutettujen vanhempien lapset ovat päiväkodeissa ja vähemmän koulutettujen lapset perhepäivähoidossa. Kotona oleville lasten vanhemmille osoitetaan pääsääntöisesti ns. kerhotoimintaa eli muuta varhaiskasvatusta, jonka laatua ei ole säädelty mitenkään ja jota tarjotaan vain 2-3 kertaa viikossa. Pedagogiseen varhaiskasvatukseen osallistuminen on siis vahvasti sidoksissa lapsen perhetaustaan.

Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen kannalta on ongelmallista, että 3-5-vuotiaista lapsista alle 70 % osallistuu päiväkodeissa opettajan johdolla tapahtuvaan varhaiskasvatukseen, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Tämä on selkeästi alle OECD:n maiden keskitason. YK:n lasten oikeuksien komitea huomautti jo vuonna 2011, että Suomen tulisi lisätä lasten vanhempien tietoisuutta varhaiskasvatusohjelmien merkityksestä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten koulutuksellinen tasa-arvo toteutuu varhaiskasvatuksessa silloin, kun eri toimintamuotojen reunaehdot, henkilöstön kelpoisuudet sekä toiminta-ajat poikkeavat suuresti toisistaan?

Helsingissä 25.2.2016

Emma Kari /vihr

Varhaiskasvatuslautakunta vastustaa päivähoitomaksujen korottamista

9.2.2016 /

Helsingin varhaiskasvatuslautakunta vastustaa opetusministerin esittämiä kohtuuttomia korotuksia päivähoitomaksuihin! Lautakunnan kokous päättyi juuri ja lautakunnan puheenjohtajana toivon opetusministeri Grahn-Laasosen vielä muuttavan esitystään.

Jos opetusministeriön esitys toteutuu, päivähoidon enimmäismaksu nousee elokuun alusta 290 eurosta 354 euroon kuukaudessa. On nurinkurista, että samaan aikaan kun hallitus on vienyt läpi historiallisen varhaiskasvatuksen heikentämispaketin, suomalaisten perheiden odotetaan maksavan päivähoidosta entistä enemmän. Eli samalla kun varhaiskasvatuksen laatu ryhmäkokojen kasvattamisen seurauksena heikkenee, hinta nousee.

Nykyisin ylimpään maksuluokkaan kuuluu Helsingissä lähes joka neljäs perhe. Monet vanhemmat ovat nyt hädissään. Nämä eivät ole rikkaita perheitä. On selvää, että ylimmän maksuluokan tuloraja on liian alhainen ja maksujärejestelmää pitäisi kehittää oikeudenmukaisemmaksi.

Helsinki on vastustanut kaikkia hallituksen esittämiä varhaiskasvatuksen heikennyksiä. Helsingissä on jo aiemmin päätetty, ettei lasten ryhmäkokoja kasvateta eikä lasten tasa-arvoista varhaiskasvastusoikeutta rajoiteta. Kaikissa kunnissa tämä ei kuitenkaan ole ollut mahdollista.

Helsinki voi tietenkin jälleen omalla päätöksellään säilyttää helsikiläisten perheiden päivähoitomaksut kohtuullisina. Minusta meillä on kuitenkin syytä olla huolissaan lasten palveluiden eriarvoistumisesta koko maassa. Hallitus on toimillaan lisäämässä lapsiperheiden köyhyyttä ja heikentämässä lasten yhdenvertaisia mahdollisuuksia menestyä elämässä. Tämä ei ole oikein.

Siksi Helsinki pistää vastaan!

« Older posts
WordPress › Virhe
Unauthorized User: Unable to save Feeds!