“Helsingissä on suuri määrä ihmisiä jotka puhuvat useampaa kuin yhtä kieltä. Lisäksi on iso joukko ihmisiä joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Jos Helsingin kaupungin johtosääntöä tulkitaan kuten tällä hetkellä, ei opetuslautakuntaan voida nimittää ketään, jonka äidinkieli on muu kuin suomen tai ruotsin kieli. Tällaisia ihmisiä on Helsingissä kuitenkin 12 prosenttia väestöstä. Tässä ei toteudu tasa-arvo”, valtuustoryhmän johtaja Emma Kari sanoo.

Suomen kielilaki määrittelee, että ihmisellä voi olla vain yksi äidinkieli – riippumatta siitä kuinka montaa kieltä kotona on puhuttu tai kuinka monta kieltä ihminen kokee äidinkielekseen. Käytännössä tämä pakottaa monet suomalaiset tekemään keinotekoisen valinnan kahden äidinkielen välillä. Nykyinen kielilaki syrjii kaksikielisiä ihmisiä ja estää elävän kaksikielisyyden syntymisen.

Mediassa on viime aikoina puhuttu Helsingin kaupunginvaltuutettu Minerva Krohnin äidinkielestä. Krohn on kaksikielinen eikä “paljastunut ruotsinkieliseksi” kuten HS uutisoi.

Minerva Krohn valittiin vuosi sitten marraskuussa opetuslautakunnan suomenkieliseen jaostoon puheenjohtajaksi. Helsingin vihreät pahoittelevat, että paikkaa täytettäessä ei huomattu tarkistaa tehtävään liittyvää kielivaatimusta. “Nykyistä lakia ja johtosääntöjä tietysti noudatetaan. Valtuustoryhmä kokoontuu tammikuussa, jolloin katsotaan miten tämä tilanne saadaan hoidettua niin, että jaoston kokoonpano vastaa voimassaolevaa johtosääntöä”, Kari sanoo.

Kielikiintiöt on tehty turvaamaan vähemmistökielten edustus päätöksentekoelimissä. Nyt ollaan jouduttu nurinkuriseen tilanteeseen, jossa lainsäädäntö voi estää vähemmistön edustajia osallistumasta päätöksentekoon. Kuntalaisten etua palvelee ennen kaikkea se, että kaupunginvaltuutettujen osaaminen ja taidot ovat täydessä mitassa kuntalaisten käytössä. Jos johtosääntö kieltää tämän, johtosääntöä pitää muuttaa.

Helsingin vihreät vaativatkin, että kaupungin johtosääntöä järkevöitetään näiltä osin. Johtosäännön pitää taata tasa-arvon toteutuminen luottamuselimissä sekä kuntalaisille parhaat mahdolliset päättäjät. Samalla olisi järkevää muuttaa kielilakia niin että aito kaksikielisyys olisi mahdollista. Kyseessä on hyvin yksinkertainen rekisterimuutos, jossa lainsäädäntöä muutetaan vastaamaan olemassaolevaa tilannetta.

Lisätiedot:

Emma Kari, valtuustoryhmän puheenjohtaja 044 300 6801