Avainsana: metsät (page 2 of 3)

Aika purkaa maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo avasi keskustelun ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhdistämisestä. Ministeriöiden tarpeellisuutta onkin syytä tarkastella. Omasta mielestäni on jo korkea aika purkaa maa- ja metsätalousministeriö ja jakaa sen toiminnot ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kesken.

Maa-, metsä ja kalatalouden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on alle kolme prosenttia. On ymmärrettävää, että 1950-luvun Suomessa tämä toiminta tarvitsi oman ministeriön, mutta ajat ovat nyt toiset. On entistä selvempää, että hyvä ympäristösääntely on nykyaikaisen talouden ja erityisesti cleantech-alan kulmakivi. Keskellä muuten alavireistä taloutta, cleantech kasvaa.

Maa- ja metsätalousministeriö on valitettavasti profiloitunut lähinnä etujärjestöpolitiikan jatkeeksi ja esimerkiksi Itämeren suojelun ja kestävän kalastuspolitiikan jarrumiehenä. Olisi luontevaa siirtää maatalouden, metsätalouden ja kalatalouden elinkeinoasiat työ- ja elinkeinoministeriöön. Siellähän muutkin elinkeinoasiat istuvat. Jo nyt TEM tekee paljon työtä esimerkiksi metsäalan strategisen kehittämisen parissa.

Vastaavasti luonnonvarojen kestävään hoitoon liittyvät asiat kuten kalastusasiat on siirrettävä ympäristöministeriöön. Esimerkiksi kestävistä kalastuskiintiöistä päättäminen on tieteellinen ja ekosysteemin kunnosta huolehtimiseen liittyvä päätös – ei elinkeinopolitiikkaa.

Ekosysteemin kunnosta huolehtiminen on myös parasta elinkeinopolitiikkaa, mutta valitettavan usein pitkän aikavälin edut jäävät lyhyen tähtäimen hyödyn tavoittelun jalkoihin. Maa- ja metsätalousministeriön purkaminen olisi oikea askel kohti kestävämpää Suomea!

Valtuustossa pyyhitään Meri-Rastilan kansanliikkeellä lattiaa

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti tänään niukalla enemmistöllä rakentaa Meri-Rastilan rantametsään 2000 asukkaan asuinalueen. Vihreät ovat hyvin pettyneitä haluun rakentaa asunnot luontoarvoiltaan merkittävään metsään, kun tarjolla olisi ollut vaihtoehto kaavoittaa sama määrä asuntoja olemassa olevan asuinalueen sisään ja metroradan varteen.

– Jos jokin asia viime viikkoina on tullut selväksi, se on, että helsinkiläiset rakastavat metsiään. On asukasdemokratian ja kansanliikkeen pilkkaamista, jos puolustetun rantametsän tuhoamisen jälkeen aletaan valmistelemaan asukkaiden ehdottamaa täydennysrakentamista. Jos me haluamme kaupunkilaisten tuen Helsingin rakentamiseen, meidän on otettava heidän näkemyksensä ja arvostuksensa tosissaan, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Helsingin pitää pystyä vastaamaan asuntotuotantotavoitteeseensa, mikä ei kuitenkaan saa tarkoittaa huonojen kaavojen hyväksymistä. Rantametsän säilyttämisen lisäksi vaihtoehtokaavalla olisi voitu kohentaa nykyistä asuinaluetta hyväksyttyä rantakaavaa paremmin. Vaihtoehto olisi myös ollut todennäköisesti saatettavissa lainvoimaiseksi nopeammin, ja koko prosessi olisi voinut toimia merkittävänä vuorovaikutteisen suunnittelun pilottina.

– Sinä aikana, kun Helsingin asukasluku on kaksinkertaistunut, olemme kymmenkertaistaneet sen maa-alan, jonka käytämme rakentamiseen. Me voisimme rakentaa oikeaa kaupunkia, mutta sen sijaan viemme nyt uudet talot metsään. Tiivis kaupunki tarvitsee tilaa missä hengittää, missä pienet helsinkiläiset voivat kiipeillä puihin ja missä vanhemmat helsinkiläiset voivat liikkua, Kari painottaa.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801

Vihreä vuosi 2013 – Mitä saimme aikaan?

Tänään päättyy ensimmäinen vuoteni vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajana. Vuoteen mahtui voittoja ja muutama pettymys. Tässä listattuna joitain Vihreiden aikaansaamia asioita:

Ilmasto
– Vihreiden pitkä aikainen tavoite vähentää Helsingin hiilidioksidipäästöjä 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta kirjattiin valtuustostrategiaan. Aikaisemmin tavoite on ollut 20 % päästövähennys.
– Ilmastotyöhön lisättiin budjettineuvotteluissa rahaa.

Perheet
– Neuvoloiden ja ennalta ehkäisevän lastensuojelun rahoitusta parannettiin
– Lapsiperheiden palveluiden kokoaminen perhekeskuksiin edistyy, ensimmäinen pilotti käynnistyy ensi vuonna
– Vihreiden pitkäaikainen tavoite lopettaa päiväkotilapsien väärin laskeminen loppuu, kun laskentatapa uudistetaan. Lapsimäärien väärinarviointi on vaikeuttanut päivähoitopaikan saamista läheltä kotia.
– Koulujen korjaamiseen lisättiin rahaa.
– Paperittomille lapsille ja odottaville äideille turvattiin oikeus terveydenhuoltoon.

Pyöräily ja kävely
– Helsingin tavoitteena on kasvattaa pyöräilyn ja kävelyn osuutta liikenteestä kunnianhimoisesti.
– Liikennehankkeissa priorisoidaan pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuutta nostavia hankkeita.
– Pyöräilyn rahoitusta nostettiin merkittävästi seuraavan kymmenen vuoden investointisuunnitelmassa.
– Pyöräilynedistämisohjelma valmistui ja sen suosituksia toteutetaan
– Baanaverkkosuunnitelma valmistui.
– Vaasankadulla toteutettiin kävelykatukokeilu.

Joukkoliikenne
– Helsingin tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen osuutta liikenteestä kunnianhimoisesti.
– Liikennehankkeissa priorisoidaan joukkoliikenteen kulkutapaosuutta nostavia hankkeita.
– Kruunuvuoren joukkoliikennesillan rakentamista aikaistettiin.
– Joukkoliikenteen rahoitusta nostettiin tämän valtuustokauden investointisuunnitelmassa.
– Perustettiin ratikkaprojekti kehittämään raitioliikennettä ja valmistautumaan sen laajentamiseen.
– Hämeentien muuttamista joukkoliikennekaduksi selvitetään.
– Yömetroa kokeillaan parhaillaan Helsingissä.

Luonto
– Helsinkiin perustetaan metsäinen suojeluverkosto tavoitteena nostaa suojelualueiden määrä kaupungin maa-alueista luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi.
– Metsien suojeluun lisättiin budjettineuvotteluissa rahaa.

Kulttuuri ja kirjastot
– Keskustakirjaston rakentaminen etenee aikataulussa.

Demokratia ja solidaarisuus
– Helsingin johtamisjärjestelmä uudistetaan. Tavoitteena on, että kaupunginjohto olisi kunnallisvaalituloksen mukainen ja kaupunginvaltuuston ja -hallituksen rooli vahvistuisi kaupungin johtamisessa. Uuden johtamisjärjestelmän on tarkoitus astua voimaan vuoden 2017 alussa.
– Helsinkiin perustettiin Vihreiden ehdotuksesta kaupunginhallituksen IT-jaosto valvomaan kaupungin IT-investointeja ja edistämään muun muassa avointa dataa. Jaostolle valittiin Vihreä puheenjohtaja, Otso Kivekäs.
– Helsingistä tuli kesällä Reilun kaupan kaupunki.

Kiitos kaikille tästä vuodesta ja vihreämpää vuotta 2014!

Puhe Meri-Rastilan metsien puolesta valtuustossa

Se, mikä on tullut viime viikkoina selväksi, on se, että helsinkiläiset rakastavat metsiään.

Usein lähiluonnon puolustajia syytetään nimbyiksi, ihmisiksi, jotka vastustavat kaikkea muutosta lähialueillaan. Nyt ei ole kyse siitä. Kun Meri-Rastilan kaavaa alettiin suunnitella, alueen ihmiset tekivät juuri niin kuin pitääkin. He alkoivat ideoida, miten alueelle voitaisiin rakentaa metsiä tuhoamatta. Asukkaat tuottivat vaihtoehtokaavan, joka perustuu jo rakennetun alueen täydennysrakentamiseen. Suunnitelmassa jopa suurempi määrä asukkaita voidaan asuttaa jo rakennetuille alueille, asunnot ovat lähempänä metroasemaa ja arvokas rantametsä säilyy.

Kun asukkaat tekevät oma-aloitteisesti tällaisen tarjouksen, ei siitä pitäisi kovin helpolla kieltäytyä. Niin me olemme nyt kuitenkin tekemässä. Tämä on surullista paisti asukkaiden ja Meri-Rastilan metsien vuoksi, myös siksi, että näin me jatkamme Helsingin huonoa rakentamista. Sinä aikana, kun Helsingin asukasluku on kaksinkertaistunut, olemme kymmenkertaistaneet sen maa-alan, jonka käytämme rakentamiseen. Me voisimme rakentaa oikeaa kaupunkia, sen sijaan me haluamme rakentaa metsään. Tällaisen kaavoittamisen jatkaminen ennustaa huonoa kasvavalle Helsingille, jossa ennustetaan asuvan noin 860 000 asukasta jo vuonna 2050.

Jos me haluamme kaupunkilaisten tuen Helsingin rakentamiseen, meidän on otettava heidät tosissaan. Ja silloin meidän on ymmärrettävä lähiluonnon merkitys. Tiivis kaupunki tarvitsee tilaa missä hengittää, missä pienet helsinkiläiset voivat kiipeillä puihin ja missä vanhemmat helsinkiläiset voivat liikkua. Meri-Rastilan metsät kuuluvat kaupungin arvokkaimpiin ja monimuotoisimpiin metsiin. Ympäristöjärjestöt ovat tehneet kaupungille esityksen Meri-Rastilan metsäalueen suojelemisesta. Ehdotusta olisi hyvä pohtia ennen kuin päätämme tuhota tämän hienon metsän.

On helppoa olla samaa mieltä yleisten töiden puheenjohtajan, kokoomuksen Jarmo Niemisen kanssa, joka vähän aikaa sitten kirjoitti Helsingin Sanomiin siitä, että on aika erikoista, että nyt kaavoitetaan Helsingin arvokkaimmat vanhat metsät juuri ennen yleiskaavaesityksen valmistumista. Toivoisin, että kokoomuksessa osattaisiin arvostaa Niemisen asiantuntemusta Helsingin metsäkysymyksissä.

Myös sosialidemokraattien kaupunginsuunnittelulautakunta jäsen Jape Loven, joka asuu Vuosaaressa ja tuntee alueen hyvin, on puhunut hienosti näiden metsien merkityksestä ihmisille. Olenkin jättänyt kokousjärjestelmään palautusesityksen, joka on sama kuin minkä tein kaupunginhallituksessa, joka sisällöltään vastaa Jape Lovenin tekemää esitystä kaupunginsuunnittelulautakunnassa.

“Meri-Rastilan osayleiskaavaesitys palautetaan valmisteluun siten, että alueen suunnittelussa painotetaan metroaseman läheisiä alueita niin, että pohjaksi otetaan olemassa olevan asuinalueen tiivistäminen, esim. Our City -projektin kaavaehdotuksen mukaisesti, sekä mahdollinen leirintäalueen rakentaminen. Tavoitteena on säilyttää arvokas ja ainutlaatuinen kaupunkimetsä asukkaiden ja kaikkien helsinkiläisten ulkoilu- ja virkistyskäytössä.”

Kasvavan Helsingin on huolehdittava metsistään

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa hyväksyttiin tällä viikolla Visio tulevan yleiskaavatyön pohjaksi. Visiossa on rohkeat ekologiset lähtökohdat, jollaisia Helsingin kaupunkisuunnittelussa ei olla ennen nähty. Kantakaupunkia laajennetaan ja uudet asunnot rakennetaan valmiiden toimivien joukkoliikenneyhteyksien varsille. Liikkumista ohjataan voimakkaasti raiteille ja pyöräteille.

Vihreiden esityksestä on sovittu, että yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä perustetaan metsäinen suojeluverkosto luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Budjettineuvotteluissa tähän työhön kohdistettiin vihreiden esityksestä myös lisärahaa. Vaikka asukasmäärä lisääntyy hurjasti, kaupunki ei saa kasvaa viheralueille.

Pääkaupunkiseutu jatkaa joka tapauksessa tulevina kymmeninä vuosina voimakasta kasvuaan. Jos emme varaudu asukasmäärän kasvuun, asuntojen hinnat karkaavat täysin käsistä. Sellaisessa Helsingissä on varaa asua ainoastaan rikkailla.

Helsinki voi vaikuttaa siihen, miten uudet asukkaat tulevat seudulla asumaan. Rakentamalla oikeaa kaupunkia hyvien joukkoliikenneyhteyksien päähän ehkäisemme uusien haja-asutusalueiden syntymistä ympäri Uuttamaata. Ainoa tapa säästää arvokkaat metsät on rakentaa uudet asunnot valmiin kaupunkirakenteen sisään.

Rakentamisessa täytyy lähteä liikkeelle kantakaupungin jatkamisesta keskustan ympärille, täydennysrakentamisesta ja väylien muuttamisesta kaupunkibulevardeiksi. Rakentamalla väylien ja ratojen varsille onkin mahdollista saada kodit jopa 200 000 uudelle helsinkiläiselle. Tämä on valtava määrä. Ja koska kaupunkirakennetta tiivistämällä saadaan näin paljon uusia koteja, ei ole mitään syytä lähteä kaavoittamaan kaupungin luontoa.

Korulauseiden sijaan metsien kohtalo päätetään kuitenkin lopulta yksittäisistä kaavoista ja suunnitelmista äänestettäessä. Juuri pari viikkoa sitten esitimme kaupunginhallituksessa Meri-Rastilan rantametsien säästämistä ja hävisimme äänestyksen 5-8. Viime viikolla vihreiden Elina Moisio esitti kaupunkisuunnittelulautakunnassa Vartiosaaren rakentamisen torppaamista. Tätä esitystä tuki ainoastaan vasemmistoliiton Eija Loukoila. Aiomme myös puolustaa Kivinokkaa ja tukea Vanhankaupunginlahden suojelualueen laajentamista.

Helsingin luonto on ainutlaatuista ja arvokasta. Tiivis rakentaminen tarvitsee vastapainokseen metsiä, joissa ihmiset voivat hengittää ja joissa helsinkiläiset lapset pääsevät kiipeilemään puihin ja tonkimaan multaa. Emme saa rakentaa kaupunkia kieltämällä tulevilta helsinkiläisiltä oikeutta lähiluontoon.

Emma Kari
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

Asuntotuotantoa ja arvokkaita luontoalueita ei pidä asettaa vastakkain

Tämän syksyn aikana Itä-Helsingin arvokkaat luontoalueet ovat uhattuina yksi toisensa jälkeen. Meri-Rastilan rantametsää, Kivinokkaa ja Vartiosaarta koskevat suunnitelmat halutaan saada pois alta ennen uuden yleiskaavan käsittelyä.

– On surullista, että ainutlaatuisen arvokkaat luontoalueet asetetaan vastakkain asuntotuotannon kanssa. Kuitenkin lienee selvää, että jos esityksenä olisi esimerkiksi Malmin lentokentän tai Talin golfkentän rakentaminen, ääni myös kokoomuksen kellossa olisi erilainen, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Ryhmät ovat sopineet valtuustostrategian yhteydessä metsäisen suojeluverkoston perustamisesta, jonka tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuutta. Jos rakentamisessa lähdetään liikkeelle arvokkaimmista luontoalueista, kuljetaan täysin päinvastaiseen suuntaan.

– Meri-Rastilan metsä on luontoarvoiltaan erittäin arvokas ja ympäristöjärjestöt ovat esittäneet alueen suojelua jo kauan ennen rakentamisuhkaa. Vartiosaaren luonnon kokonaisuus on ainutlaatuinen valtakunnan mittakaavassa. Kivinokan suojelu tukisi Vanhankaupunginlahden suojelualueen, Viikin peltojen ja Vantaanjoen luontokokonaisuutta, Kari painottaa.

Helsingin väkimäärän on arvioitu kasvavan lähes 300 000 kaupunkilaisella seuraavien vuosikymmenten aikana. Kaikille kaupunkilaisille täytyy löytää kodit, mutta ensisijaisesti tulisi rakentaa olemassa olevan rakenteen sisään ja valmiiden toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrelle.

– Kaupunkisuunnitteluviraston selvityksen mukaan muuttamalla kaupungin sisääntuloväylät kaduiksi, kattamalla ja tunneloimalla saadaan kodit jopa puolelle uusista asukkaista. Toinen puolikas saa kodin täydennysrakentamalla. Uusia asuinalueita tulee rakentaa ainoastaan valmiiden toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Harkittavia kohteita voivat olla Roihupelto, Tali ja Malmi, toteaa kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Elina Moisio.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801
Elina Moisio, 040 575 5988

Helsingin tulevaisuus on vihreä

Vihreät onnistuivat saamaan kärkitavoitteensa mukaan Helsingin kaupungin strategiaan, joka määrittää kaupungin tulevaisuutta seuraavan neljän vuoden ajan.

– Helsingin tulevaisuus näyttää entistä vihreämmältä. Tärkeimmät läpi menneet tavoitteemme koskevat ilmastopolitiikan tiukentamista, johtamisjärjestelmän uudistamista entistä demokraattisemmaksi, joukkoliikenteen ja pyöräilyn osuuden kasvattamista sekä eriarvoistumisen ehkäisyä. Kaikki tavoitteet on sidottu toimenpiteisiin, joten kirjaukset eivät tule jäämään vain paperille, sanoo vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Kaupunki on nyt sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja tavoitetta tukemaan laaditaan tämän vuoden aikana selvitys toteuttamistavoista. Luonnon monimuotoisuutta lisätään perustamalla metsäinen suojeluverkosto yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä.

Joukkoliikennettä edistämään perustetaan poikkihallinnollinen ratikkaprojekti ja liikennehankkeista priorisoidaan joukkoliikenteen, kävelyn tai pyöräilyn osuutta nostavia hankkeita. Eriarvoistumista ehkäistään parantamalla perhetyön ja neuvolatoiminnan yhteyttä sekä lisäämällä koulukuraattoreita ja psykologeja etenkin sosioekonomisesti haastaville alueille.

Vihreille tärkeä muutos koskee myös parkkinormin tarkastelua. Velvoite autopaikkojen rakentamiseen nostaa tällä hetkellä asuntojen hintaa kymmenillä tuhansilla euroilla ja paikoista maksavat myös autottomat perheet. Tavoitteena on nyt kohdentaa autopaikkojen kustannukset paremmin paikkojen käyttäjille.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801

Aloite kouluille ja päiväkodeille tärkeiden metsien kartoittamisesta

Lähimetsät ovat usein koululaisille ja päiväkotilapsille tärkeitä. Rakennettuun puistoon tai puistometsään verrattuna alkuperäinen metsäluonto tarjoaa paljon erilaisia mahdollisuuksia leikkiin ja luonnon havainnointiin.

Rakentaminen tai puistomaiseen ja siistittyyn metsäkuvaan pyrkiminen johtaa helposti kouluille ja päiväkodeille tärkeiden metsien häviämiseen. Siksi koulujen ja päiväkotien lähimetsien tärkeyteen on erikseen kiinnitettävä huomiota. Voimakkaasti käsitelty talousmetsä tai rakennettu puisto eivät korvaa alkuperäistä metsäluontoa, jotka ovat helposti opetusryhmien saavutettavissa.

On tärkeää, että opetus- ja kasvatuskäyttöön tarjotaan aitoa metsäympäristöä, joka edesauttaa lasten ja nuorten hyvinvointia ja luontosuhteen kehittymistä. Luonnossa oleskelu on tärkeää lasten ja nuorten kehitykselle ja terveydelle. Siksi riittävän lähellä Helsingin kouluja ja päiväkoteja säilytetään alkuperäistä metsäluontoa. Näitä metsiä ei tule harventaa tai siistitä puistomaiseksi.

Osallistumalla Suomen luonnonsuojeluliiton toteuttamaan Koulumetsäkyselyyn Helsinki voi kartoittaa omien päiväkotiensa ja koulujensa opetus- ja kasvatustyön kannalta tärkeät metsät. Tällöin Koulumetsäkysely lähetetään kaikkiin Helsingin kouluihin ja päiväkoteihin, ja tuloksia avulla kaupunki voi kartuttaa tietoa kouluille ja päiväkodeille tärkeistä lähimetsistä ja huomioida ne luonnon käyttöä ja -hoitoa suunniteltaessa.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsingin kouluille ja päiväkodeille tärkeät lähimetsät kartoitetaan toteuttamalla Koulumetsäkysely. Kyselyn toteuttamiseen osallistuvat sivistys- ja sosiaalitoimi yhdessä rakennusviraston kanssa.

Emma Kari
29.8.2012

Helsingin metsäluonnon hienouksien täytyy säilyä

(Teksti julkaistu Helsingin Sanomien mielipidekirjoitussivulla 18.6.)

Kevättalvella keskeytettiin hakkuut Helsingin Meri-Rastilan arvokkaissa metsissä. Hakkuiden lopettamista vaativat luonnonsuojelijat ja paikalliset asukkaat. Meri-Rastilan hienoissa metsissä on vuosikymmenten aikana liikkunut iso joukko helsinkiläisiä eri puolilta kaupunkia. Helsinkiläiset rakastavat metsiään ja siksi rakennusviraston rankka metsänkäsittelytapa on usein herättänyt vastustusta.Yksi syy Meri-Rastilan hakkuiden keskeyttämiseen oli metsissä tehdyt luontoarvionnit.

Metsien monimuotoisuutta on nyt kartoitettu Helsingissä ja tulokset ovat erinomaiset. Ympäristöministeriön rahoittamassa helsinkiläisten metsien kartoituksessa arvokkaita suojeltavia kohteita löytyi paljon. Kartoitus tehtiin Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) kriteerien mukaan. Arvokkaita kohteita löytyi yhteensä 1150 hehtaaria, eli yli 10 neliökilometriä.

Helsingin arvokkaista metsistä yli puolet on runsaslahopuista kangasmetsää. METSO-ohjelman tavoitteena on turvata metsäluonnon monimuotoisuuden säilyminen ja pysäyttää metsälajien uhanalaistuminen. Toistaiseksi vasta kaksi prosenttia Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

Kuntien metsillä on tärkeä rooli METSO-ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. Helsingissä on luontevaa sovittaa yhteen metsien suojelu ja virkistyskäyttö. METSO-ohjelmalla edistetään luonnon virkistyskäyttöä: liikuntaa ja luontoharrastusta. On mahtavaa, että pääkaupungin asukkailla on ympärillään koko maan mittakaavassa arvokkaita metsiä. Luontorakkauden takia helsinkiläisten ei tarvitse matkustaa kauas.

Helsingissä on siis paljon arvokasta metsäluontoa, mutta suojeltuja metsäkohteita niukasti. Helsingin rakennusviraston metsänkäsittely on turhan tehokasta ja monimuotoisen metsäluonnon kannalta tärkeä lahopuu halutaan korjata pois. Metsienhoitoa suunniteltaessa ei oteta huomioon luontojärjestöjen asiantuntemusta.

On välttämätöntä, että näyttö Helsingin metsien merkittävistä luontoarvoista johtaa muutoksiin kaupungin metsienhoidossa ja suojelupäätöksissä. Helsingin on siirryttävä metsien luonnonarvojen säilyttämistä tukevaan metsien käyttöön. Nyt tehdyissä luontoinventoinneissa löydetyt merkittävimmät alueet on otettava osaksi metsien suojeluverkostoa.

Suuri osa tärkeimmistä luontokohteistä löytyi Östersundomin alueelta, jonka kaavaluonnos on juuri hyväksytty. Nyt täytyy varmistua siitä, että nämä alueet otetaan huomioon ja jätetään rakentamisen ulkopuolelle, kun Östersundomin lopullinen kaava hyväksytään.

Laajimmat arvokkaat kokonaisuudet löytyvät Keskupuiston ohella Helsingin itäiseltä rannikkovyöhykkeeltä: Östersundomista, Uutelasta ja Laajasalosta. Näiden alueiden keskinäinen kytkeytyneisyys tulee varmistaa. Lajien siirtyminen metsäiseltä alueelta toiselle on niiden elinvoiman kannalta tärkeää. Helsingissä tulee siirtyä yksittäisten pienten luonnonsuojelualueiden ajattelusta laajempiin kokonaisuuksiin. Tämä toiminta on perusteltua aloittaa juuri itäiseltä rannikolta.

Luonnoltaan hienoja METSO-kohteita löytyy varmasti myös Viikistä, Latokartanosta, Pukinmäestä ja Tapanilasta, alueilta, jotka nyt jäivät kartoituksen ulkopuolelle. Vielä kartoittamattomat alueet tulee kartoittaa ja kartoitustulokset tulee ottaa huomioon kaupungin metsienkäsittelyssä. Helsingin METSO I ja II -luokan metsiä tulee kohdella suojelukohteina.

Emma Kari
kaupunginvaltuutettu (Vihr.)

Anni Sinnemäki
kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu (Vihr.)

Östersundom

Koko sen ajan, jonka olen ollut valtuutettu, Östersundomin kaavasta on puhuttu tämän kauden tärkeimpänä asiana. Helsingissä on kuitenkin keskitytty joopas-eipäs-Guggenheim -keskusteluun ja Östersundom on saatu kaavoittaa kaikessa rauhassa. Vantaan ja Sipoon kaupunginhallitukset ovat yleiskaavaluonnoksen jo hyväksyneet. Tänään siunauksensa sille antoi Helsingin kaupunginhallitus.

Vihreät vaativat kaupunginhallituksessa alueen luontoarvojen parempaa huomioimista ja äänestivät kaavaa vastaan. Jäimme vaatimustemme kanssa yksin. Kaupunginhallituksen enemmistö päätyi luontoarvojen huomioimisen sijaan poistamaan pohjaesityksestä luonnonsuojelualueita turvaavia kohtia. Mitään järkevää perustetta enemmistön päätökselle on vaikea löytää.

Östersundomin alue rajautuu pohjoisessa Sipoonkorven kansallispuistoon. Sipoonkorpi on yksi harvoista suurista yhtenäisistä metsäalueista pääkaupunkiseudun lähellä. Tämän laajan metsän eteläraja määritellään tässä kaavaprosessissa. Lisäksi noin puolet Östersundomin eteläisistä rannoista on EU:n Natura-ohjelmaan kuuluvia lintualueita, joiden suojeluarvoja kaupunginhallituksen tänään hyväksymä kaavaluonnos todennäköisesti tuhoaa.

Kahden Natura-alueen välissä sijaitsevan ja tärkeitä luontoarvoja sisältävän Talosaaren rakentaminen on kaavan suurimpia ongelmakohtia. Säästämällä Talosaari rakentamiselta turvattaisiin lintulahtien rauha ja Östersundomin uudet asukkaat saisivat virkistyskohteen upean luonnon keskelle. Lisäksi vihreät ovat vaatineet Porvarinlahden ja Bruksvikenin Natura-alueiden väliin jäävän niemen säästämistä. Tämän muutoksen vaikutus alueen asukasmääriin olisi pieni, mutta sen merkitys luonnonarvojen kannalta merkittävä.

Vihreät halusivat palauttaa kaavan uudelleen valmisteltavaksi, jotta rakentaminen ei heikentäisi Natura-alueiden suojeluarvoja tai rajoittaisi mahdollisuuksia laajentaa Sipoonkorven kansallispuistoa Helsingin alueelle. Vihreät eivät missään vaiheessa ole väittäneet, etteikö Helsinki tarvitsisi kipeästi uusia asuntoja ja etteikö Östersundomiin voisi näitä asuntoja rakentaa. Verrattuna luontojärjestöjen valmistelemaan varjokaavaan vihreiden esitys oli hyvin maltillinen ja sisälsi jo valmiiksi vaikeita kompromisseja.

Vihreät ovat myös saaneet Östersundomin kaavoitusprosessissa monia tavoitteita läpi. Valtaosa uudesta asutuksesta keskittyy Porvoon moottoritien ja Uuden Porvoontien välissä oleville luontoarvoiltaa vähäisemmille alueille. Lisäksi uusi asuinalue on pääsääntöisesti suunniteltu tiiviiksi ja joukkoliikenteeseen nojaavaksi. Tämä on ekologisen kaupunkirakenteen perusta. Tämän päiväinen päätös oli kuitenkin pettymys.

Ekologiseen rakentamiseen kuuluu myös luontoarvojen huomioinen. Tämän vihreät olisivat halunneet varmistaa.

« Older posts Newer posts »

© 2019 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.